Lainaus kirjailijalta haastattelussa lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyen:

“Jos heräät aamulla ja haluat kirjoittaa, olet kirjailija” -Minttu Vettenterä, Kirjailija

Lukeminen ja kirjoittaminen ovat taitoja, jotka opitaan tyypillisesti esikouluiässä. Kuitenkin näitä taitoja opiskellaan edelleen lukiossa. Miksi näin? 

Jyväskyläläisen Korpilahden yhteiskoulun opettajan Marjut Aholan mukaan lukeminen kehittää sanavarastoa, empatian kykyä, parantaa keskittymiskykyä, rauhoittaa sekä tukee aivoterveyttä. Kirjoittamista opiskellaan koulutuksen yhteydessä tekstien sujuvuuden parantamiseksi. Kieliopin ja kirjoittamisen osaaminen on kriittisen tärkeää esimerkiksi työnhaussa ja jatko-opiskelussa nykypäivänä. Äidinkielen osaamisen painotus useissa kolmannen asteen koulutuslaitoksissa on kasvanut merkittävästi.  

Lähdin kysymään Järvenpään lukion Jodel -keskustelupalstalla ihmisten lukemistottumuksia. Kyselyyn vastasi 195 ihmistä, joista enemmistö kertoi lukevansa kirjoja vapaa-ajalla. Kuitenkin jako oli todella tasainen. Tämä tarkoittanee sitä, että n. 90 oppilasta vastanneista ei lue kirjallisuutta vapaa-ajalla.  

Pisa-tutkimustuloksien valossa lukutaidon taso on heikentynyt nuorilla. Lukutaidon OCED-keskiarvo ylittävistä maista Suomi on suurimmassa laskussa. Tähän suurena syypäänä nähdään sosiaalisen median yleistyminen ja lukemisen vähentyminen. Suomessa nuoret ovat esimerkiksi oppitunneilla useammin puhelimilla, joka häiritsee opiskelua. Marjut Aholan mukaan lukemista tulisi lisätä eikä hänen mielestään pysty lukea liikaa.  

Sain mahdollisuuden haastatella kirjallisuuden ammattilaista Minttu Vettenterää tätä uutisartikkelia tehdessä. Minttu Vettenterä on 44-vuotias Riihimäkeläinen kirjailija. Hänen tuotoksiinsa kuuluvat esimerkiksi valtamediaan päässyt Jonakin päivänä kaduttaa sekä Möllärimestari -kirjallisuuden palkinnolla palkittu Jaaron ja Merenneitojenmaan prinsessat. Hän pyörittää nykyään pienkustantamoa nimeltä Pinkumi.  

Haastattelussa: Kirjailija Minttu Vettenterä

Esittele itsesi. Kuka olet?

Minä olen Minttu Vettenterä, kirjoittamisen sekatyöläinen. Olen kirjoittanut toistakymmentä kirjaa, joihin lukeutuu romaaneja, lasten-, fantasia- sekä kauhukirjallisuutta. Olen myös kirjoittanut tietokirjan gerbiileistä. Kirjojen ohella olen opettanut kirjoittamista ja nykyään omaan pienkustantamon.

Mitä lukeminen on sinulle?

Lukeminen on minulle tärkeää. Se rentouttaa ja avartaa maailmaa. Se on myös hyvä tapa oppia uusia asioita.

Luetko sinä kirjallisuutta?

Nykyisellään arki on hektistä, joten tulee enemmän kuunneltua äänikirjoja. Koen kuitenkin fyysiset kirjat tärkeiksi, koska fyysisessä kirjassa on oma juttunsa. Ihminen uppoutuu kirjaan toisella tavalla, jopa paremmin kun hän itse lukee.

Mistä saat inspiraatiota kirjoittamiseen?

Saan inspiraatiota luonnosta. Ylipäätänsä saan inspiraatiota kaiken ympärillä tapahtuvan seuraamisesta. Käytän tässä ajatusleikkiä: Miksi tapahtuu/mitä voisi tapahtua. Tällä ajatusleikillä ajattelen päivän tapahtumia. Minua kiehtoo ihmisen mieli ja se, miksi se toimii sillä tavalla kuin se toimii.

