Ex-suurlähettiläs haluaa lisää luovuutta

Yhdysvaltojen entinen suurlähettiläs Bruce Oreck piti Areenalla puheen peloista ja riskinotosta. Yleisen kysymystuokion jälkeen keskustelu jatkui vielä opettajanhuoneen kahvipöydän ääressä.

Suurlähettilääksi Oreck päätyi kerättyään Barack Obaman vaalikampanjaan yli 500 000 dollaria, jolloin Obama nimitti hänet Suomeen. Oreck itse toivoi pääsevänsä tänne Suomen energiatehokkuuden ja vaihtoehtoisten energiamuotojen kehittämistyön takia.

Kuvat: Heikki Tervanen

Kuvat: Heikki Tervanen

Oreckin taustoja tutkiessa törmää hieman yllättävään löytöön; verotuksesta useita kirjoja kirjoittanut, bodaava, mineraaleja keräilevä menestynyt lakimies aloitti yliopistouransa Johns Hopkinsin yliopistossa ja suoritti kandidaatintutkintonsa – wait for it – taiteissa. Kyllä. Tällä miljoonayritys Oreck Corporationin perustajan David Oreckin pojalla ja perijällä on kandidaatintutkinto taiteissa.

Toisaalta juuri taidekoulutus antaa Oreckin puheille pohjan. Lähes jokaisessa antamassaan haastattelussa hän nimittäin painottaa tarinankerronnan merkitystä yrittäjyydessä. Kommunikaatiotaitojen puute on Oreckin mukaan joidenkin teollisuuteen liittyvien asioiden ohella tärkein syy sille,[pullquote-left]The twenty-first century belongs to the quick-witted.[/pullquote-left] miksi Suomen talous laskee, vaikka maa listautuu kilpailukyvyssä maailman neljänneksi parhaaksi. ”Yrittäjän pitää osata kertoa tarina, sillä ne vetoavat ihmisiin kaikkialla maailmassa. Suomalaiset voisivat oppia yhdysvaltalaisilta myös optimismia, joka on kaiken luovuuden polttoainetta”, Oreck sanaili Aalto-yliopiston nettisivuilla tämän vuoden elokuussa julkaistussa uutisessa. Hän aloitti muun muassa tarinankerronnasta luennoinnin Aallossa tänä syksynä.

Kysyttäessä tärkeintä asiaa mitä lukio voi oppilailleen opettaa, Oreckin vastaus tulee kuin suoraan apteekkarin hyllyltä:[pullquote-right]”The best ideas in the world kept in a closet don’t have an impact.”[/pullquote-right] luovuutta. Kouluissa opetetaan edelleen liikaa mitä ajatella, kun pitäisi opettaa kuinka ajatella. Yhdysvalloissa lapsille opetetaan ensimmäisestä koulupäivästä lähtien tarinankerrontaa sen eri muodoissa. Oreckin mielestä se tulisi saada myös suomalaisiin kouluihin osaksi normaalia lukujärjestystä.

IMG_1220

”Finland is a country that was actually founded by storytellers. The whole consept of Finland was founded by architects, musicians, poets, painters and writers, all of whom are storytellers. So along all of the modern nations Finland alone has the right to claim, as part of its DNA, your skills as storytellers, because that’s where modern Finland comes from. But somewhere in the last century that skill and that passion for it has gone to sleep somewhere. It’s not that you can’t. It’s just that you simply put it in the closet and misplaced it. Now is the time go rummaging through closet and find it and shake it out of its slumbers and reclaim it. Now is the time to wake up.”




Töihin tai opiskelemaan ulkomaille? – Järki vieraili urapäivässä

Tänäkin vuonna Järvenpään lukion urapäivä tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden tutustua erilaisiin tulevaisuuden uravalintoihin. Järki tutustui kahteen näistä esittelyistä: työntekoon pohjoismaissa Nordjobbarina ja jatko-opiskeluun ulkomailla.

Jo perinteeksi muodostuneessa urapäivässä oli tarjolla taas kattava annos ideoita tulevaisuuden suunnitelmiin ja uravalintoihin. Tarjolla oli esittelyitä aina ammatillisesta koulutuksesta ulkomailla opiskeluun ja työskentelyyn. Osa luennoitsijoista oli lukiomme entisiä opiskelijoita, kuten esimerkiksi Nordjobb-esittelijä Miro Rein, osan ollessa oppilaitoksista tai esittelyalan ammattilaisia.

Nordjobb -töihin pohjoismaihin?

