Opiskelijakunnan uusi puheenjohtaja haluaa, että koulu jää sieltä valmistuvien ylioppilaiden taakse parempana paikkana, kuin mitä se oli opintojen alkaessa.

[column size=”three-fifth”]
Toista vuottaan opiskeleva Olli Puumalainen on aloittanut Järvenpään lukion opiskelijakunnan uutena puheenjohtajana. Alkuvuonna pidetyssä opiskelijakunnan vuosikokouksessa hän voitti vastaehdokkaansa selvin luvuin: äänestäjistä lähes kaksi kolmasosaa puolsi Puumalaista puheenjohtajaksi.

Uuden puheenjohtajan vaalilupaus kuului selvänä: “Valitkaa minut, jotta yksikään idea, ehdotus tai puheenvuoro ei jäisi kuulematta.” Miten uusi puheenjohtaja aikoo siis kallistaa korvaansa opiskelijatovereiden suuntaan?
[/column]
[column size=”two-fifth” last=”true”]

MIKÄ ON OPISKELIJAKUNTA?

[/column]
[pullquote-right]”Pyrin olemaan hereillä kokouksissa”[/pullquote-right] “Ruohonjuuritasolla pyrin olemaan hereillä kokouksissa ja huomaamaan siellä ne vähemmän korkeallekin nostetut kädet”, Olli Puumalainen kertoo. “Uudessa opiskelijakunnan hallituksessa ei lähtökohtaisesti tyydytä vain toimittamaan perustehtäviä, vaan pyritään aktiivisesti kehittämään koko opiskelijakunnan toimintaa.”

Tulevista haasteista Puumalainen nostaa esille opiskelijakunnan imagokysymyksen. Koulussa on vallinnut mielikuva opiskelijakunnan hallituksesta sulkeutuneena kaveripiirinä, ja tämän käsityksen Olli Puumalainen haluaa murtaa. Työkaluina on puheenjohtajan mukaan vanhoista kaavoista luopuminen ja avoimuuden kehittäminen. Opiskelijakunta on lisännyt tiedottamista ja läsnäoloaan sosiaalisissa medioissa.

“Uuden hallituksen kokoonpanossa on onneksi monipuolisesti erilaisia ihmisiä, joten kaveripiiri-imago voidaan murtaa”, Puumalainen kertoo. “Tiedottamisen osalta tavoite on, että kukaan opiskelija, joka haluaa tietää mitä opiskelijakunnassa tapahtuu, ei jää pimentoon.”

Puheenjohtaja toivoo voivansa luoda myös uusia perinteitä yhteishengen kohentamiseksi. Puumalaisen mukaan kaiken ei tarvitse olla hienoa ja näyttävää, vaan kevyemmilläkin tempauksilla voidaan lisätä viihtyvyyttä. Tähän työhön on jo käyty, ja Keravan lukiolaisille on esitetty haaste urheilukilpailuun.

Alunperin kirjoittanut Henry Hedborg

JÄRVENPÄÄN LUKION OPISKELIJAKUNNAN HALLITUS VUONNA 2015

Kuka	Tehtävä	Opintojen vaihe	Aiemmat hallitusvakanssit
Olli Puumalainen	puheenjohtaja	2. vuosi
Joonas Paukkunen	varapuheenjohtaja	2. vuosi	kehitys- ja PR-vastaava
Oiva Kumpulainen	sihteeri	abiturientti (jatkaa)	sihteeri
Eetu Mölsä	tiedottaja ja PR-vastaava	1. vuosi
Ella Kinnunen	kirjavastaava	2. vuosi	kioskitäti
Emilia Sinkkonen	toimintavastaava	2. vuosi	toimintavastaava
Ronja Suokivi	toimintavastaava	1. vuosi
Jani Lehtinen	toimintavastaava	2. vuosi	ympäristövastaava
Tito Martinez	kioskivastaava	2. vuosi
Ossi Laurila	ympäristövastaava	2. vuosi	kirjavastaava
Jere Kemoff	TVT-vastaava	2. vuosi

Järvenpään lukion sauna on valikoitunut saunomisen SM-kisojen Uudenmaan karsintojen pitopaikaksi. Kisat jouduttiin siirtämään pois aiemmin kisapaikkana toimineesta, pyörillä kulkevasta kilpasaunasta sen jouduttua viime viikon huonon sään takia onnettomuuteen Joensuussa. Uudenmaan karsinnat järjestää Uudenmaan saunaklubi. Saunomisen suomenmestaruuskisat täyttävät tänä vuonna 50 vuotta.

Vaikka kaikki opiskelijat eivät välttämättä tätä tiedäkään, on Järvenpään lukiossa sauna. Eikä mikään tehoton sauna; keskiviikon 1.4. jälkeen se on Uudenmaan saunaklubin virallinen kilpasauna Saunomisen SM-kisojen Uudenmaan karsintoihin.

