Anonyymi sosiaalinen media – Yhteisöllisyyttä vai alusta nettikiusaamiselle?

Anonyymi sosiaalinen media lisää mahdollisuuksia ja tuo samalla vastuita. Miten anonymiteettiä voidaan käyttää hyödyksi ja mitä riskejä se tuottaa?

Jodel on Saksalaisen yrityksen The Jodel Venture GmbH:n kehittämä anonyymi sosiaalisen median alusta, joka mahdollistaa sisällön jakamisen matalammalla kynnyksellä. Internetin keskustelupalstoja mukaillen alkuperäinen postaaja saa OJ (original jodler) tägin. Poikkeuksena tähän on se, ettei sovelluksessa ole ollenkaan käyttäjänimiä, vaan kukin postaukseen kommentoinut saa itselleen järjestysluvun mukaisen numeron, joka kuvastaa käyttäjää kyseisessä langassa.

Myös lukioltamme löytyy Jodelista oma kanava. Kanavalla @jäkenlukioo käydään monesti keskustelua esimerkiksi kouluarkeen ja muuhun lukio-opiskelijoiden päiväjärjestykseen liittyvistä asioista. Mutta käytetäänkö anonymiteettiä väärin? Miten se voi vaikuttaa lukion yleiseen ilmapiiriin?

Järki teetti 15.2.2024 tutkimuksen lukiomme Jodel-kanavalla, jossa kysyttiin, millainen vaikutus Jodelin lukijoiden mielestä kanavalla on koulun ilmapiiriin. Tutkimus teetettiin kyselytutkimuksena Jodelin poll-ominaisuuden avulla. Kyselyyn sai vastata jokainen lukio Jodel-kanavaa seuraava ja vastausvaihtoehdot olivat positiivinen, neutraali ja negatiivinen. Tämän lisäksi oli mahdollista avata kommenteissa tarkemmin omia ajatuksiaan ”muu” vaihtoehdon avulla.

Kyselyyn tuli yhteensä 178 vastausta, joista 32 % mielestä Jodelilla on positiivinen vaikutus ilmapiiriin, 14 % mielestä negatiivinen ja 51,1 % ei osannut sanoa tai piti vaikutusta hyvin vähäisenä/neutraalina. Tarkentavia kommentteja postaukseen tuli viisi kappaletta.

Vastanneiden kesken oli paljon eriäviä näkemyksiä

Eräs kommentoija piti keskustelua kanavalla melko toksisena, mutta sanoi kuitenkin saavansa kanavalta myös apua. Tämän lisäksi kaksi muuta kommentoijaa kokivat, että keskustelun sävy riippuu postauksen aiheesta. Lukion ulkopuoliselta opiskelijalta saadussa kommentissa todettiin ettei lukio vaikuta kovin houkuttelevalta ulkopuolisen näkökulmasta.

Kommenttikentän avoimet vastaukset olivat enimmäkseen samantyyppisiä joitain poikkeuksia lukuun ottamatta.

Sosiaalinen media on myös tehokas tapa vaikuttaa asioihin. Esimerkiksi toisen vuosiluokan opiskelijoiden wanhojen tanssien omatanssista käytiin kiivasta keskustelua Jodel-kanvalla ja paikoin annettiin voimakstakin kritiikkiä. Lopputuloksena omatanssiin tehtiin muutoksia. Tosin osa kritiikistä oli myös epäasiallista ja suorastaan omatanssin haukkumista. Tällöin kritiikki meni yli. Lisäksi Järjessä jo aiemmin kerrotuista opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajan vaaleista keskusteltiin myös laajasti. Ehdokkaista esitettiin mielipiteitä ja heidän kampanjointiansa kommentoitiin. Välillä tuli kritiikkiäkin, mutta suoraa haukkumista oli hyvin vähän tai ei ollenkaan.

Suurin osa kanavan seuraajista ei kuitenkaan osannut sanoa, onko Jodelilla parantava vai heikentävä vaikutus lukiomme ilmapiiriin tai piti vaikutusta hyvin vähäisenä. Sosiaaliseen mediaan liittyy aina omat riskinsä etenkin nettikiusaamisen osalta, ja anonymiteetti voi lisätä houkutusta sanoa jotain sellaista, mitä ei ehkä kasvotusten sanoisi. Nämä ovat asioita, jotka ovat käyttäjien itsensä päätettävissä. Kaikin puolin voi kuitenkin sanoa lukiomme Jodel-kanavan olevan kätevä tiedon saamiseen ja ajoittaiseen keskusteluun ajankohtaisista asioista. Lukiollamme on kuitenkin myös toinen kanva @jäkecrush, jossa paljastetaan nimensä mukaan ihastuksia ja jaetaan nimimerkkejä ja tuntomerkkejä. Nämä keskustelut voivat joskus äityä kriittisimmksi ja negatiivissävytteisemmiksi kuin lukion pääkanavan keskustelut.

Kunhan muistamme, miten netissä käyttäydytään asiallisesti, niin voimme kaikki nauttia mukavasta ja avuliaasta kokemuksesta Jodelissa! Tai Jodelin sloganin mukaan #GoodVibesOnly!

Artikkelikuva: Sami Ollinmäki

Kuvakaappaukset: Eemil Pietilä (Jodel-sovellus)




Uusi aika, uudet kujeet – Opiskelijakunnan uusi puheenjohtaja sekä uusi hallitus valittiin tiukan tenttitilaisuuden jälkeen!

Keskiviikkona 24. päivä tammikuuta 2024 koululla vietettiin sisäpoliittista murrosvaihetta, kun koululle valittiin uusi opiskelijakunnan puheenjohtaja sekä hallitus.

Aamu alkoi heti kiperillä kysymyksillä nimittäin puheenjohtajaehdokkaiden tenttitilaisuudella. Vastakkain olivat Sami Ollinmäki ja Arttu Lager. Tilaisuudessa väistyvä opiskelijakunnan puheenjohtaja Ville Sikström sekä varapuheenjohtaja Tuulianna Hänninen esittivät toinen toistaan kiperämpiä kysymyksiä ehdokkaille. Kysymykset liittyivät muun muassa hallituksen toimintaan, opiskelijoiden hyvinvointiin sekä edunvalvontaan. Ja pääsivät ehdokkaat pohtimaan hieman ulkopolitiikkaakin tenttaajien kysyessä, miten he parantaisivat suhteita muhin lukioihin. Seuraavaksi kuulemme ehdokkaiden fiiliksiä ennen tenttiä Sanni Veijalaisen haastattelemana.

Ehdokkaat nähtiin ennen tenttiä vielä varsin leppoisissa tunnelmissa. Kuvassa Sami Ollinmäki (oikealla) ja Arttu Lager (vasemmalla).

Tentin ennakkofiilikset ja -odotukset

Puheenjohtajaehdokkaat istuvat minua vastapäätä opkh-kopin sohvalla. Tentin alkamiseen on aikaa enää viitisentoista minuuttia, ja tunnelmat ovat sen mukaiset. Siirrymme haastattelun pariin aikailematta.

Mitkä ovat fiilikset juuri ennen vaalitenttiä?

Arttu: ”Hiukan jännittyneet. Lähen avoimin mielin ja itsevarmana tähän mestaan ja toivotan myös vastaehdokkaalle onnea.”

Sami: ”Täs on tietenkin tietynlainen jännityksen kutina.”

Sami täsmentää häntä jännittävän kysymysten sisältö, ei niinkään itse tilaisuus ja puhuminen.

Miksi uskot, että juuri sinä voitat?

Arttu: ”Mä oon saanut itelleni sen verran suosiota, hyvää ja pahaa, tässä viimeisten viikkojen aikana.”

Arttu huomauttaa suosion lisäksi myös omasta puheenjohtajataustastaan sekä taidostaan johtaa isoa joukkoa. ”Pystyn johtamaan isoa porukkaa ilman, että mulla tulee suuria paineita.”

Sami: ”Koen, että markkinointini on ollut laajaa ja saavuttavaa.”

Esimerkkinä Sami mainitsee nettisivujensa kävijämäärän. Hän mainitsee myös Jodel-alustalla vallitsevasta mielipiteestä mutta myöntää, että se on vain suuntaa antava viesti.

Mitä haluaisit sanoa sinua äänestäneille ihmisille?

Arttu: ”Kiitos erittäin paljon teille joka ikiselle. Jos saan edes yhden äänen, oon erittäin iloinen – tottakai voittoa lähdetään tavoittelemaan.”