Nordjobb on pohjoismaalainen 18-28-vuotiaille tarkoitettu työmarkkinaohjelma, joka tarjoaa pohjoismaalaisille nuorille mahdollisuuden tutustua toiseen Pohjoismaahan ja sen kulttuuriin työnteon kautta. Käytännössä tämä tarkoittaa useimmiten kesätöitä ja asumista työaikana maassa. Nordjobb järjestää töiden lisäksi kulttuuriaktiviteettejä kohdemaassa läpi työjakson. Ohjelma on Pohjoismaiden ja pohjoismaisten yritysten tukema, erityisenä tavoitteena lisätä työntekijöiden liikkuvuutta Pohjoismaissa ja parantaa pohjoismaisten kielien osaamista. Kielitaidon kehittyminen onkin monille lähtijöille keskeinen tavoite, vaikka pelkkä ulkomaisen työkokemuksen tuoma etu työelämässä onkin merkittävä. Onhan ulkomailla töissä oleminen myös aivan uudenlainen kokemus ja se antaa mahdollisuuden itsenäistymiseen ja uusiin ihmisiin tutustumiseen.
[pullquote-right]Ulkomailla työskenteleminen on aivan uudenlainen kokemus.[/pullquote-right]

Lisäksi Nordjobb tarjoaa kohtuullisen palkkatason ja hyvän työllistymisen; tilastojen valossa jopa joka viides hakija saa työpaikan. Tälle tasolle on haastavaa päästä monien kotimaisessa haussa olevien työpaikkojen osalla. Hakeminen nordjobbariksi on lisäksi helppoa, hakemus löytyy Nordjobbin kotisivuilta ja organisaatio järjestää työpaikan saaneille asunnon ja neuvoo käytännön asioiden, kuten verotuksen, järjestämisestä kohdemaassa. Korvaamattoman työkokemuksen lisäksi kesätyö ohjelman piirissä saattaa antaa ajatuksia tulevaisuuden uravalintoihin, sillä ohjelmassa on suuri määrä eri aloja.

Jatko-opinnot ulkomailla?

Urapäivän toisena vierailuna Järki vieraili tutustumassa HeiHei Study&Travelin vetämään esittelyyn jatko-opinnoista ulkomailla tai esimerkiksi välivuoden viettämisestä maailmalla. HeiHei Study&Travel on ilmainen opintoneuvontapalvelu, joka toimii yhteistyöoppilaitostensa virallisena edustajana Suomessa. Palvelu auttaa ulkomaille opiskelemaan hakevaa hoitamaan haun käytännön järjestelyt sekä antaa opinto-ohjausta, jossa tavoitteena on löytää hakijalle jatko-opintopaikka, johon hänellä on mahdollisuudet päästä sisään.

[pullquote-left] Ulkomailla voi päästä opiskelemaan haluamaansa alaa helpommin ja yleensä haku tapahtuu ylioppilastutkinnolla.[/pullquote-left]

Yhteistyöoppilaitoksia on ympäri maailmaa ja aloja on tarjolla huomattava määrä. Lisäksi ulkomailla opiskelu ei esittelyn mukaan olisi erityisen kallista KELAn tuen kattaessa useimmiten koulun osan kuluista. Tämä riippuu tietenkin kohdemaasta; halvimmissa maissa tuki voisi jopa riittää elämiseen. Esittelijän mukaan ulkomailla voi myös päästä opiskelemaan haluamaansa alaa helpommin, yleisesti haku oppilaitoksiin tapahtuu ylioppilastutikinnolla ja C:n keskiarvolla voi päästä sisään jo useimpiin oppilaitoksiin. Lisätietoa aiheesta löytyy HeiHei Study&Travelin kotisivuilta.




Toimintapäivä sujui sateisissa tunnelmissa

Perinteeksi muodostunutta Järvenpään lukion toimintapäivää vietettiin sateisissa merkeissä perjantaina 28.08.2015. Koulun oppilaat saivat toimia jo etukäteen valitsemillaan rasteilla. Valittavana oli yksi pitkä tai muutama lyhyt laji. Vaihtoehtoja oli runsaasti: urheilun ystäville oli tarjolla mm. golfia, tanssia, itsepuolustusta tai vaikkapa jalkapalloa. Hieman rauhallisemmasta menosta nauttiville oli vaihtoehtoina esimerkiksi kortinpeluuta, musisointia tai toimintaa erilaisten kielien parissa.

Lajien valinta tapahtui nopeat syövät hitaat – taktiikalla. Tosin nettisivu, jossa lajien valinta piti suorittaa, kaatui suuren yleisöryntäyksen vuoksi. Lopulta kuitenkin kaikki pääsivät valitsemaan toimintapisteitä ja  suurin suosio meni selvästi leffarastille, jossa mentiin paikalliseen teatteriin katsomaan elokuvaa. Myös monet urheilulajit tulivat nopeasti täyteen.

