Areena on jälleen vaalikeskustelun näyttämönä, kun tiistaina 29. huhtikuuta paikalle astelee muutama nuori eurovaaliehdokas. Tilaisuuden kynnyksellä Järki valottaa tapahtuman taustoja ja kertoo, mistä EU-vaaleissa nyt onkaan kyse.

Edellisenä lukuvuotena Areenalla esiintyi kourallinen paikallisia kunnallisvaaliehdokkaita, mutta nyt on vuorossa joukko nuoria ihmisiä, jotka ovat ehdolla kevään 2014 europarlamenttivaaleissa. Vaalikeskustelun teemana on nuori tulevaisuuden Euroopassa.

Kutsun keskusteluun ovat saaneet Vasemmistoliiton Toivo Haimi, Vihreiden Ozan Yanar, Kokoomuksen Aura Salla, Kristillisdemokraattien Tom Himanen, Keskustan Jouni Ovaska ja sosiaalidemokraattien Kaisa Penny. Järjen tietojen mukaan kokoonpano ei ole vielä täysin varmistunut.

Päivitys klo 28.4.2014 11:50: Tuoreimman tiedon mukaan Jouni Ovaska Keskustasta on ilmoittanut, ettei osallistu. Myös SDP:n ehdokkaan osallistuminen on epävarmaa.

Päivitys klo 14:40: Juuri tulleen tiedon mukaan Keskustan Antti Kaikkonen saapuu Ovaskan tilalle.

Tilaisuuteen on jälleen luvassa lukion väelle tutuksi tullut Twitter-seinä, jonka kautta opiskelijat voivat esittää panelisteille kysymyksiä. Twitter-seinän tekniikasta vastaa kahden lukion opiskelijan pyörittämä tietotekniikkayritys Webbies. Järjen tietojen mukaan oppilaskunta ja Webbies ovat solmineet Twitter-seinän toteutuksesta sadan euron hintaluokkaa olevan sopimuksen.

Vaalitentin käytännön järjestelyistä on vastannut oppilaskunnan puheenjohtaja Sara Niemelä yhdessä työryhmän kanssa. ”Vähän jännittyneenä odotan tiistaita”, kommentoi puheenjohtaja Niemelä valmistelujen keskellä. Itse tilaisuuden juontavat suunnittelussakin vaikuttaneet opiskelijat Juho Mölsä ja Joonas Mustonen.

Vaalikeskustelu on ajoitettu tiistaiselle 5. kiertotunnille, eli sanan säilä kaikuu Areenalla noin klo 13:05 alkaen. Järjen lisäksi paikalle on kutsuttu runsaasti muutakin mediaa.

Odotuksissa selkeitä vastauksia ja kontaktia nuoriin

Kysyimme viime viikolla lukion käytävillä mielipiteitä Euroopan unionista ja lukion vaalikeskusteluun kohdistuvista odotuksista.

Nimellä Sara puhunut opiskelija toivoo meppiehdokkailta ympäripyöreitten sanomisien sijaan selkeitä vastauksia. Saran mielestä EU:sta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa, vaikka se rajoittaakin hänen nähdäkseen Suomen itsenäisyyttä.

Federalisti aikoo äänestää vaaleissa ja perustelee ratkaisuaan kansalaisvelvollisuudella. Hänen mielestään EU on tuonut maanosaan rauhaa ja lisännyt eurooppalaisten vaikutusta maailmanpolitiikan tasolla.

Vaihto-opiskelija Martina Kozuh on kotoisin Kroatiasta – joka sekin on unionin jäsenvaltio. Hän seuraa sekä kotimaansa että Suomen EU-vaaleja, ja odottaa lukion vaalikeskustelua innolla. Kozuhlla ei ole lujaa EU-mielipidettä, mutta hän näkee unionin tuomien vapauksien edesauttavan muun muassa opiskelua ulkomailla.

Sisältä paha muistuttaa Suomen saaneen unionin jäsenyyden myötä paljon taloudellista apua ja sanoo unionin olevan äärettömän tärkeä asia eri elämänaloilla. Vaalitentin osallistujilta hän toivoo jämäkkää kontaktia ja kohdentamista juuri nuorisoon.

Nimimerkillä kommentoineet henkilöt eivät halunneet nimeään julkaistavan lukion mediassa yhdessä poliittisten kantojensa kanssa.