Sami: ”Haluan syvältä sydämeltäni kiittää heitä, jotka ensinnäkin ovat yleisesti vaikuttaneet näissä vaaleissa, ovat äänestäneet kumpaa tahansa meistä. Erityisesti haluan kuitenkin kiittää heitä, jotka ovat äänestäneet minua.”

Mihin uskot, että tentin kysymykset liittyvät?

Arttu: ”Varmaankin siihen, miten aiot itse käyttäytyä opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajana, minkälaisia arvoja itselläsi on ja varmaan sellaisia hyvinkin ”out of the blue” -kysymyksiä, joihin ei pystyisi mitenkään valmistautumaan.”

Sami: ”Villen tuntien kysymykset tulevat olemaan hyvin monialaisia. Ville tulee kysymään kysymyksiä, millä ei suoranaisesti ole mitään tekemistä puheenjohtajuuden tai opiskelijakunnan kanssa – kompakysymyksiä ja hyvin kummallisia hypoteettisia kysymyksiä.”

Sami kuitenkin lisää uskovansa kysymysten liittyvän hallitustoimintaan sekä mahdolliseen puheenjohtajuuteen.

Mihin kysymykseen ette erityisesti haluaisi vastata?

Arttu: ”Itsehän olen sellainen tyyppi, että mitä tahansa multa kysytään, niin mä vastaan jotakin. Oikeastaan ei ole mitään kysymystä mihin en haluaisi vastata.”

Ehdokas kuitenkin myöntää, että kysymykset liittyen hänen mainontaansa olisivat mahdollisesti hieman epämukavia.

Sami: ”En koe, että pelkäisin mitään kysymystä. Koen, että Ville ei ole kysymässä kysymystä, joka ei olisi millään tavalla relevantti tähän, joten mä oon aika avoin vastaamaan mihin tahansa.”

Haastattelun päätteeksi kiitän haastateltuja ehdokkaita. He vaikuttavat itsevarmoilta sekä uteliailta – en pysty erottamaan pienintäkään jännityksen pilkahdusta, mikäli hermostuneita naurahduksia ei oteta huomioon.

Tosi kyseessä

Molemmat ehdokkaat esittivät tentissä mielenkiintoisia näkemyksiä. Esiin nousi etenkin opiskelijoiden hyvinvointi sekä opiskelijakunnan hallituksen rooli opiskelijoiden edunvalvonnassa. Tämän lisäksi ehdokkaat pääsivät kukin antamaan omat näkemyksensä hypoteettiseen skenaarioon, jossa opiskelijoiden ja koulun henkilökunnan välit olisivat tulehtuneet. Sekä Sami että Arttu korostivat kommunikaatiota ja yhteisten ratkaisujen löytämistä.

Tenttaajat olivat poimineet Järjen 18.1.2024 julkaisemasta opiskelijakunnan puheenjohtajan vaalista kertovasta lehtijutusta lainauksia ehdokkaiden vastauksista ja kysyivät kysymyksiä niiden perusteella. Esimerkiksi Artulta kysyttiin, miten hän tekisi Järvenpään lukiosta Suomen suosituimman. Artun mukaan lukiota pitäisi mainostaa enemmän somessa, koska moni nuori on somessa. Hän voisi myös itsekin mainostaa lukiota esimerkiksi omalla vapaa-ajalla. Samilta puolestaan kysyttiin, minkälainen on hänen mielestään tehokas, laajakatseinen sekä tarkotuksenmukainen hallitus. Samin mukaan tällainen hallitus ajaa ensisijassa opiskelijoiden etua ja pyrkii ymmärtämään kokonaisvaltaisesti opiskelijoiden toiveita. Tällainen hallitus ei käytä opiskelijakunnan rahoja esimerkiksi hallituksen keskinäisiin menoihin.

Talousasiat nousivat yleisestikin esiin, kun ehdokkailta kysyttiin, miten heidän mielestään opiskelijakunnan varoja tulisi käyttää. Sami jatkoi aikaisempaa linjaansa ja toisti näkemyksensä siitä, ettei opiskelijakunnan rahoja tulisi käyttää hallituksen keskeisiin menoihin. Sami kuitenkin lisäsi, että sellaisiin hallituksen sisäisiin tapahtumiin, kuten koulutustapahtumiin, voidaan harkitusti käyttää opiskelijakunnan rahoja. Kuitenkin tällaisen rahankäytön hyödyn tulee koskea kaikkia opiskelijoita. Arttu komppaa Samia rahankäyttöön liittyvissä kysymyksissä, mutta lisää vielä kiskan yhdeksi rahankäytön kohteeksi. Hänen mielestä kiskan toimintaan pitäisi panostaa entistä enemmän.

Kiinnostuneet opiskeilijat sekä opettajat olivat kerääntyneet kuuntelemaan ehdokkaiden puheenvuoroja areenalle ja sen ympärille.

Tiukan tenttitilaisuuden jälkeen ehdokkaat siirtyivät jännittämään, kun opiskelijat pääsivät äänestämään mieluisaa ehdokasta. Olihan kyse kuitenkin isosta vastuutehtävästä! Äänestysaikaa oli noin kaksi tuntia, jonka jälkeen ruokavälitunnin lopussa keskusradio kajahti ja radiosta kuului väistyvän puheenjohtajan Ville Sikströmin itsevarma ääni. Hän oli tullut ilmoittamaan meille, kuka seuraava opiskelijakunnan puheenjohtaja on, Arttu Lager vai Sami Ollinmäki. Kisa oli selvä. Sami Ollinmäki oli valittu uudeksi puheenjohtajaksi! Yhteensä ääniä annettiin 430, joista Arttu sai 134 ja Sami 296 ääntä.

Politiikantäyteinen päivä ei kuitenkaan loppunut vielä siihen! Iltapäivällä auditoriossa pidettiin opiskelijakunnan jopa yli kolmeen tuntiin venynyt uuden hallituksen järjestäytymiskokous, jossa myös allekirjoittaneet olivat kukin paikalla. Puheenjohtajavaalin tuoma huomio oli kerryttänyt auditorioon jopa yli kolmekymmentä opiskeilijakuntatoiminnasta kiinnostunutta opiskelijaa. Siis enemmän kuin monena vuonna!

Noin puoli kahden aikaan tuore puheenjohtaja lausui maagiset sanat ”Avataan kokous kello 13.27 ja todetaan se lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.” ja näin oli kokous virallisesti aloitettu. Alkulöpinöiden jälkeen alkoi tapahtua. Uuden hallituksen rooleja alettiin jakamaan. Eikä aikaakaan, kun ehdolla oli jo useita ihmisiä. Etenkin mediavastaavien, toimintavastaavien ja kioskivastaavien tehtävät olivat suosittuja!

Mitä seuraavaksi? – Opiskelijakunnan tulevaisuus

Moni varmaan pohtii, mitä Ollinmäen valitseminen puheenjohtajaksi käytännössä tarkoittaa. Ollinmäen omien sanojensa mukaan tuoreen opiskelijakunnan hallituksen toiminnan tulevaisuutta on vielä vaikea nähdä kokonaisuutena, mutta konkreettisia suunnitelmia löytyy jo. Suunnitteilla on muun muassa ystävänpäiväjuhla. Luvassa on myös aktiivista kioskitoimintaa, tapahtumia areenalla sekä jo perinteeksi muodostunut toimintapäivä. Opiskelijakunnan toimintaa pääsee myös tulevaisuudessa seuraamaan uudelleen henkiin herättyjen somealustojen kuten Tiktokin kautta.

Eemil Pietilä, mediavastaava:

Etenkin mediavastaavien työllä on iso rooli opiskelijakuntatoiminnan mainostamisessa niin koulun sisällä kuin ulkopuolisillekin. Viime hallituskaudella lukion opk:n somet ovat olleen melko hiljaisia, joten uuden hallituksen mediavastaavien panos tulee varmasti näkymään myös somessa. Tämän lisäksi tietenkin teemme lukion sisäistä mainontaa esimerkiksi opkh:n järjestämistä tapahtumista sekä soitamme perjantaisin musiikkia opiskelijoille. Hienoa olisi, jos yhä enempi määrä ihmisiä kiinnostuisi opiskelijakuntatoiminnasta!