Toimintapäivä oli loistava mahdollisuus päästä kokeilemaan uusia ja erilaisia lajeja. Esimerkiksi lyhyt oppitunti itsepuolustuksesta oli varsin kiinnostava ja hyödyllinenkin. Lajiin osallistuneet pääsivät testaamaan kokeneen opettajan ohjeistuksella erilaisia helppoja juttuja, esimerkiksi sitä, kuinka päästään kuristusotteesta pois. Piirosen liikuntakeskuksessa vietettyä lajia ei otettu liian vakavasti, vaan mukaan liitettiin huumoria ja paljon naurua.

IMG_9580[1]

Koulun sisätiloissa oli mahdollisuus päästä pelaamaan lentopalloa tai kokeilemaan tanssia. Kokeneiden ohjaajien vetämä tanssitunti saavutti suurta suosiota, varsinkin tyttöjen keskuudessa. Alkulämmittelyksi leikittiin tanssihippaa ja sen jälkeen päästiin kokeilemaan erilaisia tanssiin kuuluvia liikkeitä.

IMG_9567

Liikkeet oli suunniteltu niin, että vaikkei olisikaan parkettien terävin partaveitsi, pääsi hyvin mukaan harjoittelemaan helppoja kuvioita. Musiikin ja hymyn kera päästiin opettelemaan esimerkiksi vaihtoaskeleita ja tunnin lopuksi myös koreografiaa.

IMG_9520 (2)                           IMG_9544

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lajien väleillä tarjoiltiin lounas koulun ruokalassa. Ruokatauon aikana oli mahdollisuus päästä kokeilemaan myöskin sumopainia hauskoissa sumopainipuvuissa. Musiikistakin oli huolehdittu ja päivän olosuhteisiin nähden hernekeitto oli oiva valinta ruuaksi.

IMG_9590

 

 

 

 

 

 

 

Vaikka sadetta ropisi tasaisesti päivän mittaan, oppilaat viihtyivät hyvin myös ulkona erilaisten toimintapisteiden parissa. Rakkaan kansallislajimme pesäpallon lisäksi lukion tekonurmella pelattiin jalkapalloa ja jenkkifutista. Myös koriskenttä täyttyi suuresta määrästä katukoripallon pelaajia.
IMG_9585

Kommentit päivästä olivat suurimmaksi osaksi positiivisia ja monille jäi hyvät fiilikset. Lukuunottamatta sääolosuhteita ja yhtä peruttua puistojumppaa, toimintapäivä onnistui mainiosti!




Eduskuntavaalipaneeli 2015

 

Katujen varret täyttyivät jälleen kasvokuvista, numeroista sekä lyhyistä iskulausahduksista. Erinäisiltä vaalimainoksilta oli vaikea välttyä, kun joka neljäs vuosi järjestettävät eduskuntavaalit valtasivat taas koko maamme. Sunnuntaina 18.4. miljoonat suomalaiset vaelsivat vaaliuurnille äänestämään kunkin mielestä oikealta tuntuvia oikeuksia ajavan ehdokkaan puolesta ja vaalien tuloksia jännitettiin pitkälle yöhön asti.

Myös lukiomme oppilaat toimivat aktiivisesti vaalihumun alla, kun perjantaina 10. huhtikuuta järjestettiin eduskuntavaalipaneeli keräten kouluumme jälleen vaaliehdokkaita kiperien kysymysten pariin. Jo miltei perinteeksi muodostuneet vuosittaiset vaalipaneelit saivat tällä kertaa kuitenkin täysin uuden ulottuvuuden, kun koulumme auditoriossa pidetty paneeli lähetettiin suorana oppilaiden toteuttamana livelähetyksenä nettiin kenen tahansa katsottavaksi.

Paikalle oli koottu Uudenmaan vaalipiirin kahdeksan suurimman puoleen nuorimmat ehdokkaat keskustelemaan perinteisten vaaliteemojen ohella erityisesti nuoriin ja nuorien yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyvien kysymysten parissa. Tapahtuman järjestivät koulumme opiskelijakunta yhdessä Nuorisovaltuustojen Liiton Uudenmaan piiri ry:n kanssa. Työnjako oli selkeä; NuVa ry:n tehtävänä oli neuvotella ehdokkaat paikalle Järvenpään lukion opiskelijakunnan tarjotessa puitteet paneelille.