– Yleensä tälläiset kilpailut on ollut tapana pitää virallisessa, peräkärryyn rakennetussa kilpasaunassa, mutta valitettavasti tällä kertaa se joutui onnettomuuteen matkallaan Joensuusta tänne. Yleensä meillä ei ole ollut tapana käyttää näissä tälläistä “tavallista” saunaa, Uudenmaan Saunaklubin presidentti Martti Lehtola naurahtaa. Onneksi kuitenkin kilpailun säännöt ovat yksinkertaiset: saunassa viimeisenä oleva kilpailija voittaa. Kilpailun aikana sauna lämpenee koko ajan, löylyä heitetään huipputarkan annostelijan avulla 5 desilitraa kerrallaan 3 minuutin välein. Kilpailun alkaessa saunan lämpötila on 90 astetta. Nykyisiin sääntöihin päädyttiin muutama vuosi sitten sattuneen tapaturman vuoksi, aikaisemmin lämpötila oli aloitettaessa 110 astetta ja löylyä heitettiin 30 sekunnin välein. Uusilla säännöillä saunomisesta tulikin enemmän kestävyyslaji.

Mutta miksi juuri lukion sauna?

Presidentin mukaan Järvenpään lukion saunan valinnalle kilpailupaikaksi oli selkeät perusteet; lukion sauna on nimittäin samankokoinen tilavuudeltaan kuin kilpailusauna ja kiukaan teho riittää korkeisiinkin lämpötiloihin. Kisoissa lämpötilat saunassa saattavat nousta jopa yli 120 asteeseen. Kun SM-kisojen järjestäjä kysyi Martti Lehtolalta mielipidettä kilpasaunan korvaajaksi, oli valinta selvä. -Tulin aikanaan lukion avajaisten yhteydessä vuonna 2003 kokeilleeksi saunaa ensimmäisten joukossa ja se on todellakin täydellinen, Lehtola sanoo.

Kilpasaunomisella on pitkät perinteet Suomessa ja tänä vuonna juhlitaankin jo kisojen 50-vuotista taivalta. Uudenmaan Saunaklubikin on ollut kilpailutoiminnassa mukana jo 40 vuotta, joten tänä vuonna seuralla on erityistä syytä juhlaan.

– Uudellamaalla karsinta järjestetään jo 50. vuotta ja opiskelijoita pyydetäänkin pukeutumaan saunavermeisiin juhlavuotta kunnioittaakseen. Toivommekin, että kaikki lukiolaiset pukeutuisivat keskiviikkona aamutakkiin ja toisivat oman pyyhkeen, Lehtola pyytää.

Saunomisen SM-kisojen Uudenmaan karsinnat pidetään Järvenpään lukion saunassa keskiviikkona klo 10.00 alkaen. Kisat kestävät 2,5 tuntia ja voittaja julistetaan lukion areenalla klo 12.45.

Järjen päätoimittajien tehtäväkenttiä päivitettiin taannoisessa toimituskokouksessa. Uudeksi operatiiviseksi päätoimittajaksi valittiin Aliisa Rantanen.

Lukion lehteen syksyllä 2014 mukaan tullut tuottelias toimittaja Aliisa Rantanen ylennettiin yksimielisesti operatiiviseksi päätoimittajaksi hoitamaan käytännön asioita. Järjessä Rantanen on erikoistunut vahvasti uutis- ja ajankohtaistoimintaan, ja hänellä on laaja osaaminen julkaisujärjestelmän käytön suhteen. Ensimmäistä vuottaan lukiossa opiskelevalla Rantasella on kokemusta media-alasta myös lehtikurssin ulkopuolelta: hän oli jo vuosia sitten tutustumassa työelämään paikallislehden toimituksessa. “Tuntuu hyvältä”, Rantanen kommentoi uusia haasteitaan. “Tässä vaiheessa haluan kiittää Henryä kaikesta tuesta ja viisaista ohjeista ja neuvoista. Otan kaiken irti yhteistyöstäni tämän gurun kanssa vielä näinä parina kuukautena!”

[pullquote-right]Meidän koulumme lehdessä hoidetaan asiat hoitamalla asiat, eli niin, että hommat todella hoidetaan[/pullquote-right]Kuluvan lukuvuoden vastaava päätoimittaja Henry Hedborg jatkaa vielä huhtikuun puoliväliin saakka. Kun Aliisa Rantanen hoitaa juoksevat asiat, on abiturientti Hedborgin agendalla pääosin mentorointia ja ohjausta tulevaisuuttakin silmälläpitäen. Hän keskittyy myös mediadiplominsa valmiiksi saattamiseen. “Tänä lukuvuonnahan meidän koulumme lehdessä on hoidettu asiat hoitamalla asiat, eli niin, että hommat todella hoidetaan – uskon, että Aliisa säilyttää saman periaatteen”, Hedborg kertoo tyytyväisenä. “Koululla on tulevaisuudessakin varmasti hieno lehti.”