Venla Koponen, kiskavastaava:

Kioskivastaavien tehtävä on pitää auki opiskelijakunnan kioskia, etenkin pitkinä päivinä. Kiskalta voi ostaa pientä syötävää tai vaikka energiajuoman. Uusilla kioskivastaavilla on myös muutamia kehitysideoita kioskille, joita tullaan näkemään tulevan hallituskauden aikana. Kioskin tarkoitus onkin toimia enemmänkin palveluna kuin rahasampona, joten hinnat ovat matalat. Kiskalla nähdään!

Sanni Veijalainen, toimintavastaava:

Toimintavastaavien duunina on järjestää erilaista toimintaa – teemapäivät sekä toimintapäivät toimivat hyvinä esimerkkeinä. Meillä on ollut myös taipumusta järjestää kaikenlaista extraa: glögin ja piparien jakaminen joulun alla, erilaiset teemajahdit…. Oma lempparini tähän mennessä on ehdottomasti välitunnin bingohetki<3 Tälle kaudelle on jo suunnitelmia, joita toivottavasti pääsemme toteuttamaan (kaveripöytä, koulupäivän ulkopuolella järjestettävä virkkaus-/käsityökerho….) teidän kanssanne. Kiskaise käytävällä hihasta tai slaidaa dm, jos herää ajanviettoehdotuksia tai kysymyksiä<3

Kirjoittanut Eemil Pietilä, Sanni Veijalainen ja Venla Koponen

Kuvat: Iita Markkanen




Järvenpään lukion presidentin varjovaalit – Yksi ehdokas nousi selvästi ylitse muiden

Toisen vuosikurssin ytyläiset järjestivät lukiolla torstaina 25. tammikuuta tasavallan presidentin varjovaalit. Äänioikeutettuja olivat kaikki koulun opiskelijat sekä henkilökunta. Yhteensä äänioikeutettuja oli 1042 ja ääniä tuli 273, joka on 26,2 % eli hiukan yli neljäsosa koko lukion väestä. Tässä jutussa avataan tarkemmin vaalien tuloksia puolueettomasta näkökulmasta.

Vaalien tulos oli varsin selvä. Enemmistön äänistä sai kokoomuksen ehdokas Alexander Stubb jopa 23 äänen erolla toiseksi tulleeseen vihreiden ehdokkaaseen Pekka Haavistoon. Toisen ja kolmannen sijan välillä kilpailu oli tasaisempaa ja ero näiden ehdokkaiden välillä oli vain kolme ääntä! Kolmanneksi vaaleissa tuli perussuomalaisten ehdokas Jussi Halla-aho. Vaalien tulos noudattaa hyvin myös kansallisia kannatuskyselyitä. Sama kärkikolmikko esiintyy esimerkiksi Ylen 25.1. teettämässä kannatuskyselyssä.

Hylättyjen äänien määrä vaaleissa oli yllättävän vähäinen. Vain viisi ääntä jouduttiin hylkäämään. Aku Ankka ei tällä kertaa saanut yhtään ääntä eikä myöskään ehdokas numero 69. Sen sijaan esimekiksi Kevin Durant sai yhden äänen ja löytyi äänten joukosta myös yksi piirrustuskin.

Äänet jakautuivat melko epätasaisesti

Vähemmän ääniä saaneet, mutta kuitenkin merkittävän määrän ääniä saaneet ehdokkaat vasemmistoliiton Li Andersson sekä valitsijayhdistyksen kautta ehdolle asettunut Olli Rehn olivat myös hyvin edustettuina. Kuitenkin tuloksista huomaa, miten suurten puolueiden ehdokkaat vetävät puoleensa enenmmän kannattajia. Valitsijayhdistyksen kautta ehdolle asettuvat, puoluekentän ulkopuolelta tulevat ehdokkaat joutuvat tekemään enemmän työtä kampanjoinnissa. Esimerkiksi ulkopoliittisen instituutin johtaja ja myös valitsijayhdistyksen kautta ehdolle asettunut Mika Aaltola sai vain kaksi ääntä.

Sosiaalisen median vaikutus ääniin on varmasti myös suuri. Esimerkiksi Alexander Stubb on ollut näkyvästi esillä eri sosiaalisen median alustoilla ja Halla-aholla on myös somessa oma kannattajakuntansa. Sosiaalisessa mediassa ”mestari” lisänimen saaneen Halla-ahon kannattajat ovat äänekkäitä ja jakavat Halla-ahosta tehtyjä videokoosteita ahkerasti. Numero viisi -villitys oli myös vaalipäivänä esillä lukion areenalla järjestetyssä TJ0-show’ssa.

Kuitenkin kaikilla on vaaleissa vapaus äänestää juuri sitä ehdokasta, jonka itse kokee mieleisekseen, ja näin oli näissäkin vaaleissa. Auditorion eteen oli rakennettu äänestyspiste, joka mahdollisti vaalisalaisuuden säilymisen. Äänet leimattiin ja pudotettiin kannella peitettyyn vaaliuurnaan. Kunkin äänestäjän henkilöllisyys varmistettiin kysymällä luokkaa ja nimeä. Näin pyrittiin estämään kahteen kertaan äänestäminen. Kokonaisuudessaan vaaleja voidaan pitää onnistuneena, vaikka äänestysprosentti ei kovin suuri ollutkaan. Äänestysprosenttiin saattaa tosin vaikuttaa abien samana päivänä pitämä TJ0-juhla.

Kuvitus luotu tekoälyn avulla




Vanhojen tanssit 2024 – tunnelmia treeneistä 

Vanhojentanssit ovat suomalainen lukiolaisperinne, joka juontuu 1930-luvun Helsingin normaalilyseoon. Alun perin tapana oli pukeutua vanhan näköiseksi, mutta nykyään tansseissa nähdään modernia pukuloistoa. Vanhojenpäivä juhlistaa lukion toisen vuoden opiskelijoita, kun abiturientit jäävät lukulomalle ja näin ollen kakkosista tulee koulun vanhimpia. Halukkaat pääsevät osallistumaan vanhojen tansseihin ilmoittautumalla LI04 kurssille, joita on tarjolla 2. ja 3. jaksossa.  

Kurssilla harjoitellaan vanhojen tansseissa esitettäviä erilaisia tansseja. Tyypillisesti tanssien joukossa on salonkitansseja, paritansseja ja tietenkin lukiolaisten itse suunnittelema oma tanssi. Kova työ huipentuu itse esityksiin, jotka tänä lukuvuonna koulussamme järjestetään 8.–9.2. 

  1. Miltä tanssiharkat ovat tuntuneet? 

”On ollut kivaa. Aluksi jännitti, mutta eipä enää” 

”Ovat olleet mukavia. Tanssit tuntuvat yleisesti menevän ihan hyvin, vaikka ne eivät joskus menekään ihan oikein.” 

”Harkoissa on ollut tosi hauskaa! Kivoja kevennyksiä rennolla tunnelmalla koulupäivien loppuun.” 

  1. Ovatko harkat olleet sellaiset mitä odotit vai ei, miksi näin? 

”Ihmisten määrä harkoissa on ollut enemmän, mitä odotin. Odotin jotain 50 ihmistä, mutta on siellä vähän enemmän. 

”Ennen ensimmäisiä harkkoja olin vähän hermostunut. Mietin, mitä jos tanssit ovat vaikeita ja oon pihalla. Jännitti, että tuntemattomien kanssa harjoittelu olisi jotenkin kiusallista. Tähän mennessä tanssit ei oo ollu yhtään niin vaikeita muistaa, kuin mitä pelkäsin. Silloinkin, jos oon pihalla, niin on ollu muutkin. Eikä tuntemattomien kanssa tanssiminen oo ollu sen kummempaa, kaikki on sen verran keskittyneitä itseensä ettei sitä tuu edes mietittyä.” 

  1. Olisiko jokin asia, mikä muuttaisit tanssiharkoissa?  

”Harjoitusten väleihin voisi ujuttaa pari juomataukoa.” 

”Itselle olisi mukavampaa, jos parit pysyisivät samoina ja kaikki saisi opetella juuri sen oman parin kanssa. Ymmärrän tämän olevan ikävä vaihtoehto niille, joilla ei ole paria. Se varmasti lisäisi stressiä ja kynnystä osallistua, ellei valmiiksi ole pysyvää paria.” 

”Nykyinen ope on ihan mahtava yksinkin. Kuitenkin harkoissa voisi olla kaksi opettajaa, jolloin nähdään opettajan esimerkeissä viejän ja vietävän rooli samaan aikaan.” 

