Helsinki Pride on HeSeta:n vuosittain järjestämä kaikille avoin tapahtuma, joka juhlii sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä. Osallistuin jälleen ystävieni kanssa tähän värikkääseen juhlaan heinäkuun ensimmäisenä päivänä, jolloin Pride-viikko huipentui valtavaan kulkueeseen ja puistojuhlaan.

Pride-viikkoa juhlitaan ympäri maailmaa eri ajankohtina, mutta kaikkialla sen tarkoituksena on lisätä tietoisuutta sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä, muistuttaa tasa-arvoisuudesta, luoda turvallinen ja yhteisöllinen ympäristö, tuoda ihmisiä yhteen sekä juhlia jo saavutettuja tavoitteita. Pride onkin oiva sana kuvaamaan tapahtumaa, sillä paikalle tullaan iloitsemaan ylpeänä omaa identiteettiä ja erilaisuutta. Helsinki Pride on Suomen suurin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tapahtuma, jossa tänä vuonna vieraili noin 35 000 ihmistä.

Pride-viikon aikana tarjolla on paljon erilaista ohjelmaa, kuten bileitä, näyttelyitä, keskustelutilaisuuksia, urheilua ja muuta kulttuuritoimintaa. Suomen Pride on omalaatuinen esimerkiksi sen vuoksi, että se tarjoaa paljon tekemistä ja tietoa myös nuorille.

Meidän joukkiomme, vas. Heta Paavola, Emmi Tertsunen, Teija Karjalainen, Arttu Hakala, Sami Lehtinen ja Emilia Karppinen.

Pilvinen sää, mutta värikäs ihmismassa.

Tämän vuoden kylttejä kulkueesta:

“antakaa mun elää”, trans-lipun kera

“mä oon mä”

Harry Potterin opetus.

“Why not both?”

Väljemmillä vesillä…

Värikästä porukkaa.

Kuningattaretkin löytyivät.

Tulevaisuuden toivoissa liputtaen…

Hanhet olivat myös mukana.

Iloinen päivä ja paljon kauniita ihmisiä.

Alunperin kirjoittanut Katri Lempiäinen

Lukuvuoden 2017-2018 aloitusjuhlaa vietettiin perjantaina 18.8 lukion opiskelijoiden tarjoaman viihteen, palkintojenjaon ja vierailijan puheenvuoron siivittäminä. Vierailija Sonja Huttunen korosti erityisesti avunhakemisen tärkeyttä.

Järvenpään lukiosta vuonna 2009 valmistuneen Sonja Huttusen elämään on mahtunut jo vaikka mitä. Lukio-opintojensa alussa Huttunen lähti vaihto-oppilaaksi Australiaan ja sai sieltä mukaansa kohennetun kielitaidon lisäksi perusteet itsenäistymiselle. Lukiossa hän perusti Järki-lehden ja oli varmistamassa opiskelijaterveydenhuollon toteutumista. Viimeksi mainitun hän listasi yhdeksi tärkeimmäksi muistokseen lukion ajalta.

Kyseessä oli tilanne, jolloin Järvenpään lukion ainoan terveydenhoitajan työ yritettiin osa-aikaistaa. Järvenpään lukion opiskelijat kokosivat adressin ehdotusta vastaan, ja lopulta Järvenpään kaupunginhallitus luopui ajatuksesta.

Skannaukset: Järvenpään yhteiskoulun ja lukion seniorit ry. 

“Ajatus siitä, että pelkkä lukiolainen voi vaikuttaa asioihin, tuntui mielettömän tärkeältä”, kertoi Sonja Huttunen aloitusjuhlan jälkeen.

“Opiskelijaterveydenhuolto on parantunut todella paljon, ja minä olenkin mukana Järvenpään sosiaali- ja terveyslautakunnassa pitämässä huolta, että se pysyy hyvänä”, kertoi Huttunen. Vuonna 2017 Järvenpään lukiossa toimii kahden terveydenhoitajan lisäksi myös psykologi ja kuraattori.

“Myös kaikki kaverit, joita sain lukiosta, kuuluu osaksi tärkeitä lukiomuistojani”, Huttunen jatkoi. Hän pitää heihin edelleen yhteyttä yhteisen Whatsapp-ryhmän kautta. “Sieltä löytyy kaikenlaisia ihmisiä: arkkitehti, insinööri, lastenhoitaja ja minä, poliitikko.”

Huttunen korosti myös avunpyytämisen tärkeyttä. “Minkä tahansa hidastavan vaivan kanssa voi elää, kunhan osaa pyytää apua.” Hänestä avunpyytämisen perusteet piilevät siinä, että uskaltaa kertoa avuntarpeestaan edes yhdelle henkilölle: kaverille, vanhemmalle tai terveydenhuollon ammattilaiselle. Tarjottu apu pitää myös uskaltaa ottaa vastaan. Esimerkiksi masennus on vaiva siinä missä muutkin – sen kanssa tehdään vain vähän enemmän töitä.