[pullquote-left]Työtä riittää, mutta niin myös onnistumisia[/pullquote-left]Samassa yhteydessä vahvistettiin myös ensimmäisen vuoden opiskelijan Vilhelmiina Virtasen asema apulaispäätoimittajana. “Huhhuh”, toteaa Virtanen. “Työtä varmasti riittää, mutta niin myös hauskanpitoa ja onnistumisia.”

Loppukeväällä Aliisa Rantanen toimii vastaavana päätoimittajana, ja jatkaa tehtävässä apulaispäätoimittaja seuranaan tulevana lukuvuonna. Myös lehden tekninen tuottaja Joonas Valjus jatkaa tulevana abivuotenaan lukulomaan saakka.

Lehtikurssi on perinteisesti käynyt tutkimusmatkalla suuressa maailmassa ja hakenut oppia mediaa leipätyökseen tekeviltä. Tällä kertaa kohteeksi valiintui Olivia-lehti, sillä naistenlehtigenre oli monelle vielä tuiki tuntematon.

Kun syksyisessä toimituskokouksessa nostettiin esille kysymys tämän lukuvuoden vierailukohteesta, kuultiin heti huomattavilla desibeleillä pian eläköityvien naisabiturienttien vaatimus päästä vihdoin käymään naistenlehdessä. Aivan koko toimitus ei tätä mielihalua oitis jakanut, mutta erilaiseen genreen tutustuminen päätettiin ottaa vastaan avartavana oppimiskokemuksena.

Kohteeksi valikoitui Järjen ohjaavan opettajan lehtori Marjaana Svalan kontaktien myötä Olivia-lehti, jota julkaisee Aller Media. Lehden toimitilat sijaitsevat Helsingin Punavuoressa, jonne sukkuloitiin sujuvalla julkisen liikenteen ja patikkakyydin yhdistelmällä tammikuisessa talvisäässä.

[pullquote-right]Naistenlehti ei automaattisesti tarkoita hömppälehteä[/pullquote-right] Olivian toimituksessa Järjen delegaation vastaanotti toimittaja Ninni Lehtniemi. Hän kertoi lehtikurssilaisille Olivian konseptista: lehteä tehdään monenlaisille koulutetuille ja virkeille naisille. Samalla opittiin myös, että naistenlehti ei automaattisesti tarkoita hömppälehteä: Oliviassa käsitellään myös yhteiskunnallisesti tärkeitä ja syvällisiä aiheita. Lehtniemi selosti myös miten pitkä prosessi Olivian tekeminen on: lehtihyllyn tuotteen takana on palapeli lukuisten eri ihmisten työpanosta niin ideoinnista, kirjoittamisesta, kuvaamisesta, haastatteluista, kokouksista kuin oikolukemisesta aina printtilehden painattamiseen ja markkinointiin asti.

Entä mitä eroa on aikakauslehden tekemisellä ja vaikkapa nopeatempoisella uutistyöllä? Oliviassa työstetään laajoja juttukokonaisuuksia viikkoja, ellei jopa kuukausiakin. Monenlaisissa lehdissä työskennellyt Lehtniemi kertoikin pitävänsä siitä, että meneillään olevien juttujen tekemiseen saa kunnolla perehtyä, eikä deadline luo liiaksi liukuhihnatyön tunnelmaa. Kun lopuksi päästiin kiertämään Olivian avokonttorissa, kaikkialla vallitsikin lähinnä keskittynyt hiljaisuus. Järjen toimituskokouksissa meno on usein toisenlaista.

Alunperin kirjoittanut Henry Hedborg

Suvaitsevaisuusviikon päätöstilaisuus alkoi samalla tavalla kuin koko viikko alkoikin: Järjen sivuillakin olevalla #myösihminen -videolla. Tilaisuutta juonsivat Hanna Kuusisto ja Sara Niemelä, jotka julistivat tämän joulukuisen perjantain rakkauden päiväksi. Rakkautta pyrittiin käsittelemään monipuolisesti, mutta kenenkään arvoja loukkaamatta.

Eduskunnassa käytiin tasa-arvoisen avioliittolain toinen ja ratkaiseva käsittely samalla, kun Areenalla muisteltiin ensimmäistä äänestystä. Anni-Leena Lempinen ja Vilma Olli kertoivat torin tunnelmista, kun tieto lain hyväksymisestä saapui: “Olihan se sellainen fiilis, jota ei kyllä koskaan tule unohtamaan.”

