Areenalla ikkunoiden verhot sulkeutuvat ja ihmiset kerääntyvät lasitettujen kaiteiden taakse tiirailemaan valaistua lavaa. Perjantain ensimmäistä välituntia varten on jälleen valmisteltu upeita esityksiä. Liveaamunavaus on alkamaisillaan.

Valokeilassa Leo Salmio istuu pianon ääressä ja aloittaa aamunavauksen:

“Tää on tämmönen kasariklassikko vähän hidastetulla temmolla.”

A-han Take On Me hiljentää yleisön kuuntelemaan. Kappaleen loputtua kuuntelijat yltyvät aplodeihin. Tällä kertaa lukiolaisten seassa esityksiä tarkkailevat myös yläkoululaiset. He istuvat ihailevin sekä jännittynein ilmein Areenan pyöreissä pöydissä ja yhtyvät taputuksiin.

Seuraavana vuorossa on cover Britney Spearsin Toxic-kappaleesta. Laulussa on Lovisa Kartau yhdessä myös kitaraa soittavan Leo Salmion kanssa. Pianossa on Tuukka Uusitalo, bassossa Toni Makkonen ja rummuissa Sakari Christensen. Yleisö kuuntelee vangitsevaa musisointia.

Kevin Sarinko astuu lavalle ja kertoo seuraavan laulun taustoista. Joona Uusitalo asettuu pianon ääreen, Tomi Kajasviita nostaa basson käsiinsä, Tuukka Uusitalo siirtyy soittamaan trumpettia ja Sakari Christensen on valmiina rummuissa. Näin on Bang Bang valmis alkamaan. Kappaleen mahtipontinen loppu saa kuuntelijat viheltämään raikuvien aplodien lomassa.

Basistin vaihduttua takaisin Toni Makkoseen ja Kevinin poistuttua lavalta on aamunavauksen viimeisen kappaleen aika alkaa. Toni pohjustaa esitystä:

“Me soitetaan teille sivistyksellisen musiikin multihuipentumaa, eli Mozartia!”

Sakari rummuissa, Tuukka trumpetissa, Joona pianossa ja Toni bassossa – tästä on moderni Turkkilainen marssi rakennettu. Yläkoululaiset ehtivät juuri lähteä, mutta lukiolaiset kuuntelevat jälleen kerran onnellisina loistokasta esitystä. Kappale hiljentyy lähes aplodeihin vain kajahtaakseen ilmoille uudelleen. Yleisö hurraa kovaäänisesti. Jälleen yksi loistokas liveaamunavaus.

“Siis se on semmonen kakskymmentä minuuttia hyvää musiikkia”, musiikinkäytävän oma Marita Tapper kertoo iloisesti hymyillen töidensä lomasta.

Sitä se todella on. Joskus oman kotikenttänsä upeuksille tulee sokeaksi.
Mikä onni onkaan, että Järvenpään lukion aamuja piristävät taitavat opiskelijat.

Alunperin kirjoittanut Matilda Oksanen

Toimittaja tutustui Järvenpään taidemuseon uuteen näyttelyyn, joka johdatti taiteen ohella Suomen historiaan ja ihmissuhdekiemuroihin.

Teksti ja kuvat: Hilla Palviainen

Kolmioliitto taiteilijaperheessä

Vuonna 1990 Järvenpään kirjaston lattian alle perustetun taidemuseon kokoelmissa on esillä erityisesti Tuusulanjärven taiteilijayhteisön Venny Soldan-Brofeldtin ja Eero Järnefeltin töitä. Lisäksi museossa on vaihtuvia näyttelyitä ympäri vuoden.

Laskeuduttuani portaat alas saavun hiljaiseen museosaliin. Tiskin takana virkailija kertoo nykyisen näyttelyn taustoja. Välähdyksiä Björn ja Tilly Soldanin tarinasta -näyttely kertoo taiteen ohella myös Suomen historiasta 1900-luvulla. Näyttely avautui muutama viikko sitten ja jatkuu peräti elokuun loppuun saakka.