Vaikuttaa siltä, että oppilailla on ollut mukavaa tanssia. Odotamme innolla, että pääsemme näkemään tanssijoiden upeat tanssit, varsinkin heidän oma tanssinsa. Toivotamme onnea kaikille tanssijoille! 

TEKSTI: Lotta Härkönen ja Nuppu Tuukkanen
KUVAT: Nuppu Tuukkanen




Valonpilkahdus vuoden pimeimpänä päivänä? – Järvenpään lukion joulujuhla 22.12.2023

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on 20231222_095918-2250x3000.jpg
Järvenpään lukiolla juhlittiin joulujuhlaa 22.12.2023

Järvenpään lukion joulujuhla alkoi kello kymmeneltä 22.12.2023. Esitys alkoi juontajien Kasper Teurokosken ja Minea Heinälän tähdittäminä. Juontajat puhuivat joulun tärkeydestä ihmisten elämässä. He esittelivät meille myös illan ensimmäiset esitykset ja niiden esiintyjät.

Joulujuhlan ensimmäinen esitys oli lukion musiikkilinjalaisien esittämä versio Katri Helenan jouluklassikosta Joulumaa. Kappale oli yleisölle tuttu teos, jolla pyrittiin saamaan yleisöä lämmiteltyä juhlaa varten. Esitys välitti taustan koristeineen yleisölle lämpimän tunnelman, josta pystyi vain nauttimaan. Juhlan toinen kappale oli jo monelle tuntemattomampi Eartha Kittin Santa Baby. Esiintymään jäivät aikaisemmasta kokoonpanosta Anni, Tytti, Jenna, Julia ja Ella; ja uusina niminä lavalle nousivat Siiri, Hilma, Aatos ja Onni. Kappale esitettiin hienosti. Kumpikin esitys oli kohtalaisen samantyylinen. Esitykset olivat staattisia ja rauhallisia ilman suurempaa energiaa lavalla. Kuitenkin kumpaankin kappaleeseen ja juhlan alkuun sopi tällainen.

Meille Manteli Hyppösen kuvaamataidon 8. kurssilla tekemä lyhytelokuva. Yleisö rakasti lyhytelokuvaa. Se keräsi suuren määrän aplodeja ja arvostusta. Lyhytelokuvassa musiikit oli taidokkaasti tehty ja todella hyvin kohtauksiin suunniteltuja. Kameraa oli myös nerokkaasti käytetty erilaisien kuvakulmien käyttämiseen ja syvyyden tuomiseen lyhytelokuvaan. Lyhytelokuva oli mestariteos. Lyhytelokuvan jälkeen meille esiintyivät tanssilinjalaiset Suvi ja Matilda koreografiallaan kappaleeseen ”All Nite”. Lava sai elämää enemmän kuin yleisö osasi odottaa. He keräsivät jo alkuminuuteilla hurrauksia yleisöltä. Lava oli kuvainnollisesti liekeissä tanssijoiden jälkeen odottamassa seuraavaa esitystä.

Lavalle nousi seuraavaksi koulumme rehtori Marja-Liisa Lehtiniemi pitämään jokavuotisen puheensa. Puheessa näkyi kokemus ja osaaminen. Aiheiden ”vetäminen tonttulakista” oli nerokkaasti toteutettu idea rehtoriltamme, jonka puhe piti sisällään meille tärkeitä aiheita. Hänen puhe käsitteli esimerkiksi tekoälyä ja sen vaikutusta meidän opiskeluumme. Puheen lopuksi Lehtiniemi heitti tonttulakistaan yleisöön karkkia, joka toi iloa vuoden hämärimpänä aikana.

Marja-Liisa Lehtiniemen jälkeen lavalle nousivat tämän jälkeen Mars laulamaan ja Tuure pianoon. He vetivät yhdessä jouluklassikon Walking In The Air. Kappale pääsi heidän esittämänään todelliseen loistoonsa ja sitä oli upeaa seurata. Vahva naisääni toi syvyyttä kappaleeseen. Kappaleen jälkeen Tuure poistui lavalta ja hänen tilalleen saapuivat Sara ja Tuuli. He vetivät yhdessä Marsin kanssa Sylvian Joululaulun. Tämä trio sai yhdessä esitettyä sen melankolisuuden, jota kyseinen kappale on täynnä. Yleisö vaipui täyteen hiljaisuuteen heitä kuunnellessa.

Lauluesityksien jälkeen saimme nähdä Juuson tekemän runovideoteoksen. Runovideoteos oli ottanut vaikutteita kansalliseepoksestamme Kalevalasta. Video oli mystinen ja herätti yleisössä suuresti mielenkiintoa. Runon jälkeen lavalle nousivat Peppi, Mila, Iiris ja Linnea näyttämään yleisölle elokuvan pohjalta tekemän esityksensä. Ryhmä toimi hyvin yhdessä. He ottivat yleisön hyvin mukaan alkumetreillä.

Tämän jälkeen saimme nerokkaasti toteutetun ja upealla huumorilla varustetun introvideon räppiesityksestä, jonka meille tulisi esittämään Arttu Lager. Hän saapui lavalle suuren energian kanssa esittämään Elastisen Vain elämää -ohjelmassa esittämän version kappaleesta Tip Tap. Esityksessä oli lavakarismaa, jota jokainen suuri esitys tarvitsisi. Se keräsi illan suurimmat aplodit itsellensä.

Energisen lavaesityksen jälkeen näimme opettajien hämmennystä tuovan videoesityksen, jota kukaan ei osannut olettaa. Videoilla opettajat liikkuivat ympäri lukion tiloja tonttulakkien kanssa. Tämän jälkeen lavalle nousivat Petsku, Iiro, Matias, Topi, Helmi, Paula, Eeli, Tuure ja Lukas esittämään kappaleen Rumpalipoika raskaampana kuin koskaan aikaisemmin. Esitys iski nopeammin kuin yleisö osasi odottaa. Esiintyjämme toivat lavalle iloa yhteisellä tekemisellään. Esityksessä nousi suuresti esille Petskun kitarasoolo. Yleisö rakasti esiintyjiä.

Emme ehtineet saada esityksen jälkeen taukoa kun Tuuren, Paulan, Petskun, Iiron, Matiaksen ja Topin muodostama kokoonpano soittamaan Nisse-Polkan samalla energialla kuin äskeisenkin kappaleen. Yleisö rakasti tätä. Tuure esiintyi lavalla kuin ammattilaulaja. Yleisö antoi esityksen jälkeen raikuvat aplodit juhlan viimeiselle esitykselle. Vuoden pimein päivä oli esiintyjiemme toimesta täynnä valoa ja lämpöä. Pääsemme todistamaan tätä seuraavan kerran vuoden päästä.

Kuvat: Osse Vettenterä




Tulinen kaksintaisto! opkh-puheenjohtajavaalit tulevat – Tästä äänestystärpit!

Unohtakaa presidentinvaalit ja kääntäkää katseet keskiviikkona 24.1. järjestettäviin opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajavaaleihin! Näissä vaaleissa vastakkain kilpailee kiveäkin kovempi kaksikko: Arttu Lager ja Sami Ollinmäki. Vuoden suurin poliittinen spektaakkeli nähdään, kun keskiviikkona 24. päivä klo 9.45 areenalla järjestetään myös Yhdysvaltojen Joe Bidenin sekä Donald Trumpin päät sekoittava VAALITENTTI! Tässä suuressa debatissa nämä kaksi erinomaista ehdokasta, Sami Ollinmäki ja Arttu Lager, asetetaan vastaamaan toinen toistaan kiperimpiin kysymyksiin tavoitteena erotella jyvät akanoista. Tämä tilaisuus ei jätä ketään kylmäksi! Alla ensimakua ehdokkaista haastattelun muodossa.

Tekoälyn näkemys vaaliväittelytilaisuudesta

Ehdokkaiden haastattelu
Sami Ollinmäki

Kuka on Sami Ollinmäki?

Olen Sami Ollinmäki, 2. vuosikurssin jokapaikanhöylä ja luonnontiede-matemaattisen linjan opiskelija. Olen aktiivisesti mukana useissa tapahtumissa ja tahoissa lukiolla, organisoiden säännöllisesti mielialaa kohottavia ja arkea rentouttavia tapahtumia. Olen rauhallinen, järjestelmällinen ja luotettava.

Miksi juuri sinut tulisi valita opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajaksi?

