Gallup: Järvenpään lukiolaiset kannattavat Vihreitä ja kapitalismia

Järvenpään lukion opiskelijoilta kysyttiin erilaisia kysymyksiä politiikkaan liittyen anonyymisti Google Forms -lomaketyökalun avulla, ja noin kymmenesosa opiskelijoista vastasi. 

Ensiksi hieman taustatietoa vastaajistamme – kukin vuosiluokka kattoi noin kolmanneksen kaikista vastanneista, ja sukupuoleltaan heistä naisia oli 64%, miehiä 35% ja muunsukupuolisia 1 %. Heidän ikä- ja sukupuolijakaumansa vastaavat suunnilleen koko opiskelijakunnan tilastollisia arvoja, joten saadut tulokset heijastanevat suhteellisen hyvin lukiomme aateilmapiiriä. 

Useat sanoma- ja aikakauslehdet ovat teettäneet puoluegallupeja, tässä Järjen: 

Opiskelijoidemme keskuudessa selkeästi suosituin puolue on Vihreät, toisena suurena puolueena Kokoomus, jotka yhdessä vievät noin kaksi kolmasosaa vastaajien äänistä. Viisi vastanneista ei osannut sanoa, mitä puoluetta kannattaa. Politiikasta kiinnostumattomat ovat jääneet kyselyn ulkopuolelle, sillä äänestämättömiä on eduskuntavaaleissa noin kolmannes äänioikeutetuista. Äänestämättä jättämiseen on monia syitä, joista yksi on luottamuksen puute päättäjiä kohtaan. 

Puolue tai asenne poliitikkoja kohtaan ei kerro opiskelijan näkemyksistä juuri mitään, mutta tärkeimpinä pidetyt vaaliteemat auttavat kartoittamaan tilannetta. Vastaajat saivat valita kolme itselleen tärkeintä vaaliteemaa tai ehdottaa omia, joista jälkimmäiset sisältyvät kohtaan “muu / en tiedä” ja kattavat muun muassa translain uudistamisen ja tekijänoikeuksien vastustamisen. 

Toki tärkeintä lukiomme poliittisen ilmapiirin määrittämisessä on se, miten opiskelijat itse määrittelevät omat näkemyksensä. Tähän helpoimmin käytettävä työkalu on poliittisen kartan mittausakselit eli arvoliberaali-arvokonservatiivi ja vasemmisto-oikeisto. 

Vastaajien arvonäkemykset ovat opiskelijoille ja nuorille tyypilliseen tapaan keskivertoa liberaalimmat 90% vastaajista määritellessään itsensä joko akselin liberaaliin päähän tai keskelle. Talousnäkemykset sen sijaan hajautuvat tasaisemmin opiskelijoiden kesken. 

Vastaajien arvo- ja talousnäkemysten konkretisointi on helpompaa vertailukysymysten avulla, tässä tapauksessa kysymykset parhaasta talous- ja hallintojärjestelmästä. Kiinnostavaa on, että opiskelijoiden näkemykset parhaasta talousjärjestelmästä vaihtelevat huomattavasti enemmän kuin parhaasta hallintomuodosta. 

Kirsikkana kakun päällä oli kyselyn jokerikysymys, johon vastaajat saivat kirjoittaa omat terveisensä päättäjille. Saadut vastaukset voidaan luokitella kolmeen ryhmään, joista ensimmäinen on vastaajien sanelemia korjauksia Suomen politiikkaan. Vaaliteemojen lisäksi opiskelijat ehdottivat esimerkiksi kannabiksen ja nuuskan laillistamista sekä autoilun rajoitteiden purkamista. Etenkin maahanmuutto ja ilmastokysymykset jakavat mielipiteitä vastaajien keskuudessa. Toisessa vastausrykelmässä on ilmaistu yleinen epäluottamuslause poliitikoille eri syistä: vaalilupauksista ei pidetä kiinni, nuoria ei kuunnella tarpeeksi ja muistutetaan viran mukana tulevasta vastuusta.  

Kevennyksenä toimii kolmas ryhmä, jossa vastaukset vaihtelivat laajasti. Yksi vastaajista lähetti terveisiä Juha Sipilälle, toinen siteerasi Nietzschen Jumala on kuollut –monologia ja kolmas kysyi kansakuntaa jo pitkään kahtia jakaneen kysymyksen: 

“Kuuluuko ananas pizzaan?” Ei kuulu. 

