Opiskelijakunnan hallituksen uusi puheenjohtaja tahtoo lukiosta yhteisöllisemmän paikan

Uusi opiskelijakunnan hallitus valittiin vaaleilla 26. tammikuuta. Tällä kertaa puheenjohtajan pestin nappasi itselleen Riikka Kokko, joka oli myös edellisellä hallituskaudella mukana toimintavastaavana. Toista vuottaan lukiossa opiskeleva Kokko tahtoo hallituksen uutena puheenjohtajana lisätä yhteistyötä lähilukioiden ja Suomen Lukiolaisten Liiton kanssa sekä vaikuttaa koulun yleiseen ilmapiiriin.

Puheenjohtaja Riikka Kokko

Puheenjohtaja Riikka Kokko

Puheenjohtajan tehtävinä on johtaa opiskelijakunnan kokouksia, joihin jokainen lukiolainen on tervetullut päättämään yhteisistä asioista sekä myöntää rahoitusta toimintavastaaville, jotka järjestävät yhteisiä tapahtumia lukiolla.

Opiskelijakunnan hallituksen tehtävänä on ennen kaikkea ajaa lukiolaisten etua.

”Meille saa tulla heittämään mitä vaan ideoita, ei sen tarvitse olla mitään kunnon poliitikkojauhantaa. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa opiskelijakunnan toimintaan”, sanoo Kokko.

Yhteensä opiskelijakunnan hallituksessa on kaksitoista jäsentä, ja kokouksia pidetään aina tarvittaessa, yleensä muutaman kerran kuussa. Hallituksessa on kolme toimintavastaavaa, kaksi kioskivastaavaa, kirjavastaava, sihteeri, kaksi PR- ja tiedotusvastaavaa sekä ympäristövastaava. Eikä tietenkään saa unohtaa itse puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa.

Hallituksen kokouksissa on lämmin tunnelma ja toki haastattelijoita kiinnosti myös kokousten ravitsemuspuoli, mistä pidetään Kokon mukaan hyvää huolta. ”Kysyn yleensä muilta hallituksen jäseniltä, mitä he haluaisivat syödä, ja yleisesti ottaen meillä on kyllä ihan kelpo safkat.”

Tulevalta hallituskaudelta Kokko toivoo enemmän lukioiden välistä yhteistyötä ja opiskelijoiden aktiivisuutta ja positiivista meininkiä. ”Me ollaan täällä teitä varten”, summaa Kokko lopuksi.

Opiskelijakunnan hallitus. Jäsenet vasemmasta yläkulmasta: Maija Mäkinen, Tuuli Pitkänen, Joakim Nyberg, Teemu Enström, Tuomas Härmä, Riikka Kokko, Enni Kuutti, Elias Räinä, Lassi Laasasenaho, Aleksi Mettiäinen


Opiskelijakunnan hallitus.
Jäsenet vasemmasta yläkulmasta: Maija Mäkinen (PR- ja tiedotusvastaava), Tuuli Pitkänen (PR- ja tiedotusvastaava), Joakim Nyberg (kiskavastaava), Teemu Enström (kiskavastaava), Tuomas Härmä (ympäristövastaava) ja Riikka Kokko (puheenjohtaja).
Vasemmasta alakulmasta: Enni Kuutti (kirjavastaava), Elias Räinä (toimintavastaava), Lassi Laasasenaho (toimintavastaava), Aleksi Mettiäinen (sihteeri). Kuvasta puuttuu Santeri Karttunen (varapuheenjohtaja) ja Jerry Halme (toimintavastaava).

Järvenpään lukion opiskelijakunta löytyy myös Facebookista ja Instagramista.




Kinnarin koulu remonttiin – Järvenpään lukio väistötilaksi 1-2 luokkalaisille

Tiistai-iltana 7.2 Järvenpään kaupunki tiedotti, että Kinnarin koulun vanha B-rakennus puretaan sisäilmaongelmien takia. Osa koulun oppilaista siirtyy Järvenpään lukiolle tulevan remontin edestä, kun abiturientitkin painuvat lukulomille.

Hiihtoloman jälkeen lukiolla nähdään uusia, pieniä, kasvoja. Kinnarin koululla purkutyöt alkavat ensi kesänä, mutta sisäilmaongelmista johtuvan oireilun takia koululaisia ripotellaan jo nyt pitkin Järvenpäätä.

Osa koululaisista siirtyy Kinnarin C-rakennukseen ja Yhteiskoululle opiskelemaan, mutta tilanpuutteen vuoksi koulun liki kolmestasadasta oppilaasta noin sata siirtyy Järvenpään lukiolle opiskelua jatkamaan.

1-2 -luokkalaisten majailu lukiolla kestää tämän kevään.

Lukiolle kuljetaan Kinnarin koululta bussikyydillä aamulla, ja sieltä takaisin päivällä. Syksyllä 2017 on odotettavissa, että koululaiset pääsevät eräänlaisiin siirtotiloihin lähelle Kinnarin koulukompleksia.

7.2 tiistai-illan tiedotustilaisuudessa Kinnarin koulun rehtori Hanna Saarinen avasi yleisölle suunnitelmia lukioon siirtymiseen liittyen.