Minut tulisi valita opiskelijakunnan puheenjohtajaksi aiemman kokemukseni sekä osoittamieni taitojen vuoksi. Olen säännöllisesti osallistunut nykyisen hallituksen toimintaan, parantaen sitä ja tuoden esiin mielipiteitäni. Osaan aiempien toimien vuoksi kokouskäytänteitä, hallinnollisia seikkoja sekä johtamista mielestäni erinomaisesti, ja enemmän kuin vastaehdokkaani tai lukion opiskelijakunnan johtamiseen oikeasti tarvitsisi.

Minkälainen olisi sinun johtama opiskelijakunnan hallitus?

Johtamani opiskelijakunnan hallitus olisi tehokas, laajakatseinen sekä tarkoituksenmukainen. Hallitukseni ei toimisi eliittikerhona tai kuppikuntana, vaan olisi olemassa yksinomaan opiskelijakunnan jäsenien, eli teidän arvon lukijat, etujen ja opiskelumukavuuden ajamiseen. Hallitukseni ei olisi vain tapahtumaorganisaattori, konserttien järjestäjä, kioskiyritys tai kokoustoimisto. Hallitukseni olisi monipuolinen ja laaja-alainen taho, joka tekisi työtä monella taholla opiskelijoita varten.

Mitä vahvuuksia ja heikkouksia sinulla on puheenjohtajan pestiä ajatellen? Entä kehittämiskohteita?

Vahvuuksiini lukeutuu muun muassa vastuullisuus, järjestelmällisyys sekä kokemus. Ilman näitä opiskelijakunnan ja sen hallituksen johtaminen ei ole toimivaa, vaan saattaa muistuttaa enemmän sitä kaveriporukan päätöstä siitä, mihin mennään syömään. Vahvuuksiini kuuluu myös tiiviiksi muodostunut verkosto eri lukiomme osaajien kanssa sekä selkeät tavoitteet ja päämäärät, joiden ei voida katsoa olevan eturistiriitaisia. Kehittämiskohteita, joita jotkut kutsuvat heikkouksiksi, on minulla myös tietenkin, niinkuin on kaikilla ihmisillä. Suurin kehittämiskohteeni, joka kumpuaa lähinnä samasta paikasta kuin kykyni ja kokemukseni, on työn määräni. Olen aktiivinen monessa paikassa, ja tämä täyttää luontaisesti kalenteriani, mikä voi johtaa esimerkiksi hallituksen kokousten myöhästymiseen. Tämä aktiivisuus tuo toki myös etuja, sillä kytkeytyneempi puheenjohtaja sujuvoittaa monien yhteistyöhankkeiden järjestelyä.

Jos sinut valittaisi puheenjohtajaksi, niin mitä odottaisit tulevalta kaudelta?

Tulevana puheenjohtajana odottaisin kaudeltani saumatonta yhteistyötä hallituksen välillä, suuria projekteja sekä jatkuvasti parantuvia opiskelijoiden mahdollisuuksia nauttia lukiovuosistaan. Tämän lisäksi haluan panostaa voimakkaasti opiskelijoiden hyvinvointiin, edistää avointa vuoropuhelua opettajien kanssa ja varmistaa, että lukiossamme vallitsee inklusiivinen ilmapiiri, jossa jokainen opiskelija tuntee itsensä arvostetuksi. Näiden tavoitteiden eteen työskentely on keskeinen osa visiotani, ja pyrin luomaan yhteisön, jossa jokainen opiskelija voi menestyä ja kehittyä.

Koetko voivasi oppia jotain puheenjohtajan työstä? Mitä?

Elämä on mielestäni matka, joka koostuu oppimisen etapeista. Jokaisella on paljon varaa oppia lisää, ja käytännön teot ovat parhaita mahdollisia keinoja tehdä niin. Näinollen, minullakin olisi vielä paljon opittavaa opiskelijakunnan puheenjohtajana. Vaikka johtamisesta minulla onkin kokemusta, en ole ennen johtanut lukion opiskelijakuntaa. Se tuo mukanaan uniikkeja haasteita, kuten lukion opetussuunnitelman, tilojen käytön rajoitteet opetuksen puitteissa sekä rajallisen budjetin, jonka kasvattaminen ei ole suurissa määrin mahdollista. Nämä haasteet kuitenkin tekevät pestistä mieluisan, sillä ihmisenä haluan luonnostaan haastaa itseäni ja siten kehittyä.

Vapaa sana:

Hyvät kanssaopiskelijani. Nämä ovat todennäköisesti ensimmäiset puheenjohtajavaalit, joissa kukaan teistä äänestää. Pyydän teitä huomioimaan, että lukion opiskelijakunnan hallitus on fundamentaalisesti erilainen kuin esimerkiksi yläasteen oppilaskunnan hallitus, vaikka se kantaakin samankaltaista nimeä. Pyydän teitä harkitsemaan ääntänne tarkasti – kenet haluatte oikeasti johtamaan tätä tahoa, solmimaan koulukuvaussopimuksia ja yritysyhteistöitä tapahtumapäivään, sekä rahoittamaan wanhoja ja muita tapahtumia. Vaikkette päätyisikään lopulta äänestämään minua, pyydän teitä harkitsemaan valintaanne. Valitkaa pätevä ehdokas, älkää äänestäkö suoraan suosittua sellaista. Voit tutustua lisää kampanjaani ja esimerkiksi kannatuspuheenvuoroihini osoitteessa https://ollinmäki.com/opkh/pj

Arttu Lager

Kuka on Arttu Lager?

Arttu Lager on 16-vuotias Järvenpään lukion ensimmäistä vuotta käyvä opiskelija. Artun tavoitteena on tehdä mahdollisimman paljon isoja asioita, joilla on vaikutusta muihin ihmisiin ja maailmaan. Hän on Jäken lukion biologian ja maantieteen opettajan Emma Lagerin poika, ja Artulla on tavoitteena jättää itsestään mahdollisimman iso, vaikutusta tuonut, ja hyvän tyypin jalanjälki Jäken lukioon.

Miksi juuri sinut tulisi valita opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajaksi?

Minut pitäisi valita opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajaksi, koska minulla on aiempaa kokemusta puheenjohtajan työstä sekä olen vastuullinen ja luonnollinen johtaja. Kykenen tekemään vaikeitakin päätöksiä ja seistä niiden takana. Olen itsevarma ja tunnen Jäken lukion, sillä olen käynyt täällä jo alle 7 vuotiaasta lähtien. Olen myös hyvä esiintymään.

Minkälainen olisi sinun johtama opiskelijakunnan hallitus?

Minun johtama opiskelijakunnan hallitus olisi järjestäytynyt, tasa-arvoinen ja sillä olisi halu toteuttaa ahkerasti opiskelijoiden tavoitteita sekä parantaa koulun ilmapiiriä ja tunnettavuutta. Opiskelijat olisivat tyytyväisia hallituksen toimiin ja haluaisivat itsekin olla osa opkh:ta. Ennen kaikkea minun johtama hallitus ajaisi aina ensimmäisenä opiskelijoiden etua ja hyvinvointia.

Mitä vahvuuksia ja heikkouksia sinulla on puheenjohtajan pestiä ajatellen? Entä kehittämiskohteita?

Vahvuuksiani ovat, että olen hyvä johtaja ja luontainen esiintyjä. Saan ääneni kuuluviin. Minulla on kokemusta puheenjohtajan työstä sekä olen rohkea kokeilemaan uusia asioita, vaikka minulla ei olisikaan asiasta aiempaa kokemusta. Osaan sanoa ei. Olen myös erittäin sosiaalinen, mikä helpottaa minua saamaan yhteyksiä muihin tahoihin. Olen kunnianhimoinen tekemään koulustamme Suomen tunnetuimman. Teen ahekrasti töitä roolista tai pestistä riippumatta. Heikkouksiani ovat, että saatan joskus olla jopa liian tunteellinen ja ottaa liikaa vastuuta itselleni. Olen myös suhteellisen nuori puheenjohtaja isossa lukiossa. En asu Järvenpäässä, mutta saan toisena vuonna ajokortin. Olen myös aktiivinen muussa koulun toiminnassa, mikä saattaa aiheuttaa kiirettä. Minun lukujärjestykseni on etenkin ykkösvuonna kiireellinen.

Jos sinut valittaisi puheenjohtajaksi, niin mitä odottaisit tulevalta kaudelta?

