Sukupuolittunut vai sukupuolineutraali Suomi?

Sukupuoliroolit opitaan lapsena ja aikuisena niiltä on mahdoton välttyä. Pelkästään kaupassa käymällä voi huomata, kuinka perinteiset sukupuolinormit näkyvät meidän arjessa.

Astun sisään Riihimäen kauppakeskukseen Atomiin. Olen menossa Prismaan, mutta käyn ensin vessassa, naisten vessassa. Huomaan, että inva-WC:ssä ja lastenhoitohuoneessa ei ole kylttejä eri sukupuolille.

Kävelen sisään Prismaan. Suurin osa riihimäkeläisistä käy täällä kaupassa. Ohitan muutaman tutun, kun suuntaan lasten leluosastolle.

Hyllyt ovat täynnä leluja, joita lapset himoitsevat ja joita vanhemmat valikoivat lapsilleen syntymäpäivälahjaksi. Yksi hylly on täynnä Baby born -nukkeja. Monille tuttu tyttövauva on puettu vaaleaanpunaiseen pukuun. Koko paketti ja sen sisältämät tavarat ovat myös vaaleanpunaisia. 

Viereisessä hyllyssä roikkuu lasten naamiaispukuja. Palomies-, poliisi- ja pyssylelujen paketit eivät tietenkään ole vaaleanpunaisia. Niiden kyljissä on kuvia leikkivistä pojista.

Jo lapsesta asti opitaan, mitkä asiat mielletään feminiinisiksi ja mitkä maskuliinisiksi. Leluista lapset saavat helposti kuvan, että tietyt värit, ammatit tai muut asiat kuuluvat pelkästään yhdelle sukupuolelle. Lapset eivät itse keksi, että vaaleanpunainen on vain tyttöjen väri tai että pyssyleikit kuuluvat vain pojille. Nämä asiat opitaan, ja siksi olisi hyvä kiinnittää enemmän huomiota siihen, mihin asioihin sukupuoli liitetään. 

Yhtenä iltana katsoimme äitini kanssa Perjantai-puheohjelmaa Yle Areenasta. Jakson aiheena oli ”Miten sukupuoli vaikuttaa kasvatukseen?” Jaksoon sisältyvässä dokumenttipätkässä kerrottiin Ruotsissa asuvasta perheestä, jonka kaksi lasta käyvät sukupuolineutraalissa päiväkodissa. Se tarkoittaa, ettei sukupuoliroolien anneta rajoittaa lasten olemista, kasvua ja kehitystä. Esimerkiksi pojat saavat käyttää mekkoja siinä missä tytötkin. Mutta näillä sanoilla ei lapsia kutsuttukaan, vaan nimillä. Ruotsin kielessä on myös uusi sukupuolineutraali hän-sana, hen.

Moni ei ehkä tule ajatelleeksi, kuinka paljon kieli vaikuttaa oletuksiin sukupuolesta. Suomen kieli on melko sukupuolineutraali kieli, sillä sanat eivät useimmiten kerro henkilön sukupuolta. Kaikista käytetään samaa hän-pronominia eikä substantiiveja ole luokiteltu suvun mukaan, kuten esimerkiksi saksan kielessä. Saksaksi suurin osa ammattinimikkeistä on eri miehelle ja naiselle. Esimerkiksi naisopettaja on die Lehrerin ja miesopettaja der Lehrer. Toisia puhutellaan rouvaksi ja herraksi, Frau Turuseksi tai Herr Turuseksi. 

Suomeksi on helppoa puhua ihmisistä tuomatta esiin heidän sukupuoltaan, joten sen merkitys vähenee keskustelussa. Ihmiset, jotka eivät ole miehiä tai naisia, voivat tuntea olonsa epämiellyttäväksi tai syrjityksi keskustellessaan kielellä, jonka sanoihin usein sisältyy oletus sukupuolesta. Myös puhujalle voi olla vaivaannuttavaa, jos hän yrittää viitata sukupuolitetuilla sanoilla henkilöihin, joiden sukupuolta ei voi tietää. Siksi olisi tärkeää, että erilaisia sanoja, kuten englannin uusi hän-sana they, otettaisiin enemmän käyttöön. 

Kauppareissullani huomasin kulutustuotteiden myynnin ja markkinoinnin perustuvan vahvasti perinteisille sukupuolirooleille. Tämä tuli esiin erityisesti lelu-, vaate- ja kosmetiikkaosastoilla, jossa deodorantitkin ovat erikseen naisille ja miehille. Sanojen ja värien lisäksi jopa tuoksuilla on sukupuoli. On fiksua suunnata tuotteet tietylle kohderyhmälle, mutta luokittelu sukupuolen mukaan tuo kuluttajille paineita kuulua tiettyyn ryhmään.

Sukupuolten olettamuksien haitallisuudesta puhui myös Perjantai-ohjelmassa vieraillut lastenpsykiatrian professori Kaija Puura. Hänen mukaansa lapsen sukupuoli-identiteetti ei muutu, vaikka kasvatus painottaisi perinteisiä sukupuolirooleja tai olisi päinvastoin sukupuolineutraalia. Tiukista rooleista on silti haittaa, koska ne voivat aiheuttaa ahdistusta ja vaikeuttaa sopeutumista yhteisöön, jos rooli ei vastaa omaa identiteettiä.

Usein ihmisten odotetaan toimivan sukupuoleen liittyvien olettamuksien mukaan. Tietenkin kaikilla on ennakkokäsityksiä ihmisistä, sitä ei voi kukaan kiiistää,  mutta olettamuksien avulla luodaan kuvaa toisesta ihmisestä, jota ei vielä tunneta kunnolla. Ennakkokäsityksiä saa siis olla, mutta olisi tärkeää, että oltaisiin myös valmiita muuttamaan omia ennakkokäsityksiä toisiksi.

Haastattelin välitunnilla Järvenpään lukion opiskelijoita. Kyselin seitsemältä ihmiseltä, vaikuttavatko heidän mielestään sukupuoliroolit nuorten elämään ja millä tavalla. Monet sanoivat, että roolit voivat vaikuttaa esimerkiksi sukupuolittuneiden harrastusten tai ammattien kautta.

Muutama kertoi kokemuksiaan yläkoulusta. ”Miesopettajan oli helpompi saada luokka kuriin kuin naisopettajan”, muistaa haastattelemani kakkosluokkalainen. Toinen opiskelija kertoi, että hänen yläkoulussaan äidinkieli miellettiin enemmän tyttöjen aineeksi ja matemaattiset aineet enemmän poikien aineiksi.

Erään ykkösluokkalaisen mielestä sukupuoliroolit eivät ole sääntöjä vaan enemmän yleistyksiä, joiden rajoja voi hyvin rikkoa. Hän toi tärkeän näkökohdan esiin: sukupuoli on vain ihmisen yksi ominaisuus muiden joukossa, ja monet olettamukset voivat tulla muualta kuin sukupuolesta. Kuitenkin jotkut opiskelijat kertoivat myös omista kokemuksistaan, joissa esimerkiksi naisena olemisesta on pienenä saatu hyvin yksipuolinen käsitys, mikä on vaikuttanut nuoren ajatukseen itsestään ja tulevasta ammatistaan.