”Järvenpään lukiolta on löytynyt meille yhtenäinen tilakokonaisuus kolmannesta kerroksesta johon kaikki mahtuvat.” Saarinen osoitti erityistä iloa lukion isoa salia ja musiikkitiloja kohtaan. Välituntien viettopaikkaa kaavaillaan lukion tekonurmelle.

Lasten ja nuorten sekä sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualuejohtaja Marju Taurula mainitsi tiedotustilaisuudessa lukiosuunnitelman olevan ”turvallinen ja outo seikkailu”, johon koululaisten on hyvä ryhtyä.

Lukion rehtori kommentoi tulevia muutoksia

”Oppilaiden ja opettajien elämään tällä järjestelyllä ei tule olemaan vaikutuksia”, kertoo koulumme rehtori Marja-Liisa Lehtiniemi.

Ala-astelaisten tuloa on valmisteltu paljon ja järjestelyt on pyritty hoitamaan niin, ettei niistä tulisi haittaa niin lukiolaisille kuin ala-astelaisillekaan. Lehtiniemen mukaan opetustiloista ei tule olemaan pulaa, sillä lukiossamme opetus vähenee abien lähdettyä. Ahtaudesta ei siis missään nimessä pitäisi tulla ongelmaa.

Rehtori Marja-Liisa Lehtiniemi vuoden takaisissa penkkarikemuissa.

Rehtori Marja-Liisa Lehtiniemi. Kuva: Emma Virtanen

Ruokailutkin on suunniteltu niin, että 1-2 -luokkalaisten ruokatunnit ovat kello 10:30. – Näin he saavat syödä rauhassa, eikä lukiolaisten ruokailua varten tarvita mitään erikoisjärjestelyjä.

Koulun henkilökunta on suhtautunut ala-astelaisten tuloon positiivisesti. Opettajat ovat olleet todella innoissaan uusista tulokkaista, ja Lehtiniemi uskookin ala-astelaisten tuovan lisää eloisuutta lukioomme. ”Toivon, että voisimme kaikki pitää yhdessä huolta uusista pienistä oppilaista”, sanoo rehtorimme vielä toiveikkaana.




Roman Schatz pärjää kaoottisessa maailmassa leikkimällä, ja niin meidänkin pitäisi

Roman Schatz tarjosi lukiolaisille lämpimän paketin suvaitsevaisuutta ja ohjeita elämälle lukuvuoden avajaisissa 12.8.2016.

Kirjailija-toimittaja Roman Schatz poikkesi Järvenpään lukion Areenalla saarnaamassa maailman epäkohdista ja jakamassa omia elämänviisauksiaan. Saksalaissyntyinen Schatz saapui Suomeen vuonna 1986 ja on sen jälkeen toiminut Yleisradion juontajana, kirjoittanut kiitettävän määrän erilaisia teoksia sekä isännöinyt Yleisradion keskusteluohjelmaa nimeltä Roman Schatzin Maamme- kirja . Itseään ”mamu-sedäksi” nimittävä Schatz pitää rasismia yksinkertaisesti tyhmänä muoti-ilmiönä ja ylistää latinan kieltä.

Roman Schatzin mukaan sivistys on sitä, että pystyy orientoitumaan maailmankaikkeudessa, ja että pystyy sanomaan oman sijaintinsa siellä. Mediassa esiin nostettuja kamaluuksia seuratessa voi olla vaikea olla huolestumatta ja tuntematta maailmanlopun lähenemistä. Tähän alarmistiseen piirteeseen vedoten Schatz kertoo, että maailma on loppunut viimeiset 5000 vuotta ja aina on mennyt huonosti. Hänen mukaansa jyvät täytyy osata erotella akanoista ja tajuta, mihin kannattaa uskoa. Maailmankuvan jatkuva muuttuminen tekee tästä kaikesta kuitenkin haasteellista.

”Jossain vaiheessa luultiin, että Aurinko kiertää maapalloa ja Jumala valvoo, piru ja enkelit ovat kaikki sillä selvää. Kylmä sota, hyvät pahat ja rumat, tämä on yksinkertainen algoritmi.” Kuitenkin yksinkertainen algoritmi sekoittui, avaruusteleskooppi Hubble tuli ja yhtäkkiä tiedetään että maailmankaikkeus laajeneekin kiihtyvää vauhtia. Schatz sanoo ihmisen paikan pienenevän omassa universumissaan. Ihmisen kyky orientoitua ja löytää itsensä maailmankaikkeudessa riippuu ihmisen omista vaistoista erottaa helposti hyvät, pahat ja rumat.

IMG_6941

Roman Schatz avaa myös omaa mielipidettään seksuaalisuudesta sekä rasismista. Hänen mukaansa kaikkeen mihin ihminen on itse syytön, ei tulisi koskea; ihon värin, seksuaalisuuden, synnyinmaan ja äidinkielen ollessa biologisia ja ihmisen vaikutuksen ulkopuolella, uskonto ja politiikka kuuluvat sitten toiseen ryhmään. Schatz sanoo, että poliittisista mielipiteistä ja uskonnollisista vakaumuksista täytyisi ehdottomasti keskustella.