Alkukausi tulisi varmasti olemaan pientä härdelliä, sillä tuoreella hallituksella asiat menevät jokseenkin uusiksi. Kuitenkin kun tilanne on saatu kuntoon ja vakautettua, niin odotan kiirellistä vuotta hallituksessa sekä mahtavia ja ennenäkemättömiä kokemuksia. Hallituksen toiminta tulee olemaan hyvinkin ammattimaista ja totisempaa verrattuna ylä- ja alakoulujen oppilaskuntien hallitusten toimintaan. Lupaan, että areenatapahtumista tulee entistäkin mullistavampia!

Koetko voivasi oppia jotain puheenjohtajan työstä? Mitä?

Koen, että voin ja tulen oppimaan lisää johtamisen taitoja sekä kehittymään päätöksenteossa, aikatauluttamisessa ja minusta tulee parempi neuvottelija.

Vapaa sana:

Jäken lukio tarvitsee vahvan esikuvan. Sellaisen, joka on valmis tekemään isoja ja vaikeita päätöksiä koulun eteen ja joka haluaa tehdä Jäken lukiosta suositumman vaihtoehdon Suomessa. Sellaisen, joka ajaa opiskelijoiden etua loppuun saakka, pystyy esiintymään ja on opiskelijoiden kanssa vuorovaikutuksessa sekä saa äänensä esiin. Sellaisen, joka hoitaa hommansa loppuun ja joka tekee sen hyvin. Jos olette minun kanssa samaa mieltä, äänestäkää minua, tehdään Jäken lukiosta Suomen tunnetuin lukio!

Väistyvän puheenjohtajan haastattelu
Ville Sikström

Millaista on toimia opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajana?

Opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajana toimiminen on haastavaa, mutta palkitsevaa. Tielle on tullut paljon yllättäviä ja aikaa vieviä tehtäviä; on tullut rampattua hallintokäytävällä alinomaa, mutta kaikki haasteet on tähän mennessä selätetty. Työhön kuuluu paljon organisoimista ja ihmisten kanssa työskentelyä, erilaisten intressien pompottelua. Nyt kahden vuoden jälkeen, olen täysin valmis luovuttamaan nuijan seuraavalle puheenjohtajalle.

Oletko oppinut jotain puheenjohtajan työstä? Mitä?

Olen oppinut paljon erilaisia taitoja puheenjohtajana. Olen oppinut paljon organisoimistaitoja ja neuvottelutaitoja: kompromisseja ja tiukkoja äänestyksiä on ollut, ja tilanteet on täytynyt selvittää. Erilaisten ihmisten kanssa työskentelemisestä olen myös oppinut paljon, sillä opiskelijakunnan hallitus on toiminut viimeiset kaksi vuotta erilaisilla kokoonpanoilla.

Onko jotain sellaista, mikä olisi erityisesti jäänyt mieleen puheenjohtajakaudeltasi?

Erityisesti minulla on jäänyt mieleen Ukrainan Värinen Taivas -tukikonsertti, jonka järjestimme syksyllä. Saimme kerättyä 600€ Ukrainan tueksi, mikä on todella merkityksellistä itselleni.

Mitä vinkkejä antaisit tulevalle puheenjohtajalle?

Vinkki viitonen seuraavalle puheenjohtajalle: älä ota liikaa itsellesi tehtäväksi!

Artikkelikuvat luonut Nuppu Tuukkanen ja Eemil Pietilä. Kuvien luomisessa on käytetty apuna myös tekoälyä (poislukien ehdokkaiden omat kuvat).

Juttua muokattu 19.1.2024 klo 1.29, korjattu kirjoitusvirhe väistyvän puheenjohtajan Ville Sikströmin haastattelun otsikosta. Poistettu ylimääräinen a-kirjain.




Vapauden viestin juhlistusta Järvenpään lukiolla itsenäisyyspäivän ovella

Maanantaina 4.12.2023 koulussamme juhlistettiin Vapauden viestin sanomaa ja lähestyvää itsenäisyyspäivää. Juhlassa näimme niin koulun ulkopuolelta tulleita puhujia ja esiintyjiä sekä koulun omaa väkeä Areenan lavalla.

Ensimmäisen vuoden opiskelijana syksy Järvenpään lukiossa on näyttäytynyt tapahtumarikkaana, opiskelijoiden esitykset ja yhteisölliset ohjelmanumerot läpi syyslukukauden ovat tuoneet kouluarkeen vaihtelua ja hupia. Viimeisintä koulun tapahtumaa vietettiin aivan itsenäisyyspäivän ovella, kun Vapauden viestin sanoma julistettiin koulullamme Itsenäisyysjuhlan yhteydessä.

Juhlan arvokkuudesta kertoo hyvin Areenalla vallinnut harras ja kunnioittava tunnelma. Opiskelijat ja koulun henkilökunta olivat kokoontuneet Areenan ääreen ja esiintymislavan edessä istuivat juhlaan kutsutut vieraat, joita olivat koulun ulkopuoliset puhujat ja vieraat. Puhujan korokkeen taakse asteli niin lukiomme opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja Ville Sikström kuin entinen koulun opiskelija ja nykyinen kansanedustaja Eemeli Peltonen. Musiikkiesityksistä vastasivat niin Laivaston soittokunta ja koulun lahjakkaat opiskelijat, mitkä rytmittivät juhlaa ja antoivat hengähdystaukoja puheiden välille. Areenan lavalla nähtiin myös tanssia ja musiikkia yhdistävä esitys, jossa koulun oppilaat tulkitsivat kappaletta Nää Maat sointujen ja liikkeen keinoin.

Juhlan toi päätökseen yhteinen Maamme-laulu, jonka säkeet raikasivat Areenalla suurenkin juhlan tavoin. Vapauden viesti on näin siirretty uusille opiskelija ikäluokille, ja vastaavaa juhlaa koulussamme saadaan todistaa vasta kolmen vuoden kuluttua.

Kuvat: Sofia Väänänen ja Niklas Sivula




Kansainvälistä politiikkaa, naapureiden nahistelua ja oman maan kehittämistä – Tule mukaan Jäken lukion omaan Freeciv-peliin!

Pelin perusnäkymä. Kuva on kesän LT78-pelistä

Civlization-pelisarja on sarja Sid Meierin luomia vuoropohjaisia sivilisaatio- ja strategiapelejä. Ensimmäinen Civilization-sarjan peli julkaistiin vuonna 1991. Sarjan pelit ovat valtiosimulaattoreita eli pelaaja hallitsee kokonaista maata tai kansaa ja kehittää sitä pelin edetessä.

Civilization-sarjan peleihin verrattuna Freeciv on avoimen lähdekoodin ilmainen versio kaupallisista vastineistaan. Kyseessä ei kuitenkaan ole suora kopio, vaan Sid Meierin civ2 ja civ3 -peleistä inspiraatiota saanut uusi pelikokonaisuus. Freeciv on pohjimmiltaan strategia- ja sivilisaatiopeli.

Peliä pelataan erilaisissa yhteisöissä, kuten longturn.net:ssä. Longturnilla on peliä varten kehitetty oma säännöstönsä, joka perustuu civ2civ3 -säännöstöön. Säännöstöllä tarkoitetaan nimensä mukaan sääntöjä, joilla peli pelataan. Nämä säännöt ovat mahdollista määrttää erikseen eri osa-alueille, kuten yksiköille, tieteille ja rakennuksille. Tällä mahdollistetaan pelin joustava muokattavuus eli jokainen peli on hieman erilainen. Longturnin säännöstö eli ruleset on kehitetty pelaajien toiveita kuunnellen reiluun moninpeliin. Suurimpia muutoksia verrattuna civ2civ3-rulesettiin ovat muun muassa 23 tunnin vuorot sekä yksiköiden kolminkertainen liikenopeus. Vuoron aikana pelaaja siirtää yksiköitään, ostaa rakennuksia kaupunkeihin sekä käy diplomatiaa muiden pelaajien kanssa. Nimestään huolimatta vuoron aikana useampi pelaaja voi olla yhdistettynä peliin samanaikaisesti eli voit reagoida vihollisen liikkeisiin myös reaaliaikaisesti, joskin RTS eli Real Time Strategy on joissain tapauksissa kiellettyä. Näin peleistä saadaan myös aloittelijalle mielekkäitä ja tapahtumantäyteisiä. 23 tunnin vuorot mahdollistavat pitkän ja tapahtumarikkaan pelin ilman, että täytyy roikkua pelin ääressä tuntikaupalla päivässä.

