Eurovaalikeskustelun odotukset korkealla

EU-liput liehuvat historianluokassa. Kuva: Hanna Kuusisto.

Areena on jälleen vaalikeskustelun näyttämönä, kun tiistaina 29. huhtikuuta paikalle astelee muutama nuori eurovaaliehdokas. Tilaisuuden kynnyksellä Järki valottaa tapahtuman taustoja ja kertoo, mistä EU-vaaleissa nyt onkaan kyse.

Edellisenä lukuvuotena Areenalla esiintyi kourallinen paikallisia kunnallisvaaliehdokkaita, mutta nyt on vuorossa joukko nuoria ihmisiä, jotka ovat ehdolla kevään 2014 europarlamenttivaaleissa. Vaalikeskustelun teemana on nuori tulevaisuuden Euroopassa.

Kutsun keskusteluun ovat saaneet Vasemmistoliiton Toivo Haimi, Vihreiden Ozan Yanar, Kokoomuksen Aura Salla, Kristillisdemokraattien Tom Himanen, Keskustan Jouni Ovaska ja sosiaalidemokraattien Kaisa Penny. Järjen tietojen mukaan kokoonpano ei ole vielä täysin varmistunut.

Päivitys klo 28.4.2014 11:50: Tuoreimman tiedon mukaan Jouni Ovaska Keskustasta on ilmoittanut, ettei osallistu. Myös SDP:n ehdokkaan osallistuminen on epävarmaa.

Päivitys klo 14:40: Juuri tulleen tiedon mukaan Keskustan Antti Kaikkonen saapuu Ovaskan tilalle.

Tilaisuuteen on jälleen luvassa lukion väelle tutuksi tullut Twitter-seinä, jonka kautta opiskelijat voivat esittää panelisteille kysymyksiä. Twitter-seinän tekniikasta vastaa kahden lukion opiskelijan pyörittämä tietotekniikkayritys Webbies. Järjen tietojen mukaan oppilaskunta ja Webbies ovat solmineet Twitter-seinän toteutuksesta sadan euron hintaluokkaa olevan sopimuksen.

Vaalitentin käytännön järjestelyistä on vastannut oppilaskunnan puheenjohtaja Sara Niemelä yhdessä työryhmän kanssa. ”Vähän jännittyneenä odotan tiistaita”, kommentoi puheenjohtaja Niemelä valmistelujen keskellä. Itse tilaisuuden juontavat suunnittelussakin vaikuttaneet opiskelijat Juho Mölsä ja Joonas Mustonen.

Vaalikeskustelu on ajoitettu tiistaiselle 5. kiertotunnille, eli sanan säilä kaikuu Areenalla noin klo 13:05 alkaen. Järjen lisäksi paikalle on kutsuttu runsaasti muutakin mediaa.

Odotuksissa selkeitä vastauksia ja kontaktia nuoriin

Kysyimme viime viikolla lukion käytävillä mielipiteitä Euroopan unionista ja lukion vaalikeskusteluun kohdistuvista odotuksista.

Nimellä Sara puhunut opiskelija toivoo meppiehdokkailta ympäripyöreitten sanomisien sijaan selkeitä vastauksia. Saran mielestä EU:sta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa, vaikka se rajoittaakin hänen nähdäkseen Suomen itsenäisyyttä.

Federalisti aikoo äänestää vaaleissa ja perustelee ratkaisuaan kansalaisvelvollisuudella. Hänen mielestään EU on tuonut maanosaan rauhaa ja lisännyt eurooppalaisten vaikutusta maailmanpolitiikan tasolla.

Vaihto-opiskelija Martina Kozuh on kotoisin Kroatiasta – joka sekin on unionin jäsenvaltio. Hän seuraa sekä kotimaansa että Suomen EU-vaaleja, ja odottaa lukion vaalikeskustelua innolla. Kozuhlla ei ole lujaa EU-mielipidettä, mutta hän näkee unionin tuomien vapauksien edesauttavan muun muassa opiskelua ulkomailla.

Sisältä paha muistuttaa Suomen saaneen unionin jäsenyyden myötä paljon taloudellista apua ja sanoo unionin olevan äärettömän tärkeä asia eri elämänaloilla. Vaalitentin osallistujilta hän toivoo jämäkkää kontaktia ja kohdentamista juuri nuorisoon.

Nimimerkillä kommentoineet henkilöt eivät halunneet nimeään julkaistavan lukion mediassa yhdessä poliittisten kantojensa kanssa.

Tulossa Suomen viidennet EU-vaalit

Euroopan parlamentin jäsenten vaalit – tuttavallisemmin europarlamenttivaalit tai EU-vaalit – pidetään viiden vuoden välein. Tänä keväänä vaalipäivä on Suomessa sunnuntaina 25. toukokuuta. Ennakkoäänestys on Suomessa 14. – 20. toukokuuta, ulkosuomalaisilla se päättyy kolme päivää aiemmin.

Suomessa europarlamenttivaaleissa saavat äänestää kaikki Suomen kansalaiset, jotka täyttävät viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta. Myös muut Euroopan unionin kansalaiset voivat jättää äänensä Suomessa, jos heillä on 51. päivänä ennen vaaleja kotikunta Suomessa. Koko maa on yhtä vaalipiiriä, eli kaikilla suomalaisilla on samat ehdokkaat.

Meppejä (Member of the European Parliament, Euroopan parlamentin jäsen) valitaan unionin 28 jäsenmaasta yhteensä 751 henkeä, 6 – 96 edustajaa kustakin maasta. Paikat jakautuvat eri maiden välillä väkilukuun suhteutettuna. Suomesta meppejä valitaan 13 kappaletta, eniten paikkoja kahmii maanosan ja EU:n väkirikkain valtio Saksa.

Parlamentissa mepit eivät edusta omia kansallisia puolueitaan, vaan ryhmittyvät aatesunnittain yli kansallisuusrajojen. Ehdokkaita europarlamenttivaaleihin voivat kuitenkin Suomessa asettaa vain rekisteröidyt puolueet tai vähintään 2 000 kansalaisen kannatusyhdistykset.

Euroopan parlamentti on Euroopan neuvoston ohella toinen unionin lainsäädäntöelimistä. Parlamentti nimittää Euroopan komission puheenjohtajan, vahvistaa jäsenmaiden hallitusten valitsemat komissaarit ja valvoo komission ja muidenkin EU-toimielinten toimintaa. Parlamentti myös esimerkiksi vahvistaa unionin budjetin yhdessä Euroopan neuvoston kanssa.

KATSO EUROVAALIEN VIRALLINEN VIDEO:
image_pdfimage_print
Henry Hedborg

Henry Hedborg

Humanisti, joka haluaa pelastaa maailman. Pyörii vieläkin tuoleilla ja ravaa kahvikoneella. Selvisi hengissä median lukiodiplomista ja Järjen vastaavan päätoimittajan pestistä.

You may also like...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.