Björn Soldan: Poika ja leikkivene, Wales, 1940-1950- luku, hopeagiljotiinivedos.

Askelet kaikuvat hiljaisessa salissa.

Näyttelytila on jaettu kahtia: vihreä puoli on omistettu Tilly Sodanille ja violetti puoli hänen pojalleen Björnille. Museossa on hiljaista ja rauhallista tuntia ennen sulkemisaikaa. Askelet kaikuvat hiljaisessa salissa. Violetilla puolella museovieras päätyy katselemaan kehystettyjä mustavalkokuvia, joiden aiheissa toistuvat Walesin ja Skotlannin niittymaisemat. Violetilta puolella on myös Björnin tädin Venny Soldanin maalauksia, joissa esiintyy Björn nuorena poikana.

Katsoja voi lähes kuulla kenkien kopinan mukulakivikaduilla ja tuulen suhinan tilkkutäkkejä muistuttavilla pelloilla.

Museon Björn Soldanille omistettu puoli.

Valokuvat olivat oman aikansa kohunaihe kehittyneen tekniikkansa vuoksi. Kuvat on otettu arkisista hetkistä, kuten torilla myytävistä kukkakaaleista ja kävelevistä ihmisistä sekä Englannin kauniista maaseudusta. Seinillä kuvien lomassa riippuu tietoiskuja 1940- ja 1950- luvun Englannista. Niissä kerrotaan esimerkiksi siitä, kuinka ihmiset monesti ostivat henkilöauton päästäkseen maaseudulle pakoon kaupungin hyörinää ja saasteita. Kuvista henkii niin elävästi 40-luvun Englanti, että katsoja voi lähes kuulla kenkien kopinan mukulakivikaduilla ja tuulen suhinan tilkkutäkkejä muistuttavilla pelloilla.

Nils ”Nisse” Björn Soldan (1902–1953)

• Tilly Soldanin ja Juhani Ahon avioton lapsi
• Esiteltiin virallisesti Tillyn ottolapsena, sai tietää totuuden vanhemmistaan 18-vuotiaana.
• 1920-luvulla opiskeli elokuvausta Saksassa Münhenissä.
• Perusti velipuolensa kanssa Aho & Soldan -yhtiön, joka kuvasi ja tuotti yli 300 elokuvaa.
• Toimi sotavuosina tk-kuvaajana rintamalla.
• Sodan jälkeen muutti Englantiin ja työskenteli siellä BBC:n suomenkielisen osaston toimittajana.

Sekä äiti että poika pioneereja

Museon nurkassa on ”Kakara-alue” lapsille.

Siirryttäessä museon vihreälle puolelle voi heti alkuun tarkastella Tillystä kertovaa aikajanaa. Tiesin jo näyttelyyn tullessani erikoisesta kolmioliitosta, joka vallitsi Soldanin siskosten ja Juhani Ahon välillä. Vennyn ollessa Berliinissä stipendimatkalla Tillyn ja Vennyn aviomehen Juhanin suhde syventyi ystävyyttä pidemmälle. Tilanne oli vaikea ja pysyi salassa vuoteen 1951 asti.

Näyttelyssä on esillä myös lastenhoitajien asuja.

Kirjailija Juhani Aho siis eli kahden naisen kanssa, joista Venny Soldan oli hänen aviopuolisonsa ja tämän sisko Tilly hänen avovaimonsa. Björn Soldan syntyi Tillylle aviottomana lapsena. Tämä tapaus oli varmasti yksi niistä, joka herätti Tillyn intohimon perustaa Kakarasaari, lastenkoti aviottomille lapsille, jossa myös Björn vieraili paljon. Hänet esiteltiin ensin virallisesti Tillyn ottolapsena.