Tulossa Suomen viidennet EU-vaalit

Euroopan parlamentin jäsenten vaalit – tuttavallisemmin europarlamenttivaalit tai EU-vaalit – pidetään viiden vuoden välein. Tänä keväänä vaalipäivä on Suomessa sunnuntaina 25. toukokuuta. Ennakkoäänestys on Suomessa 14. – 20. toukokuuta, ulkosuomalaisilla se päättyy kolme päivää aiemmin.

Suomessa europarlamenttivaaleissa saavat äänestää kaikki Suomen kansalaiset, jotka täyttävät viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta. Myös muut Euroopan unionin kansalaiset voivat jättää äänensä Suomessa, jos heillä on 51. päivänä ennen vaaleja kotikunta Suomessa. Koko maa on yhtä vaalipiiriä, eli kaikilla suomalaisilla on samat ehdokkaat.

Meppejä (Member of the European Parliament, Euroopan parlamentin jäsen) valitaan unionin 28 jäsenmaasta yhteensä 751 henkeä, 6 – 96 edustajaa kustakin maasta. Paikat jakautuvat eri maiden välillä väkilukuun suhteutettuna. Suomesta meppejä valitaan 13 kappaletta, eniten paikkoja kahmii maanosan ja EU:n väkirikkain valtio Saksa.

Parlamentissa mepit eivät edusta omia kansallisia puolueitaan, vaan ryhmittyvät aatesunnittain yli kansallisuusrajojen. Ehdokkaita europarlamenttivaaleihin voivat kuitenkin Suomessa asettaa vain rekisteröidyt puolueet tai vähintään 2 000 kansalaisen kannatusyhdistykset.

Euroopan parlamentti on Euroopan neuvoston ohella toinen unionin lainsäädäntöelimistä. Parlamentti nimittää Euroopan komission puheenjohtajan, vahvistaa jäsenmaiden hallitusten valitsemat komissaarit ja valvoo komission ja muidenkin EU-toimielinten toimintaa. Parlamentti myös esimerkiksi vahvistaa unionin budjetin yhdessä Euroopan neuvoston kanssa.

KATSO EUROVAALIEN VIRALLINEN VIDEO:

Alunperin kirjoittanut Henry Hedborg

Lukion mediaryhmä suuntasi opintomatkalle Suomen Kuvalehden toimitukseen.

Lehtikurssin vuosittainen eväsretki alkoi tuuliselta Järvenpään juna-asemalta perjantaipäivänä. Tavoitteenamme oli löytää tiemme Helsingissä sijaitsevaan Otavamediaan. Leppoisan junamatkan ja muutaman minuutin suunnistamisen jälkeen saavuimme Otavamedian suureen aulaan, jossa meitä vastassa oli Järvenpään lukiossa opiskellut Susan Heikkinen, joka nykyään toimittaa Suomen Kuvalehteä.

Yläkerrassa meitä odotti kabinetti tarjoiluineen. Pullaa mussuttaessamme saimme kuulla Suomen Kuvalehden historiasta. Lehden pitkäaikainen, nyt jo eläkeiän saavuttava päätoimittaja Tapani Ruokanen kertoi meille, mikä Suomen Kuvalehdestä tekee lukemisen arvoisen. Tämän jälkeen vuorossa olivat polttavat kysymykset toimittajan elämästä, koulutuksesta ja työmahdollisuuksista.

Loppuhuipennuksena reissullemme pääsimme kiertämään Kuvalehden toimitusta, tutustumaan toimitustalon työntekijöiden arkeen ja saimme paljon uutta informaatiota lehden tekemisestä. Emme osanneet arvatakaan, että graafikon työhön kuuluu pääsiäismunien maalausta! Vilaukselta bongasimme myös Anna-lehden muotikuvaukset, valokuvaajien työhuoneen ja koekeittiön.

Kaiken tämän jälkeen joukkomme kiitti ja kumarsi oppastamme Susan Heikkistä. Luovutimme Järjen julisteet muistoksi Kuvalehden toimitukselle unohtamatta Otavamedian aulaa, joka sai myös järkevää koristusta seinälleen.

Alunperin kirjoittanut Hanna Kuusisto

Tekniikan päivillä Aalto-yliopistolla 16.1 oli paljon kuultavaa ja nähtävää. Kojut olivat täynnä erilaisia koneita, ideoita ja kiinnostavia eri alojen ihmisiä. Siellä nähtiin savurenkaita tekevä kone, aaltoenergian idea ja Kimmo ”tieto on valtaa” Pietiläinen.

Do we.learn.it?

