“Järki on Järvenpään Lukion uusi opiskelijalehti. Sen sisällöstä eivät opettajat päätä, vaan Järki on opiskelijoiden autonominen äänitorvi. Järjessä me opiskelijat saamme tulkita Seitsemää Veljestä miten haluamme ja lukea meitä kiinnostavista asioista.” Näillä sanoilla Sonja Huttunen kuvaili Järvenpään lukion lehteä pääkirjoituksessaan noin kymmenen vuotta sitten.
On vuosi 2007 ja ensimmäisen jakson koeviikko. Päätoimittaja Sonja Huttunen, toimittajat Ella Peltonen, Niina Sepponen, Matilda Juslin, Noora Lähde, Ville Åberg, Kaisa Huhta, Aino Pekkarinen, Kalle Eskelinen sekä opettajat Marja Rosti ja Joona Svala ryhtyvät töihin. Tuloksena on kaksikymmentäsivuinen PDF-lehti lukion Peda.netissä, ja tarkoituksena olisi tuottaa jatkossakin samankaltainen tekele joka jaksoon.
Ensimmäiseen numeroon sisältyy muun muassa pääkirjoitus, kaksi gallupia, ”Järjenvastainen”-palsta, opettajien haastatteluja, ”tulevaisuuden julkkis” -haastattelu ja reportaasi kyseisen syksyn kansainvälisyyskonferenssista. Tämä joulukuussa 2007 ilmestynyt julkaisu herätti heti ilmestyttyään huolta voimasanoillaan ja kritiikillään opettajien keskuudessa, mutta lehti onkin suunnattu opiskelijoille. (Myöhempiä julkaisuja selatessa voidaan todeta, että hieman on kuitenkin vähennetty volyymia!)
Kohokohtia ja muuta mainittavaa vuosien varrelta
Järjen toimituksen jokavuotiseksi kohokohdaksi voidaan lukea toimitusvierailu johonkin uutistoimistoon. Lehden perustamisen myötä Järjen ensimmäinen toimitus kävi Keski-Uusimaassa, ja myöhemmät toimitukset ovat päässeet muun muassa Olivia-naistenlehden, Lännen Median ja Suomen Kuvalehden toimituksiin. Järki on järjestänyt myös erilaisia projekteja, joista viimeisimpänä Kinnarin koulun mediapajan Kinnarin ala-astelaisten kanssa viime keväänä!
Seuraavaksi muutama vanhoista julkaisuista poimittua helmeä.
Tommi Suvensaari maailmalla
Teksti: Niina Sepponen ja Tommi Suvensaari
Kuvat: Tommi Suvensaari
Järki 3/2007-2008
Koulumme lähes kaikille ykkösille täysi tuntemattomuus, erittäin rakastettu ja jopa viime vuoden penkkaripäivänä kahtena kappaleena esiintynyt historian opettaja Tommi Suvensaari on ollut virkavapaalla tämän lukuvuoden. Vuoden aikana hän on kerennyt vierailla useissa eksoottisissa maissa ja saanut kokea enemmän kuin jotkut koko elämänsä aikana.
Hyvä on väsyneen munkinkin huilahtaa. Paikkana Peurapuisto, jossa Buddha ensimmäisen kerran opetti oivalluksiaan.
Tommi Suvensaaren terveiset maailmalta:
Pistin lihoiksi Pyhää Asuntolainaa varten säästetyt rahat ja lisää pyysin pankista. Pakko lähteä, kun jalat vielä kantavat ja pää edes jotenkin toimii. Otettu yli 600 valokuvaa, koluttu 16 maata, tanssittu amazonilaisen intiaaniheimon tyttären kanssa, kalastettu piraijoita, syöty intiaanien karkit, maistettu marsua, bongattu transvestiitteja Riossa, tultu ”otetuksi talteen” Brysselin lentokentällä, oltu myötätuntolakossa santaiagolaisten kaivostyöläisten kanssa, eksytty La Pazissa ja New Delhissä, riidelty riksojen kanssa, juostu pakoon pyhää lehmää, käyty monenmoisessa temppelissä, nähty hautaroviot Gangesilla ja matka jatkuu. Vielä mennään Japaniin katsomaan kirsikankukkien kukkimista ja rinkan kanssa Euroopan kevääseen sekä viimeisenä laivalla Islantiin.