Mitä lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyvää haluaisit sanoa lukiolaiselle nuorelle?

Lukekaa ja kirjoittakaa, mutta älä anna kenenkään sanella sitä, mitä sinun kuuluisi lukea tai kirjoittaa. Monesti lukemisen ilo tyssää siihen, että joutuu lukemaan “vääränlaista” kirjallisuutta, joka ei tuo itselleen iloa. Kirjoittamista kannattaa kokeilla, vaikka ei omalta jutulta tunnu, koska se on hyvä tapa jäsennellä ajatuksia. Sanotaan, että puhumisen ohella kirjoittaminen on ainoa riittävän hidas tapa ajatella.

Mitä kouluja olet itse käynyt?

Olen opiskellut kirjoittamista ja viestintää avoimella yliopistolla Turussa ja Jyväskylässä.

Omaa sanottavaa?

Monet pohtivat, miten tullaan kirjailijaksi? Jos heräät aamulla ja halua kirjoittaa, olet kirjailija.

Kiitos.

Sisältö, hinta, käyttäjälisenssin pituus ja innostavuus – ainakin nämä asiat kannattaa ottaa huomioon digitaalista oppikirjaa ostaessa. Järki vertaili koulumme käyttämiä digikirjoja ja listasi jokaisen hyvät ja huonot puolet sekä antoi jokaiselle arvosanan asteikolla 1-5.

TABLETKOULU

Tabletkoulun oppikirjojen jokaisessa kappaleessa on runsaasti ja monipuolisesti sisältöä. Tekstit ovat pitkiä eli informaatiota on kattavasti, mutta asiat on kuitenkin esitetty selkeästi. Kappaleissa on perustekstin lisäksi myös erillisiä lyhyitä ”lisätietoja”, joten lukija voi syventymisensä tason perusteella valita hiukan vastaanottamansa tiedon määrää. Kirjassa on monipuolisesti erilaisia tehtäviä kaikille taitotasoille. Tabletkoulun kirjoja saa kaikkiin kouluaineisiin, ja yhden kirjan hinta on noin 13€ eli ei kovinkaan paljoa.

Vaikka Tabletkoulussa on paljon hyvää, sen digitaalisissa kirjoissa on myös yksi iso miinus: ulkomuoto. Harvoin tulee ajatelleeksi, että kirjan ulkonäöllä olisi kovinkaan merkittävää roolia teoksen toimivuuden kannalta, mutta todellisuudessa innostavuus on yksi tärkeimmistä asioista. Se, onko kirja ulkoisesti houkutteleva, voi vaikuttaa ostopäätökseen ja pahimmillaan jopa opiskelun määrään kurssin aikana. Tabletkoululla on paljon tekstiä mutta kohtalaisen vähän kuvia, ja yleisestikin teoksen ulkomuoto on enemmän asiallinen ja virallinen kuin innostava. Kirjojen käyttäjälisenssi on myös joissakin tapauksissa lyhyt.

Arvosana: 3/5

SANOMA PRO

Sanoma Pro:n sivuille kirjautuessa silmille pomppaa ensimmäiseksi runsas kuvien ja värien määrä, mikä on hyvä asia. Kirjan ulkomuoto innostaa lukemaan ja tutustumaan sivustoon tarkemminkin. Tavallisten oppikirjojen lisäksi Sanoma Pro tarjoaa käyttäjälleen myös paljon muita asioita, kuten tietoa, tilaisuuksia, muita kirjoja ja niin edelleen.

Toisaalta sivusto ei ole kovinkaan selkeä. Esimerkiksi oppikirjoihin pääseminen on pienen pohdinnan ja parin klikkauksen takana, ja näin ei tulisi olla. Hetken aikaa sivulla vietettyään alkaa myös tulla tunne, että kuvia ja räikeitä värejä on liikaa, ja olo muuttuu ylikuormittuneeksi.