Tilaisuudessa kuultiin useita hienoja musiikkiesityksiä. Iltapäivän avasivat Juudit Häsä, Ossi Laurila ja ”Rude”. Seuraavaksi Anna Rapinoja ja Eetu Riikonen esittivät kappaleet ”I Won’t Give Up” ja ”Wonderful Tonight”. Sitten kuultiin Veronika Salmion ja Johanna Hännisen tulkinta The Lumineersin kappaleesta ”Ho Hey”. Emma Korkka esitti Leona Lewisin ”Bleeding Love”:n ja lopuksi kuultiin Emma Rikkosen, Sonja Kallion ja Joonas Yli-Huhtalan esitys ”Kuussa tuulee”.

Areenalla puhui myös rehtori Marja-Liisa Lehtiniemi. Rehtorin mukaan oppilaitoksessa tulisi huomioida yhtäläisesti kaikenlaiset vähemmistöt, ja Lehtiniemi toivoo lisää hyvinvointia. Myös oppilaskunnan patonkilahjakorttikilpailun voittajat julistettiin – sosiaaliseen mediaan kertyikin monia #myösihminen -aihetunnisteella varustettuja kilpailukuvia. Valkokankaalle heijastetui koko tilaisuuden ajan Oiva Kumpulaisen kuvasarja ”Tasa-arvoinen rakkaus”.

Alunperin kirjoittanut Aliisa Rantanen

Päätimme uudistaa ulkoasuamme joulun ja uudenvuoden kunniaksi. Tälläinen on uusi Järki, jo 8. vuosikertaa ilmestyvä opiskelijalehti.

Pitkän ja kahvintäyteisen koodausmaratonin jälkeen Järki on viimein täällä taas. Sivujen uusi ulkoasu on syntynyt viikonlopun ja maanantain aikana lehden päätoimittajan Henry Hedborgin ja uuden teknisen tuottajan Joonas Valjuksen yhteistyönä.

Uudessa asussaan lehden on tarkoitus muuttua entistä modernimmaksi – lukukokemuksen hioutuessa samalla huippuunsa. Uutta ovat sivujen ulkoasun lisäksi aihetunnisteet, parempi hakutoiminto, taitto ja viimehetkillä mukaan saadut tekniset lisäykset. Mutta on tuohon tullut jo töitäkin paiskittua, eiväthän sivustot itsestään synny. Järkikin sen sanoo.

Projekti alkoi jo viime viikon perjantaina ja kesti aina varhaiseen tiistaiaamuun saakka viimeisiä muokkauksia tehdessä. Matkaan mahtui paljon erroreita ja tiedostokatoja… jännitystä ei siis puuttunut. Mutta tulos on meidän mielestämme sen arvoinen.

[pullquote-right]”Järki ansaitsee järkevät puitteet.”[/pullquote-right]”Meitä on tänä vuonna lehtikurssilla niin hyvä ja osaava porukka, että oli vain ajan kysymys, milloin tähän nykyiseen muotoon päädytään. Syksyllä oli kiire saada uusi sivusto jaloilleen, ja itse rakenteeseen ja ulkoasuun ei voitu panostaa silloin tarpeeksi”, selostaa päätoimittaja Hedborg. “Johan järkikin sen sanoo, että Järki ansaitsee järkevät puitteet. Lehteä on sen verran mainostettu ja ihmiset ovat sen tekoon panostaneet, että haluamme sivustosta tietenkin hyvän.”

Kysymyksiä, kehuja, valituksia uudistukseen liittyen? Osallistu keskusteluun alla olevassa kommenttikentässä!

MITÄ UUTTA?

– Nappulat juttujen jakamiseen Facebookissa, Twitterissä, Google Plussassa ja Pinterestissä
– Monimediaisempaa sisältöä tukevat puitteet
– Aihetunnisteet yhä suuremmassa roolissa
– Etusivun rullattava juttukaruselli
– Erinomaisesti eri päätelaitteisiin mukautuva ulkoasu

Alunperin kirjoittanut Henry Hedborg ja Joonas Valjus

Perjantaina 31. lokakuuta ulkoministeri Erkki Tuomioja vieraili lukiolla puhumassa ajankohtaisista asioista.

Areena täyttyy nopeasti opiskelijoista. Tunnelma on odottava ja tilassa kuuluu puheensorinaa. Haastattelijat Olli Puumalainen ja Joonas Paukkunen jakavat ohjeita tilaisuuden aikana toimimisesta ja virtuaaliseinälle kysymysten lähettämisestä. Tulee tieto vieraan saapumisesta ja ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) juonnetaan sisään. Tapahtuman aikana puhutaan kolmesta ulkopolitiikkaan kuuluvasta aiheesta: Ukrainan tilanteesta, Suomesta ulkopoliittisena toimijana ja kansainvälisestä politiikasta.