Oletko valmis ottamaan haasteen vastaan?

Longturnin Freeciv-peleistä inspiraatiota saaneena ajattelin järjestää Jäken lukion oman Freeciv-pelin. Peli pelataan Longturnin LTX (longTurn Experimental) -rulesetillä ja usean mantereen kartalla. Tarkemmat pelikohtaiset säännöt päätetään myöhemmin riippuen siitä, mitä pelaajat haluavat. Peli voidaan aloittaa, kunhan saamme tarpeeksi pelaajia kasaan. Tarkkaa aikaa on vaikea tässä vaiheessa sanoa.

Tyypillinen Longturnin rulesetillä pelattu peli kestää noin 100–150 vuoroa eli muutamia kuukausia. Useita kuukausia pelatessa oma valtakuntasi pääsee tuntumaan toden teolla omalta! Pelien onkin tarkoitus olla ikimuistoisia kokemuksia, joita voit muistella vielä vanhojen päivilläsikin. Moni onkin muistellut pelejä jopa yli kymmenen vuoden takaa.


Jäkenlukiopelissä tullaan näkemään allekirjoittaneen itse kääntämiä yksiköiden- sekä rakennusten nimiä

Mikäli kiinnostuit pelistä, avaa seuraava linkki: https://discord.gg/kRTdqekP89 ja pääset pelin omalle Discord-kanavalle. Ennen virallista peliä tarjolla on useita päiviä päällä oleva harjoituspeli, jossa uudet pelaajat voivat kokeilla, miten peli toimii ja samalla kysellä vinkkejä kanssapelaajilta. Myös tarkempi pelikohtainen keskustelu tullaan käymään Discordissa. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita. Mitä enemmän pelaajia saamme, sen parempi!

Pelissä nähdään!

L1meE




Sukupuolittunut vai sukupuolineutraali Suomi?

Sukupuoliroolit opitaan lapsena ja aikuisena niiltä on mahdoton välttyä. Pelkästään kaupassa käymällä voi huomata, kuinka perinteiset sukupuolinormit näkyvät meidän arjessa.

Astun sisään Riihimäen kauppakeskukseen Atomiin. Olen menossa Prismaan, mutta käyn ensin vessassa, naisten vessassa. Huomaan, että inva-WC:ssä ja lastenhoitohuoneessa ei ole kylttejä eri sukupuolille.

Kävelen sisään Prismaan. Suurin osa riihimäkeläisistä käy täällä kaupassa. Ohitan muutaman tutun, kun suuntaan lasten leluosastolle.

Hyllyt ovat täynnä leluja, joita lapset himoitsevat ja joita vanhemmat valikoivat lapsilleen syntymäpäivälahjaksi. Yksi hylly on täynnä Baby born -nukkeja. Monille tuttu tyttövauva on puettu vaaleaanpunaiseen pukuun. Koko paketti ja sen sisältämät tavarat ovat myös vaaleanpunaisia. 

Viereisessä hyllyssä roikkuu lasten naamiaispukuja. Palomies-, poliisi- ja pyssylelujen paketit eivät tietenkään ole vaaleanpunaisia. Niiden kyljissä on kuvia leikkivistä pojista.

Jo lapsesta asti opitaan, mitkä asiat mielletään feminiinisiksi ja mitkä maskuliinisiksi. Leluista lapset saavat helposti kuvan, että tietyt värit, ammatit tai muut asiat kuuluvat pelkästään yhdelle sukupuolelle. Lapset eivät itse keksi, että vaaleanpunainen on vain tyttöjen väri tai että pyssyleikit kuuluvat vain pojille. Nämä asiat opitaan, ja siksi olisi hyvä kiinnittää enemmän huomiota siihen, mihin asioihin sukupuoli liitetään. 

Yhtenä iltana katsoimme äitini kanssa Perjantai-puheohjelmaa Yle Areenasta. Jakson aiheena oli ”Miten sukupuoli vaikuttaa kasvatukseen?” Jaksoon sisältyvässä dokumenttipätkässä kerrottiin Ruotsissa asuvasta perheestä, jonka kaksi lasta käyvät sukupuolineutraalissa päiväkodissa. Se tarkoittaa, ettei sukupuoliroolien anneta rajoittaa lasten olemista, kasvua ja kehitystä. Esimerkiksi pojat saavat käyttää mekkoja siinä missä tytötkin. Mutta näillä sanoilla ei lapsia kutsuttukaan, vaan nimillä. Ruotsin kielessä on myös uusi sukupuolineutraali hän-sana, hen.

Moni ei ehkä tule ajatelleeksi, kuinka paljon kieli vaikuttaa oletuksiin sukupuolesta. Suomen kieli on melko sukupuolineutraali kieli, sillä sanat eivät useimmiten kerro henkilön sukupuolta. Kaikista käytetään samaa hän-pronominia eikä substantiiveja ole luokiteltu suvun mukaan, kuten esimerkiksi saksan kielessä. Saksaksi suurin osa ammattinimikkeistä on eri miehelle ja naiselle. Esimerkiksi naisopettaja on die Lehrerin ja miesopettaja der Lehrer. Toisia puhutellaan rouvaksi ja herraksi, Frau Turuseksi tai Herr Turuseksi. 

Suomeksi on helppoa puhua ihmisistä tuomatta esiin heidän sukupuoltaan, joten sen merkitys vähenee keskustelussa. Ihmiset, jotka eivät ole miehiä tai naisia, voivat tuntea olonsa epämiellyttäväksi tai syrjityksi keskustellessaan kielellä, jonka sanoihin usein sisältyy oletus sukupuolesta. Myös puhujalle voi olla vaivaannuttavaa, jos hän yrittää viitata sukupuolitetuilla sanoilla henkilöihin, joiden sukupuolta ei voi tietää. Siksi olisi tärkeää, että erilaisia sanoja, kuten englannin uusi hän-sana they, otettaisiin enemmän käyttöön. 

Kauppareissullani huomasin kulutustuotteiden myynnin ja markkinoinnin perustuvan vahvasti perinteisille sukupuolirooleille. Tämä tuli esiin erityisesti lelu-, vaate- ja kosmetiikkaosastoilla, jossa deodorantitkin ovat erikseen naisille ja miehille. Sanojen ja värien lisäksi jopa tuoksuilla on sukupuoli. On fiksua suunnata tuotteet tietylle kohderyhmälle, mutta luokittelu sukupuolen mukaan tuo kuluttajille paineita kuulua tiettyyn ryhmään.

Sukupuolten olettamuksien haitallisuudesta puhui myös Perjantai-ohjelmassa vieraillut lastenpsykiatrian professori Kaija Puura. Hänen mukaansa lapsen sukupuoli-identiteetti ei muutu, vaikka kasvatus painottaisi perinteisiä sukupuolirooleja tai olisi päinvastoin sukupuolineutraalia. Tiukista rooleista on silti haittaa, koska ne voivat aiheuttaa ahdistusta ja vaikeuttaa sopeutumista yhteisöön, jos rooli ei vastaa omaa identiteettiä.

Usein ihmisten odotetaan toimivan sukupuoleen liittyvien olettamuksien mukaan. Tietenkin kaikilla on ennakkokäsityksiä ihmisistä, sitä ei voi kukaan kiiistää,  mutta olettamuksien avulla luodaan kuvaa toisesta ihmisestä, jota ei vielä tunneta kunnolla. Ennakkokäsityksiä saa siis olla, mutta olisi tärkeää, että oltaisiin myös valmiita muuttamaan omia ennakkokäsityksiä toisiksi.

Haastattelin välitunnilla Järvenpään lukion opiskelijoita. Kyselin seitsemältä ihmiseltä, vaikuttavatko heidän mielestään sukupuoliroolit nuorten elämään ja millä tavalla. Monet sanoivat, että roolit voivat vaikuttaa esimerkiksi sukupuolittuneiden harrastusten tai ammattien kautta.

Muutama kertoi kokemuksiaan yläkoulusta. ”Miesopettajan oli helpompi saada luokka kuriin kuin naisopettajan”, muistaa haastattelemani kakkosluokkalainen. Toinen opiskelija kertoi, että hänen yläkoulussaan äidinkieli miellettiin enemmän tyttöjen aineeksi ja matemaattiset aineet enemmän poikien aineiksi.

