Ei koulua vaan elämää varten

Kevät vaihtui kesään ja taas syksyyn. Kevät ja kesä olivat muutosten aikoja. Sen sijaan syksyllä koulujen taas alkaessa on aika kasvaa ja oppia. Ilmat viilenevät ja pimeys lisääntyy, ja jälleen on aika orientoitua opiskeluun ja lukiomaailmaan. 

Lukio tuo mukanaan haasteita niin abeille kuin uusille opiskelijoillekin. Samaan aikaan lukio on kuitenkin paikka, jossa on mahdollisuus kasvaa ja oppia paljon niin itsestään kuin myös muusta maailmasta. Nyt itse abiturienttina ja lukiomaailmaa nähneenä haluan jakaa viisi neuvoa, joiden avulla saat lukiovuosistasi irti enemmän kuin ehkä muuten saisit.

 

Älä pelkää puhumista

Tulet tapaamaan lukuisia uusia ihmisiä ja olemaan ehkä tilanteissa, joissa et tunne ketään ennestään. Älä siis pelkää lähestyä ihmisiä – olivat he sitten opettajia, puolituttuja taikka uusia vierustovereita. On tärkeää luoda yhteyksiä ja jakaa yhteisiä kokemuksia muiden kanssa. Kaikki me olemme mahdollisuuksia uuteen ystävyyteen, tai muuten vain merkitykselliseen keskusteluun. Älä siis suotta jää ulkopuolelle vain siksi, että puhuminen jännittää.

Ole avoin

Avoimuus voi tarkoittaa montaa eri asiaa. Oman kokemukseni perusteella lukiossa on erityisen tärkeää olla avoin eri kouluaineita kohtaan. Lukiossa eri aineissa opetetaan eri asioita kuin peruskoulussa, ja siksi on tärkeää olla avoin niitä kohtaan. Kuka tietää, ehkä ennen vihaamasi aine voi yllättää! Muutenkin on tärkeää antaa kaikelle mahdollisuus, pakollisia kursseja kun riittää jokaisesta kouluaineesta.

Ole armollinen itseäsi kohtaan

Lukiomaailma voi olla paikoitellen ankara ja voimia vievä. On tärkeää olla armollinen ja antaa itselle anteeksi mahdolliset epäonnistumiset. Etenkin ensimmäisenä vuonna on hyvä antaa itselleen tilaa oppia ja tottua lukion käytäntöihin ja työskentelytapoihin, ne kun saattavat olla hyvinkin erilaisia yläasteen meininkiin verrattuna.

Armollisuus on asia, joka kannattaa pitää mielessä läpi lukiotaipaleen, ja aina sen jälkeenkin. Lukio aiheuttaa paljon suorituspaineita kaikkien vuosikurssien opiskelijoille. On siis hyvä muistaa, että kaikesta ei tarvitse suoriutua täydellisesti.

Anna itsellesi aikaa levätä

Opiskelujen lomassa on helppo väsähtää – etenkin lukiossa. Kaikkien esseiden ja kurssitöiden keskellä onkin erittäin tärkeää levähtää. Tee joka päivä asioita, joista saat energiaa tai joita tehdessä rentoudut. Olipa oma juttusi sitten lukeminen, leipominen tai salilla käyminen, löydä aikaa asioille, jotka antavat aivoillesi tauon.

Anna itsellesi aikaa levätä.

Pidä hauskaa

Vaikka lukio onkin täynnä asioita, jotka tulee ottaa tosissaan, on tärkeää osata myös irroitella. Vietä aikaa ystäviesi kanssa. Tee asioita, joista todella nautit. Totuus on, että loppujen lopuksi tulet muistamaan lukioajoistasi ne hetket, jotka vietit mahtavien ihmisten kanssa tehden mukavia asioita. Älä siis stressaa liikaa, vaan anna itsellesi lupa nauttia ajastasi!

 

Järjen toimitus toivottaa tervetulleiksi kaikki uudet opiskelijat sekä toivoo kaikille antoisaa lukuvuotta. Tsemppiä opintoihin!




Gallupeja ja muutoksen tuulia

Muutos imaisee mukaansa. Kun näkee muutosta jossain, tulee helposti mieli seurata perässä. Nyt kun luonto on pukeutunut uuteen ulkomuotoon, olemme kaipailleet Järjen toimituksessa samankaltaista raikkautta. Ympärillämme kaikki muuttuu. Keväällä luonnon herätessä syntyy halu uudistua, ja niin kävi myös meille Järjessä.

