Lotta Åman: Kiinnostus Koreaan

Järvenpään lukiosta valmistunut Lotta Åman kertoo Etelä-Koreassa opiskelusta.

Lotta Åman kävi Järvenpään lukion vuosina 2011-2014.

Lotta Åman on 24-vuotias suomalainen opiskelija Etelä-Koreassa. Hän on suorittanut kandidaatin tutkinnon Seijong-yliopistossa ja suorittaa parhaillaan maisterin tutkintoa kansainvälisestä kehitysyhteistyöstä Korea Universityssä. Åman on asunut Etelä-Koreassa Soulin kaupungissa vuodesta 2015 lähtien ja opintojen ohessa tehnyt käännöstöitä ja toiminut tulkkina, opettanut suomen kieltä ja ollut vuoden töissä suomalaisessa HEI Schools (Helsinki International Schools) -päiväkodissa.

Lukiossa Åman harrasti tanssia, jonka kautta hän tutustui K-poppiin ja myöhemmin kiinnostui siitä. Hän alkoi myös katsomaan korealaisia draamasarjoja. K-popin ja korealaisten sarjojen kautta Åmanissa heräsi kiinnostus Korean kulttuuriin ja kieleen, ja tämä kiinnostus säilyi, vaikka innostus K-poppiin ja korealaisiin sarjoihin väheni. Åman alkoi opiskelemaan korean kieltä ja myöhemmin kävi lomamatkalla Soulissa.

”Helsingissä oli ilmaisia korean kielen kursseja, ja lähdin kurssille kaverin painostuksesta, minkä jälkeen huomasin, että minähän olen hyvä tässä.”

Lukiosta valmistumisen jälkeen Åman ei ollut varma siitä, mitä hän aikoo tehdä. Hän kuitenkin piti korean kielen opiskelusta, joten hän päätti hakea Etelä-Koreaan yliopistoon.

”Googlailin Koreassa olevia yliopistoja ja päädyin hakemaan muutamaan niistä.”

Siitä alkoi puolen vuoden pituinen paperisota eli erilaisten tarvittavien hakupapereiden täyttäminen, edestakaisin soittelu, eri papereiden hakeminen peruskoulusta ja maistraatista, apostille-todistuksen hankkiminen, kaiken kääntäminen englanniksi ja lähettäminen Koreaan sekä varmistaminen yliopistolta, että kaikki tarvittavat paperit olivat saapuneet. Åmanin täytyi myös suorittaa kansainvälinen englannin kielen tasokoe.

Kun Åmanille varmistui yliopistopaikka, hänen piti seuraavaksi hankkia opiskelijaviisumi Koreaan muuttamista varten. Uuden paperisodan jälkeen Åmanille myönnettiin opiskelijaviisumi ja yliopistolta löytyi valmis opiskelija-asunto, joten jäljellä olivat enää vain tavaroiden pakkaaminen ja matkalle lähteminen. Yli yhdeksän tunnin pituisen lennon jälkeen Åman saapui Incheonin lentokentälle, josta matka jatkui bussilla Soulin kaupunkiin.

Tiedosto:Seoul-teukbyeolsi in South Korea.svg

Soulin sijainti (lähde: Wikipedia.org)

Aloitettuaan opiskelun Åman järkyttyi opiskelun suuresta määrästä ja sen haastavuudesta.

”Koreassa opiskelu on hyvin matematiikkapainotteista. Ensimmäisen tunnin jälkeen soitin äidilleni ja kerroin, kuinka minun pitää tulla takaisin kotiin, koska en pysty millään pärjäämään tällä matematiikan tasolla, mutta pian huomasin, että täälläkin on monia, jotka eivät osanneet niitä asioita.”

Åman kertoo, kuinka lopulta ryhdistäytyi ja löysi oman tavan opiskella, ja siitä lähtien opiskelu on helpottunut huomattavasti. Oman opiskelutavan löytämisessä auttoivat paljon lukiossa opetetut menetelmät ja käytännöt. Koreassa oppilailla ei juuri ole tapana kysyä kysymyksiä professoreilta kesken tunnin, mutta kansainvälisten oppilaiden tapa kysyä on tervetullut.

”Itse opin puhumalla, joten kysymyksien esittäminen on ollut minulle tärkeää.”

Opiskelu ulkomailla ei kuitenkaan tule ilman laskua. Åmanin mukaan puolen vuoden koulumaksu voi olla noin 3000 euroa. Kelalta on mahdollista saada opintotukea, vaikka asuukin ulkomailla. Kelan tuki ei kuitenkaan Åmanin tapauksessa ole riittänyt kaikkeen, joten hän on joutunut itse maksamaan opiskelunsa. Vuokraa lukuun ottamatta eläminen Koreassa on hyvin halpaa. Tietenkin opintolainaa yhä tarvitaan, mutta Koreassa on silti halvempaa opiskella kuin Euroopassa yleensä on. Työllistyminen on myös helppoa, jos osaa kielen.

Åmanin mukaan Koreassa opiskelussa esiintyy vahvasti hierarkia ja virheille ei anneta paljoa tilaa. Opiskelu on hyvin akateemista, ja siihen kuuluu monien asioiden opettelu, paljon kokeita ja luentoja, kun taas työharjoittelu jää vähemmäksi. Åman huomauttaa, että kyseinen opiskelutyyli ei välttämättä sovi kaikille, joten mikäli haluaa lähteä ulkomaille opiskelemaan, on tärkeää ottaa selvää kyseisen maan koulutusjärjestelmästä.

”Opiskelu on hyvin yhteisöllistä, eli siihen kuuluu paljon sosiaalisia tapahtumia ja toimintoja. Minun pitää kunnioittaa ylemmällä vuosiluokalla olevia opiskelijoita, kun taas vanhemman opiskelijan tehtävä on olla esimerkkinä ja maksaa ruoka- ja juomakulut.”

Kaikki ei kuitenkaan ole ainoastaan opiskelua, sillä eri koulujen välillä on paljon akateemisia ja urheilullisia kilpailuja. Opiskelijaelämään kuuluu myös paljon yhteisöllistä juomista, erilaisia leikkejä ja ”nuoruudesta nauttimista”. Lukiossa korealainen oppilas voi käyttää jopa 14 tuntia päivässä opiskeluun, minkä takia useilla elämä alkaa vasta yliopistossa.

Kaikki Koreassa ei kuitenkaan ole täydellistä. Åman kertoo törmänneensä monenlaisiin haasteisiin, joihin Suomessa tuskin törmäisi.

”Korea osaa olla erittäin kaunis, mutta sillä on myös paljon kehitettävää. Samalla kun pystyn nauttimaan nopeasta ja helposta elämästä, vanhoilliset sukupuoliasenteet verrattuna Suomeen rajoittavat sitä. Kungfutselaisuuden aatteet näkyvät vahvasti arjessa, niin hyvässä kuin huonossa. Kaikesta huolimatta olen Koreassa paljon onnellisempi kuin olin Suomessa.”

Niitä lukiolaisia, jotka harkitsevat jatko-opiskelua, Åman rohkaisee katsomaan Suomen ulkopuolelle. Jos hakee ulkomaille opiskelemaan, Åman suosittelee opettelemaan kyseisen maan kielen, vaikka koulu ei sitä vaatisi, koska kielitaito on ratkaisevassa asemassa työllistymisessä.

image_pdfimage_print

You may also like...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.