Oppilaskunnan puheenjohtaja Sara Niemelä kertoo, että idea tapahtumasta syntyi oppilaskunnassa ja pian idean ympärille kerääntyi asiasta kiinnostunut työryhmä. Etenkin Ukrainan tilanne oli ollut paljon esillä lehdistössä ja se kiinnosti ihmisiä. Ulkoministeriöltä oli kysytty mahdollisuutta, että joku saapuisi lukiolle puhumaan ajankohtaisista aiheista. Myöntävä vastaus saatiin pian kysymyksen lähettämisen jälkeen.
[pullquote-right]
“Olihan järjestämisessä paljon työtä.”
[/pullquote-right]
”Olihan järjestämisessä paljon työtä, mutta viime vuoden EU-vaalipaneelista tulleella kokemuksella ja hyvällä tiimillä tilaisuus saatiin kuitenkin järjestettyä melko helposti”, Niemelä toteaa.

Mistä Ukrainan tilanteessa on kyse?

Ensimmäisenä otettiin käsittelyyn Ukrainan tilanne. Tuomiojan mukaan tilanteen ymmärtämiseksi täytyy tuntea historiaa. Pitää tietää, mitä Ukraina todellisuudessa merkitsee Venäjälle; onhan Venäjän valtio alun perin syntynyt juuri Kiovan alueelle.

Vaikka tilanteesta ei enää juurikaan puhuta mediassa, se ei ole ohi. Tuomioja painottaa, että median objektiivisuutta pitää pohtia, ja myös ”laatulehdissä” voi tahattomasti esiintyä väärää tietoa, joten kriittisyys uutisia lukiessa on tärkeää. Sotilaallinen voima ei ole konfliktitilanteissa ainoa keino, vaan nykyään puhutaan myös niin sanotusta informaatiosodasta, jossa propagandalla on suuri merkitys.

Ukrainan tilanne on saanut paljon huomiota osakseen Venäjän harjoittaman voimapolitiikan takia. Nykyaikana ei ole koettu vastaavaa toisen valtion alueelle tunkeutumista, mikä kiinnostaa ja myös pelottaa ihmisiä. Pohdinnat uudesta kylmästä sodasta ovat kuitenkin Tuomiojan mukaan turhia, sillä Eurooppaa, Pohjois-Amerikkaa ja joitakin suurvaltoja lukuun ottamatta muuta maailmaa ei kiinnosta tilanne Krimillä ja kylmän sodan aikaista maailman kahtiajakautumista ei tule tapahtumaan.

Suomen ulkopolitiikassakin pitäisi keskittyä luontoon

Seuraavaksi siirryttiin Suomeen ulkopoliittisena vaikuttajana. Tuomiojan mukaan ulkopolitiikan tärkein tehtävä on huolehtia kansalaisten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Tavat ja maailma ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenien aikana ja valtioiden välillä on keskinäinen riippuvuus. Yksikään maa ei pärjää omillaan. Suuria kysymyksiä ovat myös biodiversiteetin väheneminen ja ilmastonmuutos, sillä sen on huomattu tuottavan sotilaallisia konflikteja. Tuomiojan mukaan Suomen suurin uhka onkin kestämätön kehitys.

Tuomiojan mielestä Suomen ei tarvitse liittyä puolustusliitto Natoon. Suomella ja Natolla on hyvä kumppanuussuhde mutta Suomi haluaa säilyttää hyvät välit kaikkiin naapurimaihinsa. Venäjän ja Suomen välinen raja on rajoista turvallisin, sillä Venäjän rajaongelmat ovat muualla.

ISIS-terroristijärjestön toiminnasta tuli paljon kysymyksiä. Pohdittiin muun muassa sitä, miten Suomi aikoo suhtautua ISISin joukoissa taistelleisiin suomalaisiin, jotka aikovat palata takaisin kotimaahan. Pitäisikö heitä päästää takaisin Suomeen?
[pullquote-right]
“Suomen kansalaiselta ei voi estää pääsyä takaisin Suomeen.”
[/pullquote-right]
”Suomen kansalaiselta ei voi estää pääsyä takaisin Suomeen, mutta heitä pitäisi ehdottomasti seurata”, Tuomioja toteaa. ”Pitäisi keskittyä estämään sotilaiden lähtö ISISin joukkoihin. Kotimaahan palatessaan he ovat riski turvallisuudelle ja mahdolliset sotarikoksetkin on otettava huomioon.”

Rauhan edistämiseksi maailmalla Suomella on yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa merkittävä osuus kriisinhallinnassa. Täältä tulevat parhaat rauhanturvaajat, sillä noin 90 % heistä on vapaaehtoisia reserviläisiä. Suomalaisiin on maailmalla korkea luottamus.

Mitä kansainvälisessä politiikassa tapahtuu?