 

 




Järvenpään Lasten ja Nuorten Ääni -hankkeen huippukokous 2019

Perjantaina 8.2. järjestettiin Järvenpäässä jokavuotinen Lasten ja Nuorten Ääni -hankkeen huippukokous ja gaalajuhla. Lasten ja Nuorten Ääni on vuodesta 2006 lähtien järjestetty hanke, jossa Järvenpään kunta jakaa 20 000 euron edestä määrärahoja järvenpääläisten oppilaitosten oppilaskuntien ehdottamille hankkeille. Jokaisen järvenpääläisen koulun oppilaskunnan edustajat esittelivät LNÄ-hankkeen huippukokouksessa oman hanke-ehdotuksensa ja määräraha hakemuksensa, jonka jälkeen määrärahojen jaosta päätetään tarvittaessa äänestyksin.

Tänä vuonna kaikki esitetyt hankkeet jäivät yhteensä alle budjetoidun määrärahan, joten kaikki osallistuneet oppilaskunnat saivat hakemansa rahoituksen. Hakemusten kokonaisarvo oli yhteensä noin 16 500 euroa, ja yli jäänyt summa päätettiin jakaa tasaisesti koulujen kesken. Esitettyjä hankkeita olivat esimerkiksi elokuvateatteriretket, säkkituolit kouluille ja jopa 1 000 euroa lahjoitettavaksi Itämeren puhdistukseen.

Yleisiä teemoja hankkeissa olivat muun muassa home- ja sisäilmaongelmista johtuvat moduulikouluratkaisut sekä oppilaiden välinen yhteisöllisyys. Koska useiden koulujen oppilaat ovat joutuneet sisäilmaongelmien vuoksi hajautumaan, on monissa tämän vuoden hankkeissa haluttu edistää yhteisöllisyyttä koulukavereiden välillä. Myös klassiset toiveruokapäivät, joissa kouluilla tarjoillaan oppilaiden ehdottamia ruokia, olivat esillä muutamassa hankkeessa tänäkin vuonna.

Huippukokouksessa lapset ja nuoret pääsevät kokemaan yhteisten asioiden äärellä työskentelyä, vaikuttamista ja kokouskäytäntöä. Kokoukseen kuului nuorisovaltuuston puheenjohtaja Seán McLoughlinin avauspuheenvuoro ja kokouksen puheenjohtajana toimineen kaupunginjohtaja Olli Naukkarisen päätöspuheenvuoro. Puheenvuoroissa nousivat esille lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksien tärkeys, tarve kuulla heitä kunnallisessa päätöksenteossa sekä oppilaskuntien ja nuorisovaltuuston välinen yhteistyö.

Kaupunginjohtaja nosti puheenvuorossaan esille pyrkimyksen lisätä oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia uusien koulurakennusten sisustamisessa ja suunnittelussa. On tärkeää, että oppilaiden ääni kuuluu, kun uusia koulurakennuksia sisäilmaongelmien vuoksi rakennetaan.

LNÄ-huippukokouksen jälkeen oli vuorossa perinteinen gaalajuhla, jossa nähtiin paikallisten lasten ja nuorten esityksiä, jotka vaihtelivat viulunsoitosta ja laulusta voimisteluesitykseen ja räppiin. Gaalajuhlan lopuksi koulujen oppilaskuntien edustajille ojennettiin määrärahašekit ja ruusut.




Urapäivään mahtui vauhtia ja vilinää – entiset lukiolaiset valtasivat lukion

Marraskuun alussa Järvenpään lukiolla pidetään perinteinen urapäivä, joka sisältää uraesittelyitä laidasta laitaan. Lukiolaiset kulkevat koulun käytävillä esittelypisteeltä toiselle mussuttaen pisteiltä saamiaan karkkeja ja hypistellessään saamiaan esitteitä.

Torstaina 1.11 Järvenpään lukiolla järjestettiin jokavuotiseksi perinteeksi muodostunut urapäivä. Lukiolaiset pääsivät tutustumaan eri ammatteihin sekä erilaisiin jatko-opintomahdollisuuksiin omien kiinnostuksen kohteidensa mukaisesti. 

Urapäivässä nähtiin tänä vuonna iso kasa esittelyitä eri ammateista ja kuultiin entisten Järvenpään lukion opiskelijoiden kertomuksia heidän urapolustaan. Lukiolaiset saivat valita omien mieltymyksiensä mukaisesti ammattiesittelyjä, joita he kävivät seuraamassa ja kuuntelemassa. Vaihtoehtoja oli monenlaisia, historiasta ja museoalasta aina lentäjäkoulutukseen asti. 