Monien mielestä sukupuolirooleista ja sukupuoleen liitetyistä oletuksista voi seurata syrjitty tai rajoitettu olo. Henkilö joutuu valitsemaan jotain, mitä ei oikeasti haluaisi valita. Siksi olisi tärkeää, että sukupuolen merkitystä ei korostettaisi niin paljon. Se on vain yksi osa ihmistä. Sain onneksi haastatteluista sellaisen kuvan, että lukiossamme on suvaitsevainen ilmapiiri eikä sukupuolirooleista koeta suurta painetta.

Nuorten keskuudessa sukupuoli ei usein vaikuta mitenkään kanssakäymiseen, mutta esimerkiksi internetissä moni hyökkää sukupuolineutraaliutta vastaan ja haluaa palauttaa vanhat ”kunnon” sukupuoliroolit. Mistä tämä johtuu?

Ihmisellä on tapana reogida aluksi negatiivisesti kaikkeen uuteen. Se on vastareaktio tuntemattomaan ja myös selviytymiskeino. Sukupuoliroolit ja niihin liittyvät olettamukset saattavat tuntua tutuilta ja turvallisilta ja siksi esimerkiksi muunsukupuolisuus-käsite on uutena asiana vaikea ymmärtää. Ihmiset tarvitsevat empatiaa, jotta he voisivat ymmärtää, miltä tuntuu olla jonkin muun sukupuolinen kuin itse on.

Sukupuoliroolien rajoja olisi hyvä laajentaa ja antaa ihmisten olla ja tehdä asioita sukupuolestaan huolimatta. Lastenpsykiatri Kaija Puura puhui sukupuolisensitiivisyydestä, joka olisikin parempi ratkaisu ahtaiden sukupuoliroolien aiheuttamiin ongelmiin kuin sukupuolineutraalius. 

Kun lähdin kauppakeskuksesta mietin, miten kaupat, tuotteet ja markkinointi voisivat olla sukupuolisensitiivisempiä. Kiinnittämällä enemmän huomiota värien, esillepanon ja tuotevalikoiman viestintään, voitaisiin laajentaa käsitystä siitä, kenelle tuotteet ja asiat kuuluvat. Tarvitsemme lisää pieniä käytännönasioita, erilaisia vaihtoehtoja sukupuolesta riippumatta. Kohdennetut tuotteet vastaavat vain osaa todellisuudesta, sillä ihminen voi olla ihminen monella tavalla.




Digikirjat vertailussa

Sisältö, hinta, käyttäjälisenssin pituus ja innostavuus – ainakin nämä asiat kannattaa ottaa huomioon digitaalista oppikirjaa ostaessa. Järki vertaili koulumme käyttämiä digikirjoja ja listasi jokaisen hyvät ja huonot puolet sekä antoi jokaiselle arvosanan asteikolla 1-5.

 

TABLETKOULU

Tabletkoulun oppikirjojen jokaisessa kappaleessa on runsaasti ja monipuolisesti sisältöä. Tekstit ovat pitkiä eli informaatiota on kattavasti, mutta asiat on kuitenkin esitetty selkeästi. Kappaleissa on perustekstin lisäksi myös erillisiä lyhyitä ”lisätietoja”, joten lukija voi syventymisensä tason perusteella valita hiukan vastaanottamansa tiedon määrää. Kirjassa on monipuolisesti erilaisia tehtäviä kaikille taitotasoille. Tabletkoulun kirjoja saa kaikkiin kouluaineisiin, ja yhden kirjan hinta on noin 13€ eli ei kovinkaan paljoa.

Vaikka Tabletkoulussa on paljon hyvää, sen digitaalisissa kirjoissa on myös yksi iso miinus: ulkomuoto. Harvoin tulee ajatelleeksi, että kirjan ulkonäöllä olisi kovinkaan merkittävää roolia teoksen toimivuuden kannalta, mutta todellisuudessa innostavuus on yksi tärkeimmistä asioista. Se, onko kirja ulkoisesti houkutteleva, voi vaikuttaa ostopäätökseen ja pahimmillaan jopa opiskelun määrään kurssin aikana. Tabletkoululla on paljon tekstiä mutta kohtalaisen vähän kuvia, ja yleisestikin teoksen ulkomuoto on enemmän asiallinen ja virallinen kuin innostava. Kirjojen käyttäjälisenssi on myös joissakin tapauksissa lyhyt.

Arvosana: 3/5

 

SANOMA PRO

Sanoma Pro:n sivuille kirjautuessa silmille pomppaa ensimmäiseksi runsas kuvien ja värien määrä, mikä on hyvä asia. Kirjan ulkomuoto innostaa lukemaan ja tutustumaan sivustoon tarkemminkin. Tavallisten oppikirjojen lisäksi Sanoma Pro tarjoaa käyttäjälleen myös paljon muita asioita, kuten tietoa, tilaisuuksia, muita kirjoja ja niin edelleen.

Toisaalta sivusto ei ole kovinkaan selkeä. Esimerkiksi oppikirjoihin pääseminen on pienen pohdinnan ja parin klikkauksen takana, ja näin ei tulisi olla. Hetken aikaa sivulla vietettyään alkaa myös tulla tunne, että kuvia ja räikeitä värejä on liikaa, ja olo muuttuu ylikuormittuneeksi.

Arvosana: 2/5

 

GRIP CHANSEN (Peda.net)

Grip Chansen on kokonaisuudessaan hyvin vaikea ja epäselvä, ja tuntuu kuin kaikki olisi aivan liian monen mutkan takana.

Yksi kirjan pahimmista ongelmista on sanastot, joiden sijainti tekstiin nähden on vaikea ja tekee lukemisesta työlästä. Lisäksi kirjan sanastoista ei löydy kaikkia tuntemattomia sanoja. Myös kuuntelutehtävissä on ongelmia: kuunneltavan tekstin nauhaa on vaikea kelata tai pysäyttää, mikä tekee tehtävän tekemisestä haastavaa ja pahimmillaan harhauttaa keskittymisen kokonaan pois itse kuunneltavasta sisällöstä.

Jotain hyvää tässäkin kirjassa kuitenkin on: käyttäjälisenssi on ikuinen, eli käyttäjän ei tarvitse huolehtia kirjan menettämisestä. Parannettavaa kuitenkin löytyy runsaasti.

Arvosana: 1/5

 

OTAVA

Otavalla on tähän mennessä paras alusta digikirjoille.

Ensinnäkin kirja on selkeä: käyttäjän on helppo hahmottaa, missä on mitäkin, ja eri osiot on jaoteltu loogisesti ja huomattavasti. Käyttäjän avatessa kirjan, ensimmäisenä näkymään tuleva sisällysluettelo on suurella tekstillä jaettu eri kappaleisiin. Kappaleiden alta löytää helposti eri osiot, kuten sanastot ja kielioppiosiot. Tehtävät sopivat kaikille taitotasoille, sillä ne ovat helppoja, ja tehtävänannot ovat yksinkertaisia. Kirja on myös innostava: sivusto on värikäs ja sisältää paljon kuvia, ja kuvat vieläpä useimmiten liittyvät aihepiiriin – esimerkiksi saksan kirjassa on saksateemaisia kuvia. Viimeinen plussa tulee ehdottomasti sivuston sisältämästä omasta sanakirjasta.