Viimeisenä aiheena oli kansainvälinen politiikka. Tuomiojan mukaan kansainvälisellä tasolla valtioiden lisäksi valtaa käyttävät ylivaltiolliset elimet kuten Euroopan Unioni, kansalaisjärjestöt kuten Amnesty ja monikansalliset yritykset. Myös terroristijärjestöt vaikuttavat kansainväliseen politiikkaan. Opiskelijoita kiinnosti Euroopan ulkopuolisten maiden, kuten Venäjän ja Kiinan, lisääntynyt valta. Tuomiojan mielestä siitä ei pitäisi tulla ongelmaa, sillä Eurooppa on ollut yliedustettu asukasmääräänsä nähden kansainvälisessä politiikassa. Suurena kiinnostuksen aiheena olivat myös Yhdysvaltojen toimet Aasiassa:
[pullquote-right]
“EU:n olisi pitänyt herätä aikaisemmin.”
[/pullquote-right]
”Sen toiminta Lähi-Idässä on ollut vaihtelevaa. Eri tilanteissa sen toimia tulee arvioida eri tavalla. Muutamia vuosia sitten Irakissa toiminta meni täysin pieleen, mutta nyt Yhdysvaltojen ajamasta rauhanprosessista pitää antaa heille täysi tunnustus”, Tuomioja selittää. ”Mutta suuretkaan valtiot eivät voi toimia yksin, EU:n olisi pitänyt herätä aikaisemmin.”

Lukiolaiset olivat myös huolissaan Pohjois-Koreasta. Kuinka suuri uhka se on maailmalle?

[column size=”two-third”]”Kun maalla, jolla on epävakaa hallinto, on ydinaseita ja jonkin verran laukaisukapasiteettia, on siitä uhkaa lähivaltioille. Suurimman uhan se kuitenkin tuottaa omille kansalaisilleen”, Tuomioja toteaa. ”Pohjois-Koreaa pitkään tukenut Kiinakin on yhtä huolissaan kuin muut maat.”

Suurin osa maailman maista on sitoutunut olemaan hankkimatta ydinaseita ja ne maat, joilla niitä on, ovat sitoutuneet vähentämään niitä. Tosiasiassa ydinaseiden määrä ei juurikaan ole vähentynyt, eikä niiden rakennustaito katoa mihinkään.

Tilaisuus sujui hyvin

Alun teknisistä ongelmista huolimatta tapahtuma eteni luontevasti. Haastattelijoilla oli vain muutama kysymys valmiina jokaisesta pääaiheesta ja melkein koko keskustelu pohjautuikin yleisön lähettämiin kysymyksiin. Tilaisuuden loputtua Tuomiojaa kiittivät puheenjohtaja Sara Niemelä, Järvenpään kaupungin koulutusjohtaja Jari Lausvaara ja lukion rehtori Marja-Liisa Lehtiniemi. Muistoksi vierailusta ministerille ojennettiin pari saunavihtaa aiheeseen sopivaan sanomalehtiartikkeliin käärittynä.[/column]
[column size=”one-third” last=”true”]

Periytyykö kiinnostus politiikkaan?

Erkki Tuomioja on toiminut poliitikkona useita kymmeniä vuosia. Miten hän päätyi politiikan pariin?
”Olin jo kouluaikoina hyvin kiinnostunut politiikasta ja yhteiskunnallisesti aktiivinen. Myös opiskelu ulkomailla toi kansainvälisen politiikan seuraamisen ajoissa mukaan. On politiikka myös jonkinasteinen sukuvika; kolme neljästä isovanhemmastani toimivat eduskunnassa”, Tuomioja kertoo.[/column]

Alunperin kirjoittanut Aliisa Rantanen

Areena on jälleen vaalikeskustelun näyttämönä, kun tiistaina 29. huhtikuuta paikalle astelee muutama nuori eurovaaliehdokas. Tilaisuuden kynnyksellä Järki valottaa tapahtuman taustoja ja kertoo, mistä EU-vaaleissa nyt onkaan kyse.

Edellisenä lukuvuotena Areenalla esiintyi kourallinen paikallisia kunnallisvaaliehdokkaita, mutta nyt on vuorossa joukko nuoria ihmisiä, jotka ovat ehdolla kevään 2014 europarlamenttivaaleissa. Vaalikeskustelun teemana on nuori tulevaisuuden Euroopassa.

Kutsun keskusteluun ovat saaneet Vasemmistoliiton Toivo Haimi, Vihreiden Ozan Yanar, Kokoomuksen Aura Salla, Kristillisdemokraattien Tom Himanen, Keskustan Jouni Ovaska ja sosiaalidemokraattien Kaisa Penny. Järjen tietojen mukaan kokoonpano ei ole vielä täysin varmistunut.

Päivitys klo 28.4.2014 11:50: Tuoreimman tiedon mukaan Jouni Ovaska Keskustasta on ilmoittanut, ettei osallistu. Myös SDP:n ehdokkaan osallistuminen on epävarmaa.