Kuitenkin muuttuakseen on ymmärrettävä, mitä pitäisi muuttaa – vai pitääkö mitään muuttaa ylipäätään. Saadaksemme tietoa uudistustarpeista päätimme ahdistella lukiomme opiskelijoita gallup-kyselyllä. Saimmekin paljon tärkeää palautetta lukijoiltamme ja runsaasti ideoita Järjen kehittämiseen.

 

Lukiolaiset ja Järki nyt

Lukevatko lukiolaiset Järkeä? Vastaus on kyllä, mutta eivät kaikki. Itse asiassa vain 7 % kyselyyn vastanneista 113 opiskelijasta kertoo aktiivisesti lukevansa Järkeä. Onneksemme 41 % vastaajista myöntää olevansa satunnaisia lukijoita – siltikin hieman yli puolet vastaajista ei lue Järkeä ollenkaan!

Kysyimme myös sitä, ovatko opiskelijat lukeneet Järkeä missään vaiheessa, ja 70 % vastaajista sanookin joskus lukeneensa lehteämme, mikä toimituksellemme oli toki huojentavaa kuulla. Toivomme tietysti, että myös ne 30 % vastanneista, jotka eivät koskaan lehteämme ole silmäilleet, tutustusivat juttutarjontaamme.

Yllätykseksemme huomasimme, että uutiset nousivat gallupissa mielenkiintoisimmaksi juttutyypiksi. Myös koulun projekteihin liittyvät aiheet sekä haastattelut saivat paljon ääniä, mikä on hyvä asia, sillä molemmista aiheista on lähiaikoina tulossa juttuja! Erityisesti uutisten suosio yllätti toimituksemme, sillä olimme kuvitelleet niiden olevan vähemmän kiinnostavia – jopa niiden tekeminen on aika ajoin ollut tylsähköä.

Muutos vetää pyörteen lailla puoleensa

Järki murroksessa

Kevään korvilla olemme puhuneet paljon muutoksesta. Olemme pohtineet sitä, kuinka Järkeä tulisi muuttaa (ja tulisiko sitä ylipäätään muuttaa), ja minkälaisiin aiheesiin meidän tulisi keskittyä. Olemme pohtineet paljon tulevaa. Kevät on muutosten aikaa. Koivut värittyvät hiirenkorvin ja vesi liplattaa jälleen. Olemme puntaroineet, josko Järjen tulisi kasvattaa uudet lehdet.

Spontaani hiustenvärjäys, uusi sisältö vaatekaappiin… Kasvukauden alkaessa tulee selittämätön tarve uudistaa luonnon tahdissa itseäänkin – Järkikin kaipaa raikkautta, uusia tuulahduksia. Siksipä olemme pohtineet monia uusia tapoja parantaa toimintaamme; olemme muuttaneet sometyyliämme, keskustelleet toimituksen sisäisestä dynamiikasta sekä aloitelleet ulkoasun muokaamista. Tämän hetken lisäksi Järjellä on katse tiukasti tulevaisuudessa!

Annetaan lintujen visertää, ja annetaan itsellemme tilaa levittää siipiämme. Kasvetaan ja kehitytään yhdessä toistemme kanssa. Niin te lukijat teitte gallupimme yhteydessä, ja nyt pyrimme kasvamaan osoittamaanne suuntaan. Tästä on meidän hyvä alkaa ja jatkaa jo aluilla olevia suunnitelmia tulevaisuutta varten.

Kevät ehti saapua kaupunkiimme; ilmassa on muutoksen tuntua. Nyt tuota muutosta voi seurata myös Järjessä, niin tämän lukukauden loppumetreillä kuin kesän jälkeenkin. Olemme aina avoinna uusille ideoille ja äänille – jos siis tuntuu, että uudistavia ajatuksia löytyy, tervetuloa mukaan muutoksen edistämiseen!

 

 




Järki uuden opiskelijakunnan vaaleissa mukana – projektin taustalla kysymys demokratian toteutumisesta Järvenpään lukiossa

Viime keväänä Järvenpään lukiossa äänestettiin nykyisestä opiskelijakunnan hallituksesta. Äänestystilaisuus herätti minussa muutamia kysymyksiä, jotka paisuivat vuoden 2017 aikana Järjen lukuvuoden uudeksi projektiksi.