Tämä Tuomas Tuppuraisen kuvitus koristaa Järjen numeron 1/2011-2012 kantta.
“Järvenpään lukio on saanut hienon tilaisuuden, joka tapahtuu vain kerran elämässä. Presidenttiehdokkaat kokoontuvat vaalikeskusteluun koulullemme tammikuussa 2012. Edessä on vuoden kovin tapahtuma.”
Presidentinvaalien ehdokastentti vuonna 2012 jäi varmasti jokaisen silloisen opiskelijan ja opettajan mieleen. Tapahtumasta vastasi YH05 -kurssin opiskelijat, ja Yleisradio saneli ehdot toteutusta varten. Ja tottahan toki Järjen toimittajat pääsivät pyörähtämään paneelin kulisseissa. Lehden silloinen päätoimittaja Aki Hast kommentoi viisi vuotta tapahtuman jälkeen, että oli ”ainutlaatuinen kokemus päästä jututtamaan maamme isoimpia politiikan nimiä ihan jostain muusta kuin politiikasta”.
”Saatiin myös Järjen porukalle kutsu Paavo Väyrysen päämajaan Pohjanrantaan Keminmaalle. Tilaisuus jäi kylläkin käyttämättä…” – Aki Hast
“Ja voi sitä näkyä, kun Ylen autoja tyhjennettiin. Kameroita ja näyttöjä oli enemmän kuin pystyi uneksimaan.”
– Otto Jahnukainen, Järjen numero 2/2011-2012
Kaikki ehdokkaat tentattiin meikkauspöytiensä ääressä Järjen toimesta. Tasavallan presidentiksi sittemmin valittu Sauli Niinistö vastasi Hastin sanelemaan kyselyyn seuraavasti:
Las Vegas vai Alpit
– Alpit, koska lunta
Paras paikka maailmassa
– Suomi
Missä luulet olevasi 6 vuoden kuluttua
– Liian pitkä aika miettiä etukäteen
Siinä missä myöhemmän toimituksen Aki Hast muistaa parhaiten presidentinvaalipaneelin, niin Järjen toisena päätoimittajana toiminut Aino Pekkarinen muistaa Järjen ajalta jutut extreme -kurssista ja välituntiliikunnasta. Nykylukiolaiset voisivat ottaa tästä mallia!
Välituntivoimistelua
Teksti: Sinimarja Larkiala ja Aino Pekkarinen
Kuvat: Tanja Muhonen
Järki 2008-2009/3
Nykyajan lukiolaisten elämä on hektistä, eikä heillä ole tarpeeksi aikaa huolehtia fyysisestä hyvinvoinnistaan. Järki löysi pulmaan ratkaisun: välituntivoimisteluvinkit parantavat pulpetissa puutuneet pakarasi ja tarjoavat unohtumattoman liikuntaelämyksen.
- Ojentajalihakset ojennukseen! Asetu kuvan mukaiseen asentoon ja laske vartaloasi alaspäin käsiesi varassa. Tee ylös-alas -liikettä oman tahtisi mukaan.
- Myös seikkailunhaluiset opiskelijat löytävät koulustamme uusia liikuntamahdollisuuksia. Rakenna koulun käytävälle oma esteratasi, ja haasta ystäväsi kilpailuun!
- Kuuluuko Mount Everestin valloittaminen tulevaisuuden suunnitelmiisi? Koulumme lukuisat pylväät tarjoavat harjoitusta vuorikiipeilijän ammatista haaveileville.
- Kesää odotellessa vesipedot voivat nauttia lempiharrastuksestaan vaikkapa lukion areenalla. Pyydä Sari Häkkistä tuomariksi, ja haasta Sami Tamminen uintikisaan!
- Älyllisempiä haasteita kaipaaville on suunnistus oiva valinta. Ota koko koulu haltuun ja opi tuntemaan opiskeluympäristösi! Jos haluat haasteita, pyydä opiskelijatoveriasi ottamaan aikaa.