Osana Tekniikan päiviä oli we.learn.it -projekti, johon osallistui Järvenpään lukion luma-linjan ja Järjen lisäksi monista muista kouluista opiskelijoita. Projektin tarkoituksena oli kokeilla päivän ajan tiedetoimittajana oloa. Jokainen ryhmä valitsi jonkin monesta kiinnostavasta aiheesta ja teki siitä kojujen ja luentojen pohjalta jutun nettiin. Kaikki Tekniikan päivillä tehdyt jutut voit lukea täältä: ptt.welearnit.org/html/index.html

Pienen katsastuskierroksen jälkeen olimme välittömästi paniikissa: minne piti kokoontua ja missä kaikki ovat. Pienen panikoimisen jälkeen saimme ystävällisen vastaanoton Anna-Kaarina Kairamolta sekä Miko Laaksolta ja valitsimme aiheet itsellemme. Järki valitsi aiheekseen sisäilman laadun. Aloitimme etsimällä tietoa kojuilla seisoviltä ihmisiltä. Kaikilta kojuilta saimme tietoa niin paljon, että luennoilla ei tarvinnut käydä ollenkaan. Tiedonkeruun ja haastatteluiden jälkeen keräännyimme takaisin kokoontumishuoneeseen ja teimme jutut nykytekniikan mukaisesti tabletilla.

Järki haastatteli myös paikalla ollutta Kimmo Pietiläistä (kuva ylempänä), joka on suomentanut erittäin suuren määrän tietokirjoja. Kimmo Pietiläisen erittäin vahva myönteinen vastaus kysymkseen “onko tieto valtaa?” sai Järjen kirjoittamaan jutun sisäilman lisäksi Pietiläisestä. Tämäkin juttu on luettavissa aikaisemmasta linkistä.

Tekniikan päivät oli oikein mukava kokemus. Oli hyvin kiinnostavaa ja opettavaista jutella asiantuntevien ihmisten kanssa tekniikasta ja tietenkin sisäilman laadusta. Ja ilmaiset ilmapallot ovat aina plussaa!

Lukion lehtikurssi uudistuu ensi syksystä alkaen. Kurssin uudessa opetussuunnitelmassa pyritään yhä lähemmäs työelämää ja yhteiskunnassa vallitsevaa median monimuotoisuutta.

Verkkolehden toimittamisen lisäksi kurssilla aletaan perehtyä yhä monimediaisempiin tiedotusvälineisiin, kuten Facebookiin ja Instagramiin, joiden ympärivuorokautinen käyttö ei luonnistu vielä monilta.

Opetussuunnitelma sanoo, että lukion on tarjottava lehtikurssilaisille tuntumaa mediamaailman monipuolistumiseen. Ideaalitilanteessahan lehtikurssi evästää lukion jälkeiseen työelämään, joten kurssin pedagogisia sisältöjä aiotaan laajentaa.

Samalla Järjen näkyvyys lukiolla paranee entisestään: Järjen toimittajat alkavat tuottaa päivittäisiä uutislähetyksiä jotka pyörivät koulun info-televisioissa. Yhteistyössä kuvataidelinjan kanssa tuotetaan laadukkaat videot HD-kuvanlaadulla.

Lisäksi keskusradiossa luetaan päivittäin aamun välitunnilla lukion ekosysteemissä vallitseva paikallissää, ja iltapäivää piristää Järjen toimittama kuunnelma, johon haetaan inspiraatiota koulumme opettajien suustaan päästämistä sammakoista. Näiltä osin lehtikurssi tekee yhteistyötä äidinkielen ja kirjallisuuden puhetaitojen kurssin kanssa.

Luvassa on myös joka perjantaina Areenan valkokankaalla esitettävä keskustelu- ja ajankohtaisohjelma, jossa Järjen toimittajien vakiovieraiksi ovat tulossa ainakin lukion rehtori, kaupunginjohtaja, Pajalan K-Supermarketin kauppias sekä Herra Hevisaurus.

Näyttäisikö uutislähetyksen alkufilmi tältä? Kuva: Toimitus.

Hanna Kuusisto on innoissaan lehtikurssin uusista sisällöistä. ”On hienoa, että meidän opiskelijoiden osaamista hyödynnetään entistä monipuolisemmin. Ja lukion käytävillekin saadaan järkeviä keskustelunaiheita Järjen tulevien tv-tuotosten ansiosta: enää ei kenenkään tarvitse supista jostain Big Brotherista tai Emmerdalesta, vaan kuumimmat puheenaiheet syntyvät tietysti meidän talk showmme myötä!”

