Järki-gurun jäähyväiset

Kun eläköityvä päätoimittaja Henry Hedborg tuli mukaan tekemään Järkeä, harva edes tiesi, että koululla ilmestyy oma lehti. Nyt, tulevan ylioppilaan suunnatessa lukion penkiltä kohti elämää, taakse jää kehitystyön tulos, jota voi jo verkkolehdeksi kutsua.

[column size=”three-fifth”]
Miltä tuntuu jättää taakse kaikki Järjen järkevät ihmiset ja päätoimittajan pesti?
Tuntuu todella helpottavalta ja luottavaiselta, sillä tiedän Järjen jäävän hyviin käsiin. Hieman haikeakin on olo.

Mikä on ollut raskainta päätoimittajuudessa? Entä helpointa?
Ei tätä kyllä helpoksi voi sanoa; lehtikurssi on kuluttavin ja haastavin kurssi, jonka lukio voi tarjota! Kaikki on ollut enemmän tai vähemmän raskasta, mutta eniten ärsyttänyt yksittäinen asia on ollut se, kun jossain projektissa joku ei ole hoitanut hommiaan ja kyseisen sluibaajan perään on sitten saanut soitella.

[/column][column size=”two-fifth” last=”true”]

KUKA? HENRY HEDBORG

  • Henry Hedborg aka Hedo, Henkka tai Double H
  • Kirjoitti ylppäreissä äidinkielen, englannin, ruotsin ja yhteiskuntaopin
  • Selviytynyt mediadiplomista ja puheviestinnän päättökokeesta
  • Vapaa-ajalla pyöräilee, ulkoilee, lukee, seuraa mediaa, kokkaa ja leipoo
  • Tulevaisuudensuunnitelmat: suomen kieli yliopistossa; kenties tuleva toimittaja, äidinkielenopettaja tai sosiologi
  • Humanisti, wannabe-fennisti, kaakaon suurkuluttaja ja ammattimainen tuoleilla pyörijä

[/column]

Miten potkia ihmisiä töihin, jos hommat eivät etene?
Soittelemalla ja viestittelemällä perään sekä tietenkin käyttämällä kolmea kovaa keinoa: uhkailua, kiristystä ja lahjontaa.

[pullquote-left]”Ei tätä kyllä helpoksi voi sanoa: lehtikurssi on kuluttavin ja haastavin kurssi, jonka lukio voi tarjota!”[/pullquote-left]

Onko vanhalla gurulla käytännön vinkkejä uudelle päätoimittajalle?
Yritä nukkua ja pidä puhelin sopivasti saatavilla. Tee aina B-suunnitelma kaiken varalle ja ajattele pitkän kaavan mukaan, sillä jos joku projektissa mukana oleva ei pysty, jaksa tai saa kohtauksen, sinulla pitää olla mietittynä seuraava uhri, jolle homma nakitetaan. Kannattaa myös perehdyttää kurssikaverit hyvin asioihin ja heitellä ideoita niiden kanssa, jotta kaikille löytyy mieluisaa tekemistä.

Mikä on ollut kivointa päätoimittajuudessa?
Kivointa on ollut lukijoiden ja opettajien positiivinen palaute ja se, kun on nähnyt muidenkin antavan kaikkensa ja onnistuvan. Kurssilla on ollut mukana mukavaa porukkaa, jonka kanssa on saanut tehdä töitä ja nauraa.

[pullquote-right]”Kivointa on ollut lukijoiden ja opettajien positiivinen palaute ja se, kun on nähnyt muidenkin antavan kaikkensa ja onnistuvan.”[/pullquote-right]

Miten ja miksi päädyit lehtikurssille?
Olen kirjoittanut lapsesta asti. Yläkoulussa mielessä kypsyi sellainen ajatus, että olisi hienoa olla joskus toimittaja. Osallistuin Nuoren Voiman Liiton silloisen nettikirjoittajakoulun Journalistisen kirjoittamisen selviytymiskurssille, jota veti Helsingin Sanomien toimittaja. Yhteishaussa hain tietenkin media- ja tiedonhakutaitoisena Järvenpään lukioon, jota mainostettiin modernina oppimisympäristönä. Tämä koulu tarjosi paljon mielenkiintoisia kursseja, ja Järkikin kiinnosti. Ekana vuonna olin liian ujo tullakseni mukaan, mutta toisena rohkaistuin ja tälle tielle jäin.

Kuinka paljon Järki on muuttunut toimestasi?
Paljon olen ainakin yrittänyt viedä sitä eteenpäin! Lehtikurssille tullessani silloinen julkaisuformaatti oli aika epämääräinen blogiviritelmä bittiavaruudessa, jota kukaan ei silloin oikein kehittänyt. Ajattelin sitten itse tarttua toimeen, päädyttiin rakentamaan nettijulkaisu vähän niin kuin uudestaan siten, että se tehtiin nyt kunnolla. Kyllä minä uskallan tätä nykyistä Järkeä jo ihan verkkolehdeksi kutsua.