Toisaalta Otavan kirjoissa muistiinpanotilaa on vähän. Sen lisäksi tehtävien ollessa varmasti kaikille helppoja, ne ovat myös ajoittain liian helppoja, ja samanlaiset tehtävätyypit toistuvat liikaa. Kirjassa ei myöskään ole paljoa ollenkaan esimerkiksi ylioppilaskokeen tehtävätyyppejä. Suuri miinus tulee varsinkin viime aikoina esiintyneestä ongelmasta, runsaasta pätkimisestä ja jumittamisesta.

Arvosana: 4/5




Pyhimyksiä ja kuolemanrangaistuksia – Tiesitkö tämän ystävänpäivästä?

Alkaa olla taas se aika vuodesta, kun joka puolella näkee sydämiä ja suklaata. Ensi viikon torstaina 14.2. niin pariskunnat kuin sinkutkin eri puolilla maapalloa viettävät ystävänpäivää.

Ystävänpäivän juurten uskotaan juontavan 200-luvun Roomaan, jossa rakkauden ja avioliittojen suojeluspyhimys, Pyhä Valentinus, levitti rakkauden sanomaa. Tarinan mukaan Valentinus ajatteli, että sotimisen sijaan sotilaille olisi parasta mennä rakkaidensa luokse. Kehotettuaan sotilaita jättämään armeijan Valentinus sai kuolemanrangaistuksen.

Pyhä Valentinus kuoli 14. helmikuuta, ja päivä on nimitetty hänen kunniakseen. Englannin kielessä päivä kulkee nimellä Valentine’s Day, kun taas Suomessa se tunnetaan nimellä ystävänpäivä. Suomeksikin se on käännetty nimellä Valentinen päivä, mutta ystävänpäivä on paljon käytetympi nimike. Ystävänpäivänä nimipäiviään viettävät Tino, Voitto ja Valentin, jotka nimistäkin päätellen ovat selkeästi liitoksissa Valentinen päivään.

Saksassa ystävänpäivästä käytetään nimeä Valentinstag, Espanjassa el Día de San Valentin, Hollanissa Valentijnsdag ja Ranskassa Saint Valentin. Nämä kaikki nimet ovat peräisin Valentinuksesta. Ruotsissa ystävänpäivä kulkee nimellä Alla hjärtans dag, tarkoittaen kaikkien mielitiettyjen päivää, joka nimitykseltään eroaa monesta muusta, mutta juhlana se on samankaltainen.

Toinen usein ystävänpäivään liitetty hahmo on Amor, joka tunnetaan myös nimellä Cupido. Amor on roomalaisessa mytologiassa esiintyvä rakkauden jumala, ja hänen äitinsä on rakkauden jumalatar Venus. Amor on usein kuvattu rakkauden nuolia ampuvaksi pikkupojaksi, ja hän tulee esille nimenomaan rakkaustarinoissa.

Vaikka päivää vietetäänkin ympäri maailmaa rakastavaisten juhlana, suomalaiset ovat sen ristineet ystävänpäiväksi. Ystävänpäivästä on tullut suomalaisille nimenomaan juhla, jossa juhlistetaan ystävyyttä ja muistetaan lähimmäisiä korteilla ja muilla välittämisen eleillä.

Ystävänpäivää juhlistetaan monin eri tavoin eri kulttuureissa, ja se on toisissa paikoissa paljon suurempi juhlapäivä kuin muualla. Kaikkialla kyseistä juhlaa ei ole omistettu ystäville tai Pyhän Valentinuksen muistamiselle, vaan nimenomaan rakastavaisille ja rakkauden juhlistamiselle.

Etelä-Koreassa ystävänpäivää juhlitaan todellakin koreasti. Ystävänpäivä on omistettu siellä nimenomaan miehille, kun naiset ostavat kumppaneilleen ja läheisilleen lahjoja. Vastavuoroisesti seuraavassa kuussa vietetään toista ystävänpäivää, joka kulkee nimellä “White Day”, jolloin miehet puolestaan muistavat läheisiään. Myös Japanissa ystävänpäivää vietetään samalla tavalla kahtena erillisenä juhlapäivänä.

14.2. on myös todella suosittu päivä naimisiinmenolle, koska sitä pidetään vuoden romanttisimpana päivänä. Vietä sinäkin lempeää ystävänpäivää, äläkä unohda muistaa lähimmäisiäsi kivoilla yllätyksillä!

 

Lähteet:

http://www.tunturisusi.com/amor/amor.htm

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tiesitko-taman-ystavanpaivasta-lue-miksi-tanaan-juhlitaan/3194940#gs.NPe7LCeE

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/02/04/ystavanpaiva-142

https://www.ef.fi/blog/language/ystavanpaiva-ympari-maailmaa/

https://www.tridindia.com/blog/how-to-say-happy-valentines-day-in-different-languages-translate-valentines-day/




Päänsärkyä, suolisto-ongelmia ja muistivaikeuksia – näin stressi vaikuttaa kehoon

Stressin kanssa kipuilevat useat ja pahimmillaan se voi jopa lamaannuttaa ihmisen, kirjoittaa Marika Metsovuori. 

Stressi koskettaa meitä kaikkia. Nykyajan maailmassa käsite stressistä on noussut jokaisen arkipäivään ja myös tietoisuus liiallisesta kuormituksesta on kasvanut. Stressi vaikuttaa moneen asiaan, ja liiallinen stressi vaikeuttaa monia kognitiivisia toimintojamme ja voi jopa lamauttaa täysin.

Moni lukiolainen stressaa aivan liikaa ylioppilaskirjoituksista ja seuraavan vuoden tapahtumista ja myös siitä, kuinka paljon tehtävää on, mutta mitään ei oikein tunnu saavan aikaiseksi. Usein stressi on myös alitajuista, emmekä välttämättä tiedosta olevamme täysin uupuneita. Tämän vuoksi myös monet psykosomaattiset oireet saatetaan liittää johonkin aivan toiseen asiaan, vaikka niiden perimmäinen syy on usein liiallinen stressi ja omien psyykkisten voimavarojen ylittyminen. 

Stressi siis vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihimme. Stressaantuneen on vaikea havainnoida ympäristöään, ja hän kiinnittää helposti huomion omiin sisäisiin kokemuksiinsa, jolloin ajattelu ei ole yhtä laaja-alaista tai tehokasta kuin rentoutuneen ja positiivisen yksilön. Omiin sisäisiin kokemuksiin takertuminen vie myös paljon voimavaroja ja vaikuttaa siihen, millaisina ihmisinä ympärillämme olevat meidät näkevät. Omia ongelmiaan jatkuvasti pohtivat eivät jaksa välittää toisten vaikeuksista ja tuhoavat samalla mahdollisuuksiaan tuntea merkityksellisyyttä ja tarpeellisuutta.

Pitkäaikaisen stressin on myös todettu tuhoavan hippokampuksen soluja, mikä johtaa pitkällä aikavälillä muistivaikeuksiin. Tämä johtuu kortisolin liikaerittymisestä. Kortisolilla on myös monia muita negatiivisia vaikutuksia kehoomme, kuten immuniteettiin, aineenvaihduntaan ja suoliston hyvinvointiin. Stressaantunut ei myöskään kykene ratkaisemaan ongelmia rakentavasti eikä hän ole luova tai tuottelias. Stressaantuneen ihmisen on vaikea keskittyä ja hänen tarkkaavaisuutensa on niin hajaantunut lukuisten ajatusten kesken, että hänen suorituskykynsä laskee voimakkaasti. 