Uusia tuulia on luvassa muutenkin. Tuoreiden tutkimusten mukaan suomalaiset koululehdet ovat aiheuttaneet tekijöilleen turhan paljon unettomia öitä ja ylitöitä, jopa valtakunnan tasolla. Opetushallitus on päättänyt puuttua asiaan ja velvoittaa ensi syksystä eteenpäin koulutuksenjärjestäjiä tarjoamaan opiskelijatoimittajille kerran kuussa hermoterapian ja tarvittaessa myös opintoihin sisältyvän virkavapaan kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastolla.

Lukion avointen ovien päivänä muutama meistä tutoreista oli keskustelemassa opiskelijapaneelissa. Kävimme esittelevää rupattelua niin koulun ruokailuista, koeviikoista kuin muutenkin opiskelusta. Katsomossa istuvilla ysiluokkalaisilla oli mahdollisuus osallistua keskusteluun esittämällä netin kautta nimettömänä kysymyksiä. Tuo nimettömyyden mahdollisuus saikin taululle ilmestymään kysymyksen, johon en ainakaan itse ollut osannut varautua. ”Vastatkaa rehellisesti. Kiusataanko Järvenpään lukiossa?” Muistan meidän kaikkien reagoineen hämmästyneillä ilmeillä,”ei tietenkään” huudahteluilla ja vakuutimme yhteen ääneen, että meidän koulumme on erilainen. Tämähän on jo lukio. Meidän koulussa ei kiusata.

Minä vihaan käsitettä kiusaaminen. Yhdellä sanalla katetaan valtava määrä erilaisia tapahtumia, vaikka kukaan ei ole edes täysin varma, mitä tuon termin sisälle kuuluu. Suuret määrät aikuisia istuu pullakahvien ääressä voivottelemassa kiusaamisen olemassaoloa ja keksii ratkaisuja. Huolimatta noista istunnoista ja kaikista ala- ja yläasteen oppitunneista, teemapäivistä, projekteista, keskusteluista, valvonnoista ja saarnoista, lopputulos on kuitenkin aina sama: katsotaan nyt vielä. Siinä ratkaisu.

Vasta jälkeenpäin aloin ajattelemaan tuota tilannetta. Sitä miten varmoina vastasimme kysymykseen. Sitä, kuinka joku yhdeksäsluokkalainen koulukiusattu laittoi rohkeutensa peliin kysyessään asiaa. Nyt tuo ysiluokkalainen on saanut suuren määrän toivoa siitä, että on ehkä olemassa koulu, jossa häntä ei kiusata. Niin. Ehkä.

Tuon ysiluokkalaisen toivo on meidän käsissämme kuin paperinpala, jonka eräs ala-asteen opettaja antoi oppilailleen sanoen, että he saavat tehdä sille mitä he haluavat. Oppilaat rypistivät, repivät, talloivat ja sylkivät papereiden päälle. He hajottivat ne ja jättivät maahan lojumaan kyllästyttyään. Kun jokainen oli oman tuhotekonsa kanssa valmis, opettaja totesi oppilailleen, että tuollainen ihmisestäkin tulee, jos häntä ei kohdella oikein. Maahan tallottu ja poljettu pieni paperinpala, joka on rikki.

Kiusaamisen poistamisessa ei ole kyse mistään ydinfysiikasta. Aivan samoin kuin nuo oppilaat, me voimme kohdella toisiamme kuin mitätöntä paperinpalaa, jolle saa tehdä mitä huvittaa. Voimme halutessamme rikkoa toisemme hyvin monin tavoin.Vaihtoehtoisesti voimme kuitenkin kohdella muita heidän arvonsa mukaisesti. Voimme kunnioittaa jokainen toisiamme ja arvostaa sitä, että emme ole samanlaisia, vaan saamme jokainen olla oma ihmeellinen itsemme. Niin hyvine puolinemme kuin virheinemmekin.

Tiedän valehdelleeni tuolle yhdeksäsluokkalaiselle luvatessani, että hän pääsee kouluun, jossa ei kiusata. Myös Järvenpään lukiossa kiusataan. Ihmiset osaavat olla julmia toisilleen emmekä me ole poikkeuksia. Itse kuitenkin toivoisin, että minulla olisi mahdollisuus vastata tuollaiseen kysymykseen epäröimättä ja rehellisesti sanoen, että meidän koulussa ei kiusata.

Alunperin kirjoittanut Hanna Kuusisto