[pullquote-left]”Lehti, erityisesti tämä vuosi päätoimittajana, on opettanut paljon asioita elämästä.”[/pullquote-left]

Mitä päätoimittajuus on antanut sinulle?
Lehti, erityisesti tämä vuosi päätoimittajana, on opettanut paljon asioita elämästä ja ihmisistä. Olen oppinut paljon eri ihmisluonteista ja kehittynyt ryhmätyöskentelijänä. Organisointi, johtajuus ja suurten kokonaisuuksien hahmottaminen ja kasassa pitäminen on tullut tutuksi. Sanoisin, että tässä on muuttunut järkevämmäksi ihmiseksi itsekin.

[column size=”three-fifth”]

Eli lehtikurssista on hyötyä tulevaisuudessa?
Kyllä! Päätoimittajuus ja lehtikurssi ylipäätään ovat parhaat eväät työelämään, jotka olen tästä laitoksesta saanut. Vaikka monesti sanotaan, että lukio ei valmenna työelämään, niin kaikki se stressi, paineessa tekeminen ja tiimityöskentely, joita olen Järjessä saanut kokea, ovat parhaat elämän eväät, jotka olen saanut kerättyä täältä reppuuni. Olen näistä kokemuksista kiitollinen.

[/column][column size=”two-fifth” last=”true”]

HENRYN 8 VALINTAA

  • Säätila? Raikas vesisade.
  • Kieli? Suomi ilman muuta.
  • TV-sarja? Major Crimes.
  • Ruoka? Äidin cannelloni.
  • Lempibiisi? The Script – Hall of Fame.
  • Paras paikka? Stadi.
  • Kahvimukin väri? Sininen.
  • Eläin? Kissa.

[/column]




Aurinkoiset keväthoroskoopit ovat täällä!

Lue, mitä horoskoopit lupaavat keväällesi.

[column size=”one-half”]

Oinas

Keväiset auringonsäteet sytyttävät sinut suorastaan ilmiliekkiin. Ota kaikki irti vähä vähältä pitenevistä päivistä – kevääseen heräävä maailma voi yllättää sinutkin.

Rakkaus: Vappuheila löytyy usein sieltä, mistä vähiten odottaa. Älä kuitenkaan odota mitään vakavaa.
Kevään tunnuskappale: Tove Lo – Talking body
Julkkistoteemieläin: Taylor Swift
[/column]
[column size=”one-half” last=”true”]

Härkä

Lumen alta päivä päivältä paljastuva luonto uskaltaa versoa uutta elämää. Uskalla sinäkin keskittyä tänä keväänä henkiseen ja fyysiseen kasvuun ja hyvinvointiin, ja jätä kouluhuolet ja murehtiminen taka-alalle.

Rakkaus: Flirttiä on ilmassa. Henkilö, johon et ennen kiinnittänyt huomiota tahtoo tehdä lähempää tuttavuutta. Lopputulos on kiinni yksin sinusta.
Kevään tunnuskappale: Colbie Caillat – Try
Julkkistoteemieläin: Demi Lovato
[/column]


[column size=”one-half”]

Kaksoset

Jatkuvan kasvun, muutoksen ja uuden elämän keskellä sinusta tuntuu, ettet elä elämääsi aivan täysillä. Sinnittele vielä vähän aikaa! Kesä tuo mukanaan uusia seikkailuja.

Rakkaus: Eräs on tavoitellut huomiotasi jo jonkin aikaa, mutta tahdot enemmän. Seuraa unelmiasi; juuri nyt villillä ja vapaalla sinkkuelämällä on elämällesi enemmän tarjottavaa.
Kevään tunnuskappale: Benjamin – Underdogs
Julkkistoteemieläin: Khloe Kardashian
[/column]
[column size=”one-half” last=”true”]

Rapu

Kuluneen talven aikana olet laittanut toisten tunteet omiesi edelle, ja oma hoivaviettisi on polttanut sinut loppuun. Anna tämän kevään olla itsekästä aikaa. Pistä omat tunteesi etusijalle. Rentoudu ja tee asioita, joista itse nautit.

Rakkaus: Vastakaiuton rakkaus sitoo sinua menneeseen. Päästä irti ja voit löytää jotain upeaa.
Kevään tunnuskappale: G.R.L. – Ugly Heart
Julkkistoteemieläin: Oprah Winfrey[/column]


[column size=”one-half”]

Leijona

Auringonvalosta saamasi energia saa sinut suorastaan säihkymään. Varo kuitenkin polttamasta läheisiäsi, tai saat huomata seurausten kantavan pitkälle kesään.

Rakkaus: Olet silmäillyt jotakuta erityistä jo pitkään. Nyt on tilaisuutesi, iske kiinni!
Kevään tunnuskappale: Ellie Goulding – Burn
Julkkistoteemieläin: Jennifer Lopez
[/column]
[column size=”one-half” last=”true”]

Neitsyt

Keväinen luonto motivoi sinuakin kasvamaan ja kehittymään. Työskentele lujasti tavoitteitesi eteen, mutta muista myös ylelliset hemmotteluhetket ja aurinkoiset päivät hyvässä seurassa.