On kuitenkin huomattava, että lyhytaikainen eustressi eli hyvälaatuinen stressi parantaa suorituskykyä ja edistää sekä fyysisiä että psyykkisiä voimavaroja lisäämällä elimistön adrenaliinipitoisuutta. Toisaalta stressin jatkuessa pitkään veren kortisolipitoisuus nousee, mikä vaikuttaa juuri negatiivisesti hippokampukseen, työmuistiin, sydän- ja verenkiertoon sekä jopa hengityselimistöön. Jotkut sanovat, että stressi on elämän suola, ja toki elämässä täytyy olla myös haasteita, mutta nykyajan maailmassa aivan liian moni ylisuorittaa ja tuhoaa itseään liialla kuormituksella. Nykyajan maailmassa vaikeinta on se, etteivät stressitekijät välttämättä koskaan häviä. Ihminen ei ole rakennettu niin, että hän sietäisi pitkäkestoista stressiä, vaan siitä seuraa aina uupumus. Stressiä onkin opittava käsittelemään positiivisella tavalla ja korostettava haasteiden merkitystä mielekkäälle elämälle. Myös asenne omaa elämäntilannetta kohtaan voi auttaa sen hyväksymisessä ja näin laskea stressiä tai ainakin nostaa sen sietokykyä. 

Stressiä ei välttämättä aina edes huomaa. Moni stressaantunut tuntee itsensä jatkuvasti väsyneeksi, hänen on vaikea saada asioita tehtyä ja hän alkaa kontrolloimaan kaikkea. Stressi aiheuttaa myös suolisto-ongelmia, päänsärkyä ja erilaisia kiputiloja, jopa hermokipuja. Jos stressi on jatkunut tarpeeksi pitkään, mikään ei enää tunnu miltään. Myös asiat, joiden kuuluisi rentouttaa, tuottavat vaikeuksia eivätkä paranna olotilaa kuin ehkä hetkellisesti. Stressaantunut usein myös kyseenalaistaa oman ihmisarvonsa ja hänen itsetuntonsa on usein matala. Hän on ahdistunut ja ärsyyntyy pienistäkin asioista. Kun stressi jatkuu tarpeeksi pitkään, yksilö saattaa masentua tai lamaantua, sillä hän ei tunne omaavansa kontrollia omasta elämästään. Ihmisen onkin erityisen tärkeää tuntea olevansa läsnä omassa elämässään, jolloin myös stressinaiheuttajat koetaan jollain tavalla merkityksellisiksi. 

On myös todettu, että tietyt persoonallisuustyypit altistavat stressille. Ne, jotka pyrkivät tekemisessään täydellisyyteen ja ovat muita tunnollisempia ja ahkerampia, myös stressaavat enemmän. Onkin tärkeää tunnistaa omat rajansa ja oppia elämään itseään kunnioittaen. Tämä on tietysti helpommin sanottu kuin tehty. Uskon, että myös jatkuva yksinäisyys on suuri stressinaiheuttaja monelle. Läheisissä ihmissuhteissa puhutaan mieltä painavista asioista eivätkä ne siten jää kuormittamaan mieltä. Myös yhteisöllisyyden ja suvaitsevuuden on todettu laskevan stressihormonien määrää, sillä yksilön ollessa hyväksytty, hänen ei myöskään tarvitse suorittaa jatkuvasti tulevansa hyväksytyksi. Vaikka persoonallisuuttaan ei tarvitse tai voikaan muuttaa, on opittava elämään omien rajojensa sisällä. Moni ylisuorittaja elää tarkoituksella yli omien voimavarojensa, sillä hetkellisesti tämä onnistuukin ja voi olla tuottoisaakin, mutta pidemmän ajan kuluessa oma hyvinvointi on osattava asettaa kaiken muun edelle. Omalle elämälle on myös helpompaa löytää tarkoitus, jos sitä oppii arvostamaan. 

Kaikilla on omat selviytymiskeinonsa stressistä. Moni rentoutuu liikkumalla, toiset luovalla toiminnalla, toiset puhumalla tuntemuksistaan. Onkin tärkeää oppia oma tapansa hoitaa itseään, vaikka se on vaikeaa ja vie aikaa. On pohdittava, mikä saa meidät ylisuorittamaan ja vaatimaan itseltämme niin paljon. Monia stressaantuneita ei kuitenkaan kiinnosta oma hyvinvointi. He näkevät sen usein menestymistä toisarvoisempana asiana eivätkä jaksa kiinnittää huomiota väsymykseen. Jokainen varmaan tietää, mihin tämä johtaa. On myös muistettava, että stressi kuormittaa koko elimistöä, sekä fyysisesti että psyykkisesti. Koska stressi on myös fyysinen rasitustila, kehomme voimavarat kuluvat nopeasti loppuun, jos psyyke on samanaikaisesti kuormittunut. Myös sosiaaliset suhteet saattavat kärsiä stressin seurauksena, sillä väsyneenä ei jaksa olla vuorovaikutuksessa ja moni stressaantunut kokee alemmuudentunnetta ja itsearvostuksen laskua, mikä voi saada heidät vetäytymään toisten seurasta. Ystävyys, itselle tärkeiden asioiden tekeminen ja lepo kuitenkin parantaa olotilaa ja tekee elämästä taas vähän siedettävämpää. Olkaa siis kaikki yhdessä, auttakaa toisianne, nauttikaa elämästä ja kunnioittakaa itseänne!




Vuosi 2018: poliittisia kohtaamisia, menetettyjä artisteja ja internetdraamaa

Vuodet vierivät, mutta aina sattuu ja tapahtuu. Politiikassa kuhisee, joku kaatuu punaisella matolla, musiikkivideo räjäyttää internetin, luonnonkatastrofi järkyttää, kulunut meemi korvataan uudella. Samat kaavat toistuvat, mutta jokainen vuosi on erityinen. Nyt on aika hyvästellä vuosi 2018. Ja mikä olisikaan parempi keino päästää irti menneestä, kuin käydä läpi, mitä oikein tapahtui – niin hyvässä kuin pahassakin. 

POLITIIKKA

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin tapaaminen Singaporessa 12.6.

Vladimir Putinin valinta neljännelle kaudelleen Venäjän presidenttinä.

Helsingin huippukokous 16.7., jossa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat.

Sauli Niinistö valittiin toiselle virkakaudelleen.

Pohjois-Korean johtaja ja Etelä-Korean presidentti tapasivat Korean demilitarisoidulla alueella, ja maiden suhteet parantuivat sitten Korean sodan.

Suostumus2018 kansalaisaloite ylitti vaaditun 50 000 allekirjoituksen rajan.

Eritrea ja Etiopia solmivat rauhan päättäen kahden vuosikymmenen sotatilan.

EU:n tekijänoikeusuudistus ja artikla 13:sta aiheutunut kuohunta.

Brett Kavanaughin oikeuskäsittely korkeimpaan oikeuteen nimittämisestä.

Intia kumosi säädöksen homoseksuaalisten suhteiden laittomuudesta.

EU tiukensi henkilötietojen käsittelyä säätelevää lainsäädäntöä.

Puolassa pidetyssä ilmastokokouksessa päästiin sopuun Pariisin ilmastosopimuksen säännöistä.

Yhdysvalloissa järjestettiin mittavia mielenosoituksia (March for Our Lives) aseiden rajoittamisesta.