Avunpyytämisessä ei ole mitään hävettävää.

Sonja Huttunen toimii tällä hetkellä kansanedustaja Antti Kaikkosen avustajana. Vuonna 2016 Huttunen valittiin YK:n nuorisodelegaatiksi edustamaan suomalaisia nuoria. Aikaisemmin hän on työskennellyt myös Keski-Uusimaan toimittajana.

Huttunen kertoi olleensa keskiverto-opiskelija lukiossa, mutta tilanne parani huomattavasti, kun hän löysi oman kiinnostuksen kohteen. Hän haki lukion jälkeen opiskelemaan journalistiikkaa ja kansainvälisiä suhteita. ”Se oma juttu löytyy parhaiten kokeilemalla: kansainväliset suhteet oli aluksi minulle lähes täysi mysteeri.” Huttunen painotti, että oman jutun löytäminen saattaa vaatia montakin yritystä.

Tapahtuma alkoi Joona Uusitalon musiikkiesityksellä.

Sonja Huttusen puheenvuoron jälkeen esiintyi Läikkyorkesteri.

Yksitoista ykköstä palkittiin yhteisöllisyyden edistämisestä ryhmäytymispäivinä.

Suvi Nissinen voitti kesällä naisten taidon maailmanmestaruuden.

Alunperin kirjoittanut Emma Virtanen

Arvon ykköset, tervetuloa lukioon! Olette selvinneet lukion ensimmäisestä viikosta mainiosti. (Eli olette itkeneet itsenne uneen joka ilta ja unohtaneet kaiken tähän asti oppimanne.) Monet teistä ykkösistä pääsivät yläasteelta pelkän toivon, sisäisen luonnollisen viisauden ja karisman avulla. Juuri nämä asiat saivat teidät näyttämään yhteishaun hakijalistoilla potentiaalisilta lukiolaisilta.

Lukiolainen on nimittäin siinä mielessä mystinen eläin, että joko se alusta lähtien pyrkii epäonnistumaan jokaisella lukioelämän osa-alueilla, tai se suorittaa jokaisen kurssin 100 % pistemäärin. Ohjeistamme teitä nyt hieman tuonne helpompaan, alisuoriutumisen maailmaan.

Kuinka selviän kouluelämästäni?

• Hävitä avainläpyskäsi, ovella on kuitenkin aina joku samaan aikaan.
• Jätä kaikki opiskelutarvikkeesi kotiin ja täytä reppusi mieluummin meikeillä, energiajuomalla tai syötävällä. Tarvittavat kirjat ja muut tavarat voi kuitenkin lainata kaverilta.
• Pyri nukkumaan mahdollisimman vähän kouluiltoina. Varsinkin koeviikolla väsymys tuntuu nannalta ja se näkyy kauniin punertavana koepaperissasi.
• Osta kurssikirjasi mahdollisimman myöhään. Ensimmäisinä päivinä niitä ei tarvita kuitenkaan, tai jos tarvitaan, niin sen puuttuminen on täydellinen tekosyy olla opiskelematta.
• Älä missään tapauksessa aloita äidinkielen kurssilla määrättyä 300-sivuista romaania ennen koeviikkoa. Koeviikollahan sitä aikaa eniten on.
• Jätä muutenkin kaikki mahdolliset kurssityöt ja esseet viimeisille päivälle. Miksi aloittaisit asiat ajoissa, kun voisit stressata niistä muutaman viikon päästä tajutessasi ettet pääse kurssistasi läpi jos et tee tehtäviäsi? Työskentelet muutenkin paremmin paineen alla.
• Unohda suosiolla koeaikasi, sillä ei opettajia haittaa jos saavut kokeeseen tunnin tai pari myöhässä. Tärkeintä on, että edes raahauduit paikalle!
• Älä säilytä kokeita koeviikon jälkeen! Jos koe- ja kurssinumerosta tulee epäselvyyttä ja sinulla ei ole koetta tallella, niin sinulla on oiva mahdollisuus suorittaa kurssi siinä uudestaan!

Miten tutustun uusiin ihmisiin?

• Älä. Hyi kamala.
• Uusiin ihmisiin tutustuminen on aivan turhaa — olet joka tapauksessa parempi kuin kaikki muut, etkä kaipaa muiden seuraa. Miksi edes kiinnostuisit ihmisistä, jotka ovat elämässäsi vain kolmen vuoden ajan?
• Älä kuvittelekaan istuvasi luokassa kenenkään tuntemattoman viereen. Tämä koskee myös ruokalan pöytiä sekä sohvia. Älä yritä aloittaa keskustelua kenenkään kanssa, sillä yksinoleminenhan on meidän kaikkien suomalaisten synnyinpiirre. Varjele sitä.

Miten olen tunneilla?