Hän tekee selväksi oman näkemyksensä siitä, että jokaiseen kulttuuriin syntyy jossain kohdassa jonkinlainen jumala, joka (gjos ihmiset ovat tarpeeksi tyhmiä) erottaa ihmisryhmiä toisistaan. Tähän hänen mukaansa ei olisi varaa aikakaudella, jolloin lentokoneella pääsee vuorokaudessa minne tahansa maailmassa.

Schatzin puhuessa seksuaalisuudesta ja sen evolvoitumisesta, hän sivuaa horisontissa näkyvää homoavioliittoa ja kaukaiselta tuntuvaa ryhmäavioliittoa, joka kerää jonkin verran myös naurunpyrähdyksiä yleisössä. Hän kannustaa kehittämään itse omaa seksuaalisuuttaan sellaiseksi, josta itse ja muut voivat nauttia, joka on laillinen, vastuuntuntoinen ja joka ei ole keneltäkään pois. Schatz pitää huolestuttavana, kuinka moni ihminen uskoo naisen olevan L’Oréalin arvoinen, ja että parasta mitä mies voi saada on Gillette. Meidän tulisi kehittää omaan kehoomme sellainen suhde, että voimme nauttia siitä vähemmän tai enemmän riippumatta siitä miltä näytämme.

Mä olen tuntenut naisia jotka ovat olleet arvokkaampia kuin L’Oréal ja olen saanut paljon parempaa kuin Gillette. Uskokaa pois.

”Mamusedän” saavuttua Suomeen hänen piti lähteä autolla Helsingin keskustaan. Suomea osaamaton Schatz löysi kuitenkin lopulta oikean tien, josta kiittää latinan kieltä. Ruotsinkielisen tiekyltin samankaltaisuus saksankieliseen selittyy samalla kantakielellä. 9-vuotiaana ensimmäisenä vieraana kielenä latinaa opiskellut Schatz muistuttaa Euroopan ja koko sivistyneen maailman, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, äidinkielellisen perustan piilevän tuossa kuolleessa kielessä. Ilman latinaa Schatz sanoo että ei osaisi Suomea vieläkään, eikä olisi löytänyt varmaan edes lukiollemme.

Latinaa kannattaa opiskella pelkästään sen takia, ettei teitä kuseteta.

Schatz lohduttaa kuitenkin harvinaisempien kielten opiskelijoita vielä tärkeällä muistutuksella; Kieliin liittyy monenlaisia hyötyjä, joita ei pitäisi arvioida ainoastaan sen perusteella, kuinka paljon niillä mahdollisesti tienaa myöhemmin.

IMG_6972

Roman Schatzin mukaan kenenkään ei tarvitse aikuisena ratkaista matemaattisia yhtälöitä, mutta pitää asian ytimenä juuri tätä; Ihmisen täytyy osata ymmärtää mitä ja milloin hän mitäkin tarvitsee.

Tässä kaoottisessa maailmassa, joka nopeutuu kokoajan ja jossa tietää että ei voi pysyä perässä aivojen eksponentiaalisen kehittymättömyyden takia, paras tapa oppia ja pärjätä on Schatzin mukaan leikkimällä. Homo ludens eli leikkivä ihminen ei ota itseään tai omistamaansa tavaraa liian vakavasti. Tällaiseen Johan Huizingan ”Homo Ludens” -teokseen perustuvaan elämänviisauteen Roman Schatz päätti puheensa.
[pullquote-left]Me tultiin tänne leikkimään, jookosta?[/pullquote-left]




Järki vieraili Lännen Mediassa

Perjantaina 20.5. Järjen toimitus hyppäsi junaan kohti Helsinkiä. Kohteena oli Lännen Median toimitus, jossa pääsisimme tutustumaan toimituksen saloihin.

 

Lännen Media on 12 eri maakuntalehden tuotantoyhtiö, joka toimii eri puolilla Suomea. Lännen Media tuottaa ajankohtaisia uutisia, niiden kuvia, videoita ja grafiikkaa, sekä erilaisia teema-artikkeleita. Lännen Median uutishuone, jossa toimituksemme vieraili, sijaitsee Alma-talossa, Alvar Aallon kadulla Helsingissä.

Vierailulla oppaanamme toimi päätoimittaja Matti Posio. Posio esitteli sekä rakennusta, että toimitusta. Hän esimerkiksi näytti meille erilaisten Lännen Mediaan kuuluvien lehtien, kuten Aamulehden, artikkeleita. Posio esitteli toimituksellemme kaikki Lännen Mediaan kuuluvat lehdet ja vastasi moniin kysymyksiin lehtien taitosta ja artikkelien luomisesta. Saimme esimerkiksi tietää, että artikkelin aiheesta ja pohjatiedosta riippuen artikkelin kirjoittamiseen kuluu aikaa minuuteista päiviin. Saimme myös vihiä hyvästä otsikoinnista: nettiartikkeleiden otsikoiden täytyy paljastaa enemmän kuin sanomalehtien, sillä netissä olevien artikkelien yhteydessä ei välttämättä ole kuvaa havainnollistamassa aihetta.