Yksi lukiolaisten keskuudessa suosituimmaksi ja kiinnostavimmaksi nousseista esittelyistä oli erilaisiin välivuosivaihtoehtoihin tutustuttava esittely. Esittelijät puhuivat Studentum- yhtiön puolesta, joka auttaa opiskelijoita löytämään omat polkunsa eri aloille ja jatko-opintoihin. 

Esittelijät kertoivat tarinansa siitä, kuinka he olivat löytäneet Studentumin avulla tiensä unelma-aloilleen. Toinen esittelijöistä kertoi olleensa kadoksissa itsensä kanssa, eikä tiennyt mitä haluaisi elämältään. Hän oli etsiskellyt erilaisia vaihtoehtoja ja päätynyt lopulta, Studentumin löydettyään, opiskelemaan opinto-ohjaajaksi.  

Toinen esittelijöistä kertoi, että hän eli ennen vain muita miellyttääkseen tietämättään, mitä itse haluaisi elämältään. Lopulta hän löysi tiensä opiskelemaan psykologiaa. Molemmat esittelijöistä kannustivat lukiolaisia olemaan juuri sitä, mitä he itse haluavat ja olla välittämättä muiden mielipiteistä.  

Toimittajan työstä kertovassa esittelyssä kerrottiin journalismista ja yleisesti media-alasta. Journalismia Haaga-Heliassa opiskeleva esittelijä suositteli lämpimästi kyseistä koulutusta kaikille, jotka ovat siitä vähääkään kiinnostuneita. Esittelystä sai todella monipuolisen käsityksen media-alasta, sillä esittelijä kertoi kattavasti kaikista mahdollisuuksista alalla.  

Kouluun päästäkseen ei tulevan journalistin mukaan tarvitse muuta kuin omaksua perustaitoja ja selviytyä kokeesta ja haastattelusta. Ylioppilaskirjoitusten tuloksillakaan ei ole varsinaista painoarvoa, totesi esittelijä. Ja vielä viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä: juna-asema sijaitsee aivan koulua vastapäätä – ehdoton plussa! 

Lukiolle saapui myös opiskelija Turun yliopistosta. Esittely alkoi kertomuksella vanhan yliopiston historiasta ja saavutuksista. Turun yliopisto on esittelijän mukaan Suomen suosituin yliopisto, jossa opiskelee lähes 25 000 opiskelijaa. Lukiolaiset kuuntelivat kiinnostuneina koulun auditoriossa, kun esittelijä kertoi yliopiston eri aloista ja toimipaikoista, sekä omista kokemuksistaan opiskelijana.  

Kokonaisuudessaan päivä oli monipuolinen ja kiinnostava. Lukiolaiset viihtyivät eri esittelypisteillä, jotka lievittivät ahdistusta lukion jälkeisestä opiskelusta. Urapäivä oli erityisesti abeille tarpeellinen ja silmiä avaava: 

“Kaikki esittelyt joissa kävin olivat kiinnostavia ja niistä oli apua jatko-opintopaikan miettimisessä”, kertoi eräs abi.




”Tää on ihan mahtavan hyvä lukio” – avajaisten tähtivieras hehkutti Järvenpään lukiota

Ensimmäisen kouluviikon päätteeksi perjantaina 17.8. Järvenpään lukiolla pidettiin perinteiseen tapaan lukuvuoden avajaiset. Areenalla nähtiin musiikkia ja tanssia sekä tähtivieras – ammattiurheilija Mirko Lahti. 

Show alkoi opiskelija Joona Uusitalon upealla pianoesityksellä Mozartin klassikosta Turkkilainen Marssi. Uusitalo hyväksyttiin arvostettuun Sibelius-Akatemiaan vuonna 2017 – eikä turhaan: konkarin sormet liikkuivat koskettimilla jälleen kerran ilmiömäisen sulavasti.

Uusitalon sonaatin jälkeen oli vuorossa yllätysvieras, kaksinkertainen nuorten alamäkiluistelun maailmanmestari Mirko Lahti. Nöyrä ja rento Lahti palasi juurilleen Järvenpään lukioon ja esitteli lyhyessä puheessa itseään ja lajiaan.

”Tää on ihan mahtavan hyvä lukio, hyvii nuorii, hyvii maikkoi”, ylisti Lahti.

Kuka on Mirko Lahti?