Päädyin seuraamaan opiskelijakunnan hallituksen äänestystä sattumalta tammikuussa 2017, kun kevyen lukujärjestykseni ensimmäinen tunti olikin peruttu. Areenan lavalla oleili vanha hallitus ja ruokalaan oli kerääntynyt vain kourallinen opiskelijoita — itsekin olin ollut täysin tietämätön äänestyksestä, joten en voi syyttää poissaolollaan loistaneita lukiolaisia.

Äänestys toteutettiin kutsumalla tietystä pestistä kiinnostuneita opiskelijoita lavalle. Sitten heitä pyydettiin lyhyesti esittäytymään. Suurin osa ehdokkaista oli minulle ennalta tuntemattomia — puhumattakaan pesteistä. Joihinkin tehtäviin oli hakijoita vain yksi, jolloin äänestystä ei tarvittu.

Itse en tuon tapahtuman aikana vaivautunut ollenkaan tuolle areenan E-tasolle, jolloin olisin voinut äänestää. Selitän käyttäytymistäni kahdella tavalla: tiedon vähyydellä ja kaveripiirikompleksilla. Tiedon vähyydellä tarkoitan nimenomaan oman tietämykseni vähyyttä: keitä nämä henkilöt ovat, jotka niin haluavat olla mukana päättämässä ja ideoimassa opiskelijoita koskevista asioista? Miksi he ovat siellä? Entä mitä tekee kirjavastaava? Soveltuuko joku näistä henkilöistä erityisesti kyseiseen pestiin?

Kaveripiirikompleksi, käsite jonka juuri äsken ihan itse keksin, tarkoittaa taas sitä, että osa ehdokkaista kilpailee opiskelijakunnan hallituspaikan lisäksi oman kaveripiirinsä laajuudella ja lojaaliudella. Yhdistin nopeasti käytävillä ja kursseilla nähneeni kaveriporukat toisiinsa; yksi kaveripiirin jäsen seisoo lavalla ehdokkaana, ja loput kannustavat ruokalan puolella – valmiina äänestämään. Mielestäni Järvenpään lukion kokoisessa oppilaitoksessa olisi mahdollisuus äänestää myös opiskelijan oman potentiaalin ja oppineisuuden perusteella — ei ainoastaan ystävyyden ylläpitämisen vuoksi.

Järki on ottanut tavoitteekseen järjestää joka lukuvuosi jonkin projektin. Projekti voi olla toimittajien oma tai koko lukiolle laajennettu. Aikaisemmin Järki on esimerkiksi pitänyt opiskelijakunnan kanssa ”suvaitsevaisuusviikon” ja viime keväänä Järjen toimittajat järjestivät mediapajoja Kinnarin alakoulun kakkosluokkalaisten kanssa. Järjen lukuvuotta 2017–2018 suunniteltaessa minä (päätoimittaja) ja Siiri Parviainen (apulaispäätoimittaja) tulimme yhteiseen päätökseen laittaa lukuvuoden projektin aiheeksi opiskelijakunnan hallituksen vaalit.

Virallisesti projektin idea tiivistyy näin: ajatuksena olisi tuoda paremmin esille, millaisia ihmisiä on hakeutumassa seuraavan hallituksen puheenjohtajan rooliin. Järki tekisi haastatteluja, mielipidekirjoituksia, kuvaussessioita, ja koko projekti huipentuu 22.1. koko koulun edessä pidettävään vaalitenttiin. Lisää tietoa projektin aikataulusta löytyy Järjen sivuilta.

Järki keskittyy tammikuun aikana nimenomaan siis puheenjohtaja- ja varapuheenjohtajaehdokkaiden mainostamiseen. Lopun hallituksen merkitystä yritetään tuoda esille pienemmällä volyymilla, sillä projektia järjestetään ensimmäistä kertaa. (Ehkä projektista tulee traditio ja jatkossa saamme esitellä koko hallituksen potentiaalia samalla laajuudella kuin nyt puheenjohtajistoa?) Järki pyrkii hyödyntämään omia toimialueitaan, kuten markkinointipuolta ja sarjakuvavastaavan taiteellisia näkemyksiä, matkan varrella tuodakseen mahdollisimman hyvin esille opiskelijakunnan tulevat vaalit ja herättääkseen lukiolaisten kiinnostusta opiskelijakunnan toimintaa kohtaan.