Rakkaus: Tämän kevään tarina kertoo sinusta, eikä elämää suurempi romanssi mahdu kuvioihin. Älä kuitenkaan sulje pois satunnaisen hauskanpidon mahdollisuutta.
Kevään tunnuskappale: Jenni Vartiainen – En haluu kuolla tänä yönä
Julkkistoteemieläin: Beyoncé[/column]


[column size=”one-half”]

Vaaka

Jalat vievät yhteen suuntaan, järki toiseen ja sydän kolmanteen. Luota vain intuitioosi ja muista keskittyä omaan onnellisuuteesi, etkä voi astua harhaan.

Rakkaus: Potentiaalisia kumppaniehdokkaita on vaikka jaettavaksi asti ja valinnanvaikeus on kerrassaan surkuhupaisaa. Nyt on tehtävä valintoja sydämellä, ei järjellä.
Kevään tunnuskappale: Satin Circus – Crossroads
Julkkistoteemieläin: Jennifer Aniston
[/column]
[column size=”one-half” last=”true”]

Skorpioni

Miksi pidättelet itseäsi? Nyt on aika kasvaa, elää ja puhjeta kukkaan. Uskalla kurkottaa kohti auringonvaloa, ellet halua katua myöhemmin.

Rakkaus: Se Oikea osuu kohdallesi, kunhan vain lakkaat haikailemasta jatkuvasti. Vain sinä voit täydentää itsesi.
Kevään tunnuskappale: Paramore – That’s What You Get
Julkkistoteemieläin: Sinead O’Connor
[/column]


[column size=”one-half”]

Jousimies

Lempeämmät tuulet kutsuvat sinua kulkemaan, ja sinulle se sopii loistavasti. Anna sisälläsi kytevän liekin päästä valloilleen. Ole välitön, ole aito, ole avoin. Maailma odottaa.

Rakkaus: Aivan yllättäen elämääsi ilmestyy ihminen, joka jakaa kyltymättömän elämännälkäsi. Yhdessä voitte loistaa jo piiloon haipuvien tähtien alla.
Kevään tunnuskappale: PistePiste – Viljaa
Julkkistoteemieläin: Jennifer Aniston
[/column]
[column size=”one-half” last=”true”]

Kauris

Päästä jo ohjat käsistäsi, hyvä kauris! Kevät koittaa ilman turhaa ennakoimistakin. Antaudu keväisiin seikkailuihin ja maailma palkitsee sinut!

Rakkaus: Vanha tie on jo kuljettu loppuun. Pidä toukokuussa silmät auki ja Amorin nuolen suunta voi yllättää.
Kevään tunnuskappale: Anna Puu – Illanpilaaja
Julkkistoteemieläin: Nina Dobrev
[/column]


[column size=”one-half”]

Vesimies

Tahtoisit kanavoida pohjatonta luovuuttasi työhön, mutta pinnistyksistä huolimatta paperi pysyy vain itsepäisesti tyhjänä. Jatka yrittämistä, uutteruus palkitaan!

Rakkaus: Rakkaus on välillä oikea taistelutanner, ja juuri nyt sinunkin on tehtävä lujasti töitä, että saisit suhteenne etenemään seuraavalle tasolle.
Kevään tunnuskappale: Britney Spears – Work Bitch
Julkkistoteemieläin: Courteney Cox
[/column]
[column size=”one-half” last=”true”]

Kalat

Ettet vain murehtisi liikaa? Kun vain hieman hellität, keväisen ilta-auringon lailla säkenöivä persoonallisuutesi pääsee esiin.

Rakkaus: Romantiikan maailmassa on hyviä ja pahoja aikoja. Nyt tuulet kuitenkin puhaltavat sinulle edullisesta ilmansuunnasta, joten iske kiinni!
Kevään tunnuskappale: P!nk – Try
Julkkistoteemieläin: Ellen DeGeneres
[/column]




Onnea matkaan

Sanotaan, että elämä on kuin matka. Oikeastaan elämä koostuu monenlaisista matkoista, jotka alkavat ja päättyvät, ja joiden varrelle mahtuu muistoja.

Matkoilla on usein päämäärä, ja tutkimusmatkalla lukiossa se on ollut selvä: yleissivistyneeksi ylioppilaaksi matkan varrella muuttuminen. Kirjaviisauden tasosta en mene takuuseen, mutta omalla kohdallani tämä matka saavuttaa kuin saavuttaakin pian päätöksensä ja pääsen turvallisesti perille. Näin ollen taakseni jäävät vuodet lukiossa ja aika Järjen toimituksessa.

[pullquote-right]Matkaan lehdessä on mahtunut vauhtia ja vaarallisia tilanteita[/pullquote-right]Matkareitti voi olla yllätyksiä täynnä. Mutkia matkalleni ja uuden, elämysten täyteisen polun lukion suorittamiseen löysin silloin, kun tulin mukaan Järkeen. Matkaan lehdessä on mahtunut vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Järki on ehdotonta kärkikastia kaikista matkamuistoista, joita lukiovuosilta on kertynyt, ja sen myötä saamani arvokkaat kokemukset ovat tehneet tästä matkasta kaikkien mutkien arvoisen.