  • 21-vuotias
  • Kotoisin Mäntsälästä.
  • Valmistunut Järvenpään lukiosta vuonna 2016.
  • Opiskelee Vierumäen urheiluopistossa.
  • Voittanut kahdet nuorten alamäkiluistelun MM-kisat sekä lukuisia muita kilpailuja.

Avajaisten jälkeen auditoriossa pidettiin pienimuotoinen kyselytuokio, jossa urheilulinjalaiset ja Järki pääsivät tapaamaan Lahden.

”Jos ei tee sitä, mistä tykkää, se näkyy tuloksissa”

Mirko Lahti on edennyt lajinsa huipulle nopeasti: Suomen kärkiluistelija aloitti uransa vuonna 2015 ja on jo yltänyt kymmenen parhaan joukkoon kansainvälisillä jäillä. Urheilija kertoo, että hänen menestyksensä takana on laaja ja monipuolinen urheilutausta, motivaatio, kova treenaaminen sekä tasapainon löytäminen arjen ja rentoutumisen välillä. 

”Myös tekemisestä nauttiminen on tärkeää. Jos ei tee sitä, mistä tykkää, se näkyy tuloksissa”, totesi Lahti.

Kaikki ei kuitenkaan ole mennyt niin kuin Strömsössä. Lahti kertoi, että harrastelijasta ammattilaiseksi siirtyminen on tuonut uusia haasteita, kuten julkisuuden. 

Nykypäivänä merkittävä osa urheilijan työnkuvaa on mediassa esiintyminen, josta myös Lahti on saanut makua. Kansainvälisessä mediassa tarvitsee vähintäänkin sujuvaa englannin kielen taitoa. ”Yleensä jännittää ainakin vähän”, totesi Lahti, joka on esiintynyt muun muassa tunnettujen amerikkalaisten uutiskanavien CNN:n ja Foxin haastatteluissa. 

Median rooli urheilussa on ollut otsikoissa vuosien varrella, ja monet alan huiput ovat avautuneet mittavista paineista parrasvaloissa. Julkisuus on tavallisesti raskas lisä jo valmiiksi kovien paineiden alla kipuileville urheilijoille. 

”Sanon tässä kohtaan, että mulla on sitä varten mentaalivalmentaja”, paljasti Lahti. 

Henkinen valmentaja on Lahden tuki ja turva aikataulun, stressin ja paineiden käsittelemisessä. 

Mirko Lahti entisen liikunnanopettajansa kanssa.

”Käyn kerran kuukaudessa juttelemassa kaikenlaisesta ja se helpottaa.”

Julkisuus voi kuitenkin antaa myös positiivisia kokemuksia huonojen puolien rinnalla.

”Olen päässyt esimerkiksi Huomenta Suomeen, mikä oli tosi siistiä”, kertoi Lahti innostuneesti.

Myös sponsorien hankkiminen on tullut uutena varsin keskeiseksi osaksi nuoren urheilijan arkea. Lahti on tehnyt yhteistyötä muun muassa Jaguar Magazine -asiakaslehden ja NoPain-yrityksen kanssa.

”Tällä miehellä oli aina hymy huulilla!” huudahti yksi liikunnanopettajista, mikä sai Lahden virnistämään. 

Lahti on entinen Järvenpään lukiolainen ja eittämättä ylpeydenaihe koululle ja esikuva urheilulinjan opiskelijoille. Lahti ei koskaan ollut kiiltokuvapoika, mutta pääsi suoraan lukiosta Vierumäen urheiluopistoon, mikä oli omin sanoin ”onnenpotku”. Nyt opiskelu sujuu hyvin ja urheilija elää hetkessä. 

Lopuksi Lahti neuvoi lukiolaisia ottamaan rennosti:

”Älkää lannistuko vielä lukiossa. Eläkää ja pitäkää hauskaa.”

Santeri Koivula esitti soolon perjantain avajaisissa.

Lahden jälkeen areenalla tanssahteli tuore breakdancen Suomen mestari Santeri Koivula. 

Myös ykköset pääsivät lavalle: koulu jakoi ryhmäytymispäivissä ansiokkaasti esiintyneille yksilöille K-Supermarket Pajalan lahjoittamia patonkikuponkeja.

 

 

 

 

 

Ykkösluokkalaiset lavalla lukion rehtorin Marja-Liisa Lehtiniemen kanssa.