Saudi-Arabia salli naisille ajo-oikeuden maailman viimeisenä maana.

Kiina muutti perustuslakiaan sallien presidentille enemmän kuin kaksi kautta.

Brexitissä ei vieläkään varmuutta.

 

TAPAHTUMAT

Prinssi Harryn ja Meghan Marklen häät 19.5.

Kalifornian metsäpalot sekä hämmennys presidentti Trumpin kommenteista metsän haravoinnista Suomessa.

Kreikan maastopalot surmasivat lähes 100 ihmistä.

Venäläisen agentin ja hänen tyttärensä myrkytys Lontoossa, minkä vuoksi venäläisiä diplomaatteja karkoitettiin ympäri maailmaa.

Facebookin skandaali käyttäjätietojen keräämisestä ja luovuttamisesta.

Algerian ilmavoimien kone syöksyi maahan 11.4. ja 257 ihmistä sai surmansa.

Talviolympialaiset Etelä-Koreassa.

Hurrikaani Florence Yhdysvalloissa.

Cardi B:n ja Nicki Minajin välinen draama.

Alkoholilainsäädännön lieventäminen ja vahvempien alkoholijuomien saapuminen ruokakauppoihin.

Pandat Lumi ja Pyry saapuivat Suomen Ähtäriin Kiinasta.

Tsunami Indonesiassa.

Amos Rex -taidemuseo avattiin Helsingin Lasipalatsissa.

Ensimmäisen maailmansodan päättymisestä sekä Suomen sisällissodasta kului 100 vuotta.

Euroviisut ja israelilaisen Nettan voitto kappaleella Toy.

Justin Bieberin ja Hailey Baldwinin avioituminen.

Helsinki Pride-kulkueesta tuli yksi Suomen suurimmista yleisötapahtumista koskaan.

Venäjä otti haltuunsa kolme ukrainalaista alusta sekä niiden miehistön Kertsinsalmella ja Ukraina julisti maahan poikkeustilan.

 

HENKILÖT

Denis Mukwege sekä Nadia Murad saivat Nobelin rauhanpalkinnon ihmisoikeustöidensä vuoksi.

Mark Zuckerberg joutui sekä Yhdysvaltain kongressin eteen kuultavaksi Facebookin tietovuodoista sekä useiden meemien ja salaliittoteorioiden uhriksi.

Jaana Pelkosen puku äänestettiin Linnan juhlien kauneimmaksi.

Elon Musk lähetti Tesla Roadster auton koelentona avaruuteen.

Aaro Veli Väinämö Niinistö, presidenttiparin ensimmäinen lapsi, syntyi.

Erikoistutkija Robert Mueller ja aikuisviihdetähti Stormy Daniels ovat olleet suuren mediahuomion kohteena Yhdysvaltain politiikassa.

Jari Sillanpää jäi huumeskandaalin alle.

XXXTentacion (Jahseh Dwayne Ricardo Onfroy) sekä Mac Miller (Malcolm James McCormick), kaksi yhdysvaltalaista rap-artistia, kuolivat.

Stephen Hawking, brittiläinen teoreettinen fyysikko ja kosmologi, kuoli maaliskuussa.

Avicii (Tim Bergling), ruotsalainen elektronisen musiikin tuottaja, kuoli yllättäen huhtikuussa.

Aretha Franklin, yhdysvaltalainen soul-, rhythm & blues- ja gospel-laulaja, kuoli elokuussa.

Hanna-Riikka Siitonen, suomalainen näyttelijä ja laulaja, kuoli heinäkuussa.

George H. W. Bush, Yhdysvaltain 41. presidentti, kuoli marraskuussa.

Stan Lee, yhdysvaltalainen sarjakuvien käsikirjoittaja ja toimittaja, kuoli marraskuussa.

 

INTERNETILMIÖT

Kohu Japanin ”itsemurhametsässä” Logan Paulin kuvaamasta videosta, jossa hän kuvaa ruumista.

Tanaconin epäonnistuminen.

Shane Dawsonin dokumenttisarja Jake Paulista.

Kauneustubettajien välinen draama.

Taistelu YouTuben tilatuimmasta kanavasta Pewdiepien ja T-Series:in välillä.

Donald Trumpin sekä Kanye Westin järjettömät twiitit.

YouTubettajien KSI:n ja Jake Paulin nyrkkeilyottelut.

Eminemin ja Machine Gun Kellyn välinen rap beef.

Kylie Jennerin lapsi Stormi sekä Khloe Kardashianin lapsi True syntyivät.

Baby Shark tanssi nousi valtavaksi ilmiöksi ympäri maailman.

Fortnite-peli sekä siihen kuuluvat tanssiliikkeet saavuttivat valtavan suosion ja synnyttivät paljon meemejä.

 

SUOMEN MENESTYS URHEILUSSA

Talviolympialaisista 6 mitalia: Krista Pärmäkoski 3, Iivo Niskanen 1, Enni Rukajärvi 1 ja Naisleijona 1.

Paralympialaisista kolme mitalia.

Kimi Räikkönen voitti F1-kilpailun ensimmäistä kertaa vuoden 2013 jälkeen.

Salibandyn MM-kisoista kultaa.

Taitoluistelun Grand Prix kisat järjestettiin Suomessa.

Pyörätuolikelaaja Leo-Pekka Tähti voitti kaksi kultaa EM-kisoissa.

Cheerleadingin Euroopan mestaruuden voitto.

 

ELOKUVAT & SARJAT

Avengers: Infinity War

Black Panther

Jurassic World: Fallen Kingdom

Bohemian Rhapsody

The Nun

Deadpool 2

A star is born

A Quiet Place

BlacKkKlansman

Queer Eye

The Haunting of Hill House

 

MUSIIKKI

Cardi B, Bad Bunny, J Balvin – I like it

Marshmello, Bastille – Happier

Ariana Grande – thank u, next

DJ Snake, Selena Gomez, Ozuna, Cardi B – Taki Taki

Halsey – Without Me

Maroon 5, Cardi B – Girls Like You

Dynoro, Gigi D’Agostino – In My Mind

Lady Gaga, Bradley Cooper – Shallow

Drake – In My Feelings

Lil Peep, XXXTENTACION – Falling Down

Kanye West, Lil Pump – I love it

K-391, Alan Walker, Julie Bergan, SEUNGRI – Ignite

Pyhimys – Jättiläinen

Alma – Cowboy

Eino ja Aapeli – Jouluralli

Evelina – Sun Vika

Paperi T – Paniikki

SANNI – Jacuzzi

Jenni Vartiainen julkaisi pitkästä aikaa uuden albumin nimeltään Monologi.

Antti Tuisku jäi määrittelemättömän pitkälle tauolle.

Cheekin jäähyväiskonsertti ja uran päättäminen.




YouTube Rewind 2018 – Mitä tapahtui?

Vuoden lopussa ihmisillä on tapana muistella kulunutta vuotta – sen hyviä ja huonoja puolia ja sitä, miten se on muuttanut elämää. Niin on myös YouTubella ollut tapana jo vuodesta 2010 lähtien. Tänä vuonna se ei mennyt ihan nappiin. Mitä ihmettä tapahtui? Mikä meni pieleen? 

