Kenen kirottu lapsi?

Kuva: Meeri Manninen

Harry Potter ja kirottu lapsi, ”kahdeksas Potter”, saattaa yllättää monet lukijat. Kirja on nimittäin näytelmä ei romaani. Ja sen on kirjoittanut Jack Thorne ei J. K. Rowling. Rowling on kuitenkin ollut mukana tarinan suunnitelussa, yhdessä Jack Thornen ja John Tiffanyn kanssa.

Näytelmässä Harry Potterin elämä on muuttunut paljon kouluajoista. Hän on nykyään vastuullinen aikuinen, joka stressaa töistä ja huolehtii kolmesta lapsestaan yhdessä Ginny-vaimon kanssa. Erityisesti huolta tuottaa nuorin lapsi, Albus, joka ei oikein sopeudu muuhun perheeseen. Poika erkaantuu perheestä vielä enemmän, kun hänet valitaan Tylypahkan lajitteluseremoniassa luihuseen, koko muun perheen ollessa rohkelikossa. Kaiken lisäksi Albus ystävystyy tiiviisti Scorpiuksen kanssa, joka on Harryn entisen vihollisen Draco Malfoyn poika.

Eräänä iltana Amos Diggory, kolmivelhoturnajaisissa tapetun Cedricin isä, tulee Pottereille kylään sukulaistyttönsä kanssa. Hän vetoaa Harryyn sanoen, että ilman tätä Cedric ei olisi kuollut. Amos vaatii Harrya hankkimaan ajankääntäjän, paalaaman ajassa taaksepäin ja pelastamaan Cedricin. Harry tietää ettei moinen onnistuisi, joten hän joutuu lähettämään vieraat pois. Häneltä jää kuitenkin huomaamatta, että Albus on kuunnellut keskustelua koko ajan. Albus päättää, että nyt on hänen vuoronsa tehdä jotain tärkeää, ja hän alkaa suunnitella Cedricin pelastusta. Albus kertoo asiasta myös Scorpiukselle ja siitä tulee heidän yhteinen tehtävänsä.

Pojat saavat varastettua ajankääntimen ja lähtevät suorittamaan tehtävää Amoksen sukulaistytön kanssa. Kaikki ei kuitenkaan mene suunnitelmien mukaan ja he joutuvat palaamaan ajassa monta kertaa. Valitettavasti nämä kerrat sotkevat asioita entisestään ja lopulta tulevaisuus on aivan sekaisin. Pystyvätkö he korjaamaan aiheuttamansa vahingon?

Velhomaailman säännöt uusiksi

Harry Potter ja kirottu lapsi -näytelmässä on yksittäisiä asioita, joiden ansiosta koko tarina ei ole aivan pilalla. Mielestäni Rowlingin velhomaailma on tavoitettu hyvin muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Lisäksi osa uusista hahmoista on luotu todella hyvin, kuten Albuksen paras kaveri Scorpius. Pidin myös siitä, että aikamatkailu mahdollistaa vanhojen hahmojen näkemisen.

Tietenkin vanhojen hahmojen kanssa on myös haasteita, ja esimerkiksi Ronin persoona näytelmässä on erilainen kuin alkuperäisissä kirjoissa, mikä kyllä pistää silmään. Lisäksi Kirotussa lapsessa on muitakin kohtia, jotka ovat ristiriidassa alkuperäisten Pottereiden kanssa. Juuri nämä ristiriidat tekevät juonesta huteran ja monissa kohdissa alkaa miettimään, että ei sen näin pitäisi mennä.

Monissa kohdissa alkaa miettimään, että ei sen näin pitäisi mennä.

Vielä yksi asia, joka jäi häiritsemään, on kirjan nimi. Kirottu lapsi. Viitataanko tällä Albukseen ja hänen vaikeuksiinsa sopeutua perheeseen vai Scorpiukseen ja hänen syntyperästään kiertäviin juoruihin? Vaiko kenties huhuihin, joiden mukaan Voldemortilla olisi lapsi? Yksi vaihtoehto voisi olla myös Cedric Diggory, jota pyritään kuumeisesti pelastamaan.

Odotukset kohdalleen

Kokonaisuudessaan näytelmä oli keskitasoa. Jos ei pidä Harry Potter ja kuoleman varjelukset -kirjan epilogista, kannattaa Kirottu lapsi jättää suosiolla lukematta. Ja vaikka pitäisikin, odotuksia ei kannata nostaa liian ylös, sillä Rowlingin tasolle se ei nouse. Kuitenkin täytyy muistaa, että oikeasti näyteltynä tunnelma voi olla aivan toinen, sillä näyttelijöiden ilmeeet ja eleet sekä lavastus tuovat teokseen aivan uuden ulottuvuuden.

Vaikka näytelmän juoni ei ole kovin vakuuttava, ovat Harry Potter -fanit innostuneet siitä paljon. Esimerkiksi Helsingissä 8.11. järjestettävä Kirotun lapsen suomennoksen julkaisutilaisuus on täynnä ja tapahtuman facebook-sivuilla 5800 on ilmoitanut osallistuvansa tapahtumaan.

Alunperin kirjoittanut Meeri Manninen

image_pdfimage_print

You may also like...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.