Heti auditorioon astellessa pystyi aistimaan tietynlaisen vaalitunnelman. Ehdokkaiden mainosesitteitä jaettiin välittömästi kouraan ja ilmassa leijui innostunut ja odottava fiilis. Auditorioon oli kokoontunut noin 180-päinen studioyleisö tuhansien muiden seuratessa lähetystä toisaalla. Kello kymmenen tietämillä show lähti käyntiin juontajien esitellessä paneelin peruskäytänteitä. Juontajina toimivat NuVa Ry:n Uudenmaan piirin puheenjohtaja Otto Rikka Tuusulan lukiosta sekä opiskelijakuntamme puheenjohtaja Olli Puumalainen. Lisäksi taustatiimissä oli useita muita koulumme opiskelijoita.

Koko vaalitentin ajan sosiaalinen media pysyi mukana teemoissa. Katsojien lähettämät Twitter–kysymykset sekä kommentit elävöittivät muutoin peruskaavan mukaisesti kulkevaa keskustelua. Ehdokkaita haastateltiin mielenkiintoisten, jo ennalta määrättyjen, kysymysten parissa ja aina aika-ajoin väliin lisättiin katsojien lähettämiä kysymyksiä. Kaiken kaikkiaan noin tunnin kestänyt kiperä tentti huipentui sosiaalisen median kautta järjestettyyn äänestykseen, jonka voitti ylivoimaisesti kokoomuksen Henrik Vuornos. Hyvänä kakkosena oli koulumme entinen opiskelija vihreiden Emil Bulut.

Loppujen lopuksi sunnuntain äänestyksen tuloksena eduskuntaan paneelimme ehdokkaista pääsi 28-vuotias perussuomalaisten ehdokas Simon Elo. Elo on yksi neljästätoista alle 30-vuotiaasta eduskuntaan valitusta kansanedustajasta. Tänä vuonna nuorten vaikuttajien määrä oli viime vaalikauteen verrattuna selkeästi kasvussa, sillä edellisessä eduskunnassa samanikäisiä ehdokkaita oli yhdeksän. Muut nuoret panelistimme eivät vielä tällä kertaa yltäneet 200 onnekkaan edustajan joukkoon, mutta ehkäpä ensi vaaleissa… Tämän vuoden vaalitentin voi katsoa osoitteesta tinyurl.com/JLvaalipaneeli15 !




Opiskelijakunnan uusi puheenjohtaja haluaa lukiosta paremman paikan

Opiskelijakunnan uusi puheenjohtaja haluaa, että koulu jää sieltä valmistuvien ylioppilaiden taakse parempana paikkana, kuin mitä se oli opintojen alkaessa.

[column size=”three-fifth”]
Toista vuottaan opiskeleva Olli Puumalainen on aloittanut Järvenpään lukion opiskelijakunnan uutena puheenjohtajana. Alkuvuonna pidetyssä opiskelijakunnan vuosikokouksessa hän voitti vastaehdokkaansa selvin luvuin: äänestäjistä lähes kaksi kolmasosaa puolsi Puumalaista puheenjohtajaksi.

Uuden puheenjohtajan vaalilupaus kuului selvänä: ”Valitkaa minut, jotta yksikään idea, ehdotus tai puheenvuoro ei jäisi kuulematta.” Miten uusi puheenjohtaja aikoo siis kallistaa korvaansa opiskelijatovereiden suuntaan?
[/column]
[column size=”two-fifth” last=”true”]

MIKÄ ON OPISKELIJAKUNTA?


  • Opiskelijakuntatoiminta lukioissa on lukiolaissa säädettyä opiskelijoiden kuulemista
  • Opiskelijakunta muodostuu kaikista koulun opiskelijoista, vaaleilla valittava hallitus vastaa käytännön toiminnasta
  • Tavoitteena on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa, vaikuttamista ja osallistumista sekä opiskelijoiden ja koulutuksenjärjestäjän välistä yhteistyötä
  • Opiskelijakunta järjestää Järvenpään lukiossa tapahtumia, rahoittaa opiskelijaryhmien toimintaa ja ylläpitää kioskia
  • Järvenpään lukion opiskelijakunta käytti kevääseen 2015 asti oppilaskunta -nimeä


[/column]
[pullquote-right]”Pyrin olemaan hereillä kokouksissa”[/pullquote-right] ”Ruohonjuuritasolla pyrin olemaan hereillä kokouksissa ja huomaamaan siellä ne vähemmän korkeallekin nostetut kädet”, Olli Puumalainen kertoo. ”Uudessa opiskelijakunnan hallituksessa ei lähtökohtaisesti tyydytä vain toimittamaan perustehtäviä, vaan pyritään aktiivisesti kehittämään koko opiskelijakunnan toimintaa.”