- Täysi ruokatarjotin painaa keskimäärin kaksi kiloa. Harjoita hauiksiasi ja ilahduta ystäviäsi viemällä myös heidän astiansa! Lisää tehoa harjoitukseen saat heilauttamalla tarjotinta pystysuunnassa.
- Nauti koko koulun huomiosta ja venyttele pohjelihaksiasi. Bongaa samalla kuumimmat karjut ja viettele heidät katseellasi!
Ammattinimikkeen takana
Teksti: Suvi Tamminen
Kuvat: Teemu Heikkilä
Järki 1/2012
Kuten kaikki ovat varmasti huomanneet, on koulussamme aloittanut tänä syksynä uusi rehtori Marja-Liisa Lehtiniemi. Tutustumisen helpottamiseksi kävin kyselemässä rehtorilta muutamia kysymyksiä.
Lehtiniemi kertoo hakeneensa lukiomme rehtorin paikkaa muutamastakin syystä. Ensiksikin hän tunsi jo lukion toimittuaan aikuislinjan apulaisrehtorina, ja lisäksi hän ajatteli, että olisi etuoikeus saada toimia juuri tämän lukion rehtorina. Kun kysyn häneltä, kuinka hän on tähän asti lukiossamme viihtynyt, on vastaus yksinkertainen: – Tosi hyvin.
Lehtiniemi muistelee hetken omia kouluaikojaan. Hän kertoo olleensa ennen kaikkea aktiivinen ja reipas osallistumaan esimerkiksi oppilaskunnan toiminnassa. Koulumenestyskin oli tasaista, ja suosikkiaineikseen hän mainitsee psykologian ja biologian.
Lukion jälkeen Lehtiniemelle oli jo selvää, mitä hän tulevaisuudeltaan halusi. Hän opiskeli kasvatustieteiden maisteriksi, sivuaineinaan psykologia ja yhteiskuntatieteet – vaikka olisivat vielä ne taloustieteetkin kiinnostaneet… Kouluttautuminen ei kuitenkaan jäänyt siihen, vaan hän jatkoi opiskeluaan vielä opinto-ohjaajaksi. Lisäksi hän on opiskellut muun muassa liikkeenjohtoa.
Opettajan ammattiin haluavalle tärkeiksi ominaisuuksiksi Lehtiniemi luettelee esiintymis- ja organisointitaidot sekä opetettavan aineen osaamisen ja hyvät opetustaidot.
Lukioon lisää valinnaisuutta
Kysyn Lehtiniemeltä myös lukiomme vahvuuksista, joiksi hän mainitsee fyysiset puitteet ja upean rakennuksen sekä koulussamme käytössä olevan tekniikan. Hänen mielestään tärkeitä vahvuuksia lukiollemme ovat myös monipuolisuus ja työrauha, eikä mahtavaa henkilökuntaa tai meitä ihania opiskelijoita sovi unohtaa.
Entä onko koulullamme joitakin heikkouksia? – Ainahan löytyy jotain kehitettävää. Esimerkiksi monipuolisuutta saisi olla lisää, vastaa Lehtiniemi. Hänen mielestään Suomen lukiot yleensäkin kaipaisivat enemmän valinnaisuutta, ja aineiden yksittäisiä pakollisia kursseja saisi hänen mielestään poistaa valinnaisuuden tieltä.
Lehtiniemellä ei ole suunnitelmissa tehdä lukioon mitään huomattavan suuria muutoksia, vaan hänen mielestään on parasta jatkaa entisiä, hyvin toimivia perinteitä ja projekteja.
– Lukioiden uusi opintosuunnitelma tulee myöhästymään, mutta haluaisin kehittää meidän koulumme kurssitarjontaa, hän kertoo.
Lisäksi hän paljastaa, että koulussamme on eri aineiden opettajista koostuva tiimi, joka miettii koulun tulevaisuutta. Tiimi kaipaisi myös meidän opiskelijoiden mielipiteitä, ja Lehtiniemi korostaakin, että häntä saa aina tulla kiskaisemaan hihasta, jos jokin koulussa kaipaa kehitettävää.
– Opiskelijoiden mielipiteet ovat tärkeitä, hän painottaa.