• Älä viittaa tai osallistu tunnilla. Hankalasti ymmärrettävien asioiden selventäminen tapahtuu parhaiten, kun niitä ei selvennä.
• Älä laita kännykkääsi äänettömälle, ja ehdottomasti räplää sitä koko tunti. Opettajat ihannoivat digiloikkaan hurahtaneita opiskelijoita.
• Opettajat rakastavat omaa ääntään — joten kannattaa tulla myöhässä tunnille. Näin he pääsevät selittämään samat asiat uudelleen lyhyen ajan sisällä ja vielä isommalle porukalle kuin aikaisemmin.
• Pidä etäisyyttä opettajiin, sillä ethän tahdo muiden kuvittelevan että yrität parantaa numeroitasi hyvän ja mukavan käytöksen varjolla. Jos tahdot olla oikein vakuuttava, älä koskaan sano sanaakaan yhdellekään opettajalle. Välttele heitä parhaasi mukaan.
• Jos opettaja kysyy mielipidettäsi kurssin sisällöstä tai arvostelusta, älä sano mitään. Vaikka kurssisuunnitelma sisältää selkeitä ongelmakohtia, turha niitä alkaa setvimään — valmiiksi tehty suunnitelma on valmiiksi tehty suunnitelma.

Miten käyttäydyn välitunneilla ja ruokailussa?

• Kävele mahdollisimman hitaasti käytävillä! Ihmiset rakastavat hidasta liikennettä. Muista tietysti myös seisoskella rappusten edessä, varsinkin pääoville vievien rappusten, kello 14.20 alkaen.
• Vie mahdollisimman paljon tilaa käytävien penkeiltä, sillä eihän reppusi nyt missään tapauksessa voi olla lattialla likaantumassa!
• Jätä vieressä istuvaan henkilöön aina ainakin puolen metrin väli. Tee näin varsinkin silloin kun käytävä on täynnä, sillä kahden miltei vierekkäin istuvan oppilaan väliin ei kukaan tahdo istumaan.
• Seisoskele ruokajonossa epämääräisesti niin, että kukaan ei tiedä oletko normilinjaston vai erikoisruokavalion jonossa. Haasteet ovat kaikkien lukiolaisten lempiasioita.
• Ole äänekäs ja seiso aina kaveriporukkasi kanssa keskellä käytävää. Mikään ei ole mukavampaa kuin tientuke silloin kun on kiire alkavalle tunnille.

Miten takaan opinnoilleni hyvän tulevaisuuden?

• Kun tulee aika suunnitella omaa jakson lukujärjestystä, varmista että olet valinnut sinulle kaikista vaikeimmista aineista kursseja. Älä valitse mitään rentoja ja itseäsi kiinnostavia aineita jaksoille. Ekstrakuvataide on vain ekstratyötä kaiken muun päälle. Varmista myös, että lukujärjestyksesi sisältää kursseja jokaisesta kiertotunnista. Jos tuhannet harrastuksesi vie kaiken ajan lukujärjestyksestäsi, niin ota huomioon että sinulla on myös mahdollista valita mahdollisimman vähän kursseja! Mitä vähemmän kursseja sinulla on nyt, sitä enemmän sinulla on kursseja myöhemmälle. Täydellinen balanssi.
• Ehdottomasti stressaannu nyt ylioppilaskirjoituksista ja jatko-opinnoista. Stressistä selviää parhaiten, kun kieltää koko asian. Älä etsi mitään tietoa tulevaisuuttasi varten.
• Älä kuuntele mitään mitä opo kertoo tunneillaan. Kaiken voi oppia kantapään kautta, ja sitä paitsi tiedät jo kaiken jatkokoulutuksista ja lukion toiminnasta, olithan sentään läsnä yläasteen opotunneilla.

Hei kaikki uudet Järvenpään lukion opiskelijat, ja tervetuloa lukemaan Järkeä! Toivottavasi olette alkaneet pikkuhiljaa saavuttamaan sen pisteen, jolloin itkut on itketty ja uusien asioiden oppiminen voi oikeasti alkaa. Loppujen lopuksi lukio on vain koulu. Se ei määrää nyt, eikä tule määräämään myöhemminkään teidän elämänlaatuanne. Lukio ei ole niin tarkkaa ja vakavaa kuin miltä se aluksi saattaa vaikuttaa.

Todellisuudessa suurin osa lukiolaisista sijoittuu yli- ja alisuorittajan välimaastoon. Keskivertolukiolaisen lukiotaipaleen alkuun kuuluu suuri hämmennys ja kulttuurishokki, sekä numeroiden tipahtaminen. Älkää yrittäkö liikaa, mutta älkää myöskään yrittäkö liian vähän. Yrittäkää juuri niin paljon kuin pystytte, ja saatatte päästä lukiosta läpi ehjin nahoin.

Alunperin kirjoittanut Siiri Parviainen ja Emma Virtanen