 




”Hyvä kohde sellaiselle, joka pitää betonia kauniina” – Suomen rumimmaksi äänestetty Järvenpään kirkko on ulkoa karu mutta sisältä toimiva

Järvenpään Kirkkotiellä istuu jämerä rakennus, jonka ulkonäkö herättää kysymyksiä.

Teksti ja kuvat: Leevi Halme, Henri Kerttunen, Ilmari Kumpulainen 

Järvenpään kirkko on rakennettu vuosina 1967—1968. Kirkko edustaa betonibrutalismia, ja se on Museoviraston suojelema 60-luvun arkkitehtuurin esimerkkinä. Yleisen mielipiteen mukaan kirkko ei ole miellyttävän näköinen, ja siksi se onkin äänestetty Suomen rumimmaksi kirkoksi Kotimaa-lehdessä vuonna 2009.

  • Betonibrutalismi on modernistisen arkkitehtuurin suuntaus, joka syntyi 1950-luvulla ja nousi suosioon Suomessa 1960-luvulla.

Järvenpään kirkko ei kuitenkaan ole ainut betonibrutalismin ja 60-luvun uhri, sillä myös Alavan kirkko ja Kalevan kirkko olivat äänestyksessä rumimpien joukossa. Kirkon on suunnitellut edesmennyt arkkitehti Erkki Elomaa. Hänen työnsä voitti suunnittelukilpailun, ja se valittiin rakennettavaksi.

Juuri 50 vuotta täyttäneen kirkon omalaatuiset piirteet voi huomata jo kaukaa.

Järvenpään kirkko sijaitsee osoitteessa Kirkkotie 4. Kansakoulunkadulta katsoessa voi jo heti nähdä sen karut geometriset muodot. Suuret pystysuorat betoniseinät seisovat yksityiskohtaa vailla kannatellen kuutiomaista kellotornia.

Kirkon pääsisäänkäynti on toisella puolella kirkkoa. Kirkkotien puolella on pääoven lisäksi myös pieni ja karun oloinen, betoniaidalla rajattu, piha, jossa on vaja ja muutama puu.

Ovista sisään astuttua voi kuitenkin huomata, että kirkon puiset sisustukset betonisten seinien ja komposiittilattian kanssa muodostavat itse asiassa silmille varsin mieluisan kokonaisuuden.

Ulkonäkö muistuttaa enemmän pommisuojaa.

Ihmisiä Järvenpään kirkossa sunnuntaina 18.3.

Keski-ikäinen Juha ja hänen vaimonsa kertovat kirkon olevan sisältä paljon miellyttävämpi kuin se ulkoa vaikuttaakaan. He kertovat, että sisällä kyllä tietää olevansa kirkossa, vaikka ulkonäkö muistuttaa enemmän pommisuojaa. Monet ovat jokseenkin samaa mieltä.

TripAdvisor.fi-sivuston arvosteluissa Järvenpään kirkosta ihmiset jättivät tähtiä pois ulkonäön takia, mutta akustiikka on kuulemma toimiva. Nimimerkki Jondeli kertoo, että Järvenpään kirkko on ”Hyvä kohde sellaiselle, joka pitää betonia kauniina”. Nuorten keskuudessa yleinen mielipide on myös se, että ulkoa kirkko on ruma, mutta sisätilat saavat enemmän sympatiaa.

Järvenpään kirkkoa verratessa lähikuntien kirkkoihin se häviää selvästi ihmisten silmissä estetiikan näkökulmasta. ”Sipoon kirkko on vaikuttava rakennus ja on selvä maamerkki kunnalle”, sanoo Järvenpäässä töissä käyvä sipoolainen Hannu. Tuusulan kirkosta myös pidetään yleisesti, ja Järvenpään ortodoksinen kirkko on miellyttävän näköinen ihmisten mielestä.

Kirkko ei ole harmaana aamuna lämmin näky.

Kirkko vaikuttaa ankealta varsinkin talviaikaan, kun luonto ei ole värittämässä maisemaa ja taivas on usein masentavan harmaa. Ehkä rakennus kaipaisi ehostusta. Sopisivatko kirkon ulkoseinään esimerkiksi värikkäät maalaukset?