Arvosana: 2/5

GRIP CHANSEN (Peda.net)

Grip Chansen on kokonaisuudessaan hyvin vaikea ja epäselvä, ja tuntuu kuin kaikki olisi aivan liian monen mutkan takana.

Yksi kirjan pahimmista ongelmista on sanastot, joiden sijainti tekstiin nähden on vaikea ja tekee lukemisesta työlästä. Lisäksi kirjan sanastoista ei löydy kaikkia tuntemattomia sanoja. Myös kuuntelutehtävissä on ongelmia: kuunneltavan tekstin nauhaa on vaikea kelata tai pysäyttää, mikä tekee tehtävän tekemisestä haastavaa ja pahimmillaan harhauttaa keskittymisen kokonaan pois itse kuunneltavasta sisällöstä.

Jotain hyvää tässäkin kirjassa kuitenkin on: käyttäjälisenssi on ikuinen, eli käyttäjän ei tarvitse huolehtia kirjan menettämisestä. Parannettavaa kuitenkin löytyy runsaasti.

Arvosana: 1/5

OTAVA

Otavalla on tähän mennessä paras alusta digikirjoille.

Ensinnäkin kirja on selkeä: käyttäjän on helppo hahmottaa, missä on mitäkin, ja eri osiot on jaoteltu loogisesti ja huomattavasti. Käyttäjän avatessa kirjan, ensimmäisenä näkymään tuleva sisällysluettelo on suurella tekstillä jaettu eri kappaleisiin. Kappaleiden alta löytää helposti eri osiot, kuten sanastot ja kielioppiosiot. Tehtävät sopivat kaikille taitotasoille, sillä ne ovat helppoja, ja tehtävänannot ovat yksinkertaisia. Kirja on myös innostava: sivusto on värikäs ja sisältää paljon kuvia, ja kuvat vieläpä useimmiten liittyvät aihepiiriin – esimerkiksi saksan kirjassa on saksateemaisia kuvia. Viimeinen plussa tulee ehdottomasti sivuston sisältämästä omasta sanakirjasta.

Toisaalta Otavan kirjoissa muistiinpanotilaa on vähän. Sen lisäksi tehtävien ollessa varmasti kaikille helppoja, ne ovat myös ajoittain liian helppoja, ja samanlaiset tehtävätyypit toistuvat liikaa. Kirjassa ei myöskään ole paljoa ollenkaan esimerkiksi ylioppilaskokeen tehtävätyyppejä. Suuri miinus tulee varsinkin viime aikoina esiintyneestä ongelmasta, runsaasta pätkimisestä ja jumittamisesta.

Arvosana: 4/5

Alunperin kirjottanut Henni Savolainen

Järvenpään Kirkkotiellä istuu jämerä rakennus, jonka ulkonäkö herättää kysymyksiä.

Teksti ja kuvat: Leevi Halme, Henri Kerttunen, Ilmari Kumpulainen 

Järvenpään kirkko on rakennettu vuosina 1967—1968. Kirkko edustaa betonibrutalismia, ja se on Museoviraston suojelema 60-luvun arkkitehtuurin esimerkkinä. Yleisen mielipiteen mukaan kirkko ei ole miellyttävän näköinen, ja siksi se onkin äänestetty Suomen rumimmaksi kirkoksi Kotimaa-lehdessä vuonna 2009.

• Betonibrutalismi on modernistisen arkkitehtuurin suuntaus, joka syntyi 1950-luvulla ja nousi suosioon Suomessa 1960-luvulla.

Järvenpään kirkko ei kuitenkaan ole ainut betonibrutalismin ja 60-luvun uhri, sillä myös Alavan kirkko ja Kalevan kirkko olivat äänestyksessä rumimpien joukossa. Kirkon on suunnitellut edesmennyt arkkitehti Erkki Elomaa. Hänen työnsä voitti suunnittelukilpailun, ja se valittiin rakennettavaksi.

Juuri 50 vuotta täyttäneen kirkon omalaatuiset piirteet voi huomata jo kaukaa.