Matkakumppaneita sopiikin siis kiittää. Haluan kiittää erityisesti kaikkia nykyisiä ja entisiä lehtikurssilaisia, ohjaavaa opettajaamme sekä ennen kaikkea Järjen lukijoita, jotka kaikki ovat saaneet todistaa tätä matkaa kaikkine käänteineen. En usko, että elämässä on turhia reissuja, vaan matkat ovat aina kokemuksia – kannustankin siis matkaansa lukiossa jatkavia ihmisiä hylkäämään perinteiset kartat ja kompassit lukiovuosien läpi navigoinnissa ja hyppäämään kyytiin lehtikurssin elämysmatkalle.

Erilaiset matkat ovat esillä Järjessä loppukeväällä ilmestyvissä jutuissa. Elämänmittaista matkantekoa pohditaan kolumnissa, joka käsittelee matkalla aikuiseksi herääviä tuntemuksia. Uusia paljastuksia tiedeprojektin opintomatkasta on luvassa Buchholz-reportaasin kakkososassa. Kevätauringon alla matkakokemuksiaan summaa yhteen vaihto-opiskelija Liz, jonka matka Suomessa lähestyy sekin maaliviivaansa.

Vaan eipä matkanteko tähän lopu, tästähän se kaikki vasta alkaa. Itselläni aukeaa nyt edessä matka kohti elämää. Kun joku lähtee matkalle, on vakiintunut tapa toivottaa hänelle onnea matkaan. Toivon, että matkallani on onni myötä. Onnea matkaan toivon myös Järjelle.




Pala kakkua

Lukio on kuin kakku. Jos sitä syö liikaa kerralla, iskee pahoinvointi ja täytyy oksentaa. Toisaalta lautanen pitäisi saada tyhjäksi ennen kuin ruoka-aika, usein kolme vuotta, päättyy. Lopussa ei suinkaan jää ruokalevolle sijaa, vaan pitäisi jaksaa vielä pestä ainakin neljän ylioppilasaineen likatiskit.

Valkolakki on monelle lopulta aikamoinen hikilakki, jos opiskelun ottaa tosissaan. On tutkittu juttu, että kaikista Suomen opiskelijoista juuri lukiolaiset kokevat koulunkäynnin rankimmaksi. Olen lukenut, että lukiolaistytöillä on riski saada burn out alta parikymppisenä, ja lukioiden pojat muuttuvat kyynisiksi eivätkä enää jaksa välittää. Omat havaintoni kakun äärellä eivät todista toista.

[pullquote-right]Kakkulautasen ääreltä ei poikkipuolista sanaa kuunnella[/pullquote-right]Puhumisen uskotaan auttavan ahdistukseen. Vaan tämänpä kakkulautasen ääreltä ei poikkipuolista sanaa kuunnella. Jos lukiolainen antaa ymmärtää olevansa väsynyt, ovat repliikit ”sinähän olet vasta lukiossa” ja ”kovasta maailmasta ei lukiossa ole vielä tietoakaan” tuttua tylytystä sukulaisilta, sediltä ja tädeiltä sekä omilta vanhemmilta – juurikin kaikilta, jotka eivät ole itse olleet tämän kakkukattauksen äärellä enää vuosikymmeniin. Suomen koulujärjestelmähän on erinomainen, ei omalla nuorella ole sen rattaissa mitään hätää, uskotaan.

[pullquote-left]Lukio ei ole helppo pala kakkua[/pullquote-left]Veikkaan, että vuosikymmenissä tämän kakun suutuntuma on päässyt vähän väljähtymään. Samoin kuin työelämässä pauhataan yhteiskunnan raadollistumisesta, ei ole lukiokaan varmasti tänään enää sama kuin neljäkymmentä vuotta sitten. Englannin kielessä on sanonta ”a piece of cake”, jota voisi suomessa vastata helpon nakin käsite. Lukio ei ole helppo pala kakkua.

Kakku pitäisi siis saada maistumaan paremmalta. On toki hyvä, että lukio valmentaa stressiin, kiireeseen ja paineeseen, sillä niitä kohdataan varmasti myöhemmässä elämässä. Mutta miten käy yhteiskunnan, jos eläkepommin ja työvoimapulan kynnyksellä kaksin käsin töihin revittävä nuoriso voi pahoin jo lukiossa?

[pullquote-right]Jokainen voi paremmin, jos kakun kitkerän kirsikan voi vaihtaa johonkin mieluisampaan[/pullquote-right]Ratkaisu ei ole vain tunkea torttuun lisäaineita, vaan tehdä perusteellisempi korjaus kakun raaka-aineisiin. Valoa luo uuteen lukion opetussuunnitelmaan puuhattava valinnaisuuden määrän lisäys. Toki jokainen voi paremmin, jos kakun kitkerän kirsikan voi vaihtaa johonkin itselle mieluisampaan sekä kykyihin, jatko-opintoihin ja urasuunnitelmiin nähden hyödyllisempään. Samoin tulisi kehittää opiskelijahuoltoa ja sen resursseja kuulla opiskelijoiden kuulumisia. Liian monet luisuvat nykyään yksin pöydän alle potemaan pahaa oloaan. Koulujen tulisi miettiä, miten opiskelijalle kasaantuvia liiallisia suorituspaineita voitaisiin keventää inhimilliselle tasolle.