YouTube Rewind on videoreferaatti palveluun liittyneistä tapahtumista, suosituimmista trendeistä, videoista ja tubettajista eli YouTube-videoiden tuottajista vuoden ajalta. Tai sitä sen ainakin pitäisi olla. Joulukuun kuudentena päivänä YouTuben oma kanava YouTube Spotlight julkaisi vuoden 2018 Rewind-videon, joka suorastaan räjähti suosiosta. Tai epäsuosiosta? Siinä missä Justin Bieberin Baby-video on kahdeksan vuoden aikana kerännyt eniten dislikeja eli alaspäin peukutuksia koko alustalla, tämän vuoden Rewind, ironisesti, rikkoi vihatuimman videon ennätyksen yli 14 miljoonalla dislikella vain kuudessa päivässä.

YouTube Rewind 2018: Everyone Controls Rewind on ristiriitainen nimi videolle. Se antaa vaikutelman, että kaikki voisivat kontrolloida kyseisen videon sisältöä – ja näin osin saammekin. Mutta pääosan päättää kuitenkin itse YouTube ja sen valitut tubettajat. Toisin sanoen saamme vain YouTuben valitsemat trendit ja kanavat.

Ajan myötä palvelun käyttö on yleistynyt ja sen sisältöä on rajoitettu. Koska YouTube haluaa Rewindille suuren yleisön, videoon on valittu lapsiystävällisimmät trendit, joilla on paikattu vuoden epäsoveliaat kohokohdat. Esimerkiksi Japanin itsemurhametsän ja Logan Paulin sijaan metsässä nähdään Fortnite-tanssiesitys kuolleiden kanavien esittämänä.

Youtube esittelee videolla myös monipuolisuuttaan muun muassa ASMR:lla, animaattoreiden osilla ja K-Popilla, joista kaksi on maailmanlaajuisesti erittäin suosittuja.

Rewindissä on myös kohtaus, jossa tubettajat luettelevat ihmisiä, jotka oikeasti ansaitsisivat olla videossa, ja pitävät hetken aasialaiselle edustukselle viihteessä ja kaikille naisille. Tätä seuraa pahamaineinen kohtaus, jossa luetaan ”kommentteja”. Näissä kommenteissa ei ole käyttäjänimiä eikä edes profiilikuvia, yksityisyyden suojelemiseksi, mutta ne mainitsevat suurimman osan Rewindissä esiintyneistä trendeistä. Sattumaa?

Miksi sitä vihataan niin paljon? Mitä siinä sitten olisi pitänyt olla? Tämä on kuitenkin subjektiivinen asia. Monet tuntuvat vain hyppäävän trendijunan mukaan ja antavan sille dislikeja, koska sen vihaaminen on suosittua ja coolia. Yleinen mielipide on, että se ei juurikaan sisältänyt koko YouTube-vuotta, vaan vain Fortnite-tanssiliikkeitä ja vähemmän ajankohtaisia asioita palveluun liittyen. Video jättää katsojan pohtimaan muun muuassa seuraavia kysymyksiä: miksi Twitch-striimaaja on videossa ja vain eniten tilatun YouTube-kanavan omistaja koko sivustolla ei saa edes videoihinsa mainoksia tai kunnioitusta YouTubelta? Miten jalkapallo liittyy YouTuben vuoteen? Miksi vain naisten saavutuksille pitäisi pitää hetki, kun maapallolla on miehiäkin? Me kaikki tiedämme, ettei Will Smith olisi halunnut Fortnitea videoon.

Loppujen lopuksi YouTube Rewind 2018 -videosta on tullut… mielenkiintoinen pala sivuston historiaa ja merkittävä meemien lähde. Video yritti haukata enemmän kuin se pystyi tiivistämällä koko vuoden myös YouTuben ulkopuolelta. Mutta ehkä YouTube oppii tästä jotain, ja ensi vuoden Rewind on parempi. Tai toisin päin.




Kaamosmasennuksen karkotus musiikin voimin

Sydän sykkii vähän tavallista nopeammin. Heiluttelen varpaita, hengitän syvään. Esiintymisiä on kertynyt vuosien varrella, mutta silti jännittää aina vähän. Lavalla on valokeila, johon minun tulisi kävellä. Vilkaisen kaveriani, joka hymyilee rohkaisevasti. Juontaja poistuu lavalta. Se on merkki. Hengitän syvään ja kävelen lavalle. Koulun hälinä vaimenee. Esitys alkaa. 

Kaamoksen karkottajaiset on Järvenpään lukiossa muodostunut perinne, jonka polkaisivat käyntiin musiikinopettaja Marita Tapper sekä sen aikainen äidinkielen opettaja Aino Härkönen jo 15 vuotta sitten. Pimeyttä ja sen mukana tulevaa alakuloa haluttiin piristää, ja näin sai alkunsa Art Cafe, jonka nimi myöhemmin muutettiin Kaamoksen karkottajaisiksi. Alkuaikoina tapahtumassa oli mukana myös sketsejä sekä muita ohjelmanumeroita, mutta nykyään kaamosta karkotetaan enimmäkseen upeilla musiikkiesityksillä. Tänä vuonna tapahtuma järjestettiin perjantaina 17.11.  

Kellojen lyödessä 9.30 energinen juontaja, Oskari Ahvenainen, asteli lavalle toivottamaan hyviä huomenia kaikille. Tapahtuman avasi Marika Metsovuori lumoavalla tanssisoolollaan, How much can be filled in a human heart. Tanssi rakentui Marikan omien rohkaisevien sanojen ympärille. 

How much can be filled in a human heart

Tänä vuonna mukana oli monipuolista musiikkia aina jazzista klassisen kautta rockiin. Ensimmäinen musiikkiesitys oli Niklas Linderoosin soittama Yann Tiersenin pianokappale À Quai. Seuraavana vuorossa olivat Lovisa Kartau ja Leo Salmio, jotka esittivät kauniin ja koskettavan kappaleen Say something. Humoristinen juontaja jopa suositteli ensimmäisen kerroksen katsojia ottamaan sateenvarjot esille kyynelten varalta.  

À Quai

Sen jälkeen oli vuorossa hieman jazzia. Saimme kuulla Miles Davisin kappaleen So whatEsiintyjinä toimivat Tuukka UusitaloTomi KajasviitaSakari Christensen sekä viuluissa Meeri Turunen ja Linda Paananen. Kappaleen rumpusoolo sai aikaan valtavan aplodien meren. 

Seuraavaksi vuorossa oli Little Mixin Secret love song, jonka lauloi Anniina Turunen Eveliina Turusen pianosäestyksellä. Heidän jälkeensä lavalle pääsivät PatrikJoonaTomi ja Oskari, jotka esittivät Jimi Hendrixin Purple Hazen. Tämä räväkkä esitys nostatti tunnelman kattoon.  

Secret love song

Purple Haze

Myös uudesta elokuvasta Star is born saimme kuulla Kevininja Esterin laulamana kappaleen Shallow. Bändinä toimivat Joona UusitaloToni Makkonen ja Tomi Kajasviita. 

Shallow

Toiseksi viimeisenä esiintymään astuivat ryhmä 17C ja koulun kuoro. Kappale oli Ultra Bran Sinä lähdit pois. Lauluvalinta oli osuva, sillä koulumme musiikin ja taidekasvatuksen opettaja Juho Vanamo on lähdössä tänä vuonna lukiolta.  