Erään ykkösluokkalaisen mielestä sukupuoliroolit eivät ole sääntöjä vaan enemmän yleistyksiä, joiden rajoja voi hyvin rikkoa. Hän toi tärkeän näkökohdan esiin: sukupuoli on vain ihmisen yksi ominaisuus muiden joukossa, ja monet olettamukset voivat tulla muualta kuin sukupuolesta. Kuitenkin jotkut opiskelijat kertoivat myös omista kokemuksistaan, joissa esimerkiksi naisena olemisesta on pienenä saatu hyvin yksipuolinen käsitys, mikä on vaikuttanut nuoren ajatukseen itsestään ja tulevasta ammatistaan.

Monien mielestä sukupuolirooleista ja sukupuoleen liitetyistä oletuksista voi seurata syrjitty tai rajoitettu olo. Henkilö joutuu valitsemaan jotain, mitä ei oikeasti haluaisi valita. Siksi olisi tärkeää, että sukupuolen merkitystä ei korostettaisi niin paljon. Se on vain yksi osa ihmistä. Sain onneksi haastatteluista sellaisen kuvan, että lukiossamme on suvaitsevainen ilmapiiri eikä sukupuolirooleista koeta suurta painetta.

Nuorten keskuudessa sukupuoli ei usein vaikuta mitenkään kanssakäymiseen, mutta esimerkiksi internetissä moni hyökkää sukupuolineutraaliutta vastaan ja haluaa palauttaa vanhat ”kunnon” sukupuoliroolit. Mistä tämä johtuu?

Ihmisellä on tapana reogida aluksi negatiivisesti kaikkeen uuteen. Se on vastareaktio tuntemattomaan ja myös selviytymiskeino. Sukupuoliroolit ja niihin liittyvät olettamukset saattavat tuntua tutuilta ja turvallisilta ja siksi esimerkiksi muunsukupuolisuus-käsite on uutena asiana vaikea ymmärtää. Ihmiset tarvitsevat empatiaa, jotta he voisivat ymmärtää, miltä tuntuu olla jonkin muun sukupuolinen kuin itse on.

Sukupuoliroolien rajoja olisi hyvä laajentaa ja antaa ihmisten olla ja tehdä asioita sukupuolestaan huolimatta. Lastenpsykiatri Kaija Puura puhui sukupuolisensitiivisyydestä, joka olisikin parempi ratkaisu ahtaiden sukupuoliroolien aiheuttamiin ongelmiin kuin sukupuolineutraalius. 

Kun lähdin kauppakeskuksesta mietin, miten kaupat, tuotteet ja markkinointi voisivat olla sukupuolisensitiivisempiä. Kiinnittämällä enemmän huomiota värien, esillepanon ja tuotevalikoiman viestintään, voitaisiin laajentaa käsitystä siitä, kenelle tuotteet ja asiat kuuluvat. Tarvitsemme lisää pieniä käytännönasioita, erilaisia vaihtoehtoja sukupuolesta riippumatta. Kohdennetut tuotteet vastaavat vain osaa todellisuudesta, sillä ihminen voi olla ihminen monella tavalla.




Digikirjat vertailussa

Sisältö, hinta, käyttäjälisenssin pituus ja innostavuus – ainakin nämä asiat kannattaa ottaa huomioon digitaalista oppikirjaa ostaessa. Järki vertaili koulumme käyttämiä digikirjoja ja listasi jokaisen hyvät ja huonot puolet sekä antoi jokaiselle arvosanan asteikolla 1-5.

TABLETKOULU

Tabletkoulun oppikirjojen jokaisessa kappaleessa on runsaasti ja monipuolisesti sisältöä. Tekstit ovat pitkiä eli informaatiota on kattavasti, mutta asiat on kuitenkin esitetty selkeästi. Kappaleissa on perustekstin lisäksi myös erillisiä lyhyitä ”lisätietoja”, joten lukija voi syventymisensä tason perusteella valita hiukan vastaanottamansa tiedon määrää. Kirjassa on monipuolisesti erilaisia tehtäviä kaikille taitotasoille. Tabletkoulun kirjoja saa kaikkiin kouluaineisiin, ja yhden kirjan hinta on noin 13€ eli ei kovinkaan paljoa.

Vaikka Tabletkoulussa on paljon hyvää, sen digitaalisissa kirjoissa on myös yksi iso miinus: ulkomuoto. Harvoin tulee ajatelleeksi, että kirjan ulkonäöllä olisi kovinkaan merkittävää roolia teoksen toimivuuden kannalta, mutta todellisuudessa innostavuus on yksi tärkeimmistä asioista. Se, onko kirja ulkoisesti houkutteleva, voi vaikuttaa ostopäätökseen ja pahimmillaan jopa opiskelun määrään kurssin aikana. Tabletkoululla on paljon tekstiä mutta kohtalaisen vähän kuvia, ja yleisestikin teoksen ulkomuoto on enemmän asiallinen ja virallinen kuin innostava. Kirjojen käyttäjälisenssi on myös joissakin tapauksissa lyhyt.

Arvosana: 3/5

SANOMA PRO

Sanoma Pro:n sivuille kirjautuessa silmille pomppaa ensimmäiseksi runsas kuvien ja värien määrä, mikä on hyvä asia. Kirjan ulkomuoto innostaa lukemaan ja tutustumaan sivustoon tarkemminkin. Tavallisten oppikirjojen lisäksi Sanoma Pro tarjoaa käyttäjälleen myös paljon muita asioita, kuten tietoa, tilaisuuksia, muita kirjoja ja niin edelleen.

Toisaalta sivusto ei ole kovinkaan selkeä. Esimerkiksi oppikirjoihin pääseminen on pienen pohdinnan ja parin klikkauksen takana, ja näin ei tulisi olla. Hetken aikaa sivulla vietettyään alkaa myös tulla tunne, että kuvia ja räikeitä värejä on liikaa, ja olo muuttuu ylikuormittuneeksi.

Arvosana: 2/5

GRIP CHANSEN (Peda.net)

Grip Chansen on kokonaisuudessaan hyvin vaikea ja epäselvä, ja tuntuu kuin kaikki olisi aivan liian monen mutkan takana.

Yksi kirjan pahimmista ongelmista on sanastot, joiden sijainti tekstiin nähden on vaikea ja tekee lukemisesta työlästä. Lisäksi kirjan sanastoista ei löydy kaikkia tuntemattomia sanoja. Myös kuuntelutehtävissä on ongelmia: kuunneltavan tekstin nauhaa on vaikea kelata tai pysäyttää, mikä tekee tehtävän tekemisestä haastavaa ja pahimmillaan harhauttaa keskittymisen kokonaan pois itse kuunneltavasta sisällöstä.

Jotain hyvää tässäkin kirjassa kuitenkin on: käyttäjälisenssi on ikuinen, eli käyttäjän ei tarvitse huolehtia kirjan menettämisestä. Parannettavaa kuitenkin löytyy runsaasti.

Arvosana: 1/5

OTAVA

Otavalla on tähän mennessä paras alusta digikirjoille.

Ensinnäkin kirja on selkeä: käyttäjän on helppo hahmottaa, missä on mitäkin, ja eri osiot on jaoteltu loogisesti ja huomattavasti. Käyttäjän avatessa kirjan, ensimmäisenä näkymään tuleva sisällysluettelo on suurella tekstillä jaettu eri kappaleisiin. Kappaleiden alta löytää helposti eri osiot, kuten sanastot ja kielioppiosiot. Tehtävät sopivat kaikille taitotasoille, sillä ne ovat helppoja, ja tehtävänannot ovat yksinkertaisia. Kirja on myös innostava: sivusto on värikäs ja sisältää paljon kuvia, ja kuvat vieläpä useimmiten liittyvät aihepiiriin – esimerkiksi saksan kirjassa on saksateemaisia kuvia. Viimeinen plussa tulee ehdottomasti sivuston sisältämästä omasta sanakirjasta.

Toisaalta Otavan kirjoissa muistiinpanotilaa on vähän. Sen lisäksi tehtävien ollessa varmasti kaikille helppoja, ne ovat myös ajoittain liian helppoja, ja samanlaiset tehtävätyypit toistuvat liikaa. Kirjassa ei myöskään ole paljoa ollenkaan esimerkiksi ylioppilaskokeen tehtävätyyppejä. Suuri miinus tulee varsinkin viime aikoina esiintyneestä ongelmasta, runsaasta pätkimisestä ja jumittamisesta.

Arvosana: 4/5

Alunperin kirjottanut Henni Savolainen