Vapaa-ajalla
Työpäivän kiireiden jälkeen Lehtiniemi haluaa rentoutua perheensä ja 3-vuotiaan poikansa kanssa. Perheensä kanssa hän tekee ulkomaanmatkoja ja vierailee erilaisissa kulttuuritapahtumissa, vaikka se välillä pienen lapsen kanssa onkin haastavaa. Lehtiniemi on myös aina ollut urheilullinen.
– Erityisesti pidän lenkkeilystä, mutta talvisin myös hiihto ja laskettelu ovat kovasti mieleeni, hän kertoo.
Uudella rehtorilla on myös unelmia ja tavoitteita lukion suhteen, ja niitä ovat hakijatilastojen kasvattaminen sekä koulun monipuolisuuden esille tuominen.
Mitä haluaisit vielä lopuksi sanoa meille lukiolaisille?
– Toivon, että kaikki ottaisivat toiset huomioon esimerkiksi käytöksellään. Lisäksi haluan sanoa, että aina saa ja pitääkin tulla sanomaan, jos jokin koulussa tarvitsee kehittämistä!
Missä he ovat nyt? Järjen kaksi entistä päätoimittajaa kertoo, minne tie vei lukion ja Järjen jälkeen
Päätoimittajana 2008-2009 ja 2010-2011: Aino Pekkarinen
“Aino Pekkarinen on Järjen suloinen ekaluokkalainen. Hän ei tiedä vielä mitä tulee tekemään isona ja luokittelee itsensä vain tavistoimittajaksi. Ainon stereoissa soi Phil Collins ja Celine Dion, näköradiossa pyörii Pearl Harbour”
– Järki 1 -07/08
”Itse olen lukiovuosien jälkeen opiskellut ja valmistunut kauppatieteiden maisteriksi, ja nykyään olen töissä Helsingin yliopiston työsuhdepalveluissa. Opiskeluaikoina toimittajan hommat jatkuivat, kun kirjoitin aktiivisesti sekä ylioppilaskunnan että ainejärjestöni lehteen. Järki taisi ylipäätään olla itselleni sellainen ponnahduslauta opiskelija-aktiivisuuteen. Kirjoittamisen lisäksi toimin opiskeluaikanani myös ylioppilaskunnan hallituksessa ja eri luottamustehtävissä ainejärjestössäni sekä yliopiston hallinnossa. Kaiken kaikkiaan Järjen tekemisestä, meidän toimittajaporukasta ja lukioajoista on jäänyt tosi hyvät muistot!”
Päätoimittajana 2011-2012: Aki Hast
”Meillä oli Järjessä monen alan osaajia mukana. Kunnon huipputiimi. Suurin osa oli myös kavereita keskenään. Yksi digivelho, joka taittoi silloista painettua versiota. Monta valokuvaajaa, ja sitten meitä kirjoittajia. Muistan kirjoittaneeni juttuja hieman epäortodoksisesta näkökulmasta ja halusta herättää ihmisissä ajatuksia. Päätoimittajana myös tehtäviini kuului asioiden järkkäily, kuten painon kanssa kommunikointi.
Lukion jälkeen seilasin vuoden verran vailla miettien mitä tekisin. Ehdin puolisen vuotta käydä yo-pohjaista datanomilinjaa, kunnes ovet aukesivat ammattikorkeakouluun viestinnän linjalle Tornioon. Torniossa vietin nelisen vuotta, ja valmistuin viime toukokuussa medianomiksi. Toisen vuoden kesällä pääsin kesätoimittajaksi Mäntsälän Uutisiin, joka on samaa firmaa Keski-Uusimaan kanssa. Palasin Mäntsälään myös kolmannen vuoden kesällä, ja viime tammikuussa aloitin työharjoittelun Keski-Uusimassa. Tällä hetkellä olen edelleen Keskarilla hommissa toimitussihteerinä. Ei vielä vakinaisesti, mutta määräaikaisena.