Pitänee vielä lopuksi kertoa, että Järjen järjestämät vaalitapahtumat ovat ehdokkaille täysin vapaaehtoisia. Ehdokkaiden kannattaa kuitenkin itse pohtia omia etujaan vaalien valossa. Järki haastattelee ja kuvaa kaikki puheenjohtajaehdokkaat, sekä jokainen ehdokas saa kirjoittaa Järkeen mielipidekirjoituksen. Mielipidekirjoitukset julkaistaan 19.1. Ennen äänestystä areenalla pidetään ehdokkaiden vaalitentti, johon Järjen ja opiskelijakunnan hallituksen jäsenet ovat miettineet kysymyksiä.

Varsinainen ilmoittautuminen vaaleihin päättyi perjantaina 12.1., mutta ilmoittautuminen on vielä mahdollista seuraavasti jälki-ilmoittautumislomakkeella:
Puheenjohtajistovaaliin 22.1. klo 13 saakka
Hallitusvaaliin 24.1. klo 13 saakka




Opiskelijakunnan hallituksen vaalit 2018: mielipidekirjoituksen tekeminen

Järki julkaisee Järvenpään lukion opiskelijoiden mielipidekirjoituksia ympäri vuoden. Tässä tammikuussa Järjen toiminta keskittyy kuitenkin uuden opiskelijakunnan hallituksen valintaan, jonka takia koulun lehti pyytää etenkin ehdokkaaksi asettuneita opiskelijoita kirjoittamaan omia näkemyksiään lehteen. Tässä lyhyt ohjeistus kirjoituksen tekemiseksi.

  • Mielipidekirjoituksen aiheeksi suositellaan opiskelijakuntaa tai Järvenpään lukion opiskelijoita koskevaa asiaa.
  • Pituus on vapaa. Huomaa kuitenkin: ei se määrä vaan laatu.
  • Konsultoi äidinkielen opettajaasi, Googlaile ja selaa Särmää mielipidekirjoituksen tekemisestä.
  • Argumentointi on kaiken A ja O. Tekstilläsi tulee olla selvä teesi, jota perustelet. Esimerkit kunniaan!
  • Älä plagioi. Vihapuhe ei ole okei.

Lähetä lisäkyselysi ja mielipidekirjoituksesi Järjen vastaavalle päätoimittajalle Emma Virtaselle (emma.virtanen@jarkimagazine.fi) tai vastaavalle opettajalle Laura Alhonsalolle (laura.alhonsalo@jarvenpaa.fi) 18.1. mennessä.

Järki oikolukee tekstit (katsoo kirjoitusvirheet ja luettavuuden) ennen julkaisua. Tahtoessaan ehdokas voi saada myös laajempaa palautetta tekstistään. Ennen 17.1. lähetetyt mielipidetekstit ovat ehdokkaan muokattavissa myös palautteensaannin jälkeen.

Ehdokkaiden mielipidekirjoitukset julkaistaan perjantaina 19.1.

Järjen yleiset ohjeet mielipidekirjoitusta varten löytyvät täältä.




”Oranssi uhka” ja muita muistoja lukuvuodelta 2016-2017

Lukion aikana nuoren oletetaan kasvavan päätöksiä rohkeasti tekeväksi, sivistyneeksi nuoren aikuisen aluksi. Nuoruusiän päätöksistä merkittävän suuri osa pelottaa lähinnä niiden tärkeyden ja oman kokemattomuuden vuoksi. Pelko tulevasta, ja ennen kaikkea tärkeistä päätöksistä, seuraakin meitä jokaista läpi koko elämän. Pelko ei välttämättä näy päällepäin, mutta siellä se on. Uskokaa pois.

Kulunutta lukuvuotta pohtiessani mieleeni eivät tule käydyt kurssit, muut opiskelijat, opettajat tai koulun tapahtumat. Mieleeni tulvii muistoja keskusteluista ja omista pohdinnoistani, jotka liittyvät nykyiseen maailmantilanteeseen. Ajatuksissani on se aamu, kun Donald Trump oli selvästi ääneen lausutuin nimi Järvenpään lukion käytävillä. On ollut mielenkiintoista seurata, kuinka vahvasti jokin muutos jossain Yhdysvaltojen hallituspolitiikassa vaikuttaa meihin lukiolaisiin. Vaalipäivän jälkeinen aamu näkyi 16–19-vuotiaiden opiskelijoiden lisäksi ennen kaikkea lukion opettajissa. Opettajan ammatissa poliittinen puolueettomuus on sen aamun perusteella vain urbaani legenda.