Lopulta lavalle nousi vielä koulumme Läikky-orkesteri. Tänä vuonna vuorossa oli mashup, jossa oli mukana pätkiä monista tunnetuista elokuvista ja sarjoista, kuten Jaw, Lord of the Rings, Titanic ja Nalle Puh. Esitys nauratti ja ilahdutti katsojia taidokkaalla musisoinnilla sekä upeilla kuvilla.  

Läikky-orkesteri

Tämän vuoden esiintyjäkaarti oli iloisen monipuolista. Kaamosmasennus on varmasti karkotettu monilta oppilailta ja koeviikkoon voidaan astua iloisin mielin. On hienoa, että koulullamme pidetään yllä näin hienoa perinnettä. ”Toivottavasti perinne saa jatkuu vielä seuraavatkin 15 vuotta”, naurahtaa musiikinopettaja Marita Tapper.

Video Kaamoksen karkottajaisista:

 




Lukiolaiset mielenterveysongelmista: Järjen mielenterveyskysely

Oletko hakeutunut hoitoon mielenterveysongelmien vuoksi? Kuinka tärkeäksi koet oman mielenterveytesi ylläpidon? Koetko tietäväsi mielenterveysongelmista tarpeeksi? Esimerkiksi näihin kysymyksiin saat Järvenpään lukiolaisten vastaukset, sillä Järki teki kyselyn ottaakseen selvää lukiolaisten kokemuksista ja näkemyksistä liittyen mielenterveyteen.

Järjen mielenterveyskyselyyn vastasi reilu 200 ihmistä, joista noin 75% oli naisia. Vastauksia tuli tasaisesti kaikilta vuosikursseilta.

35% vastanneista on joskus hakeutunut hoitoon mielenterveysongelmiensa vuoksi, eli suurimmalla osalla lukiolaisistamme ei kuitenkaan ole henkilökohtaisia kokemuksia mielenterveyshoidosta. Se, että kolmasosa opiskelijoista on hakenut hoitoa kertoo toisaalta siitä, että moni nuori kamppailee mielenterveysongelmien kanssa.

70% vastanneista on tyytyväinen saamaansa hoitoon. Aikaisemmassa Järjen artikkelissa ”Mielenterveyshoidossakin saattaa kokea itsensä avuttomaksi” käsitellään kyselyn tuloksia huonoista kokemuksista mielenterveyshoidossa.

Tärkeimmäksi hoitokeinoksi mielenterveysongelmiin koetaan terapia sekä omat valinnat, kuten liikunta ja syöminen (61%). Muita suosituimpia hoitomuotoja ovat lääkitys, mindfulness, ryhmä- ja psykoterapia. Muita mainintoija ovat myös läheisten tuki, kaverit, taiteen tekeminen ja oma asenne.

Yli 60%:llä vastanneista on kokemuksia läheisten mielenterveysongelmista, ja heistä yli puolet ovat kokeneet lähimmäisen sairauden rankaksi. Suurimmalla osalla asia on aiheuttanut oman mielialan laskua ja lisännyt huolta läheisestä.

Olen kovasti koittanut auttaa. Ja miettinyt hänen asioitaan, joka sitten taas kuormittaa minua.

Vaikea auttaa toista ja itselläkin vaikea olla.

On ollut rankkaa ja huolestuttavaa nähdä lähimmäiseni sairautensa väsyttämänä ja syrjäyttämänä – -.

Kärsin itse, kun tiedän, että hän miettii välillä itsemurhaa.

Olen kokenut olevani vastuussa läheiseni sairaudesta. Olen kamppaillut itseäni syyttävien kysymysten kanssa, kuten miksi en ole auttanut häntä enemmän, miksi en ole tehnyt enemmän, miksi olen vain pahentanut asiaa.

Oli rankkaa nähdä äidin itkevän joka päivä, sekä nähdä hänen ja kaverini laihtuvan rajusti. Onneksi asiat ovat nyt paremmin.

Moni on kärsinyt lähimmäisensä sairaudesta elämänlaatuun merkittävästi vaikuttaen. Jos huoli lähimmäisestäsi on kova, muista, ettei huolta tarvitse kantaa yksin. Juttele asiasta ystävän, turvallisen aikuisen tai ammattihenkilön kanssa, mutta älä jaa läheisesi yksityisasioita esimerkiksi kaveriporukassasi. Et ole vastuussa lähimmäisesi ongelmista, ja jos niiden käsittely käy rankaksi, muista että voit kertoa hänelle siitä ja suositella ammattiapua.

Reilu 20% kyselyyn vastanneista on saanut jonkin diagnoosin mielenterveysongelmasta. Yleisin diagnoosi on masennus (51%), toiseksi yleisin ahdistuneisuushäiriö (42%), johon sisältyvät esimerkiksi paniikkihäiriö, fobiat ja sosiaalisten tilanteiden pelko. Muita saatuja diagnooseja ovat syömishäiriö (10%), pakko-oireinen häiriö (5%) ja persoonallisuus- tai käytöshäiriö (4%). Kolmasosa kyselyyn vastanneista kokee, että heillä on jokin diagnosoimaton mielenterveysongelma.

Suurin osa kokee, että mielenterveyshoito on Suomessa ammattitaitoista ja helposti saatavilla. Kommentteina on kuitenkin myös, että potilaiden tilanteita ei oteta huomioon ja masennuslääkkeitä tuputetaan.

60% kokee tietävänsä tarpeeksi mielenterveysongelmista. Tiedon lähteitä ovat internet (87%), koulu (84%), sosiaalinen media (76%), kaverit (57%), omat kokemukset (47%), terveyden ammattilainen (40%) sekä vanhemmat (27%).

Suurin osa kokee keskustelun mielenterveysongelmista avoimeksi ja hyväksyväksi. Monen mielestä tietyt mielenterveysongelmat ovat kuitenkin vähemmän hyväksyttäviä yleisessä keskustelussa kuin toiset. Noin puolet vastanneista juttelee mielenterveysongelmista paljon kavereidensa kanssa.




Ennen kaikki oli paremmin, muttei mielenterveysongelmien hoidossa

Nykyään mielenterveysongelmia hoidetaan yleensä lääkityksellä, erilaisilla terapian muodoilla sekä toiminnallisilla tavoilla kuten ryhmätöillä. Vaikeimmissa tapauksissa potilaalla on kuitenkin mahdollisuus saada myös psykiatrista osastohoitoa. Suomessa mielenterveyden hoito on kuntien vastuulla, minkä takia hoidossa esiintyy kuntakohtaisia eroja. Nykyaikainen mielenterveyshoito on kehittynyt vasta 1950-luvulla, ja sitä ennen on ollut useita erilaisia hoitomuotoja, joista monet kuulostavat nykyihmisille hyvinkin karuilta.

Portugalilaisen Egas Monizin 1930-luvulla esittelemä lobotomia (tunnetaan myös nimellä leukotomia) oli 1900-luvun yksi tunnetuimmista tavoista hoitaa mielisairauksia. Lobotomiassa otsalohkojen yhteydet taaemmas aivoihin katkaistiin. Hermoyhteyksien katkaisulla oli tarkoitus erottaa aivojen tunteva osa ajattelevasta osasta, jolloin se helpottaisi potilaan oloa muun muassa lievittävämmällä ahdistusta tai pelkoja. Monista potilaista tulikin rauhallisempia ja mukautuvia, mutta myös apaattisia ja itsenäisyyteen kykenemättömiä.