Lähteet:

https://www.tripadvisor.fi/Attraction_Review-g736824-d10082684-Reviews-Jarvenpaan_kirkko-Jarvenpaa_Uusimaa.html

http://www.jarvenpaanseurakunta.fi/kirkko-ja-tilat/kirkko

https://www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/21799-betonibrutalismin-tyylipuhdas-edustaja




Näin uusi Sumppi Dumppi haluaa yhdistää kahvilan ja yhteisöllisen toiminnan

Järvenpään lukion uunituore opiskelijakahvila Sumppi Dumppi on aloittanut menestyksekkäästi. 8.2. avautunut kahvila tarjoaa torstaiaamuisin klo 8.45–9.45 ilmaista aamupalaa opiskelijakunnan hallituksen tiloissa.  

Torstain ensimmäisellä välitunnilla ahtaassa OPKH:n kopissa riittää tungosta ja tunnelmaa.

”Ilmaista kahvia!” tiivistää yksi opiskelijoista. Tarjolla on myös syötävää, kaikki ilmaiseksi ja koko koulun väkeä varten.

Uusi Sumppi Dumppi -kahvila avasi ovensa neljännen jakson alussa erityisopettaja Irina Heikkilä-Hänninen ja kuraattori Katja Takon aloitteesta. Tarkoituksena oli pystyttää opiskelijoille sekä henkilökunnalle avoin levähdys- ja rupattelupaikka, joka edistäisi yhteisöllistä opiskelijahuoltoa sekä lukion ilmapiiriä.

Ylläpitäjänä toimivan Takon mukaan pieni tila ja henkilökunnan läsnäolo voivat alentaa kynnystä osallistua keskusteluun. Taustalla oli myös huoli opiskelijoiden yksinäisyydestä.

”Ideana oli, että täällä pystyisi kenties tutustumaan helpommin niin, että voisi edes moikata käytävässä”, kertoo kahvilan ylläpitäjänä toimiva Takko haastattelussa.

Kahvilatilan mahdollista laajentamista Takko pitää tarpeellisena, sillä nykyinen on osoittautunut ahtaaksi suhteessa asiakasmäärään.

”Tännehän ei mahdu edes istumaan. Ajatuksena ei ollut, että opiskelijat lähtevät täältä heti syötävää haettuaan.”

Tilan pieneys huonontaa myös yksinäisten asemaa, sillä kynnys astua täyteen pakattuun kahvilaan on väistämättä suurempi.

Tilaratkaisut ovat näillä näkymin kuitenkin epätodennäköisiä, sillä kahvilatoiminnan kehittäminen saattaa jäädä tulevaisuudessa opiskelijoiden käsiin: Sumppi Dumpin pieni budjetti on koulun varoista, jotka ovat rajalliset.

”Resurssit tulevat jossain vaiheessa vastaan, mutta nyt ainakin neljäs jakso mennään tällä suunnitelmalla”, kommentoi kuraattori.

Palaute opiskelijoilta ja henkilökunnalta on Takon mukaan ollut kaiken kaikkiaan positiivista. Vetonaulana on kiistämättä ilmainen tarjoilu, mutta tunnelmakin on saanut kehuja.

”Täällä saa opettajat olla vähän erilaisissa rooleissa, esimerkiksi viime kerralla oli kuulemma kiinnostava keskustelu salaatinkastikkeista”, toteaa Takko.

Ja ennen kaikkea…

Kuka ei haluaisi ilmaista kahvia synkkinä torstaiaamuina?




Järvenpään lukio menestyi kemiakilpailussa

Lotta Oksala, Jere Niemi, Heikki Simojoki ja Marko Soininen edustivat Järvenpään lukiota valtakunnallisessa kemiakilpailussa 2017-2018. 

MAOLin eli Matemaattisten Aineiden Opettajien Liiton järjestämä kemiakilpailu oli menestys Järvenpään lukiolle: Avoimen sarjan voiton nappasi abiturientti Lotta Oksala, kolmen kärkeä hipoen neljänneksi sijoittui Jere Niemi ja perussarjassa ensimmäiselle pallille nousi toisen vuoden opiskelija Heikki Simojoki. Lisäksi kutsun avoimen sarjan loppukilpailuun sai Marko Soininen. 

Palkinnoksi menestyksekkäästä suorituksestaan Oksala sai 600 euron rahapalkinnon sekä kunniakirjan. Voittopapereilla hänelle myös tarjoutui jatko-opintopaikka.

Kuvat: Noora Eloranta

Kuvat: Noora Eloranta

Kokonaisuudessaan kilpailu koostuu kahdesta osasta: Avoimen sarjan alkukilpailu on nimensä mukaisesti avoin kaikille lukiolaisille, ja loppukilpailuun valitaan tulosten perusteella 20 parasta kilpailijaa. Perussarjaan puolestaan voi osallistua korkeintaan kolme lukion kemian kurssia suorittaneet opiskelijat.

