Maanantain paneelikeskustelussa pohdittiin Suomen tulevaisuutta viiden vaikuttajan voimin

Kuvat: Emma Virtanen
Järvenpään lukiolla järjestettiin maanantaina 8.5 Suomi 100 -juhlavuoteen liittyvä tulevaisuuspaneeli. Panelisteiksi lukiolle saatiin Lari Kotilainen, Abdirahim ”Husu” Hussein, sotaveteraani Jaakko Winter, Pekka Haavisto sekä Tuuti Piippo. Tapahtuman jälkeen haastattelimme osaa panelisteista.

Tulevaisuuspaneelin toteutustapa poikkesi totutusta, sillä sen sijaan, että oppilaat olisivat esittäneet kysymyksiä panelisteille, tehtiinkin toisin päin. Kysymykset toteutettiin Kahoot!-alustan kautta. Jokainen panelisti oli saanut etukäteen valita yhden kysymyksen, johon hän haluaisi lukiolaisten vastaavan. Sitten kysymys heijastettiin valkokankaalle ja opiskelijat valitsivat puhelimellaan vastausvaihtoehdon, joka oli lähimpänä heidän omia mielipiteitään. Kaikkien vastattua kysymykseen tulivat vastaukset taululle ja panelistit pääsivät kommentoimaan lukiolaisten vastauksia, kertomaan omista ajatuksistaan ja keskustelemaan muiden panelistien kanssa kysymyksestä.

nnnnnnew

Abdirahim Husseinin kysymys lukiolaisille käsitteli yhteiskunnallista vaikuttamista. Hän esitteli Kahootissaan neljä keinoa, kuinka nuoret saataisiin kiinnostumaan vaikuttamisesta. Opiskelijat pitivät tärkeimpänä asiana sitä, että nuorten näkökulmia tuotaisiin aikaisempaa enemmän esille politiikassa. Kysymyksen laatijan ja lukiolaisten mielipide oli yhtenevä. Hussein lisäsi vielä, että nuorten täytyy päästä keskustelemaan siitä, mitä maailmalla tapahtuu, sillä tulevaisuus tehdään nuorten kautta. Tuuti Piippo halusi lisäksi muistuttaa, että yhteiskunnassa voi vaikuttaa muillakin tavoilla kun politiikalla.

Piipon kysymyksessä mietittiin, mikä olisi parasta, mitä Suomi voisi tarjota maailmalle. Eniten opiskelijat vastasivat vaihtoehtoa ”koulutus”, ja myös panelistit pitivät tätä melko hyvänä vaihtoehtona. Piipon mukaan koulutus antaa mahdollisuuksia, mutta hän myös muistutti, että pelkkää siitä hyötymistä ei kannata miettiä. Piippo tarjosikin ajattelutapaa ”mitä minä voin antaa?” tai vielä pidemmälle vietynä ”mitä Suomi voi antaa?”.

Myös Lari Kotilainen ajatteli, että hyvien numeroiden tavoittelun sijaan kannattaa keskittyä siihen, mikä kiinnostaa ja mikä herättää oman uteliaisuuden. Hussein taas mietti, miten koulutuksen vienti onnistuu käytännössä ja voisiko esimerkiksi ison rahasumman sijasta lähettää apua tarvitsevalle alueelle mieluummin päteviä ihmisiä. Jaakko Winter puolestaan halusi muistuttaa, että vaikka koulutus onkin hyvä asia, myös fyysistä työtä kannattaa tehdä, sillä se vaikuttaa myönteisesti muun muassa terveyteen.

Näiden kysymysten lisäksi paneelissa keskusteltiin myös suomen kielen tulevaisuudesta ja Suomen monikielisyydestä sekä erilaisten kulttuurien ymmärtämisen kasvavasta tarpeesta. Lisäksi Pekka Haaviston kysymys sai aikaan keskustelun liputuspäivistä. Keskustelu johti ideaan epäonnistumisen päivästä, jonka perusteluna oli se, että kaikki epäonnistuvat joskus.

Tulevaisuuspaneelin lopuksi vierailijat esittivät toiveensa tulevaisuuden suomalaisille. Suomalaisiin kaivattaisiin lisää joustavuutta, positiivisuutta ja toisten hyväksyntää.

Jos unelmasi ei pelota sinua, se ei ole tarpeeksi iso. – Abdirahim ”Husu” Hussein

Kuten monesti aikaisemminkin, usealle lukiolaiselle tämä tapahtuma tuli yllätyksenä. Kokonaisuudessaan paneeli oli loistavasti koottu: aiheet olivat ajatuksia herättäviä ja lukiolaiset seurasivat keskustelua suurella mielenkiinnolla. Myös Kahootin käyttö toimi, sillä nyt jokainen pääsi osallistumaan kertomalla oman mielipiteensä eikä seuraaminen ollut pelkkää passiivista istuskelua. Paneelin jälkeen riensimme haastattelemaan vierailijoista Lari Kotilaista, Abdirahim Husseinia, Pekka Haavistoa ja Tuuti Piippoa.