Sekä Björn että Tilly olivat lopulta omien alojensa pioneereja – Björn suomalaisen valokuvauksen uranuurtajana ja Tilly aviottomien lasten kasvatuksen ja hoidon saralla. Tilly piti tärkeänä, että jokainen lapsi otettiin huomioon yksilönä. Tilly Soldanille omistettu puoli sisältää Venny Soldanin maalauksia, joista monet esittävät Tillyä tai hänen lastenkotiaan. Näyttely myös pureutuu Tillyn lastenkodeissa hoitajana olleen naisen kautta suomalaiseen lastenkasvatukseen ja lapsikuvauksen historiaan.

Lastenkotien historiaa

Venny Soldan-Brofeldt: Tilly Soldanin muotokuva.

Kauniaisiin perustetusta lastenkodista kertoo Björn Soldanin kuvaama lyhytfilmi, jossa näkyy paljon iloisesti nauravia lastenhoitajia lapsia sylissään aurinkoisessa suomalaisessa metsämaisemassa. Vitriineissä on esineitä 1800-luvun lastenkodeista, kuten kahvipaketteja ja sarvista valmistettuja tuttipulloja.

Museokierroksen lähestyessä loppuaan seinillä riippuu lisää Venny Soldanin maalauksia. Vaikka taiteilijoiden yksityiselämän kiemurat eivät olleetkaan näyttelyn pääaihe, avasi näyttely hyvin sekä niitä että oman kotimaamme historiaa ja ajankuvaa.

Sarvituttipulloja 1800-luvulta ja Lastenlinnan kahvipaketti vuodelta 1935.

Mathilda ”Tilly” Soldan (1837–1931)

•   Kirjailija Juhani Ahon avopuoliso ja taidemaalari Venny Soldanin sisko.
•  Lähetettiin Ruotsiin synnyttämään Juhanin lasta, ettei totuus suhteesta paljastuisi.
•  Perusti Järvenpään Ristinummelle Kakarasaari-nimisen lastenkodin ja myöhemmin Kauniaisiin lastenkodin, joka toimi myös lastenhoito-opistona.
•  Menehtyi 58-vuotiaana syöpään.

Lähteet

• https://museot.fi/museohaku/index.php?museo_id=22034
• http://vintti.yle.fi/yle.fi/venny/otsikoissa2b.htm

15.2.2018 tanssittiin jokavuotisen perinteen mukaisesti Wanhoja, kun abit lähtivät rekkarallille ja kakkoset kohosivat koulun vanhimmiksi. Jo useita kuukausia kestäneiden harjoittelujen ja valmistelujen oli aika viimein tuottaa tulosta.

Uimahallin sali on saatu koristeltua, tanssit on hiottu toimiviksi ja koko päivän laittautuneet tanssijat odottelevat jännittyneinä aulassa vieraiden saapumista. Välillä joutuu luikkimaan valtavien helmojen seassa päästäkseen eteenpäin, mutta ainakin pian tanssimaan pääsevät nuoret näyttävät innokkailta ja itsevarmoilta upeissa mekoissaan ja puvuissaan. Salin katsomo alkaa täyttyä ja ensimmäinen ryhmä valmistautuu alkumarssiin.

Wanhat saavat alkunsa tanssijoiden marssiessa sisään.

Juontajat Emilia Kärki ja Leo Brotherus kertovat tanssin historiasta.

Emilia ja Leo tanssivat Wanhat viime vuonna, mutta halusivat osallistua jotenkin tälläkin kertaa.

Tanssit saavat alkaa.

Jatkuva pyöriminen mahtavalla helmalla kävi monelle raskaaksi.

Ainakin yksi kenkä kadotti omistajansa. Tai omistaja kadotti kenkänsä?

Lukiolaisten oma tanssi herätti innostusta sekä tanssijoissa että yleisössä.