En ole itse täällä koulunpenkillä näkemässä uutta opetussuunnitelmaa, mutta lienee silti mielenkiintoista kuulla millaista ruokahalua kakun äärellä on tulevaisuudessa. Jos kakku on yhä äitelä ja aiheuttaa vatsanväänteitä, en lakaisisi autenttisia lautasten ääreltä kuuluvia kommentteja suoraan biojäteastiaan vain omien lukiovuosieni varjolla.




Opiskelijakunnan uusi puheenjohtaja haluaa lukiosta paremman paikan

Opiskelijakunnan uusi puheenjohtaja haluaa, että koulu jää sieltä valmistuvien ylioppilaiden taakse parempana paikkana, kuin mitä se oli opintojen alkaessa.

[column size=”three-fifth”]
Toista vuottaan opiskeleva Olli Puumalainen on aloittanut Järvenpään lukion opiskelijakunnan uutena puheenjohtajana. Alkuvuonna pidetyssä opiskelijakunnan vuosikokouksessa hän voitti vastaehdokkaansa selvin luvuin: äänestäjistä lähes kaksi kolmasosaa puolsi Puumalaista puheenjohtajaksi.

Uuden puheenjohtajan vaalilupaus kuului selvänä: ”Valitkaa minut, jotta yksikään idea, ehdotus tai puheenvuoro ei jäisi kuulematta.” Miten uusi puheenjohtaja aikoo siis kallistaa korvaansa opiskelijatovereiden suuntaan?
[/column]
[column size=”two-fifth” last=”true”]

MIKÄ ON OPISKELIJAKUNTA?


  • Opiskelijakuntatoiminta lukioissa on lukiolaissa säädettyä opiskelijoiden kuulemista
  • Opiskelijakunta muodostuu kaikista koulun opiskelijoista, vaaleilla valittava hallitus vastaa käytännön toiminnasta
  • Tavoitteena on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa, vaikuttamista ja osallistumista sekä opiskelijoiden ja koulutuksenjärjestäjän välistä yhteistyötä
  • Opiskelijakunta järjestää Järvenpään lukiossa tapahtumia, rahoittaa opiskelijaryhmien toimintaa ja ylläpitää kioskia
  • Järvenpään lukion opiskelijakunta käytti kevääseen 2015 asti oppilaskunta -nimeä


[/column]
[pullquote-right]”Pyrin olemaan hereillä kokouksissa”[/pullquote-right] ”Ruohonjuuritasolla pyrin olemaan hereillä kokouksissa ja huomaamaan siellä ne vähemmän korkeallekin nostetut kädet”, Olli Puumalainen kertoo. ”Uudessa opiskelijakunnan hallituksessa ei lähtökohtaisesti tyydytä vain toimittamaan perustehtäviä, vaan pyritään aktiivisesti kehittämään koko opiskelijakunnan toimintaa.”

Tulevista haasteista Puumalainen nostaa esille opiskelijakunnan imagokysymyksen. Koulussa on vallinnut mielikuva opiskelijakunnan hallituksesta sulkeutuneena kaveripiirinä, ja tämän käsityksen Olli Puumalainen haluaa murtaa. Työkaluina on puheenjohtajan mukaan vanhoista kaavoista luopuminen ja avoimuuden kehittäminen. Opiskelijakunta on lisännyt tiedottamista ja läsnäoloaan sosiaalisissa medioissa.

”Uuden hallituksen kokoonpanossa on onneksi monipuolisesti erilaisia ihmisiä, joten kaveripiiri-imago voidaan murtaa”, Puumalainen kertoo. ”Tiedottamisen osalta tavoite on, että kukaan opiskelija, joka haluaa tietää mitä opiskelijakunnassa tapahtuu, ei jää pimentoon.”

Puheenjohtaja toivoo voivansa luoda myös uusia perinteitä yhteishengen kohentamiseksi. Puumalaisen mukaan kaiken ei tarvitse olla hienoa ja näyttävää, vaan kevyemmilläkin tempauksilla voidaan lisätä viihtyvyyttä. Tähän työhön on jo käyty, ja Keravan lukiolaisille on esitetty haaste urheilukilpailuun.

JÄRVENPÄÄN LUKION OPISKELIJAKUNNAN HALLITUS VUONNA 2015
Kuka Tehtävä Opintojen vaihe Aiemmat hallitusvakanssit
Olli Puumalainen puheenjohtaja 2. vuosi
Joonas Paukkunen varapuheenjohtaja 2. vuosi kehitys- ja PR-vastaava
Oiva Kumpulainen sihteeri abiturientti (jatkaa) sihteeri
Eetu Mölsä tiedottaja ja PR-vastaava 1. vuosi
Ella Kinnunen kirjavastaava 2. vuosi kioskitäti
Emilia Sinkkonen toimintavastaava 2. vuosi toimintavastaava
Ronja Suokivi toimintavastaava 1. vuosi
Jani Lehtinen toimintavastaava 2. vuosi ympäristövastaava
Tito Martinez kioskivastaava 2. vuosi
Ossi Laurila ympäristövastaava 2. vuosi kirjavastaava
Jere Kemoff TVT-vastaava 2. vuosi



Neljä vuotta kiikarointia koulukirjojen viidakossa

Suomen lukioissa on varmasti opiskelijoita, jotka menevät opinnoissaan sieltä, missä aita on matalin. Sitten on heitä, jotka ottavat ilon irti kouluvuosistaan kaikilla mittareilla.