Päivitys klo 14:40: Juuri tulleen tiedon mukaan Keskustan Antti Kaikkonen saapuu Ovaskan tilalle.

Tilaisuuteen on jälleen luvassa lukion väelle tutuksi tullut Twitter-seinä, jonka kautta opiskelijat voivat esittää panelisteille kysymyksiä. Twitter-seinän tekniikasta vastaa kahden lukion opiskelijan pyörittämä tietotekniikkayritys Webbies. Järjen tietojen mukaan oppilaskunta ja Webbies ovat solmineet Twitter-seinän toteutuksesta sadan euron hintaluokkaa olevan sopimuksen.

Vaalitentin käytännön järjestelyistä on vastannut oppilaskunnan puheenjohtaja Sara Niemelä yhdessä työryhmän kanssa. ”Vähän jännittyneenä odotan tiistaita”, kommentoi puheenjohtaja Niemelä valmistelujen keskellä. Itse tilaisuuden juontavat suunnittelussakin vaikuttaneet opiskelijat Juho Mölsä ja Joonas Mustonen.

Vaalikeskustelu on ajoitettu tiistaiselle 5. kiertotunnille, eli sanan säilä kaikuu Areenalla noin klo 13:05 alkaen. Järjen lisäksi paikalle on kutsuttu runsaasti muutakin mediaa.

Odotuksissa selkeitä vastauksia ja kontaktia nuoriin

Kysyimme viime viikolla lukion käytävillä mielipiteitä Euroopan unionista ja lukion vaalikeskusteluun kohdistuvista odotuksista.

Nimellä Sara puhunut opiskelija toivoo meppiehdokkailta ympäripyöreitten sanomisien sijaan selkeitä vastauksia. Saran mielestä EU:sta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa, vaikka se rajoittaakin hänen nähdäkseen Suomen itsenäisyyttä.

Federalisti aikoo äänestää vaaleissa ja perustelee ratkaisuaan kansalaisvelvollisuudella. Hänen mielestään EU on tuonut maanosaan rauhaa ja lisännyt eurooppalaisten vaikutusta maailmanpolitiikan tasolla.

Vaihto-opiskelija Martina Kozuh on kotoisin Kroatiasta – joka sekin on unionin jäsenvaltio. Hän seuraa sekä kotimaansa että Suomen EU-vaaleja, ja odottaa lukion vaalikeskustelua innolla. Kozuhlla ei ole lujaa EU-mielipidettä, mutta hän näkee unionin tuomien vapauksien edesauttavan muun muassa opiskelua ulkomailla.

Sisältä paha muistuttaa Suomen saaneen unionin jäsenyyden myötä paljon taloudellista apua ja sanoo unionin olevan äärettömän tärkeä asia eri elämänaloilla. Vaalitentin osallistujilta hän toivoo jämäkkää kontaktia ja kohdentamista juuri nuorisoon.

Nimimerkillä kommentoineet henkilöt eivät halunneet nimeään julkaistavan lukion mediassa yhdessä poliittisten kantojensa kanssa.

Tulossa Suomen viidennet EU-vaalit

Euroopan parlamentin jäsenten vaalit – tuttavallisemmin europarlamenttivaalit tai EU-vaalit – pidetään viiden vuoden välein. Tänä keväänä vaalipäivä on Suomessa sunnuntaina 25. toukokuuta. Ennakkoäänestys on Suomessa 14. – 20. toukokuuta, ulkosuomalaisilla se päättyy kolme päivää aiemmin.

Suomessa europarlamenttivaaleissa saavat äänestää kaikki Suomen kansalaiset, jotka täyttävät viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta. Myös muut Euroopan unionin kansalaiset voivat jättää äänensä Suomessa, jos heillä on 51. päivänä ennen vaaleja kotikunta Suomessa. Koko maa on yhtä vaalipiiriä, eli kaikilla suomalaisilla on samat ehdokkaat.

Meppejä (Member of the European Parliament, Euroopan parlamentin jäsen) valitaan unionin 28 jäsenmaasta yhteensä 751 henkeä, 6 – 96 edustajaa kustakin maasta. Paikat jakautuvat eri maiden välillä väkilukuun suhteutettuna. Suomesta meppejä valitaan 13 kappaletta, eniten paikkoja kahmii maanosan ja EU:n väkirikkain valtio Saksa.

Parlamentissa mepit eivät edusta omia kansallisia puolueitaan, vaan ryhmittyvät aatesunnittain yli kansallisuusrajojen. Ehdokkaita europarlamenttivaaleihin voivat kuitenkin Suomessa asettaa vain rekisteröidyt puolueet tai vähintään 2 000 kansalaisen kannatusyhdistykset.