Wanhat sujuivat tänäkin vuonna loistokkaasti – yhtäkään kaatumista ei todistettu ja tanssit olivat ainakin suurimmaksi osin hyvin muistissa. Perjantaina koulun esityksessä kuitenkin kohdattiin pieni vastoinkäyminen, kun palohälytys pärähti päälle kesken Bernardin valssin. Hälytys osoittautui kuitenkin pelkäksi vahingoksi, ja pian päästiinkin palaamaan tanssien pariin.

Katso tästä videot Wanhojen tansseista:

Alunperin kirjoittanut Katri Lempiäinen

Vuoden 2018 penkinpainajaiset sujuivat perinteiseen malliin: mahtavan Abishown jälkeen abiturientit lastautuivat rekkoihinsa ensimmäisen vuoden opiskelijoiden siivotessa serpentiiniä Areenan nurkilta. Lukion ympäristössä sinkoili hetken karkkeja, sitten rekat kurvasivat tiehensä. Vajaan kahden tunnin päästä abit palasivat lukiolle kylmettyneinä ja karkkeja keräävien lasten saattelemina.

“Elämä on julmaa, mun on pakko lunttaa vaikkei muutkaan osaa”, kuuluivat vuoden abibiisin sanat.

Rekoissa nähtiin tänäkin vuonna kaikenlaisia asuja aina pesukoneesta yksisarvisiin.

Abien lähdettyä hiljaisuus laskeutuu.

Kuvasatoa joko abien hylkäämästä lukiosta tai elokuvasta IT.

Alunperin kirjoittanut Siiri Salo

Maanantaina 22.1. pidetyn puheenjohtajaehdokkaiden vaalitentin jälkeen oppilaat pääsivät netissä äänestämään suosikkiaan opiskelijakunnan uudeksi puheenjohtajaksi. Vaalitentti otettiin opiskelijoiden taholta hyvin vastaan ja se sai paljon kehuja, vaikka kolmannessa kerroksessa olleilla olikin vaikeuksia kuulla ehdokkaiden keskustelua.

Seuraavana päivänä äänestyksen voittaja julkistettiin areenalla: opiskelijakunnan uusi puheenjohtaja on Tuomas Härmä. Äänestys oli tasaväkinen – Härmä sai yhteensä 112 ääntä kun toinen puheenjohtajaehdokas Hilpi-Maria Lyytikäinen sai puolelleen 83 ääntä. Lyytikäinen toimii nyt siis varapuheenjohtaja.

Opiskelijakunnan edellinen puheenjohtaja Riikka Kokko on tyytyväinen tulokseen, ja uskoo että uudella puheenjohtajistolla tulevat kyllä hommat hoidetuiksi. Kokko myös toivoo, että vaalitentissä kuullut puheet opiskelijoiden osallistamisesta ideointiin toteutuvat. “Onnittelut heille ja tsemppiä tulevaan vuoteen!”, hän vielä toivottaa uudelle johtajistolle.

Alunperin kirjoittanut Siiri Salo

Maanantaina 22.1.2018 Areenalla nähtiin puheenjohtajaehdokkaiden vaalitentti, jonka tarkoituksena oli lisätä tietoisuutta opiskelijakunnan hallituksen toiminnasta ja tämän vuoden ehdokkaista. Tentin jälkeen opiskelijat pääsivät ensimmäistä kertaa äänestämään sähköisesti mieleistään ehdokasta.

Kello 13 Areenalle astelivat vaalitentin haastattelijat Ada Kalliomäki ja Elias Räinä. Kerrottuaan vaalitentin merkityksestä opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien parantajana he toivottivat tämän vuoden kaksi puheenjohtajaehdokasta lavalle. Tuomas Härmä ja Hilpi-Maria Lyytikäinen istuutuivat sohville valmiina vastaamaan kiperiin kysymyksiin. Tenttiä oli saapunut seuraamaan monta opiskelijaa, ja yleisö reagoikin useaan otteeseen Areenan tapahtumiin naurahduksin ja aploodein.