Tulevista haasteista Puumalainen nostaa esille opiskelijakunnan imagokysymyksen. Koulussa on vallinnut mielikuva opiskelijakunnan hallituksesta sulkeutuneena kaveripiirinä, ja tämän käsityksen Olli Puumalainen haluaa murtaa. Työkaluina on puheenjohtajan mukaan vanhoista kaavoista luopuminen ja avoimuuden kehittäminen. Opiskelijakunta on lisännyt tiedottamista ja läsnäoloaan sosiaalisissa medioissa.

”Uuden hallituksen kokoonpanossa on onneksi monipuolisesti erilaisia ihmisiä, joten kaveripiiri-imago voidaan murtaa”, Puumalainen kertoo. ”Tiedottamisen osalta tavoite on, että kukaan opiskelija, joka haluaa tietää mitä opiskelijakunnassa tapahtuu, ei jää pimentoon.”

Puheenjohtaja toivoo voivansa luoda myös uusia perinteitä yhteishengen kohentamiseksi. Puumalaisen mukaan kaiken ei tarvitse olla hienoa ja näyttävää, vaan kevyemmilläkin tempauksilla voidaan lisätä viihtyvyyttä. Tähän työhön on jo käyty, ja Keravan lukiolaisille on esitetty haaste urheilukilpailuun.

JÄRVENPÄÄN LUKION OPISKELIJAKUNNAN HALLITUS VUONNA 2015
Kuka Tehtävä Opintojen vaihe Aiemmat hallitusvakanssit
Olli Puumalainen puheenjohtaja 2. vuosi
Joonas Paukkunen varapuheenjohtaja 2. vuosi kehitys- ja PR-vastaava
Oiva Kumpulainen sihteeri abiturientti (jatkaa) sihteeri
Eetu Mölsä tiedottaja ja PR-vastaava 1. vuosi
Ella Kinnunen kirjavastaava 2. vuosi kioskitäti
Emilia Sinkkonen toimintavastaava 2. vuosi toimintavastaava
Ronja Suokivi toimintavastaava 1. vuosi
Jani Lehtinen toimintavastaava 2. vuosi ympäristövastaava
Tito Martinez kioskivastaava 2. vuosi
Ossi Laurila ympäristövastaava 2. vuosi kirjavastaava
Jere Kemoff TVT-vastaava 2. vuosi



Uudenmaan saunakisat Järvenpään lukioon -Opiskelijoita pyydetään pukeutumaan aamutakkiin!

Järvenpään lukion sauna on valikoitunut saunomisen SM-kisojen Uudenmaan karsintojen pitopaikaksi. Kisat jouduttiin siirtämään pois aiemmin kisapaikkana toimineesta, pyörillä kulkevasta kilpasaunasta sen jouduttua viime viikon huonon sään takia onnettomuuteen Joensuussa. Uudenmaan karsinnat järjestää Uudenmaan saunaklubi. Saunomisen suomenmestaruuskisat täyttävät tänä vuonna 50 vuotta.

Vaikka kaikki opiskelijat eivät välttämättä tätä tiedäkään, on Järvenpään lukiossa sauna. Eikä mikään tehoton sauna; keskiviikon 1.4. jälkeen se on Uudenmaan saunaklubin virallinen kilpasauna Saunomisen SM-kisojen Uudenmaan karsintoihin.

– Yleensä tälläiset kilpailut on ollut tapana pitää virallisessa, peräkärryyn rakennetussa kilpasaunassa, mutta valitettavasti tällä kertaa se joutui onnettomuuteen matkallaan Joensuusta tänne. Yleensä meillä ei ole ollut tapana käyttää näissä tälläistä ”tavallista” saunaa, Uudenmaan Saunaklubin presidentti Martti Lehtola naurahtaa. Onneksi kuitenkin kilpailun säännöt ovat yksinkertaiset: saunassa viimeisenä oleva kilpailija voittaa. Kilpailun aikana sauna lämpenee koko ajan, löylyä heitetään huipputarkan annostelijan avulla 5 desilitraa kerrallaan 3 minuutin välein. Kilpailun alkaessa saunan lämpötila on 90 astetta. Nykyisiin sääntöihin päädyttiin muutama vuosi sitten sattuneen tapaturman vuoksi, aikaisemmin lämpötila oli aloitettaessa 110 astetta ja löylyä heitettiin 30 sekunnin välein. Uusilla säännöillä saunomisesta tulikin enemmän kestävyyslaji.


Kisoissa lämpötilat saunassa saattavat nousta jopa yli 120 asteeseen

Mutta miksi juuri lukion sauna?