 

Lännen Media

– tuottaa sisältöä 12 lehteen

– 40 journalistia Suomessa ja ulkomailla

– levikki n. 500 000 lehteä

– lukijakunta n. 1,2 miljoonaa

 

Esittelimme toimittajille Järjen nettisivut, jotka saivat kehuja ulkoasustaan. Toimittajat lupasivat käydä lukemassa lehteä aika ajoin. Myös Lännen Median lehdet julkaisevat juttujaan netissä ja nykyteknologia on valloittanut lehtien toimituksen – journalistit eri puolilta Suomea osallistuvat kokouksiin videopuhelun välityksellä. Toimittajat nostivat esille myös sen, kuinka helposti Suomessa voi haastatella poliitikkoja ja jopa presidenttiä tai päästä seuraamaan eduskunnan istuntoja.

Lännen Median toimittaja Lauri Nurmi työskenteli kolmen jakson ajan yhteiskuntaopin ja historian opettajana Järvenpään lukiossa.

Lännen Median toimittaja Lauri Nurmi työskenteli kolmen jakson ajan yhteiskuntaopin ja historian opettajana Järvenpään lukiossa.

 

Toimittajat antoivat meille hyviä elämänohjeita, kuten ”Olkaa uteliaita” ja ”When the going gets tough, let the tough get going”. Näitä ohjeita aiomme noudattaa tiiviisti.

 




Aalto 1 – Suuri askel suomalaisille, suurempi askel suomalaisuudelle

 
Aalto-1 on ensimmäinen satelliitti, joka on suunniteltu ja rakennettu kokonaan Suomessa. Tämä ei ole kuitenkaan ensimmäinen kerta, kun suomalainen teknologia matkaa avaruuteen.

Kyseessä oli vain avaruustekniikkakurssin ryhmätyö, joka yltyi satelliitiksi.

Aalto-1 on useiden suomalaisten yliopistojen ja instituuttien yhteistyönä toteutunut pienehkö satelliitti. Vuonna 2010 alkanutta projektia vetää Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun radiotieteen ja tekniikan laitos. Maitopurkin kokoinen paketti on täynnä huippututkimuslaitteita ja suomalaista osaamista.

Ensimmäisen puhtaasti suomalaisen satelliitin tavoite on osoittaa, että sen kantama tekniikka toimii myös avaruudessa. Aalto-1 -satelliitin yksi keskeisistä laitteista on mm. Teknologian tutkimuskeskuksen (VTT) spektrikamera, joka kuvaa maapallon värejä erittäin tarkasti. Toinen vahva pelin kääntäjä on Ilmatieteen laitoksen sähköstaattinen plasmajarru, jolla satelliitti saadaan tuhottua ilmakehässä sen jättämättä taakseen avaruusromua.

Avaruusromuksi kutsutaan tyhjän panttina avaruudessa leijailevaa teknologiaa. Avaruusromun luetteloinnin mukaan maapalloa kiertäviä (vähintään 10 cm kokoisia) romukappaleita on yli 20 000. Arvioidaan kuitenkin, että maan kiertoradalla on jopa 100 miljoonaa kappaletta, joita ei pystytä seuraamaan niiden pienen koon takia. Noin 27 000 km/h vauhdilla etenevät kappaleet voivat maata kiertäviin tekokuihin törmätessään aiheuttaa suurta tuhoa.

Suomi otti aluksi tukea naapureista

Aalto-1 on kosketus suomalaista osaamista, mutta ei suinkaan ainoa avaruuteen matkannut suomalaismainen teknologiapläjäys. Vuonna 1985 alettiin kehittämään ruotsalais-neuvostoliittolais-suomalaista ASPERA -analysaattoria, joka lähetettiin Marsiin PHOBOS -luotaimella. Suomen (etenkin Ilmatieteen laitoksen) vahvuudet projektissa keskittyivät vaikeiden olojen tekniikkaan. Tämä oli ensimmäinen avaruusteknillinen harppaus Suomelle.

Eräiden lähteiden mukaan Suomesta haettiin jopa kosmonauttia 1980-luvulla, mutta Suomi torjui ehdotuksen poliittisista syistä. Niin sanotusti vastapainona Suomi liittyi Euroopan avaruusjärjestyksen (ESA) liitännäisjäseneksi vuonna 1987 ja kahdeksan vuotta myöhemmin varsinaiseksi jäseneksi.

Järvenpään lukiolaiset pääsivät ihailemaan nanosatelliittia Espooseen

Aalto-1 on nanosatelliitti: painoa on noin neljä kiloa ja korkeus on huimat 30 senttimetriä. Aalto-1:n kuljetus kiertoradalle on noin 200 000 euron kyyti, joka korostaa kevyiden satelliittien edullisuutta. Niiden onkin huomattu yleistyneen viime aikoina, kun naapurimaat Viro ja Ruotsi ovat jo oman maitotörppönsä avaruuteen lennättäneet. 

Toinen edullisuuden seikka on sen mitoissa ja materiaaleissa. Aalto-1 noudattaa useiden nanosatelliittien tavoin Kalifornian teknillisen yliopiston (CalTech) ja Stanfordin yliopiston kehittämää CubeSat -standardia, joka määrittelee satelliitin edellä mainittuja ominaisuuksia.