Lobotomian suosio perustui sen helppouteen. Nopeimmillaan se kesti kuusi minuuttia ja vaati vain paikallispuudutusta. Potilas voitiin kotiuttaa leikkauksen jälkeen, mikä vähensi potilasmäärää mielisairaaloissa. Leikkaus ei myöskään sattunut, sillä aivoissa ei ole tuntoa, eikä jättänyt potilaalle siitä muistikuvaa. Toisaalta lobotomiasta ei ollut tehty kunnollista pohjatyötä, minkä takia jotkut lääkärit suhtautuivat siihen epäröivästi alusta alkaen.

Lobotomian lisäksi mielenterveyspotilaille voitiin antaa sähkö- tai insuliinisokkihoitoa. Sähköhoitoa annetaan edelleen, mutta se tehdään potilaalle nukutuksessa vastoin yleistä uskomusta. Sähköhoitoa annetaan aina potilaan suostumuksesta, ja siihen liittyy yleensä vain muistiongelmia, jotka poistuvat hoidon lopettamisen jälkeen. Insuliinisokkihoitoa ei sen sijaan enää anneta.

Insuliinisokkihoito keksittiin 1920-luvulla insuliinihormonin löytyessä vuonna 1922. Hoidossa potilaalle annettiin niin paljon insuliinia, että hän vajosi koomaan, josta potilas herätettiin glukoosilla tai adrenaliinilla. Tämä toistettiin useita kertoja viikossa, mikä oli työlästä.

Insuliinisokilla oli hyviä seurauksia, esimerkiksi sulkeutuneista potilaista tuli avoimempia kuin ennen ja potilaat pystyivät arvioimaan omia harhojaan kriittisesti. Tulokset eivät kuitenkaan aina olleet pysyviä. Insuliinisokkihoitoon sisältyi myös kuolemanriski. Jos potilas ei saanut glukoosia kooman jälkeen, hän kuoli.

1950-luvulla lobotomian ja insuliinisokkihoidon suosiot alkoivat hiipua niiden potilaskuolleisuuden vuoksi sekä psyykenlääkkeiden yleistyessä. Lääkkeet yleistyivät, koska niitä oli yksinkertaista antaa. Niihin ei liittynyt samanlaista kuolemanriskiä kuin muihin hoitomuotoihin. Potilaita ei myöskään tarvinnut pitää mielisairaaloissa ja näin potilasmäärät vähenivät.

Ensimmäiset psyykenlääkkeet olivat potilasta rauhoittavia lääkkeitä ja psykoosilääke klooripromatsiini, jota käytettiin esimerkiksi skitsofrenian hoitoon. Myöhemmin markkinoille tuli myös lääkkeitä, joilla voitiin hoitaa masennusta.

Osaa 1950-luvulla käyttöönotetuista lääkkeistä käytetään edelleen mielisairauksien hoidossa, vaikka niilläkin, kuten kaikilla lääkkeillä, on ei-toivottuja haittavaikutuksia. Psyykenlääkkeet ovat kuitenkin terapian ohella yleisimpiä tapoja hoitaa mielenterveyden häiriöitä ja sairauksia.

Mielenterveyden hoito on kehittynyt ajan kuluessa. Tähän ovat vaikuttaneet ajatukset mielenterveyspotilaiden oikeuksista sekä muuttunut suhtautuminen mielenterveysongelmiin. Ennen mielenterveyspotilaita pidettiin viallisina, ja heidät haluttiin luultavasti häpeän takia eristää mielisairaaloihin. Nykyaikana mielenterveyden ongelmat nähdään, onneksi, hyvin inhimillisinä. Nykyään myös ajatellaan, että kenelle vain voi iskeä masennus ja että kaikki ovat joskus vähän sekaisin.

 

Lähteet:

Suomen mielenterveysseuran sivut (mielenterveysseura.fi)

Ib Salomon, Lobotomia: 50 000 rauhoitettiin jääpiikillä (historianet.fi, 13.11.2015)

Oona Ilmolahti, Voiko mieltä lääkitä? (potilaanlääkärilehti.fi, 25.5.2017)

Wikipedia, Klooripromatsiini (https://fi.wikipedia.org/wiki/Klooripromatsiini)

Henna-Leena Kallio, Insuulinisokkihoidossa potilas tainnutettiin koomaan kymmeniä kertoja (yle.fi, 26.10.2018)




Kaksikymmentä minuuttia hyvää musiikkia

Areenalla ikkunoiden verhot sulkeutuvat ja ihmiset kerääntyvät lasitettujen kaiteiden taakse tiirailemaan valaistua lavaa. Perjantain ensimmäistä välituntia varten on jälleen valmisteltu upeita esityksiä. Liveaamunavaus on alkamaisillaan.

Valokeilassa Leo Salmio istuu pianon ääressä ja aloittaa aamunavauksen:

”Tää on tämmönen kasariklassikko vähän hidastetulla temmolla.”

A-han Take On Me hiljentää yleisön kuuntelemaan. Kappaleen loputtua kuuntelijat yltyvät aplodeihin. Tällä kertaa lukiolaisten seassa esityksiä tarkkailevat myös yläkoululaiset. He istuvat ihailevin sekä jännittynein ilmein Areenan pyöreissä pöydissä ja yhtyvät taputuksiin.

Seuraavana vuorossa on cover Britney Spearsin Toxic-kappaleesta. Laulussa on Lovisa Kartau yhdessä myös kitaraa soittavan Leo Salmion kanssa. Pianossa on Tuukka Uusitalo, bassossa Toni Makkonen ja rummuissa Sakari Christensen. Yleisö kuuntelee vangitsevaa musisointia.

Kevin Sarinko astuu lavalle ja kertoo seuraavan laulun taustoista. Joona Uusitalo asettuu pianon ääreen, Tomi Kajasviita nostaa basson käsiinsä, Tuukka Uusitalo siirtyy soittamaan trumpettia ja Sakari Christensen on valmiina rummuissa. Näin on Bang Bang valmis alkamaan. Kappaleen mahtipontinen loppu saa kuuntelijat viheltämään raikuvien aplodien lomassa.

Basistin vaihduttua takaisin Toni Makkoseen ja Kevinin poistuttua lavalta on aamunavauksen viimeisen kappaleen aika alkaa. Toni pohjustaa esitystä:

”Me soitetaan teille sivistyksellisen musiikin multihuipentumaa, eli Mozartia!”

Sakari rummuissa, Tuukka trumpetissa, Joona pianossa ja Toni bassossa – tästä on moderni Turkkilainen marssi rakennettu. Yläkoululaiset ehtivät juuri lähteä, mutta lukiolaiset kuuntelevat jälleen kerran onnellisina loistokasta esitystä. Kappale hiljentyy lähes aplodeihin vain kajahtaakseen ilmoille uudelleen. Yleisö hurraa kovaäänisesti. Jälleen yksi loistokas liveaamunavaus.

”Siis se on semmonen kakskymmentä minuuttia hyvää musiikkia”, musiikinkäytävän oma Marita Tapper kertoo iloisesti hymyillen töidensä lomasta.

Sitä se todella on. Joskus oman kotikenttänsä upeuksille tulee sokeaksi.
Mikä onni onkaan, että Järvenpään lukion aamuja piristävät taitavat opiskelijat.