Presidentin mukaan Järvenpään lukion saunan valinnalle kilpailupaikaksi oli selkeät perusteet; lukion sauna on nimittäin samankokoinen tilavuudeltaan kuin kilpailusauna ja kiukaan teho riittää korkeisiinkin lämpötiloihin. Kisoissa lämpötilat saunassa saattavat nousta jopa yli 120 asteeseen. Kun SM-kisojen järjestäjä kysyi Martti Lehtolalta mielipidettä kilpasaunan korvaajaksi, oli valinta selvä. -Tulin aikanaan lukion avajaisten yhteydessä vuonna 2003 kokeilleeksi saunaa ensimmäisten joukossa ja se on todellakin täydellinen, Lehtola sanoo.

Kilpasaunomisella on pitkät perinteet Suomessa ja tänä vuonna juhlitaankin jo kisojen 50-vuotista taivalta. Uudenmaan Saunaklubikin on ollut kilpailutoiminnassa mukana jo 40 vuotta, joten tänä vuonna seuralla on erityistä syytä juhlaan.

– Uudellamaalla karsinta järjestetään jo 50. vuotta ja opiskelijoita pyydetäänkin pukeutumaan saunavermeisiin juhlavuotta kunnioittaakseen. Toivommekin, että kaikki lukiolaiset pukeutuisivat keskiviikkona aamutakkiin ja toisivat oman pyyhkeen, Lehtola pyytää.

Saunomisen SM-kisojen Uudenmaan karsinnat pidetään Järvenpään lukion saunassa keskiviikkona klo 10.00 alkaen. Kisat kestävät 2,5 tuntia ja voittaja julistetaan lukion areenalla klo 12.45.




Päivityksiä Järjen päätoimittajistoon

päätoimittajatrio

Vilhelmiina Virtanen (vas.), Henry Hedborg ja Aliisa Rantanen työmaan edustalla. Kuva: Hanna Kuusisto.

Järjen päätoimittajien tehtäväkenttiä päivitettiin taannoisessa toimituskokouksessa. Uudeksi operatiiviseksi päätoimittajaksi valittiin Aliisa Rantanen.

Lukion lehteen syksyllä 2014 mukaan tullut tuottelias toimittaja Aliisa Rantanen ylennettiin yksimielisesti operatiiviseksi päätoimittajaksi hoitamaan käytännön asioita. Järjessä Rantanen on erikoistunut vahvasti uutis- ja ajankohtaistoimintaan, ja hänellä on laaja osaaminen julkaisujärjestelmän käytön suhteen. Ensimmäistä vuottaan lukiossa opiskelevalla Rantasella on kokemusta media-alasta myös lehtikurssin ulkopuolelta: hän oli jo vuosia sitten tutustumassa työelämään paikallislehden toimituksessa. ”Tuntuu hyvältä”, Rantanen kommentoi uusia haasteitaan. ”Tässä vaiheessa haluan kiittää Henryä kaikesta tuesta ja viisaista ohjeista ja neuvoista. Otan kaiken irti yhteistyöstäni tämän gurun kanssa vielä näinä parina kuukautena!”

[pullquote-right]Meidän koulumme lehdessä hoidetaan asiat hoitamalla asiat, eli niin, että hommat todella hoidetaan[/pullquote-right]Kuluvan lukuvuoden vastaava päätoimittaja Henry Hedborg jatkaa vielä huhtikuun puoliväliin saakka. Kun Aliisa Rantanen hoitaa juoksevat asiat, on abiturientti Hedborgin agendalla pääosin mentorointia ja ohjausta tulevaisuuttakin silmälläpitäen. Hän keskittyy myös mediadiplominsa valmiiksi saattamiseen. ”Tänä lukuvuonnahan meidän koulumme lehdessä on hoidettu asiat hoitamalla asiat, eli niin, että hommat todella hoidetaan – uskon, että Aliisa säilyttää saman periaatteen”, Hedborg kertoo tyytyväisenä. ”Koululla on tulevaisuudessakin varmasti hieno lehti.”

[pullquote-left]Työtä riittää, mutta niin myös onnistumisia[/pullquote-left]Samassa yhteydessä vahvistettiin myös ensimmäisen vuoden opiskelijan Vilhelmiina Virtasen asema apulaispäätoimittajana. ”Huhhuh”, toteaa Virtanen. ”Työtä varmasti riittää, mutta niin myös hauskanpitoa ja onnistumisia.”

Loppukeväällä Aliisa Rantanen toimii vastaavana päätoimittajana, ja jatkaa tehtävässä apulaispäätoimittaja seuranaan tulevana lukuvuonna. Myös lehden tekninen tuottaja Joonas Valjus jatkaa tulevana abivuotenaan lukulomaan saakka.




