Nuori, hyödynnä äänioikeutesi!

Kuvat: Emma Virtanen

Järvenpään keskustaan kohoaa tornitalo, nuorisokahvilaa pompotellaan kiinteistöstä toiseen ja Tuusulanjärven turismia yritetään elvyttää uusin keinoin. Päätökset näistä asioista tekevät epäsuorasti kuntalaiset. Kuka ehdokkaista vastaa parhaiten omaa arvomaailmaasi ja näkemyksiäsi tulevaisuuden kotikunnastasi?

Kuntavaalit?

Neljän vuoden välein pidetään kuntavaalit, jolloin äänioikeutetut kuntalaiset äänestävät kunnan ehdokaslistalta yhtä ehdokasta. Tarpeeksi ääniä saanut ehdokas valitaan kunnanvaltuustoon, joka on mukana päättämässä kunnan sisäisistä asioista ja ohjaamassa niitä. Milloin ja mitä kautta bussit kulkevat? Tarvitsevatko Järvenpään lukiolaiset kunnan tukea läppäreiden hankinnassa? Miten Kinnarin koulun remontti toteutetaan?

Kunnanvaltuustoon valitaan Järvenpäässä, Tuusulassa ja Keravalla 51 valtuutettua eri puolueista. Kaikki ehdokkaat kuuluvat johonkin rekisteröityyn puolueeseen. Järvenpäässä ehdokkaita on 302 yhdestätoista eri puolueesta. Kaikki ehdokkaat löytyvät Keravan, Tuusulan ja Järvenpään kunnan sivuilta.

Miten löydän itselleni sopivan ehdokkaan?

Jos oma tietämyksesi vaaleista tai politiikasta ylipäätään tuntuu rajoittuneelta, suosittelen tutustumaan puolueiden pääarvoihin ja näkemyksiin asioista. Löytämällä itselle sopivan puolueen saa rajattua ehdokasmäärää suuresti ja voi poimia sieltä itselle parhaan vaihtoehdon. Sitä paitsi äänestämällä ehdokasta antaa äänen myös ehdokkaan puolueelle. Tietoa ehdokkaista löytää esimerkiksi ehdokkaiden omilta sivuilta, yleensä blogeista. Useilla ehdokkailla on myös omat Facebook-, Twitter- ja muut somekanavat käytössä.

Kuntavaalien alla on myös hyvä seurata esimerkiksi paikallislehteä. Keski-Uusimaa julkaisee ”vaalikynä” -vinjetin alla pitkin viikkoa ehdokkaiden kirjoituksia, jotka liittyvät kunnan asioihin. Myös puoluetelttoihin voi törmätä läheisellä ostarilla, josta voi tarttua mukaan esimerkiksi ilmapalloja, makkaraa, karkkia tai muisto ajatuksia herättävästä keskustelusta ehdokkaan kanssa.

Lisäksi vaalikoneet toimivat nopeana ja suuntaa antavana menetelmänä ehdokasta etsittäessä. Ehdokkaat vastaavat omien mielipiteidensä mukaisesti vaalikoneen kysymyksiin, jotka esitetään myös äänestäjälle. Äänestäjän vastattua vaalikoneen kysymyksiin yhdistää kone vaalikoneeseen laitetut vastaukset ehdokkaaseen, joka on vastannut mahdollisimman samalla tavalla kuin äänestäjäkin. Vaalikoneita löytyy muun muassa Helsingin Sanomien, Keski-Uusimaan ja Yleisradion sivuilta.

Vaikka et tietoisesti etsisikään itsellesi ehdokasta, tulet melko varmasti törmäämään vaalimainokseen jossain. Se voi kolahtaa postiluukusta, seistä tienvarrella kylttinä tai esiintyä Facebookissa sponsoroituna mainoksena.

Äänestäessä tärkeimpiä asioita ovat kuitenkin luottamus ehdokasta kohtaan ja saman arvomaailman jakaminen, — älä äänestä ketä tahansa!

On aika vetää äänestyshousut päälle

Sinulla on äänestysoikeus, jos täytät 18 vuotta viimeistään 9.4.2017. Äänestysoikeuden omaava henkilö saa maistraatilta ilmoituksen äänioikeudesta, jossa kerrotaan tarkemmat tiedot äänestystilaisuudesta, kuten äänestysalue ja -paikka.

Ennakkoäänestys on käynnissä nyt (29.3–4.4.2017) ja varsinainen vaalipäivä pidetään 9.4.2017 kello 9–20.

Ennakkoäänestykseen voi osallistua missä tahansa ja vaalipäivänä vain äänestysilmoituksessa määrätyssä paikassa. Vaalien alustavat tulokset saadaan jo vaalipäivänä 9.4. kello 20 jälkeen, tarkastuslaskenta suoritetaan 10.4 ja vaalien lopullinen tulos julkistetaan keskiviikkona 12.4. Uudet valtuutetut aloittavat työnsä 1.6.2017.

Lisätietoa kuntavaaleista löydät esimerkiksi vaalit.fi:stä.

Monet asiat tulevat muuttumaan –nuorison näkemyksiä kaivataan

Kuntaliiton selvityksen mukaan vuoden 2012 vaaleissa valituista kunnanvaltuustoista keski-iältään nuorin valtuusto on 42 -vuotias. Nuorten määrä valtuustossa on siis vähäinen. Äänestämällä nuoria ja nuorenmielisiä ehdokkaita päätöksentekijöiksi lähestulkoon taataan kunnanvaltuuston (tai sen osan) ymmärrys nuoria kohtaan. Kuntavaaleihin voi lähteä ehdokkaaksi samoilla eväillä kuin äänestämään: täysi-ikäisenä paikkakuntalaisena. Esimerkiksi Järvenpään ehdokaslistausta katsoessa voi bongata myös Järvenpään lukiosta tuttuja nimiä.

Kuumia kysymyksiä

Palveleeko lukion tukiverkosto tarpeeksi opiskelijan tarpeita?

Miten kunta tukee taloudellisista ongelmista kamppailevia nuoria?

Entä niitä, joilla on ongelmia päihteiden kanssa?

Miten nuorten syrjäytymistä pyritään estämään kuntapolitiikan avulla?

Turvaako kunta opiskelijan selustan, jos vaikkapa KELA:n kanssa ilmenee ongelmia?

Tässä kuussa valittavat valtuutetut tulevat astumaan virkaansa kuin myrskyn silmään. Kesken kauden, vuoden 2019 alussa, toteutuva sote- ja maakuntauudistus herättää huolta, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnille. Sotesta keskusteltaessa lukiolainen voi pohtia, miten opiskeluterveydenhuolto toteutuu tulevaisuudessa. Taataanko opiskelijoille yhdenvertaisesti oikeus laadukkaaseen terveydenhuoltoon?

Kaikki lukiolaiset eivät kuitenkaan tähän äänestysrumbaan kerkeä esimerkiksi alaikäisyyden vuoksi. Äänestämisen lisäksi vaikuttamisen vaihtoehtoja on kuitenkin useita: voi tehdä vapaaehtoistyötä, muuttaa kulutustottumuksiaan, osallistua kunnan projekteihin ja järjestöjen toimintoihin…

Sitä paitsi tammikuussa 2018 ryhdytäänkin jo äänestämään seuraavasta presidentistä. Se on sitten vähän toisenlainen rumba.

Alunperin kirjoittanut Emma Virtanen

image_pdfimage_print

You may also like...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.