Jos myöhemmin elämässäni päädyn pohtimaan toisen lukiovuoteni tapahtumia, voin kuvitella muistelevani Trumpia ja Euroopassa tapahtuneita terrori-iskuja. Parin viime vuosikymmenen varrella Lähi-idässä jo arjeksi muodostuneet terrori-iskut ovat alkaneet lisääntymään Euroopan alueella, jopa täällä pohjolassa asti. Pariisi, Bryssel, Manchester, Pietari, Tukholma… spekulointi siitä, että Suomi olisi seuraavan hyökkäyksen kohde, kasvaa koko ajan. Uskon myös pohtivani tulevaisuudessa tämän kevään kuntavaaleja ja omaa panostani yhteiskunnallisiin päätöksiin. Tulen muistelemaan tämänhetkistä ahdistustani omasta tulevaisuudestani, kuten tulevista ylioppilaskirjoituksista ja ensi vuoden pääsykokeista.

Trump sijaitsee noin seitsemäntuhannen kilometrin päässä Järvenpään lukiosta. Trumpin twiittejä seuraa lähes 30 miljoonaa ihmistä, eli Järvenpään lukion opiskelijamäärä noin  30 000-kertaisena. Omasta näkökulmastani katsottuna Trumpin ideologia koostuu vihasta ja pelosta, jota hän on hyödyntänyt politiikassaan runsaasti. Trumpin lisäksi ne miljoonat häntä äänestäneet ja hänen ideologiaansa tukeneet yhdysvaltalaiset vahvistavat suuresti tämänhetkistä globaalia, ja etenkin paikallista, pelonsekaista ilmapiiriä. Tämä viha ja pelko kukoistaa poliittisen maailman lisäksi siis myös yksityishenkilöissä.

Olen varma, että toisen lukiovuoteni aikana olen antanut nykyisen maailmantilanteen vaikuttaa itseeni enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Ehkä jopa enemmän kuin koskaan tämän jälkeen. Olen varma, että olen antanut pelon ajaa minua paikkoihin ja ajatuksiin, joihin muuten en olisi päätynyt. Olen vain täysi-ikäinen lapsi, joka nostaa opintolainaa Euribor-viitekorolla. Olen täysi-ikäinen lapsi, joka seuraa kaikenlaisia medioita monia tunteja päivässä. Olen epätäydellinen ja vaikutuksenalainen ihminen, joten annan tämän kaiken vaikuttaa itseeni.

Pelko nykytilanteesta ja tulevasta on siis sanoinkuvaamattoman suuri. Eräs minulle tärkeä henkilö sanoi kuitenkin kerran, että jatkuvan pelon alla eläminen ei ole oikeaa elämää. Menen siis väkijoukkoon, turistikohteisiin, yleisötilaisuuksiin ja vietän kesän, niin kuin se pitäisikin viettää. Minä teen vaikeat päätökseni, koska olen vastuussa itse itsestäni.




Osallistu Järjen tekoon vieraskynäilemällä!

Mikä tänään mietityttää? Onko välipala-automaatti tukossa tai bussit myöhässä? Oletko kirjoittanut äikän kurssille maata järisyttävän mielipidekirjoituksen, joka on jättänyt opettajankin haukkomaan henkeä? Onko jossakin lukiomme käytännössä parantamisen varaa? Kerro se meille!

Järki julkaisee toimittajien lisäksi myös aivan tavallisten lukiolaisten tekstejä. Lukiolaisten mielipidekirjoitukset ovat erittäin tervetulleita lehteemme. Lisäksi Järki vastaanottaa arvosteluja, pakinoita, novelleja ja kuvia lukiomme tapahtumista. Kuvia lähettäessäsi otathan ensin yhteyttä toimitukseen alla mainitun sähköpostiosoitteen kautta.

Aikaisemmat mielipidekirjoitukset löydät täältä.

Mielipidekirjoitusta tehdessäsi huomioi ainakin nämä seikat:

  • Tekstilläsi tulee olla selkeä väittämä, jonka täytyy tulla ilmi heti alussa.
  • Perustele väittämäsi hyvin ja pysy aiheessa.
  • Tee tekstistäsi sellainen, että ulkopuolisetkin pystyvät sitä ymmärtämään.
  • Voit tehdä kirjoituksesi myös porukassa (suositus: max. 3 henkilöä)
  • Sinulla on mahdollisuus kirjoittaa nimimerkillä. Järki suosittelee omalla nimellä kirjoittamista.