Näköalaa naistenlehden maailmaan

Lehtikurssi on perinteisesti käynyt tutkimusmatkalla suuressa maailmassa ja hakenut oppia mediaa leipätyökseen tekeviltä. Tällä kertaa kohteeksi valiintui Olivia-lehti, sillä naistenlehtigenre oli monelle vielä tuiki tuntematon.

Kun syksyisessä toimituskokouksessa nostettiin esille kysymys tämän lukuvuoden vierailukohteesta, kuultiin heti huomattavilla desibeleillä pian eläköityvien naisabiturienttien vaatimus päästä vihdoin käymään naistenlehdessä. Aivan koko toimitus ei tätä mielihalua oitis jakanut, mutta erilaiseen genreen tutustuminen päätettiin ottaa vastaan avartavana oppimiskokemuksena.

Kohteeksi valikoitui Järjen ohjaavan opettajan lehtori Marjaana Svalan kontaktien myötä Olivia-lehti, jota julkaisee Aller Media. Lehden toimitilat sijaitsevat Helsingin Punavuoressa, jonne sukkuloitiin sujuvalla julkisen liikenteen ja patikkakyydin yhdistelmällä tammikuisessa talvisäässä.

[pullquote-right]Naistenlehti ei automaattisesti tarkoita hömppälehteä[/pullquote-right] Olivian toimituksessa Järjen delegaation vastaanotti toimittaja Ninni Lehtniemi. Hän kertoi lehtikurssilaisille Olivian konseptista: lehteä tehdään monenlaisille koulutetuille ja virkeille naisille. Samalla opittiin myös, että naistenlehti ei automaattisesti tarkoita hömppälehteä: Oliviassa käsitellään myös yhteiskunnallisesti tärkeitä ja syvällisiä aiheita. Lehtniemi selosti myös miten pitkä prosessi Olivian tekeminen on: lehtihyllyn tuotteen takana on palapeli lukuisten eri ihmisten työpanosta niin ideoinnista, kirjoittamisesta, kuvaamisesta, haastatteluista, kokouksista kuin oikolukemisesta aina printtilehden painattamiseen ja markkinointiin asti.

Entä mitä eroa on aikakauslehden tekemisellä ja vaikkapa nopeatempoisella uutistyöllä? Oliviassa työstetään laajoja juttukokonaisuuksia viikkoja, ellei jopa kuukausiakin. Monenlaisissa lehdissä työskennellyt Lehtniemi kertoikin pitävänsä siitä, että meneillään olevien juttujen tekemiseen saa kunnolla perehtyä, eikä deadline luo liiaksi liukuhihnatyön tunnelmaa. Kun lopuksi päästiin kiertämään Olivian avokonttorissa, kaikkialla vallitsikin lähinnä keskittynyt hiljaisuus. Järjen toimituskokouksissa meno on usein toisenlaista.

Junassa on tunnelmaa - Järjen toimitus matkalla suureen maailmaan. Kuva: Hanna Kuusisto.

Junassa on tunnelmaa. Järjen toimitus matkalla suureen maailmaan. Kuva: Hanna Kuusisto.

Matka-aika käytettiin taustatutkimukseen aineiston äärellä. Kuva: Juudit Häsä.

Matka-aika käytettiin taustatutkimukseen aineiston äärellä. Kuva: Juudit Häsä.

Nopea tilannekuva: lapsilauma kuulemassa media-ammattilaista. Kuva: Ossi Kallio.

Nopea tilannekuva: lapsilauma kuulemassa media-ammattilaista. Kuva: Ossi Kallio.

Aller Median kattohuoneiston tilat ovat avarat ja suuret. Kuva: Ossi Kallio.

Kattohuoneistossa on avaraa! Huomaa katosta roikkuva kutsukello, jollaisen tarvitsisi myös lehtikurssin opettaja. Kuva: Ossi Kallio.

Nurkan takaa paljastui leponurkkaus. Onneksi Järjen toimittajatkin pääsevät koulun kirjastoon säkkituoleille. Kuva: Ossi Kallio.

Toimituksesta löytyi myös meditointinurkkaus. Onneksi säkkituoleja löytyy myös lukiolta. Kuva: Ossi Kallio.




Suvaitsevaisuusviikko huipentui rakkauden päivään

Suvaitsevaisuusviikon päätöstilaisuus alkoi samalla tavalla kuin koko viikko alkoikin: Järjen sivuillakin olevalla #myösihminen -videolla. Tilaisuutta juonsivat Hanna Kuusisto ja Sara Niemelä, jotka julistivat tämän joulukuisen perjantain rakkauden päiväksi. Rakkautta pyrittiin käsittelemään monipuolisesti, mutta kenenkään arvoja loukkaamatta.