Tämän vuoden kilpailu järjestettiin Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa; Perussarja ja avoimen sarjan alkukilpailu pidettiin 3.11.2017 ja loppukilpailu 19.-20.1.2018.

 




Loput uudesta opiskelijakunnan hallituksesta valittiin keskiviikkona

Maanantaina internetin kautta tehdyssä äänestyksessä uudelle opiskelijakunnan hallitukselle valittiin uusi puheenjohtaja sekä varapuheenjohtaja. Keskiviikkona, 24.1. valittiin vielä loput uudesta opiskelijakunnan hallituksesta.

Kyseisissä vaaleissa valittiin hallituksessa erilaisia tehtäviä hoitavat henkilöt, kuten esimerkiksi toimintavastaavat, jotka pyrkivät kehittämään koulussamme tapahtuvaa yhteistä toimintaa. Konkreettista paperiäänestystä ei tarvittu käyttää, sillä jokaiseen tehtävään asettui ehdolle vain yksi tai tehtävään tarvittava määrä henkilöitä.

Uuden hallituksen vastaavien paikat menivät seuraaville henkilöille:

Tiedottaja/somevastaava: Oona Hartikainen

Kirjavastaava: Elmalyn Väisänen

Toimintavastaavat: Anna Siikavirta ja Rasmus Harmanen

Kioskivastaavat: Helmi Koivu, Sanni Karhunen, Saara Takala sekä Oona Lintunen

Ympäristövastaavan tehtävään ei vaaleissa saatu yhtäkään ehdokasta, joten jos kyseiseen rooliin on innostusta, niin asiasta voi ilmoittaa opiskelijakunnan hallituksen nykyiselle puheenjohtajalle Riikka Kokolle tai jollekin muulle opiskelijakunnan hallituksen jäsenelle. Paikasta kiinnostuneet voivat myös saapua opiskelijakunnan hallituksen seuraavaan kokoukseen, jonka ajankohta ilmoitetaan myöhemmin.




Tässä ovat opiskelijakunnan puheenjohtajaehdokkaat – kaksintaistelu voi alkaa

Vuoden 2018 opiskelijakunnan puheenjohtajistovaalit käydään näillä näkymin kahden ehdokkaan välillä; Hilpi-Maria Lyytikäinen ja Tuomas Härmä istuvat vähintään samassa hallituksessa ensi kaudella, mutta kumpi saa käteensä puheenjohtajan nuijan?

Visio á la Lyytikäinen

Ihmisläheinen ja vastuullinen. Näillä sanoilla puheenjohtajan paikkaa havitteleva Hilpi-Maria Lyytikäinen kuvailee itseään.

WhatsApp Image 2018-01-20 at 18.20.43Viime syksynä toisen vuotensa Järvenpään lukiossa aloittanut ehdokas on kielien ja yhteiskuntatieteiden ystävä, jonka tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä auki. Yhteiskunnasta kiinnostuneena hän kertoo kallistuvansa liberaaliin arvopohjaan ja kannattavansa ehdottomasti Pekka Haavistoa tulevissa presidentinvaaleissa, vaikkei äänestämään vielä pääsekään.

Vapaa-ajallaan Lyytikäinen on kova harrastamaan: Ehdokkaan arkeen mahtuu sellon soittoa, miekkailua sekä koirien ulkoiluttamista. Puheenjohtajan työn hän kertoo kuitenkin laittavansa etusijalle, ja ehdolle asettautuminen onkin ollut jo pitkään harkinnan alla. ”Kiinnostuin puheenjohtajuudesta jo peruskoulun oppilaskunnassa”, muistelee Lyytikäinen.

Haave puheenjohtajuudesta , kun Lyytikäinen aloitti ensimmäisen lukiovuotensa. Aktiivisena lukiolaisena hän ryhtyi osallistumaan opiskelijakunnanhallituksen projekteihin ja tapahtumien järjestämiseen aktiivisesti, mutta avustajan rooli ei tuntunut täysin riittävältä vaikuttamisen kannalta. Nyt tähtäimessä on päästä opiskelijakunnan ytimeen eli puheenjohtajaksi.

_MG_5739Johtajan penkillä Lyytikäinen asettaisi päätavoitteekseen opiskelijakunnanhallituksen opiskelijaläheisyyden lisäämisen:

”Harva opiskelija tietää, miten opiskelijakunta toimii ja mistä hallitus oikeastaan päättää”, arvioi Lyytikäinen.