Euroopan parlamentti on Euroopan neuvoston ohella toinen unionin lainsäädäntöelimistä. Parlamentti nimittää Euroopan komission puheenjohtajan, vahvistaa jäsenmaiden hallitusten valitsemat komissaarit ja valvoo komission ja muidenkin EU-toimielinten toimintaa. Parlamentti myös esimerkiksi vahvistaa unionin budjetin yhdessä Euroopan neuvoston kanssa.

KATSO EUROVAALIEN VIRALLINEN VIDEO:

Alunperin kirjoittanut Henry Hedborg

Lukion mediaryhmä suuntasi opintomatkalle Suomen Kuvalehden toimitukseen.

Lehtikurssin vuosittainen eväsretki alkoi tuuliselta Järvenpään juna-asemalta perjantaipäivänä. Tavoitteenamme oli löytää tiemme Helsingissä sijaitsevaan Otavamediaan. Leppoisan junamatkan ja muutaman minuutin suunnistamisen jälkeen saavuimme Otavamedian suureen aulaan, jossa meitä vastassa oli Järvenpään lukiossa opiskellut Susan Heikkinen, joka nykyään toimittaa Suomen Kuvalehteä.

Yläkerrassa meitä odotti kabinetti tarjoiluineen. Pullaa mussuttaessamme saimme kuulla Suomen Kuvalehden historiasta. Lehden pitkäaikainen, nyt jo eläkeiän saavuttava päätoimittaja Tapani Ruokanen kertoi meille, mikä Suomen Kuvalehdestä tekee lukemisen arvoisen. Tämän jälkeen vuorossa olivat polttavat kysymykset toimittajan elämästä, koulutuksesta ja työmahdollisuuksista.

Loppuhuipennuksena reissullemme pääsimme kiertämään Kuvalehden toimitusta, tutustumaan toimitustalon työntekijöiden arkeen ja saimme paljon uutta informaatiota lehden tekemisestä. Emme osanneet arvatakaan, että graafikon työhön kuuluu pääsiäismunien maalausta! Vilaukselta bongasimme myös Anna-lehden muotikuvaukset, valokuvaajien työhuoneen ja koekeittiön.

Kaiken tämän jälkeen joukkomme kiitti ja kumarsi oppastamme Susan Heikkistä. Luovutimme Järjen julisteet muistoksi Kuvalehden toimitukselle unohtamatta Otavamedian aulaa, joka sai myös järkevää koristusta seinälleen.

Alunperin kirjoittanut Hanna Kuusisto

Tekniikan päivillä Aalto-yliopistolla 16.1 oli paljon kuultavaa ja nähtävää. Kojut olivat täynnä erilaisia koneita, ideoita ja kiinnostavia eri alojen ihmisiä. Siellä nähtiin savurenkaita tekevä kone, aaltoenergian idea ja Kimmo ”tieto on valtaa” Pietiläinen.

Do we.learn.it?

Osana Tekniikan päiviä oli we.learn.it -projekti, johon osallistui Järvenpään lukion luma-linjan ja Järjen lisäksi monista muista kouluista opiskelijoita. Projektin tarkoituksena oli kokeilla päivän ajan tiedetoimittajana oloa. Jokainen ryhmä valitsi jonkin monesta kiinnostavasta aiheesta ja teki siitä kojujen ja luentojen pohjalta jutun nettiin. Kaikki Tekniikan päivillä tehdyt jutut voit lukea täältä: ptt.welearnit.org/html/index.html

Pienen katsastuskierroksen jälkeen olimme välittömästi paniikissa: minne piti kokoontua ja missä kaikki ovat. Pienen panikoimisen jälkeen saimme ystävällisen vastaanoton Anna-Kaarina Kairamolta sekä Miko Laaksolta ja valitsimme aiheet itsellemme. Järki valitsi aiheekseen sisäilman laadun. Aloitimme etsimällä tietoa kojuilla seisoviltä ihmisiltä. Kaikilta kojuilta saimme tietoa niin paljon, että luennoilla ei tarvinnut käydä ollenkaan. Tiedonkeruun ja haastatteluiden jälkeen keräännyimme takaisin kokoontumishuoneeseen ja teimme jutut nykytekniikan mukaisesti tabletilla.

Järki haastatteli myös paikalla ollutta Kimmo Pietiläistä (kuva ylempänä), joka on suomentanut erittäin suuren määrän tietokirjoja. Kimmo Pietiläisen erittäin vahva myönteinen vastaus kysymkseen “onko tieto valtaa?” sai Järjen kirjoittamaan jutun sisäilman lisäksi Pietiläisestä. Tämäkin juttu on luettavissa aikaisemmasta linkistä.

Tekniikan päivät oli oikein mukava kokemus. Oli hyvin kiinnostavaa ja opettavaista jutella asiantuntevien ihmisten kanssa tekniikasta ja tietenkin sisäilman laadusta. Ja ilmaiset ilmapallot ovat aina plussaa!