Artikkelin kaikki kuvat ovat Aalto University School of Electrical Engineering -Facebook sivulta.

Tämän vuoden avaruussää-kurssilaiset pääsivät syksyllä ihmettelemään satelliitin prototyyppiä Espooseen. Kurssille osallistunut Peppi Puttonen kuvailee satelliittia osoitukseksi suomalaisen opetuksen tasosta.
– Minusta on hienoa saada Suomelle vihdoin oma satelliitti, Puttonen sanoo.

24:stä opiskelijasta koostunut ryhmä kuunteli luennon satelliiteista, jonka jälkeen he pääsivät näkemään pajan, jossa prototyyppiä rakennettiin. Itse prototyypin näkeminen kävi suhteellisen nopeasti hygieniasyiden vuoksi.
– On todella hienoa kun saada Suomelle kokonaan opiskelijoiden tekemä satelliitti, Peppi Puttonen korostaa.

Suomi on pieni, mutta loistelias tekijä

Vielä tänäänkin avaruudessa Aurinkoa tutkiva SOHO (Solar and Heliospheric Observatory) kantaa suomalaista työtä mukanaan. Turun yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen kädenjälkenä on ERNE -partikkeli-instrumentti ja SWAN -aurinkotuuli-instrumentti. Vuodesta 1995 asti toiminut ERNE tutkii ja mittaa auringon emittoimia energeettisiä hiukkasia. SWAN on ranskalais-suomalainen ja ERNE on vielä vähän enemmän sinivalkoinen.

ESA:n avaruusobservatorio Herschel kuljetti mukanaan suomalaisen Opteon -yhtiön hiomaa mittauspeiliä. Kolme ja puoli metriä leveä peili oli vuonna 2009 suurin avaruuteen lähetetty kuvastin. Samankaltaista huippulaatua ei olisi muualta löytynyt kuin Suomesta. 2012 loppunut hanke tuottaa edelleen suurta ylpeyttä suomalaisissa avaruuden harrastajissa.

Maaliskuun 2016 esittelytilaisuus. Kuvassa (vas.) Janne Kuhno, professori ja projektin vetäjä Jaan Praks, Antti Kestilä ja Tuomas Tikka.

Maaliskuun 2016 esittelytilaisuus.
Kuvassa (vas.) Janne Kuhno, professori Jaan Praks, Antti Kestilä ja Tuomas Tikka.

Aalto-1 satelliitin aika koittaa pian

Aalto-1 satelliitti lennätetään avaruuteen Falcon 9 -kantoraketissa, yhteensä 86:n nanosatelliitin kanssa. Satelliitin lähetys on viivästynyt yhdeksän kuukautta Falcon -raketin räjähdyksen takia.

Laukaisunvälittäjänä toimii hollantilainen SpaceX -yhtiö ja laukaisu toteutetaan Kalifornian Vandenbergin lentotukikohdassa sijaitsevalta laukaisualustalta. Aalto-1 -satelliittia seurataan koko sen 2-5 vuotisen tehtävän ajan Espoon Otaniemessä olevalta maa-asemalta. Satelliitin luovutus laukaisunvälittäjälle on tarkoitus tapahtua ennen juhannusta.

Avaruus 2.0: Avaruus tavallisille kansalaisille

Aalto -yliopisto on satelliittiprojektien suhteen aivan tulessa, sillä seuraavaa maan ulkopuolista reissua kaavaillaan jo ensi syksylle. Aalto-2 projekti perustuu viiteenkymmeneen pieneen CubeSat -satelliittiin. Alulla on myös ICEYE – projekti, joka keskittyy arktisiin meriväyliin satelliittien avulla. Suomen 100 -vuotispäiville on myös suunnitteilla jonkinlaista tekokuuta.

Huhtikuun lopulla Järvenpään kirjaston Tyyni Tuulio -salissa luennoineet satelliitin työryhmäläiset Tuomas Tikka ja Leo Nyman kertoivat uudesta teollisuuden alasta: avaruudesta. Heidän mukaansa Aalto-1 projektin aikana työskennelleistä oppilaista on koostunut uusia avaruudellisia yrityksiä ja projekti on auttanut oppilaita työelämän kanssa.

Satelliittikiinnostuksen nopea kasvu on vahva merkki suomalaisen avaruusteknologian opetuksen ja osaamisen voimistumisesta. Tämän tiedon valossa kaikennäköiset ja -muotoiset tähtitieteestä kiinnostuneet voivat odottaa tulevaa hymyssä suin.

Aiheesta lisää Aalto-1:sen laukaisusivustolta ja Facebookista.
Kuvien lähteet: Aalto University of Electrical Engineering (Facebook)



Ronja Suokivi opk:n uudeksi puheenjohtajaksi

Opiskelijakunnan toiminnan tulisi muuttua rennommaksi opiskelijakunnan uuden puheenjohtajan Ronja Suokiven mielestä. Toista vuottaan lukiossa opiskelevalle Suokivelle on tärkeää, että jokainen vähänkin opiskelijakunnasta kiinnostunut voi heittäytyä mukaan toimintaan, vaikka ei tietäisikään mitään opiskelijakunnasta tai politiikasta.