Ensimmäinen kysymys koski Järvenpään lukion opiskeluympäristöä ja sen parannusmahdollisuuksia. Kumpikaan ehdokkaista ei osannut nimetä mitään tällä hetkellä kouluympäristöä vaivaavaa ongelmaa, mutta molemmat halusivat tehdä ehdotusten ja valitusten antamisesta helpompaa lukiolaisille esimerkiksi yleisen palauteboksin avulla. Lyytikäinen otti esille jo mielipidekirjoituksessaan mainitsemansa ongelman opinto-ohjauksen lisäämisen tarpeesta.

Seuraavaksi ehdokkailta kysyttiin syytä puheenjohtajan paikan hakemiseen. Härmä kertoi haluavansa kokemusta ja mahdollisuuden vaikuttaa, mutta lisäsi myös ettei pestin mainitsemisesta CV:ssä ole haittaakaan. Lyytikäinen puolestaan kertoi häntä motivoivan tilaisuus vaikuttaa yhä enemmän koulun toiminnan järjestämiseen.

Härmä ilmaisi lukion merkinneen hänelle erityisesti kasvua ihmisenä, kun kysyttiin suurimmista saavutuksista lukiossa. Lyytikäinen toi esille aktiivisen osallistumisensa etenkin Suomen juhlavuoden järjestelyissä lukiossamme, mutta mainitsi myös uudet ystävyyssuhteet sekä onnistuneet opinnot.

Ehdokkailla oli myös kertoa hauska kommellus lukioajaltaan. Härmä kertoi kerran oppitunnilla jääneensä kiinni puhelimen käytöstä, kun yllättäen ilmoille kajahti Arlan margariinimainos, ja tämän ansiosta hän jatkoi oppituntiaan luokan ulkopuolella. Lyytikäinen taas oli jäänyt lukkojen taakse Pekka Haaviston kanssa, mutta kuvaili tätä kokemusta kuitenkin miellyttäväksi.

Kysymys kansainvälisten projektien rahoittamisesta herätti kiinnostusta myös yleisön puolella. Molemmat ehdokkaista olivat sitä mieltä, että koulun tulee tukea projekteja rahallisesti, jotta kaikilla olisi mahdollisuus päästä mukaan. Yleisön kysymysten kohdalla ehdokkaita haastettiin hieman tivaten, miten rahoituksen järjestäminen toimisi ja mitä ideoita heillä on projektien järjestämiseen. Ehdokkaat eivät oikein osanneet vastata, mutta Härmällä oli lohkaista: “No koulullahan on rahaa”.

Muita käsiteltyjä asioita olivat nuorison epäaktiivisuus politiikassa sekä haastateltavien toivoma presidenttivalinta. Härmän mukaan uutisten tapa kertoa politiikasta on kuiva, mutta itse sanana “politiikka” myös pelottaa nuoria. Lyytikäisen mielestä tilanne on jo parantumassa, koska yhteiskuntaopin opetus aloitetaan jo ala-asteella. Härmä suosi Sauli Niinistöä omana presidenttivalintanaan, ja perusteli tätä turvallisena vaihtoehtona. Lyytikäinen puolestaan kannattaa Haavistoa liberaaleine arvoineen, mutta kieltää tämän johtuvan jaetusta hetkestä hänen kanssaan.

Yleisö otti kysymyksissään esille myös haasteet puuttuvan parkkipaikkatilan kanssa sekä mahdollisten uusien työryhmien luomisen hallituksessa. Puhuttiin myös siitä, mikä olisi järkevin keino informoida oppilaita opiskelijakunnan hallituksen toiminnasta ja uusista päätöksistä.

Vaalitentti päättyi kysymykseen; miksi juuri sinut pitäisi valita puheenjohtajaksi? Lyytikäinen puolusti itseään luotettavuudella, aktiivisuudella sekä kokemuksellaan “kenttätyössä”. Härmä mainitsi jo kattavan kokemuksensa opiskelijakunnan tehtävien parissa. Tämän jälkeen opiskelijat siirtyivät luokkiin äänestämään puheenjohtajuudesta, ja tulokset selviävät huomenna Järjessä.

