Opiskelijoiden novellit: Sanni Tabell 18F ÄI11-kurssilla

Onni

Lämmin tuuli puhaltaa pehmeästi ylitsemme kuin aalto merenrantaan. Alkukesän auringon lempeät säteet loistavat kasvoilleni. Ihoa polttelee vähän, vaikka laitoin juuri aurinkorasvaa. Joka kesä nenänpääni ja poskeni palavat, mutta päätin, ettei tänä kesänä kävisi niin.

”Suu auki!”

Avaan myös silmäni. Olet ojentamassa minulle suurinta mansikkaa, jonka olen koskaan nähnyt. Se ei mahtuisi kokonaisena. Nauran ja haukkaan makeasta herkusta pienen palan. Makaan selälläni sinivalkoisella päiväpeitteellä pää sylissäsi. Päätimme lähteä viimeisistä kirjoituksista selviämisen juhlistamiseksi piknikille. Onneksi sää on hyvä. Koko viime viikon satoi armottomasti, mutta ainakin se motivoi pysymään oppikirjan äärellä.

Kaikkialla on vihreää ja kukoistavaa. Kevät ja kesä tulivat aikaisin. Kenties se johtuu ilmastonmuutoksesta, mutta en jaksa murehtia sitä nyt. Kaikki on kerrankin hyvin. Vähään aikaan ei tarvitsisi ottaa stressiä mistään. Kaupungin kiire ja melukaan eivät yllä tänne metsän keskelle piiloutuneelle pienelle niitylle. Löysin niityn lapsena leikkien lomassa. Siitä on tullut tärkeä paikka minulle, ja pääsin vihdoin näyttämään sen sinullekin nyt. Kaupunki on suunnitellut metsän paikalle rakennettavaksi kauppakeskuksen. Puunhakkuu alkaisi syksyllä, joten tämä on niityn viimeinen kesä.

Tunnen sormiesi seikkailevan hiusteni lomassa. Kylmät väreet kulkevat kehoni läpi kuin pienet sähköiskut, kun kosketat minua. Hymyilen. En ole koskaan tuntenut tällaista onnea. Utelias varis lähestyy eväskoriamme kiiltävin silmin. Nouset hätistelemään sitä pois, jottei se varastaisi palaakaan leipomistasi kroissanteista tai silli-sipulipiiraasta, ja tökkäät minua vahingossa silmään. Nauran kivunkyynelten läpi.

Toivon, että vietämme loppuelämämme yhdessä. Voimme käydä piknikillä joka kesä. Ja uimassa. Ja talvisin voimme makoilla koko joululoman vällyjen alla katsellen elokuvia. Leivot hyviä joulutorttuja ja pipareita, jotka voimme sitten koristella – sinä hyvin, minä vähän kömpelömmin. Haluan rakastaa sinua jokaisessa maassa ja hieroa selkääsi rankkojen työpäivien jälkeen. Tahdon kokea kanssasi elämän suuret tapahtumat ja nauttia pienistäkin asioista. Kuten aamukahvista ja iltateestä.

Tuijotan lumoutuneena ruskeisiin silmiisi, jotka kimmeltävät auringossa kuin meripihka tai hunaja, kun puhut innoissasi kissoista. Melkein unohdan kuunnella sanojesi sisältöä. Voisin jäädä tähän hetkeen ikuisesti. Muuttaa asumaan vehreiden lehtien havinan ja makeiden mansikkaleivosten keskelle, kirkkaansinisen taivaan alle. On hämmästyttävää, kuinka taivaalla ei ole ainuttakaan pilveä. Syömisen jälkeen voisimme pyöräillä uimaan, jottei olisi näin kuuma. Jos jaksamme valvoa, voimme katsella tähtiä. Sydämeni täyttää lämpö ja keveys, kun hymyilet. Kumarrut painamaan huulesi huulilleni.