Abdirahim Hussein

Abdirahim”Husu” Hussein

Radiotoimittaja ja poliitikko Somaliasta.
Tasa-arvo – monikulttuurisuusaktivisti.

Miten kiinnostuit yhteiskunnallisista asioista?
Minua pyydettiin puhumaan tilaisuuksissa vuonna 2001 jolloin (yllättävästi) minua kuunneltiin. Minua pyydettiin puhumaan uudestaan ja siitä se lähti.

Miten monikulttuurisuus tulee vaikuttamaan Suomeen? 
Suomi on aina ollut monikulttuurinen venäläisten ja ruotsalaisten vuoksi. Monikulttuurisuus kuitenkin toimii haasteena siinä missä muutkin, kuten rakennushaasteet ja taloushaasteet. Monikulttuurisuus on niin sanotusti molempien osapuolien haaste, eli suomalaisten ja muunmaalaisten. Suurimmaksi haasteeksi tekee se, että ylipäätään jaetaan ihmiset suomalaisiin ja monikulttuurisiin, kun todellisuudessa suomalaiset ovat osa sitä monikulttuurisuutta.

Facebook on kolmanneksi suurin maa heti Intian ja Kiinan jälkeen              – Husu

Pekka Haavisto

Pekka Haavisto

Presidenttiehdokas ja kansanedustaja.
Toiminut myös YK:n tehtävissä ja kehitysministerinä.

Paneelissa osoitit suurta kiinnostusta liputuspäiviin. Mistä sinä haluaisit liputuspäivän?
Tove Janssonista, hän on todella menestynyt ja hieno kirjailija. Lastenkirjoistaan tunnettu Jansson toisi elämää liputuspäivien kirjoon. Myös suomalaisesta designista osataan olla maailmalla ylpeitä, mutta siitä ei kuitenkaan liputeta.

Mikä asia tulisi muuttaa juuri nyt, jotta tulevaisuus näyttäisi paremmalta?
Tällä hetkellä Suomessa vallitsee myrkyttynyt ilmapiiri. On paljon vihapuhetta, vääriä tietoja ja vääriä käsityksiä. Käsitys siitä, että suomalaiset ovat tällä hetkellä se kärsivä kansa, ylipäätään tällainen uhriutuminen, ei auta yhteisymmärryksen saamiseksi. Maailmalla tapahtuvia kriisejä ei saa sotkea vihalla.

Tuuti Piippo

Tuuti Piippo

Kirjoittanut muun muassa Futuremakers – teoksen, joka käsittelee naisia teknologian maailmassa.

Miten nuoria naisia saataisiin kiinnostumaan teknologiasta? Miksi se olisi hyvä asia?
Kiinnostuksen herättämiseen on olemassa monia tapoja. Pyritään puhumaan teknologiasta luovana alana; matemaattiset aineet eivät vedä tyttöjä puoleensa. On tärkeää saada kaikki kiinnostumaan teknologiasta, sillä se on suuressa osassa esimerkiksi demokratiassa. Mitä enemmän ihmisiä saadaan kiinnostumaan teknologiasta ja opiskelemaan sitä, sitä paremmin teknologia kehittyy ja sitä monimuotoisempaa siitä tulee.

Luultavasti kukaan ei tule vaikuttamaan naisen asemaan niin kuin nainen itse – Tuuti Piippo

Lari Kotilainen

Lari Kotilainen

Suomen kielen tutkija ja opettaja. Kirjoittanut muun muassa teoksen ”Suomensuojelija”, joka käsittelee suomen kieltä ja sen tulevaisuutta.

Englannin kieli kaventaa suomen kielen käyttöalaa esimerkiksi työelämässä ja koulutuksessa. Miten voisimme vaikuttaa siihen, että suomen kielen asema työelämän ja tieteen kielenä vahvistuisi?
Englanti ei ole paha asia. Itse asiassa mitä enemmän on kieliä, sen parempi. Ihmiset tarvitsevat jonkin yhteisen kielen tiedon välitystä varten. Toisaalta yrityksien tulisi pohtia sitä, pystytäänkö töitä tekemään englannin kielellä. Suomen kielen asemaa saadaan parannettua esimerkiksi arvostusta lisäämällä.

image_pdfimage_print
Emma Virtanen

Emma Virtanen

Järjen vastaava päätoimittaja vuosina 2017-2018. Toimi myös kuvatoimittajana.

You may also like...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.