Järjen toimitus oikolukee, otsikoi ja mahdollisesti muokkaa (kirjoitusvirheiden ja sivuraiteilun varalta) kaikki saapuneet tekstit. Järkimagazine ei suvaitse plagiointia ja vihapuhetta. Kirjoituksen tulee olla lakien ja hyvien tapojen mukainen.

Lähetä tuotoksesi sähköpostiin toimitus@jarkimagazine.fi. Ilmoita viestissä koko nimesi ja ohjausryhmäsi! Järki ei välitä henkilökohtaisia tietojasi muualle.

In English

Write a letter to the editor for Järkimagazine! Remember to argument your output well and bring out your thesis at the beginning. Stay on the subject. You can also write in a group and with a pen name, but Järkimagazine recommends using full name.

The Järki staff will proofread and possibly edit your text (for grammatical mistakes and sidetracking). Järki doesn’t tolerate plagiarism and hate speech. Send your text to toimitus@jarkimagazine.fi. Remember to tell your whole name and group!




Onko sinulla omia mielipiteitä?

Haluatko saada mielipiteesi esiin tai oletko kirjoittanut koulua varten mielipidetekstin, jonka haluat jakaa myös muille?

Järkeen on avattu uusi mielipidekirjoituksille tarkoitettu kategoria. Voit lähettää oman hyvällä maulla kirjoitetun mielipidekirjoituksesi toimituksen sähköpostiosoitteeseen.

From now on you can send your letter to the editor to toimitus@jarkimagazine.fi in any language.




Älä jää homehtumaan

Syksy on selkeästi täällä! Kotona ei tarvitse peseytyä, sillä rankkasateet ajavat saman asian. (Jos olit extremeliikan mukana suunnistamassa tai muuten vain extremeulkoilemassa toissa viikolla, tiedät mitä tarkoitan…) Luonnon suihkussa on tosin huonotkin puolensa; Jos jää liian pitkäksi aikaa ulos, voi homehtua märässä ilmassa. Onneksi lukiolaisilla on paljon tekemistä sisätiloissa: abit aloittivat viime viikolla ylioppilaskirjoitukset ja muut hermoilevat lähestyvästä koeviikosta.

Myöskään Järjen toimitus ei pääse homehtumaan. Ennätysmäärä toimittajia puhkuu ja puhisee koneidensa ääressä kirjoittaen enemmän tai vähemmän järkeviä sisältöjä teille lukijoille. Viime viikolla toimituksesta pukattiin ulos Järvenpään lukion uusien opettajien haastattelut, ja tulossa on vielä paljon lisää laadukasta luettavaa:

Kirjeenvaihtajamme Anniina ja Julie kertovat ensi viikolla kuulumisiaan ja heidän vaihtovuottaan voi seurata myös somen kautta hakusanalla #unelmienvuosi. Pientä esimakua saamme jo huomenna, kun haastattelu heistä ilmestyy lehden sivuille. Myös kouluumme täksi lukuvuodeksi saapuneista vaihtareista on luvassa esittely.

Viihteellistä sisältöä on tulossa paljon. Niin horoskoopit, elokuva- ja kirja-arvostelut kuin pohdiskelevat kolumnitkin tulevat olemaan keskeisessä roolissa alkusyksyn juttutarjontaa. (Psst! Paina mieleesi avainsana ”kenkä”!)

Laita siis kumisaappaat hetkeksi nurkkaan ja lue jotain järkevää!




Tervetuloa lukemaan Järkeä!

Järjen toimituksen puolesta toivotan kaikki uudet ykkösluokkalaiset Järvenpään lukioon. Kyllä, taas on se aika vuodesta, jolloin lukio täyttyy ihmettelevistä katseista ja epävarmoista olemuksista. Milloin missäkin joku luokkahuone on hävinnyt, kaikki opettajat näyttävät samalta tai kaveri on hukkunut ihmismereen. Sen oman kaapin löytämisestä puhumattakaan. Jos ryhmänohjaaja ei tiedä missä kaapit sijaitsevat, toivotan onnea yritykseen.