Opiskelijakunnanhallituksen imago ja viestintästrategia ovat olleet kehityksen kohteena aikaisemmissakin hallituksissa, mutta yritykset ovat olleet tuloksettomia: Käsitykset opiskelijakunnanhallituksen toiminnasta ovat vaihtelevia, ja kiinnostusta vaikuttamiseen koulutasolla on yhä vähänoloisesti. Lyytikäisen mukaan ongelmaa pitää lähteä korjaamaan viestintää lisäämällä:

”Opiskelijakunnan toiminnasta voisi tehdä opiskelijaläheisempää esimerkiksi lähettämällä Wilma-viestin hallituksen kokouksessa käsitellyistä ja päätetyistä asioista.”

 

Valttikorttina kokemus

Tuomas Härmä on 19-vuotias järvenpääläinen nuori,  jonka elämää täyttävät opiskelu ja aktiivinen yhteiskunnallinen _MG_5752vaikuttaminen.

Taival Järvenpään lukiossa alkoi kolme vuotta sitten ja tämän hetken suunnitelmissa Härmällä on suorittaa opinnot neljään vuoteen. Koulussa hän keskittyy lähinnä fysiikkaan ja englantiin, jotka tukevat hänen haaveitaan urasta ilmailualalla.

Kykyihin on luottamista, jos katsoo nuoren miehen tämänhetkisiä saavutuksia. Kokemusta löytyy niin koulusta kuin sen ulkopuoleltakin: Takana on kausi opiskelijakunnanhallituksessa ja paikka Järvenpään kaupungin nuorisovaltuustossa.

Puheenjohtajuus on käden ulottuvilla jo pidemmän aikaa, mutta ehdokkuutta Härmä kertoo ryhtyneensä harkitsemaan vasta pari päivää ennen ennakkoilmoittautumisen päättymistä. ”Viime viikolla vasta aloin pohtia”, naurahtaa ehdokas.

Aktiivisen osallistumisen avulla Härmä kehuu oppineensa järjestelmällisyyttä ja puhetaitoja. Heikkona puolenaan hän pitää ”temperamenttisuuttaan”. Kilpailuun Härmä lähtee rennolla asenteella, sillä paikka hallituksessa on joka tapauksessa varmaa.

_MG_5742Poliittisella kentällä ehdokas sijoittaisi itsensä keskustan tienoille, vaikka presidentinvaaleissa hän äänestäisikin Sauli Niinistöä enemmistön tapaan.

Puheenjohtajuudesta puhuttaessa Härmä vakuuttaa sitoutuvansa puheenjohtajan paikkaan sataprosenttisesti vedoten vapaa-aikaansa, jota hänellä on omien sanojensa mukaan ”paljon”.

Kaksintaistelu alkaa areenalla

_MG_5762

Ehdokkaat kohtaavat areenalla pidettävässä vaalitentissä.

Äänestäjien kalasteluun kummatkaan ehdokkaat eivät vielä ole ryhtyneet, joten vaaliviisaudet on odotettavasti kuultavilla vasta vaalitentissä, joka pidetään ensi maanantaina 22.1. Se miten ehdokkaat pystyvät vetoamaan lukiolaisiin areenalla on avain vaalien lopputuloksessa. Voitto voi loppukädessä olla kuin arpapeli, jos asioista ei ole perillä, joten muistakaa pysyä valppaana ja vaikuttaa koulumme tulevaisuuteen.




Puheenjohtajistovaaleihin ennakkoon ilmoittautuneita kaksi opiskelijaa

Puheenjohtajistovaaleihin on tiistaihin 16.1. mennessä ilmoittautunut kaksi henkilöä: Hilpi-Maria Lyytikäinen (16G) ja Tuomas Härmä (15C). Muista pesteistä kiinnostuneita on ilmoittautunut yksi opiskelija. Lisää opiskelijoita kaivataan mukaan!

Varsinainen ilmoittautuminen vaaleihin päättyi perjantaina 12.1., mutta ilmoittautuminen on vielä mahdollista seuraavasti jälki-ilmoittautumislomakkeella:
Puheenjohtajistovaaliin 22.1. klo 13 saakka
Hallitusvaaliin 24.1. klo 13 saakka

Järki haastattelee ja kuvaa puheenjohtajistoehdokkaat tällä viikolla. Ehdokkaiden mielipidekirjoitukset julkaistaan perjantaina 19.1.