Alkuvuodesta pidetyssä puheenjohtajaäänestyksessä ehdolla olivat Suokiven lisäksi ensimmäisen vuoden opiskelija Joakim Nyberg ja abiturientti Henrik Räinä. [pullquote-right]“Kaikki toimintaan mukaan haluavat ovat aina lämpimästi tervetulleita.”[/pullquote-right]“Oli ihannoitavaa, kuinka paljon Joakimilla oli rohkeutta tulla pj-ehdokkaaksi, vaikka onkin vasta ensimmäisen vuoden opiskelija. Henrik tuli vitsillä mukaan, ja siitäkin olen erittäin iloinen. Se toi kokoukseen omanlaisensa tunnelman ja rentoutti kaikkia.”

Viime vuoden toimintavastaavana kokemusta kerryttänyt Suokivi vei kuitenkin voiton. Puheenjohtajuudesta hänellä ei ole suoraa kokemusta, mutta hän kiittelee edellistä puheenjohtajaa Olli Puumalaista saamastaan hyvästä esimerkistä. “Aion ylläpitää samanlaista rentoutta ja positiivisuutta. Sitä meidän koulu tarvitsee.”

Haasteita ja mahdollisuuksia

Suokivellä on paljon ideoita siitä, kuinka opiskelijakunnan toiminta saataisiin helpommin saavutettavaksi lukiolaisille. Isolle osalle lukiolaisista ei edes ole selvää, mikä kuuluu opiskelijakunnan tehtäviin ja mikä taas on toimikuntien tehtävä. [pullquote-left]“‘Eteenpäin’, sanoi mummo lumessa. Sinne mekin mennään.”[/pullquote-left]“Haluaisin luoda selkeämpää pesäeroa toimikuntien ja opk:n toiminnan välille. Opk:n työ on lukion asioihin vaikuttamista ja niiden ylläpitämistä, ja toimikunnat järjestävät bileet. Haasteena on myös sellainen negatiivinen palaute, josta on mahdotonta lähteä kehittämään asioita. Kritiikki olisi tehokkaampi toiminnan vaikutin.”

Suokivi painottaa, että kyseessä on kuitenkin lukio, ja kaikki haluavat saada sieltä hyviä muistoja. Opiskelijakunnan toiminnan pitäisi siksi olla rennompaa, jotta useampien olisi helpompaa osallistua. “En halua, että kenenkään mielipiteitä kokouksissa sorretaan, sillä kaikilla on omat näkemyksensä asioista ja elämästä. ‘Eteenpäin’, sanoi mummo lumessa. Sinne mekin mennään.“




Oppilaskunnan hallituksen kokoonpano ja tehtävät

Uusi hallitus koulumme oppilaskuntaan on valittu vuoden 2016 tammikuussa oppilaskunnan vuosikokouksessa. Yksi toimikausi hallituksessa on vuoden mittainen.

Uuden hallituksen kokoonpano ja tehtävät

Oppilaskunnan puheenjohtajaksi valittiin oppilaskunnan viime vuosikokouksessa toisen vuoden opiskelija Ronja Suokivi. Suokivi on ollut oppilaskunnan jäsen aikaisemminkin ja toiminut muun muassa toimintavastaavana. Puheenjohtajan tehtäviin kuuluu johtaa oppilaskunnan toimintaa ja osallistua opettajankokouksiin. Tämän vuoksi puheenjohtajan työ on vastuullista ja vaatii hyvää stressinsietokykyä sekä taitoa muuttaa asioita ja ottaa niihin reippaasti kantaa.

Varapuheenjohtajaksi valittiin Joakim Nyberg. Varapuheenjohtaja osallistuu opettajan kokouksiin sekä vanhempainyhdistyksen kokouksiin, joten tämäkin työ on vaativaa ja vastuullista. Sihteeriksi pääsi Eetu Mölsä. Mölsän tehtävä on vastata kokousten pöytäkirjoista. Tiedottajaksi ja PR-vastaavaksi otettiin Vera Djakonoff. Hänen tehtäviinsä kuuluu hoitaa oppilaskunnan tiedottaminen Facebookissa ja areenalla. Kirjavastaavaksi valittiin Henna Melender, jonka tehtäviin kuuluu toimittaa kirjalista Suomalaiseen Kirjakauppaan ja Jameralle. Toimintavastaavia ovat tänä vuonna valitut Riikka Kokko ja Elias Räinä. Heidän tehtävänään on järjestää kouluumme toimintaa, kuten syksyllä toimintapäivä. Kioskivastaavaksi pääsi Teemu Enström. Enström kokoaa kioskitiimin ja järjestää sen toiminnan. Tärkeässä tehtävässä oppilaskunnan ohjaajana ja rahastonhoitajana toimii lehtori Joona Svala. Hallitus perustaa tarvittaessa erillisiä toimikuntia hoitamaan laajempia tehtäväkokonaisuuksia, esimerkiksi penkkarit ja abiristeilyn.