[column size=”three-fifth”]
Abiturientti Joonas Mustonen kuittaa tänä keväänä päättötodistukseensa yli 120 suoritettua kurssia, kaksitoista ylioppilaskoetta ja neljä vietettyä vuotta. Monet ylioppilaiksi valmistuvat suorittavat opintoja lähes puolet vähemmän. Mistä moinen tiedonjano oikein kumpuaa?

”Olen vähän sellainen ihmettelijätyyppi, jonka näkökulmasta monenlaiset asiat voivat kääntyä mielenkiintoisiksi”, Mustonen vastaa. ”Eksistentiaaliseen elämäntapaani kuuluu rajojen kokeilu.”
[/column]
[column size=”two-fifth” last=”true”]

KUKA? JOONAS MUSTONEN


  • Syntynyt vuonna 1995
  • Aloitti opiskelun Järvenpään lukiossa vuonna 2011 ja valmistuu keväällä 2015
  • Toiminut opiskelija- ja oppilaskunnissa, Järvenpään nuorisovaltuuston varapuheenjohtajana ja tuutorina lukiossa
  • Hakee opiskelemaan geofysiikkaa ja teoreettista filosofiaa yliopistoon
  • Harrastaa pöytälaatikkorunoilua ja saunomista
  • Yhtiömies kahden hengen konsulttiyrityksessä, joka tuottaa nuorison aktivoimiseen liittyviä hankkeita


[/column]
Mustosen mukaan humanistiset aineet ja luonnontieteet eivät sulje pois toisiaan. ”Jokaisessa tieteessä on oma twistinsä. On hienoa voida ajatella laajasti: mitä tästä asiasta ajattelee fyysikko, entä mitä historioitsija?” Mustonen kertoo.

Valkolakki on vuosien väärti

Peruskoulussa Joonas Mustonen koki itsensä kovin teoreettiseksi ihmiseksi, joten lukioon hakeminen tuntui luonnolliselta. Kotia lähellä sijaitsevasta Järvenpään lukiosta luotiin jo tuolloin mielikuvaa nykyiaikaisena oppimisympäristönä ja edelläkävijänä. Onko lukio ollut oikea valinta, vai valuvatko vuodet hukkaan?

[pullquote-right]”Täällä on oppinut parkkiintunutta diplomaattisuutta”[/pullquote-right]”Lukio on kyllä ollut hyödyksi”, Mustonen kiteyttää. ”Täällä on oppinut monien projektien myötä sellaista parkkiintunutta diplomaattisuutta, ja koulutyö on opettanut hoitamaan asiat tehokkaasti.”

Paljon nähneellä abiturientilla on vinkki opintojaan aloittaville: ”Antakaa tsäänssille mahdollisuus, ja uskaltakaa ajatella – lainatakseni Esa Saarista ja Kantia. Kannattaa kokeilla erilaia polkuja suorittaa lukio, ja katsoa minne langat lähtevät viemään.”

Lukio ei käy lintukodosta

Lukiokoulutus kohtaa lähivuosina muutoksia, kun sähköiset ylioppilaskokeet tulevat todeksi ja opetussuunnitelma uudistuu. Mustosen mukaan opinahjo ei kuitenkaan nytkään ole samanlainen kuin vuosikymmenen alussa. Kehitys on ollut pääosin myönteistä. ”Tänne on esimerkiksi tullut paljon uusia projekteja, joista monissa minulla on ollut kunnia olla mukana, ja toiminta on kansainvälistynyt.”

Laudaturin papereita laitos ei Mustoselta kuitenkaan saa. Kritiikki kohdistuu lisääntyneeseen opettajien vaihtuvuuteen ja heikentyneeseen sananvaihtoon opettajien ja opiskelijoiden välillä. ”Täällä on aika konservatiivinen ilmapiiri, ja tuntuu siltä, ettei opiskelijoiden uusia ideoita oteta tuoreeltaan vastaan.”

[pullquote-left]”Lukiolaisen avaimilla on hankala käydä vaikka Kelan tiskillä – sekö on yleissivistystä?”[/pullquote-left]Usein kuulee puhuttavan, että lukiosta ei saa eväitä työelämään. Mustonen on osittain samaa mieltä, ja toteaa, että jopa yhteiskuntaopin kursseilla käsitellään varsin vähän arkeen liittyviä asioita. ”Vaikka olisi kirjoittanut ylioppilastutkinnossa yhteiskuntaopin, on lukiolaisen avaimilla hankala käydä vaikka Kelan tiskillä – sekö on yleissivistystä, johon lukio pyrkii?” abiturientti pohtii ja toteaa suomalaisen lukiojärjestelmän kaipaavan kehitystä.

[column size=”three-fifth”]

Tulevaisuus on avoin

Minne mahtaa tulevan ylioppilaan tie viedä lukion ovista? Mustonen ei ole varma. Korkeakouluhaussa hakemukseen päätyi tutun kaavan mukaan liuta toisistaan erilaisia aineita. Myös oman yrityksen pyörittämisessä riittää puuhaa. ”Firman kautta ja omalla aktiivisuudella saa niitä eväitä Kelan luukullekin täydennettyä”, Mustonen heittää.