Eduskunnassa käytiin tasa-arvoisen avioliittolain toinen ja ratkaiseva käsittely samalla, kun Areenalla muisteltiin ensimmäistä äänestystä. Anni-Leena Lempinen ja Vilma Olli kertoivat torin tunnelmista, kun tieto lain hyväksymisestä saapui: ”Olihan se sellainen fiilis, jota ei kyllä koskaan tule unohtamaan.”

Tilaisuudessa kuultiin useita hienoja musiikkiesityksiä. Iltapäivän avasivat Juudit Häsä, Ossi Laurila ja ”Rude”. Seuraavaksi Anna Rapinoja ja Eetu Riikonen esittivät kappaleet ”I Won’t Give Up” ja ”Wonderful Tonight”. Sitten kuultiin Veronika Salmion ja Johanna Hännisen tulkinta The Lumineersin kappaleesta ”Ho Hey”. Emma Korkka esitti Leona Lewisin ”Bleeding Love”:n ja lopuksi kuultiin Emma Rikkosen, Sonja Kallion ja Joonas Yli-Huhtalan esitys ”Kuussa tuulee”.

Marja-Liisa Lehtiniemi on hyvinvoinnin kannalla. Arkistokuva: Juudit Häsä.

Marja-Liisa Lehtiniemi on hyvinvoinnin kannalla. Arkistokuva: Juudit Häsä.


Areenalla puhui myös rehtori Marja-Liisa Lehtiniemi. Rehtorin mukaan oppilaitoksessa tulisi huomioida yhtäläisesti kaikenlaiset vähemmistöt, ja Lehtiniemi toivoo lisää hyvinvointia. Myös oppilaskunnan patonkilahjakorttikilpailun voittajat julistettiin – sosiaaliseen mediaan kertyikin monia #myösihminen -aihetunnisteella varustettuja kilpailukuvia. Valkokankaalle heijastetui koko tilaisuuden ajan Oiva Kumpulaisen kuvasarja ”Tasa-arvoinen rakkaus”.




Kolmannen sukupolven verkko-Järki

Päätimme uudistaa ulkoasuamme joulun ja uudenvuoden kunniaksi. Tälläinen on uusi Järki, jo 8. vuosikertaa ilmestyvä opiskelijalehti.

Pitkän ja kahvintäyteisen koodausmaratonin jälkeen Järki on viimein täällä taas. Sivujen uusi ulkoasu on syntynyt viikonlopun ja maanantain aikana lehden päätoimittajan Henry Hedborgin ja uuden teknisen tuottajan Joonas Valjuksen yhteistyönä.

Uudessa asussaan lehden on tarkoitus muuttua entistä modernimmaksi – lukukokemuksen hioutuessa samalla huippuunsa. Uutta ovat sivujen ulkoasun lisäksi aihetunnisteet, parempi hakutoiminto, taitto ja viimehetkillä mukaan saadut tekniset lisäykset. Mutta on tuohon tullut jo töitäkin paiskittua, eiväthän sivustot itsestään synny. Järkikin sen sanoo.

Projekti alkoi jo viime viikon perjantaina ja kesti aina varhaiseen tiistaiaamuun saakka viimeisiä muokkauksia tehdessä. Matkaan mahtui paljon erroreita ja tiedostokatoja… jännitystä ei siis puuttunut. Mutta tulos on meidän mielestämme sen arvoinen.

[pullquote-right]”Järki ansaitsee järkevät puitteet.”[/pullquote-right]”Meitä on tänä vuonna lehtikurssilla niin hyvä ja osaava porukka, että oli vain ajan kysymys, milloin tähän nykyiseen muotoon päädytään. Syksyllä oli kiire saada uusi sivusto jaloilleen, ja itse rakenteeseen ja ulkoasuun ei voitu panostaa silloin tarpeeksi”, selostaa päätoimittaja Hedborg. ”Johan järkikin sen sanoo, että Järki ansaitsee järkevät puitteet. Lehteä on sen verran mainostettu ja ihmiset ovat sen tekoon panostaneet, että haluamme sivustosta tietenkin hyvän.”

Kysymyksiä, kehuja, valituksia uudistukseen liittyen? Osallistu keskusteluun alla olevassa kommenttikentässä!

MITÄ UUTTA?

– Nappulat juttujen jakamiseen Facebookissa, Twitterissä, Google Plussassa ja Pinterestissä
– Monimediaisempaa sisältöä tukevat puitteet
– Aihetunnisteet yhä suuremmassa roolissa
– Etusivun rullattava juttukaruselli
– Erinomaisesti eri päätelaitteisiin mukautuva ulkoasu