Alunperin kirjoittanut Katri Lempiäinen

Koulumme opiskelijakunta on monipuolinen yhdistelmä erilaisia toimenkuvia. Tämä takaa, että kaikki asiat tulevat varmasti hoidetuksi ja jokaiselle jäsenelle löytyy oma juttunsa. Mutta mitä kaikkia toiminimiä Järvenpään lukion opiskelijakunnan hallitus tarkemmin ottaen pitää sisällään?

Puheenjohtaja
Puheenjohtaja johtaa opiskelijakunnan toimintaa, eli tarkemmin sanottuna toimii opiskelijakunnan kokouksissa puheenjohtajana. Hän myös vastaa opiskelijakunnan ja muun koulun välisestä yhteistyöstä, eli toimivista suhteista esimerkiksi koulun johtoon ja opettajakuntaan. Tämä ilmenee muun muassa osallistumisena opettajainkokouksiin ja muihin tapahtumiin, joissa puheenjohtajan tavoitteena on tuoda opiskelijoiden näkökulma paremmin esille. Hän myös hoitaa yhteydenpidon muihin yhteistyökumppaneihin, kuten toimintapäivän yhteistyökumppaneihin, lähilukioihin sekä Suomen Lukiolaisten Liittoon.

Varapuheenjohtaja
Varapuheenjohtaja hoitaa lähestulkoon samoja asioita kuin puheenjohtaja. Hän tuuraa tarvittaessa puheenjohtajaa OPK:n kokouksissa ja muissa edustustehtävissä. Hän myös osallistuu opettajainkokouksiin ja tarvittaessa vanhempainyhdistyksen kokouksiin. Varapuheenjohtajan virkaan on ensi kaudella yhdistetty sihteerin virka, eli varapuheenjohtaja myös huolehtii kokouspöytäkirjoista sekä niiden julkaisusta. Yksittäistä sihteerin virkaa ei siis ensi kaudella ole.

Tiedottaja
Tiedottajien tehtävänä on hoitaa tiedonvälitys koulumme opiskelijoiden ja opiskelijakunnan välillä. He esimerkiksi mainostavat tulevia kokouksia ja tapahtumia sekä postailevat koulun arjesta someen. Toinen tärkeä tiedottajien tehtävä on pitää huolta opiskelijakunnan someista ja niiden sisällöstä, eli hoitaa muun muassa Facebook, Instagram ja Snapchat. Tiedottajat myös koordinoivat tiedottamista Areenalla.

Kirjavastaava
Kirjavastaava tekee ennen jokaista jaksoa listan koulussamme käytettävistä oppikirjoista ja toimittaa sen Suomalaiseen Kirjakauppaan sekä Jameralle.

Toimintavastaava
Toimintavastaavien tärkein tehtävä on järjestää koulullamme monenlaisia pieniä aktiviteettejä pitkin vuotta. He vastaavat muun muassa aina syksyisin järjestettävästä toimintapäivästä. Lisäksi he hoitavat lukion hakemuksen Lasten ja Nuorten ääni -hankkeeseen.

Kioskivastaava
Kioskivastaavat pyörittävät opiskelijakunnan kioskia eli he ovat siellä myymässä koulutarvikkeita vuorojensa mukaan, ja auttavat penkkari- ja abiverkkariryhmiä makeisten sekä verkkarien jaossa. He hoitavat myös automaattien vikasoitot, kioskin viikkosiivouksen ja isomman vuosisiivouksen toukokuun lopulla.

Ympäristövastaava
Ympäristövastaavan tärkein tehtävä on huolehtia ruokailutilojen ja OPK-tilojen siisteydestä. Hän on myös mahdollisesti mukana koulun tiloja koskevissa keskusteluissa.