Neljän vuoden kiikarointi lukiossa ei välttämättä valaissut Joonas Mustosta tulevaisuudesta, mutta paljon ajateltavaa se on varmasti antanut. Lukiossa luetaan enemmän, ja luullaan vähemmän.
[/column]
[column size=”two-fifth” last=”true”]

MUSTOSEN 10 VALINTAA


  • Vuodenaika? Kevät.
  • Ruoka? Karjalanpaisti.
  • Kirja? Dovlatovin ”Matkalaukku”.
  • Säätila? Kunhan on plussan puolella.
  • Kieli? Saksan kieli.
  • Eläin? Mopsi.
  • Juotava? Pannukahvi.
  • Väri? Turkoosi.
  • TV-sarja? Serranon perhe.
  • Kulkuväline? Auto, mutta ei ranskalainen.


[/column]




Urheilu vs elämä

Kun jotain tekee tarpeeksi kauan alkaa joko tykkäämään siitä tai sitä alkaa vihata todella todella paljon. Mutta jos tosiaan vihaa jotain niin paljon, niin ei enää tekisi sitä.

Miksi kukaan harrastaisi jotain niin rasittavaa kuin kilpaurheilu? Sitä eivät varmaan täysin varmasti kilpaurheilijatkaan tiedä, mutta rasituksista huolimatta on monta asiaa joka tuo urheilijan takaisin lajiinsa pariin. Normaali urheilu aiheuttaa hyvänolon tunteen, koska tuntee osaavansa ja tekevän jotain mikä on hyväksi keholle. Kilpaurheilu aiheuttaa samankaltaisen hyvänolon tunteen lisäksi makeimmalta maistuvan ja parhaiten aivosoluja hellivän räjähtävän riemukkaan voitontunteen, jota ei voi oikein verrata mihinkään muuhun tunteeseen. Tämä tunne on kuitenkin kilpaurheilun ydin, joka tasapainottaa kilpaurheilijan viha-rakkaus suhteen urheiluun.

Kun harrastaa urheilua tarpeeksi pitkään, saattaa huomata elämän tahdin määräytyvän harrastuksen ja koulun kautta. Vapaa-aika on kortilla, kun ravaa koulun ja treenien välillä jatkuvasti. Muutakin elämää mahdollisesti löytyy, mutta sitä ei ehdi pitää yllä juuri laisinkaan kiireisen elämän takia. Vähäinen sosiaalinen elämä kuluukin vuosien aikana harrastukseen mukaan tarttuneiden kaverien kanssa.

Menestymiseen ja kehittymiseen vaaditaan omiin tavoitteisiin nähden sopiva määrä treeniä, tämä johtaa yleensä viikoittaisten treenien pituuden ja treenipäivien lisääntymiseen, mikä puolestaan johtaa arjen vahvaan jaksottumiseen.  Elämäänsä tosin voi elää monin eri tavoin, mutta yleensä tavat määräytyvät koulun mukaan. Urheilija tai muusikko saattaa löytää itsensä tasapainottelemassa näiden kahden välillä. Tämä jättää koulun ainoaksi paikaksi, jossa on mahdollista nähdä kavereita. Hyvässä tapauksessa on päästy urheilupainotteiseen kouluun, jossa on samanlaisia kavereita joita sitten näkee myös treeneissä, mutta vain harvalle tarjoutuu tämä mahdollisuus.

Ajatus lopettamisesta kasvaa takaraivossa melkein kokoajan. Jokainen epäonnistuminen ja takaisku vahvistavat lopettamisen halua. Pitkäaikainen tai toistuva sairaus pitää poissa treeneistä, jolloin jää jälkeen muusta ikäluokasta ja kisavastustajista. Koulutehtävien ja muiden kouluun liittyvien projektien aiheuttama henkinen taakka tuntuu painavalta ilman treenaamistakin, joten kun lisätään päälle kisapaineet ja treenit saadaan ainekset henkisesti ja fyysisesti rasittavaan elämäntyyliin. Kuitenkin lopuksi kaikki kärsimykset maksavat itsensä takaisin kun onnistuu kunnolla.

 




Buchholz-projektin pauloissa

Saksalaiset saapuivat Suomeen tammikuun ensimmäisenä lauantaina. Kyseisen päivän vihdoin koittaessa odotimme innolla pikkkubussia lukiomme parkkipaikalla. Lopulta se kaartoi pihaan Ketolaisen Pasin johdolla. Projektin molemmat osapuolet tapasivat toisensa ensimmäistä kertaa.

Buchholz-projekti (saksalaisten keskuudessa tunnettu Järvenpää-projekti) on ystävyyskaupunkien välinen viikon mittainen fysiikkaprojekti. Albert Einstein Gymnasium teki aloitteen yhteisen fysiikan projektin järjestämisestä muutama vuosi sitten, ja vuonna 2013 ensimmäinen projekti lähti käyntiin. Yhteistyön tavoitteena on saada kontakteja ja ystäviä eri puolelta Eurooppaa ja työskennellä samalla fysiikan parissa. Kommunikointi tapahtuu englanniksi.