Oppilaskunnan rahankäyttö

Oppilaskunnan tärkeimmät tulonlähteet olivat viime vuonna valokuvauspalkkiot sekä tuotot limu-, välipala- ja kahviautomaateista. Suurin osa tuloista kuluu erilaisten tapahtumien järjestämiseen sekä nettisivujen ylläpitämiseen ja stipendeihin, kuten myös Wanhojen tansseihin.

Oppilaskunnan merkitys koulussamme

Oppilaskunta järjestää lähes kaikki koulumme tapahtumat ja toiminnan sekä pyrkii vaikuttamaan siihen, että kaikilla olisi koulussa mahdollisimman hyvä olla. On myös oppilaskunnan ansiota, että koulussamme käy osa vierailijoista ja että meillä on välipala-, limsa- ja kahviautomatti. Oppilaskunta järjestää myös Wanhat ja ylläpitää monia nettisivuja. Oppilaskunnan kioskitiimi myy koulutarvikkeita kioskilla ja aktiiviset oppilaat järjestävät valokuvaukset, penkkarit ja abiristeilyn pitäen huolen siitä myös siitä, että Jamera myy koulullamme kirjoja joka jakson alussa.

Oppilaskunnassa oppii kaikenlaista: siellä pääsee vaikuttamaan omaan ja yhteiseen tulevaisuuteen sekä lukion yhteishenkeen ja tapahtumiin sekä seuraamaan opettajan kokouksia ja vaikuttamaan niiden päätöksiin. Oppilaskunnassa oppii myös vastuun kantamista sekä muiden ihmisten kanssa työskentelemistä. Oppilaskuntaan osallistumisesta voi olla hyötyä myös työhaastatteluissa ja jatko-opiskelupaikoissa. Oppilaskunnassa pääsee sekä näkemään, miten erilaisia tapahtumia järjestetään ja olemaan mukana muuttamassa itselleen tärkeitä asioita. Oppilaskunnassa oppii pakosta yhteiskuntaan liittyviä hyödyllisiä asioita, kuten rahankäyttöä.




Elävien kuvien SM-kultaa Järvenpäähän!

Filmi- ja Videokuvaaja Liitto ry:n vuosittainen harrastelyhytelokuvien SM-kilpailu palkitsi tuplasti Järvenpään lukiossa.

Lauantaina 16.4 pidetyssä Filmi- ja Videokuvaajien Liiton suomenmestaruuskilpailussa Järvenpään lukion abiturientti Ossi Kallio ja kuvataiteen opettaja Sakari Mäkelä voittivat kultaiset HarrastajaOskarit elokuvillaan Life ja Decadent. Post-apokalyptinen, KU07 -kurssilla tehty Decadent (5 min 4 s) sisältyi nuorten kilpailusarjaan ja koskettava Life (2 min 20s) avoimeen kilpailusarjaan.

Järvenpään lukion rehtori Marja-Liisa Lehtiniemi korosti keskiviikkoaamuisessa voittajien kukituksessa tällaisten saavutuksien olevan isojen lukioiden hyve. ”Meidän lukiossa on suurille massoille suunnattua opetusta, mutta sen lisäksi löytyy myös opetusta niille, jotka kaipaavat vielä toisenlaista painotusta”,  rehtori kertoi.

Sakari Mäkelä kannustaa oppilaita osallistumaan festivaaleihin ja kilpailuihin omilla töillään myös muilla aloilla.

Lyhytelokuvat löydät Youtubesta sekä lukion kuvataideblogista.

Tulokset

Avoin sarja
1. Sakari Mäkelä, Life
2. Ismo Kiesiläinen, Pianotrio numero 1
3. Aatos Suomilammi, Täydellinen rikos

Dokumenttisarja
1. Keijo Skippari, Rintamalotta
2. Petri Suominen, Espoonjoki, Osa 1 alkulähteillä
3. Ilkka Saarela, Kultaa kurussa

Minuuttisarja
1. Hamid Al-Sammarraee, Toivo
2. Ulla-Maija ja Isla Lilja, Juhlat
3. Eero Styf, The Little Moose Hunters                            

Nuorten sarja
1. Ossi Kallio, Decadent




Sisua ja solidaarisuutta maailmanpolitiikkaan

Suomi on ollut kansainvälisen yhteistyöjärjestö Yhdistyneiden kansakuntien jäsen vuodesta 1955. 9. joulukuuta 2015 Suomen 60-vuotista taivalta rauhan turvaajana ja ihmisoikeuksien puolustajana muiden jäsenmaiden joukossa juhlittiin Finlandia-talolla, jonne kerääntyi noin 1400 vierasta.

Myös Järvenpään lukion YH05-kurssin opiskelijat sekä kaksi lukion lehden Järjen toimittajaa pukeutuivat parhaimpiinsa, hyppäsivät aamulla junaan ja pääsivät räntäsateesta huolimatta paikalle opettajien Suvi Randénin ja Timo Joutsivuon johdolla.