”Paljon toimittajantöitä tehnyt toimittajamme Aki on rauhallinen persoona, joka ei jätä hommia puolitiehen.” – Järki 1/2010
Järki ei ollut ensimmäisiä lehtiprokkiksia, missä olin mukana, mutta tärkeä välietappi. Kiinnostus media-alaan kohtaan säilyi, mikä myös ohjasi hakemaan jatko-opintojen suhteen. Järjessä toimittajana sekä päätoimittajana oleminen on kyllä merkattu CV:hen. Sen verran olennainen projekti se mielestäni oli. Muistan myös ammattikorkean pääsykokeissa antaneeni kappaleet silloisista Järjen painoksista minua haastatelleille opettajille muistoksi. En tiedä vaikuttiko se, mutta pääsinpä kouluun.”
Järki nyt ja tulevaisuudessa
Järjen ensimmäinen juttu ilmestyi verkkoon marraskuussa 2013. Vuoden 2014 joulukuussa sivut laitettiin siihen kauneuteen, kuin ne ovat nyt. Enää ei ilmestytä printtinä eikä PDF:nä, vaikkakin lukiolaisille jaettavassa vuosijulkaisussa Järjen juttuja näkyy joka kevät. Järki pyrkii kasvamaan muuttuvan maailman mukana ja olemaan entistä ajankohtaisempi. Sen takia Järki on nyt verkossa ja sosiaalisessa mediassa.
”Digitaalisuus on in nyt ja tulevaisuudessa. Lisäksi nykyinen Järki näyttäisi saaneen paljon ammattimaisemmat sekä virallisemmat muotonsa. Hienoa nähdä julkaisun kehittyvän.” – Aki Hast
Nykyään Järjessä ilmestyy samanlaisia vakiojuttuja kuin aikaisemminkin, kuten projekteista, vanhojentansseista, penkkareista ja lukion vierailijoista koostettuja artikkeleita. Lisäksi kehittelemme joka vuodelle uusia juttusarjoja. Tänä vuonna haastatellaan opettajia ja esitellään Järvenpään lukion linjavaihtoehtoja.
Toimituksessa on viisitoista opiskelijaa, joista osalla on oma tehtävänsä siellä. Pää -ja apulaispäätoimittajat pohtivat juttuideoita ja organisoivat kokoukset, sarjisvastaava piirtelee kuukausittaiset sarjakuvansa ja tekninen tuottaja vastaa teknisistä seikoista.
”Melkeinpä naurattaa kysymys, että ‘ollaanko päästy eteenpäin niistä ajoista, kun itse olin päätoimittaja’. Edistystähän on tapahtunut vaatimattomasti sanottuna huimasti!” – Aino Pekkarinen
Järki on siis kehittynyt muuttuvan maailman ja nuorison mukana viimeiset kymmenen vuotta. Koska Järjen tehtävänä lukiolaisten lehtenä on tuoda esille mielipiteitä ja uutisia myös niille, jotka eivät Järvenpään lukion puskaradiota kuuntele, on meidän ja tulevaisuuden toimittajien pidettävä kiinni Järjen toteutuksesta ja siitä, että sitä luetaan. Printtimedia haihtuu pikkuhiljaa pois, mutta journalismi pysyy. Toimittajien tulee pystyä osoittamaan journalismin tärkeys myös näinkin pienellä tasolla kuin lukiossa.
Hei lukiolaiset, pidetäänhän huolta siitä, että Järki kehittyy ja pysyy ajankohtaisena vielä ainakin toiset kymmenen vuotta? Pliis?
Alunperin kirjoittanut Emma Virtanen
Viime syksynä toisen vuotensa Järvenpään lukiossa aloittanut ehdokas on kielien ja yhteiskuntatieteiden ystävä, jonka tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä auki. Yhteiskunnasta kiinnostuneena hän kertoo kallistuvansa liberaaliin arvopohjaan ja kannattavansa ehdottomasti Pekka Haavistoa tulevissa presidentinvaaleissa, vaikkei äänestämään vielä pääsekään.
Johtajan penkillä Lyytikäinen asettaisi päätavoitteekseen opiskelijakunnanhallituksen opiskelijaläheisyyden lisäämisen:
vaikuttaminen.
Poliittisella kentällä ehdokas sijoittaisi itsensä keskustan tienoille, vaikka presidentinvaaleissa hän äänestäisikin Sauli Niinistöä enemmistön tapaan.