Korostettavaa olisi, että mihinkään hallitustoimeen ei tarvitse olla aiempaa kokemusta vaan riittää, jos on kiinnostunut ja valmis oppimaan uutta. Näissä hommissa pääsee kehittämään niin opiskelijakuntaa kuin itseäänkin. Jokainen hallituslainen saa myös perehdytyksen toimeensa edelliseltä vastaavalta. Lisäksi hallituksessa olemisesta saa kurssin ja mahdollisesti myös pienen stipendin, jos hoitaa hommansa hyvin.

Alunperin kirjottanut Henni Savolainen

Järvenpään lukion luonnontieteellinen suuntautumisvaihtoehto mahdollistaa syventymisen luonnontieteisiin ja antaa alasta kiinnostuneille erinomaiset valmiudet jatko-opintoihin.

Jo vuodesta 2013 Järvenpään lukiossa on ollut tarjolla luonnontieteellinen suuntautumisvaihtoehto, joka mahdollistaa entistä kokonaisvaltaisemmat opinnot matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa ja tarjoaa hyvät eväät yliopisto- ja korkeakouluopintoihin ylioppilastutkinnon jälkeen.

Luonnontieteelliseen suuntautumisvaihtoehtoon haetaan valintakokeella, joka testaa hakijan osaamista matematiikassa, fysiikassa, kemiassa ja biologiassa. Lopullisiin valintapisteisiin vaikuttavat myös peruskoulun päättötodistuksen arvosanat sekä mahdolliset yläasteella suoritetut valinnaiset matematiikan opinnot. ”Luma” onkin luonnollinen hakuvaihtoehto niille, joilla matematiikka ja luonnontieteet ovat sujuneet jo peruskoulussa.

”Hain, koska olin peruskoulussa hyvä luonnontieteissä, ja suuntautumisvaihtoehto oli tarjolla lähellä sijaitsevassa lukiossa”, kertoo yksi toisen vuoden luonnontiedeluokkalainen. Hakijoita yhdistävät usein myös samankaltaiset urasuunnitelmat. ”Aion hakea lääkikseen, joten ajattelin, että samanhenkisestä porukasta voisi olla tukea opiskelussa.”

Luonnontiedeluokat ovat usein yleislinjan luokkia tiiviimpiä, sillä suuri osa kursseista suoritetaan oman ohjausryhmän kanssa. Pysyvä porukka onkin monen lumalaisen mielestä suuntautumisvaihtoehdon paras puoli.

”Kaikki on kiinnostuneet samankaltasista asioista ja luokkalaisilta saa apua opiskelussa. Omien ryhmäläisten kanssa myös ystävystyy helposti, kun yhteisiä kursseja on niin paljon.”

Hyvä yhteishenki ei kuitenkaan ole suuntautumisvaihtoehdon ainoa valttikortti. Luonnontiedeluokkalaisilla on etuoikeus päästä mukaan matematiikan ja luonnontieteiden syventäville kursseille sekä koulun kansainvälisiin projekteihin, joiden kautta voi päästä vierailemaan esimerkiksi Pasadenassa tai Cernissä. Suuntautuminen huomioidaan myös ryhmän omilla oppitunneilla.

”Luonnontiedeluokalla saa tosi paljon tietoa alan erilaisista uramahdollisuuksista, ja tunneilla asioita tutkitaan perusteellisesti kokeellisin menetelmin”, kuvailee eräs 16-ryhmän opiskelija.

Suuntautuminen tuo mukanaan myös haasteita, sillä työmäärä kasvaa väistämättä. Jokaisen lumalaisen on luettava lukion pitkän matematiikan oppimäärä sekä kaikki fysiikan, kemian tai biologian syventävät kurssit, ja näiden lisäksi luonnontiedeluokkalaisten kurssitarjottimeen kertyy runsaasti luonnontieteiden ja matematiikan koulukohtaisia syventäviä kursseja. ”Muiden kurssien sovittaminen luonnontiedekurssien rinnalle voi olla haastavaa, eikä esimerkiksi opettajiin ensimmäisenä vuonna pääse itse juurikaan vaikuttamaan.”