Ulkoasiainministeriön järjestämässä YK-juhlassa pohdittiin Suomen historiaa ja tulevaisuutta osana Yhdistyneitä kansakuntia sekä YK-jäsenyyden merkitystä suomalaisille. Puhujanpönttöön nousivat tasavallan presidentti Sauli Niinistö, eduskunnan puhemies Maria Lohela, pääministeri Juha Sipilä ja ulkoministeri Timo Soini.  Musiikista vastasivat Tapiolan nuorten sinfoniaorkesteri, suomalaista ja irakilaista kansanmusiikkia yhdistävät Ninni Poijärvi ja Ali Alawad sekä kuulovammainen räppäri Signmark. [pullquote-left]YK:n pääsihteerinä vuodesta 2007 toiminut Ban lensi Suomeen kesken Pariisin ilmastokokouksen osallistuakseen juhlaan.[/pullquote-left]

Valokeilan kuitenkin vei juhlan pääpuhuja Ban Ki-moon. YK:n pääsihteerinä vuodesta 2007 toiminut Ban lensi Suomeen kesken Pariisin ilmastokokouksen osallistuakseen juhlaan.

Lisää näkyvyyttä, lisää ääntä

Ban kiitti Suomea aktiivisesta osallistumisesta YK:n toimintaan, mutta kehotti Suomea ottamaan osaa vielä näkyvämmin ja korottamaan ääntään YK:n ihmisoikeustyössä. Hän kertoi liikuttuneensa siitä, kun sai kuulla, että vielä talvi- ja jatkosodan jälkeen Suomikin oli käytännössä kehitysmaa, joka joutui turvautumaan Yhdistyneiden kansakuntien apuun; suomalaisille lapsille lähetettiin muun muassa vaatteita. Tämä muistutti häntä hänen kotimaastaan Koreasta. Ban oli vain 6-vuotias, kun Korean sota alkoi.

[pullquote-right] ”Jos taistelu ilmastonmuutosta vastaan hävitään, maailmalla ei ole b-suunnitelmaa.”[/pullquote-right]Pääsihteeri puhui myös ilmastonmuutoksesta ja Eurooppaan tulevista pakolaisista. Hän muistutti tiukasti Pariisin ilmastokokouksen ja sen lopputuloksen tärkeydestä, sillä “jos taistelu ilmastonmuutosta vastaan hävitään, maailmalla ei ole b-suunnitelmaa”. Vuonna 2016 YK aikoo solmia kansainvälisen sopimuksen vastuun jakamisesta pakolaiskriisin hillitsemisessä. Syyrian sota ja sitä seuranneet pakolaisaallot ovat globaali ongelma, ja pakolaisia kohtaan pitää olla solidaarinen. Yli 60 miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kotiseudultaan – heidän ihmisoikeuksiaan ei pidä polkea enempää.

Sisulla eteenpäin

Vaikka YK on hankalien, monisyisten ongelmien edessä, Ban uskoo, että järjestön ja sen jäsenmaiden on mahdollista tehdä maailmasta vielä parempi paikka elää. Hän kertoi inspiroituneensa suomen kielen sanasta sisu, jonka hän käänsi englanniksi päättäväisyydeksi, kestävyydeksi ja rohkeudeksi vaikeiden aikojen koittaessa. Sitä me kaikki kuulemma tarvitsemme nyt ja tulevaisuudessa. ”Elämme konfliktien, tuhon ja pelon aikaa, mutta myös toivon, tulevaisuuden ja hyvien päätösten aikaa”, pääsihteeri summasi.

Banin puhe valoi toivoa myös Järvenpään lukion opiskelijoihin, jotka kaikki vaikuttivat pitkän ja puheentäyteisen juhlan jälkeen yhtä innostuneilta kuin aamulla. Koko YK-juhla oli kaiken kaikkiaan opiskelijoiden kesken menestys; lähdimme takaisin tuuleen ja tuiskuun paitsi entistä viisaampina, myös inspiroituneina.




Suunnitteilla lukioiden yhdistyminen

Järvenpään ja Tuusulan kunnanvaltuustot suunnittelevat Kellokosken lukion oppilaiden siirtämistä Järvenpään lukioon. Suunnitteilla oleva lukioiden yhdistäminen pelastaisi Kellokosken lukion oppilaiden koulupaikat.

Tuusulan kunnalla on ollut viime vuosina vaikeuksia ylläpitää Kellokosken lukiota, joten opetuslautakunnan kokouksessa on pohdittu lukioiden yhdistämisen mahdollisuutta. Lukioiden yhdistyessä Järvenpään lukion oppilasmäärä kasvaisi, minkä seurauksena luokkatiloista saattaisi syntyä pulaa.

Järvenpään lukion apulaisrehtori Jarno Hautamäki arvioi, että lukioiden yhdistyessä bussiliikenne Kellokoskelta tulisi lisääntymään. Hautamäen mukaan oppilasmäärän lisääntyessä hallintoon tarvittaisiin ehdottomasti lisää henkilöstöä. Lukion laajentaminen olisi ”arkkitehtuurisesti mahdollista” – Hautamäen arvion mukaan lisäsiiven rakentamiseen kuluisi noin kolme vuotta. Lukion laajentaminen kuitenkin vähentäisi jo entuudestaan vähäistä parkkipaikkojen määrää.

Suunnittelu on vasta aluilla ja muita ratkaisuja mietitään.