Lukion aloittaminen on iso muutos – enää ympärillä ei ole tuttuja ja turvallisia luokkatovereita, suuren rakennuksen käytäville on helppo eksyä, kaikkia opettajia (oppilaista puhumattakaan) ei edes tunnista ulkonäöltä ja kurssit ne vasta eriskummallisia ovatkin. Siis minkälainen tunti kestää oikeasti 75 minuuttia? Uuden lukiolaisen voi olla vaikeaa tottua nopeaan rytmiin ja ensimmäinen koeviikkokin menee helposti vielä ihmetellessä outoja rutiineja, joista pian tulee arkipäivää jokaiselle.

Usein muutokset eivät kuitenkaan tarkoita huonompia aikoja. Lukiossa näkee päivittäin uusia ihmisiä, kurssit ovat pääsääntöisesti mielenkiintoisia ja iso määrä opettajia tarkoittaa isoa valinnanmahdollisuutta. Eri puolilta maailmaa tulevat vaihto-oppilaat lisäävät omaa tunnelmaansa lukion käytäville. Ison koulurakennuksen ansiosta lukioon mahtuu paljon oppilaita, ja kun lukioon mahtuu paljon oppilaita, kurssitarjotin on laajempi.

Myös koulun lehti Järki tulee kokemaan muutoksia. Lehden eri osa-alueisiin tullaan panostamaan entistä enemmän, toimittajat vaihtuvat ja uusien ihmisten myötä lehtikin kehittyy kohti monipuolisempaa juttutarjontaa. Jos sinäkin haluat itsellesi Järkevää tekemistä, tule mukaan!

Ensimmäinen kokous pidetään ma 17.8.2015 klo 14.30 luokassa 3057.




Onnea matkaan

Sanotaan, että elämä on kuin matka. Oikeastaan elämä koostuu monenlaisista matkoista, jotka alkavat ja päättyvät, ja joiden varrelle mahtuu muistoja.

Matkoilla on usein päämäärä, ja tutkimusmatkalla lukiossa se on ollut selvä: yleissivistyneeksi ylioppilaaksi matkan varrella muuttuminen. Kirjaviisauden tasosta en mene takuuseen, mutta omalla kohdallani tämä matka saavuttaa kuin saavuttaakin pian päätöksensä ja pääsen turvallisesti perille. Näin ollen taakseni jäävät vuodet lukiossa ja aika Järjen toimituksessa.

Matkaan lehdessä on mahtunut vauhtia ja vaarallisia tilanteitaMatkareitti voi olla yllätyksiä täynnä. Mutkia matkalleni ja uuden, elämysten täyteisen polun lukion suorittamiseen löysin silloin, kun tulin mukaan Järkeen. Matkaan lehdessä on mahtunut vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Järki on ehdotonta kärkikastia kaikista matkamuistoista, joita lukiovuosilta on kertynyt, ja sen myötä saamani arvokkaat kokemukset ovat tehneet tästä matkasta kaikkien mutkien arvoisen.

Matkakumppaneita sopiikin siis kiittää. Haluan kiittää erityisesti kaikkia nykyisiä ja entisiä lehtikurssilaisia, ohjaavaa opettajaamme sekä ennen kaikkea Järjen lukijoita, jotka kaikki ovat saaneet todistaa tätä matkaa kaikkine käänteineen. En usko, että elämässä on turhia reissuja, vaan matkat ovat aina kokemuksia – kannustankin siis matkaansa lukiossa jatkavia ihmisiä hylkäämään perinteiset kartat ja kompassit lukiovuosien läpi navigoinnissa ja hyppäämään kyytiin lehtikurssin elämysmatkalle.

Erilaiset matkat ovat esillä Järjessä loppukeväällä ilmestyvissä jutuissa. Elämänmittaista matkantekoa pohditaan kolumnissa, joka käsittelee matkalla aikuiseksi herääviä tuntemuksia. Uusia paljastuksia tiedeprojektin opintomatkasta on luvassa Buchholz-reportaasin kakkososassa. Kevätauringon alla matkakokemuksiaan summaa yhteen vaihto-opiskelija Liz, jonka matka Suomessa lähestyy sekin maaliviivaansa.

Vaan eipä matkanteko tähän lopu, tästähän se kaikki vasta alkaa. Itselläni aukeaa nyt edessä matka kohti elämää. Kun joku lähtee matkalle, on vakiintunut tapa toivottaa hänelle onnea matkaan. Toivon, että matkallani on onni myötä. Onnea matkaan toivon myös Järjelle.