Projektiryhmät vierailevat toistensa luona viikon mittaisella visiitillä. Vierailun aikana tutustutaan paikallisiin nähtävyyksiin, kulttuuriin ja koulujärjestelmään. Opettajien organisoimat fysiikkaan keskittyvät vierailut, kuten Suomessa biovoimalassa ja meteorologisessa instituutissa käynnit, tehdään päiväsaikaan. Loppupäivän ohjelmasta vastaavat nuoret itse. Projektiin kuuluu myös fysiikan ryhmätyö, joka aloitetaan Suomessa. Valmis tuotos paljastetaan suuremmalle yleisölle Buchholzissa, jonne suomalaiset oppilaat matkustavat toukokuun lopulla.

Vuoden 2015 projektiryhmän lauantai-ilta vietettiin omaan vieraaseen tutustuen. Sunnuntaina oli vapaavalintaista isäntä-perheen suunnittelemaa ohjelmaa. Osa projektilaisista oli laskettelemassa tai tutustumassa Helsinkiin, osa piipahti pikavisiitille Suomen silmäterään, Porvooseen.

Projekti starttasi Pasin luokassa maanantaina kello 9.45. Jakauduimme ryhmiin, ja aloimme suunnitella oman aihepiirimme esitystä. Porukka tunsi jo toisensa selvästi aika hyvin, sillä Pasin ohella saksalaiset opettajat Oliver Gries ja Andreas Brock joutuivat välillä toppuuttelemaan kovaäänistä joukkoamme. Koulupäivän päätteeksi suuntasimme rentoutumaan Jannekadun anniskelualueenakin tunnettuun Blackpooliin. Tällä kertaa aikeenamme oli kuitenkin pelata vain biljardia.

Tiistai-aamuna nousimme pikkubussiimme rintamasuunta Helsinkiin päin osoittaen. Ensimmäinen pysäkki oli Meteorologinen instituutti, jossa kuuntelimme kaksi mielenkiintoista luentoa. Maittavan lounaan jälkeen siirryimme kiertelemään Helsingin nähtävyyksiä. Stockmann, Ravintola Tornin näköalat, Hard Rock Cafe ja Tuomiokirkko olivat kaikkien mielestä näkemisen arvoisia. Suomalaisten oma pikaruokaketju Hesburger ruokki ryhmämme alkuillasta, ja se valtasi saksalaisten sydämet. Ruoka oli kuulema parempaa kuin missään muualla. Edes pikaruokaketjujen kruunaamaton kuningas, Burger King, ei kuulemma vetänyt vertoja Heselle. Illan lopuksi päädyimme erilaisten sattumien kautta Vanhankylänniemeen, jossa meitä odotti jäähän porattu reikä ja lämmin sauna.

Mihin sitä on tullutkaan lupauduttua...

Mihin sitä on tullutkaan lupauduttua…

Jo kotoisaksi paikaksi kehkeytynyt pikkubussimme kaarsi keskiviikkona tarkkojen turvatoimien läpäisyn jälkeen Fortumiin, Järvenpään biovoimalaitokseen. Saksalaiset ystävämme kävivät myös sanomassa hyvää päivää kaupunginjohtajalle, Erkki Kukkoselle. Muistoksi vierailusta he saivat itselleen Sibeliuksen levyt.

Illalla koitti kaikkien kauan odottama hetki: Saksa vs. Suomi -jääkiekkomittelö. Huhujen mukaan jään reunamille kerääntyi jopa katsojia todistamaan tätä vauhdikasta spektaakkelia. Ruhjeista ja huonoista häviäjistä huolimatta ilta oli ylivoimaisesti tähän mennessä onnistunein: ensimmäistä kertaa koko ryhmä toimi tiiminä yhdessä, ei maiden tai kaveriporukoiden rajoja myötäillen.

Torstain koulupäivän jälkeen lähdimme kohti Kuusijärven avantoa. Saksalaiset saivat tällä vierailulla totisesti tutustua suomalaisuuteen ja stereotyyppiseen suomalaiseen mieheen. Saunasta pystyi bongaamaan useammankin Karhua jäähyllä nautiskelevia keski-ikäisiä miehiä. Saunassa seurassamme olleet suomalaiset kuitenkin yllättivät meidät positiivisesti puheliaisuudellaan ja avoimuudellaan saksalaisia kohtaan! Heistä useampikin vaihtoi kuulumisia saksalaisten vieraidemme kanssa.

Projektimme herätti kiinnostusta myös koulun ulkopuolisissa tahoissa, ja Järvenpää News- lehden toimittaja tuli tekemään perjantaina suuren artikkelin projektistamme lehteen.

Jälkimainingeissa

Päällimmäiset fiilikset viikosta ovat erinomaiset. Suuri kiitos kuuluu Järvenpään lukiolle, joka tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden osallistua kansainvälisiin projekteihin. Toivomme mahdollisimman monen kiinnostuneen lähtevän ensi vuonna mukaan projektiin, sillä tällaiset kokemukset ovat ainutlaatuisia. Saksalaisten juttujen perusteella vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää.

Future engineers?

Future engineers?

Biss dann, auf Wiedersehen!

Kuvat: Niklas Mäkeläinen, Pasi Ketolainen ja Joonas Paukkunen