Eniten hyötyä luonnontiedeluokasta on ehdottomasti niille, joita kiinnostaa matemaattis-luonnontieteellisellä alalla työskentely tulevaisuudessa, sillä suuntautumisvaihtoehto pyrkii valmistamaan opiskelijoita lukion jälkeisiin opintoihin. Luman opiskelijat rohkaisevatkin kaikkia vähänkin luonnontieteistä kiinnostuneita kokeilemaan onneaan pääsykokeissa. Jos haaveilee esimerkiksi lääkärin, fyysikon tai kemistin urasta, on suuntautumisvaihtoehto varmasti hyvä valinta!

Alunperin kirjoittanut Saara Takala

Perjantaina 1.9. oli taas se mainio aika vuodesta, kun lukiolaiset kerääntyivät viettämään aikaa erilaisilla toimintapisteillä ja tulivat ikuistetuiksi Järjen kuvaajien toimesta.

Valinnanvaraa toimintapäivänä oli tänäkin vuonna paljon: vaihtoehtoja riitti aina kuplafutiksesta shakkiin ja savitöiden tekemiseen. Päivä toikin mukavaa vaihtelua tavanomaisen koulustressin keskelle ja antoi opiskelijoille mahdollisuuden tutustua uusiin urheilulajeihin sekä ihmisiin.

Moni lähti toimintapäivänä kävelylenkille.

Kokoontuminen futiskentällä.

Savityöpajalla oltiin työn touhussa.

Sami Sammakko poseeraamassa kameralle.

Mario Kart toi toimintaa pelipisteelle.

Kiinalaista teehetkeä vietettiin hyvissä tunnelmissa jutellen.

Alunperin kirjoittanut Siiri Salo ja Noora Eloranta

Helsinki Pride on HeSeta:n vuosittain järjestämä kaikille avoin tapahtuma, joka juhlii sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä. Osallistuin jälleen ystävieni kanssa tähän värikkääseen juhlaan heinäkuun ensimmäisenä päivänä, jolloin Pride-viikko huipentui valtavaan kulkueeseen ja puistojuhlaan.

Pride-viikkoa juhlitaan ympäri maailmaa eri ajankohtina, mutta kaikkialla sen tarkoituksena on lisätä tietoisuutta sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä, muistuttaa tasa-arvoisuudesta, luoda turvallinen ja yhteisöllinen ympäristö, tuoda ihmisiä yhteen sekä juhlia jo saavutettuja tavoitteita. Pride onkin oiva sana kuvaamaan tapahtumaa, sillä paikalle tullaan iloitsemaan ylpeänä omaa identiteettiä ja erilaisuutta. Helsinki Pride on Suomen suurin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tapahtuma, jossa tänä vuonna vieraili noin 35 000 ihmistä.

Pride-viikon aikana tarjolla on paljon erilaista ohjelmaa, kuten bileitä, näyttelyitä, keskustelutilaisuuksia, urheilua ja muuta kulttuuritoimintaa. Suomen Pride on omalaatuinen esimerkiksi sen vuoksi, että se tarjoaa paljon tekemistä ja tietoa myös nuorille.

Meidän joukkiomme, vas. Heta Paavola, Emmi Tertsunen, Teija Karjalainen, Arttu Hakala, Sami Lehtinen ja Emilia Karppinen.

Pilvinen sää, mutta värikäs ihmismassa.

Tämän vuoden kylttejä kulkueesta:

“antakaa mun elää”, trans-lipun kera

“mä oon mä”

Harry Potterin opetus.

“Why not both?”

Väljemmillä vesillä…

Värikästä porukkaa.

Kuningattaretkin löytyivät.

Tulevaisuuden toivoissa liputtaen…

Hanhet olivat myös mukana.

Iloinen päivä ja paljon kauniita ihmisiä.

Alunperin kirjoittanut Katri Lempiäinen