Järvenpään kirkko sijaitsee osoitteessa Kirkkotie 4. Kansakoulunkadulta katsoessa voi jo heti nähdä sen karut geometriset muodot. Suuret pystysuorat betoniseinät seisovat yksityiskohtaa vailla kannatellen kuutiomaista kellotornia.

Kirkon pääsisäänkäynti on toisella puolella kirkkoa. Kirkkotien puolella on pääoven lisäksi myös pieni ja karun oloinen, betoniaidalla rajattu, piha, jossa on vaja ja muutama puu.

Ovista sisään astuttua voi kuitenkin huomata, että kirkon puiset sisustukset betonisten seinien ja komposiittilattian kanssa muodostavat itse asiassa silmille varsin mieluisan kokonaisuuden.

Ulkonäkö muistuttaa enemmän pommisuojaa.

Ihmisiä Järvenpään kirkossa sunnuntaina 18.3.

Keski-ikäinen Juha ja hänen vaimonsa kertovat kirkon olevan sisältä paljon miellyttävämpi kuin se ulkoa vaikuttaakaan. He kertovat, että sisällä kyllä tietää olevansa kirkossa, vaikka ulkonäkö muistuttaa enemmän pommisuojaa. Monet ovat jokseenkin samaa mieltä.

TripAdvisor.fi-sivuston arvosteluissa Järvenpään kirkosta ihmiset jättivät tähtiä pois ulkonäön takia, mutta akustiikka on kuulemma toimiva. Nimimerkki Jondeli kertoo, että Järvenpään kirkko on “Hyvä kohde sellaiselle, joka pitää betonia kauniina”. Nuorten keskuudessa yleinen mielipide on myös se, että ulkoa kirkko on ruma, mutta sisätilat saavat enemmän sympatiaa.

Järvenpään kirkkoa verratessa lähikuntien kirkkoihin se häviää selvästi ihmisten silmissä estetiikan näkökulmasta. “Sipoon kirkko on vaikuttava rakennus ja on selvä maamerkki kunnalle”, sanoo Järvenpäässä töissä käyvä sipoolainen Hannu. Tuusulan kirkosta myös pidetään yleisesti, ja Järvenpään ortodoksinen kirkko on miellyttävän näköinen ihmisten mielestä.

Kirkko ei ole harmaana aamuna lämmin näky.

Kirkko vaikuttaa ankealta varsinkin talviaikaan, kun luonto ei ole värittämässä maisemaa ja taivas on usein masentavan harmaa. Ehkä rakennus kaipaisi ehostusta. Sopisivatko kirkon ulkoseinään esimerkiksi värikkäät maalaukset?

Lähteet:

https://www.tripadvisor.fi/Attraction_Review-g736824-d10082684-Reviews-Jarvenpaan_kirkko-Jarvenpaa_Uusimaa.html

http://www.jarvenpaanseurakunta.fi/kirkko-ja-tilat/kirkko

https://www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/21799-betonibrutalismin-tyylipuhdas-edustaja

“Järki on Järvenpään Lukion uusi opiskelijalehti. Sen sisällöstä eivät opettajat päätä, vaan Järki on opiskelijoiden autonominen äänitorvi. Järjessä me opiskelijat saamme tulkita Seitsemää Veljestä miten haluamme ja lukea meitä kiinnostavista asioista.” Näillä sanoilla Sonja Huttunen kuvaili Järvenpään lukion lehteä pääkirjoituksessaan noin kymmenen vuotta sitten.

On vuosi 2007 ja ensimmäisen jakson koeviikko. Päätoimittaja Sonja Huttunen, toimittajat Ella Peltonen, Niina Sepponen, Matilda Juslin, Noora Lähde, Ville Åberg, Kaisa Huhta, Aino Pekkarinen, Kalle Eskelinen sekä opettajat Marja Rosti ja Joona Svala ryhtyvät töihin. Tuloksena on kaksikymmentäsivuinen PDF-lehti lukion Peda.netissä, ja tarkoituksena olisi tuottaa jatkossakin samankaltainen tekele joka jaksoon.

Ensimmäiseen numeroon sisältyy muun muassa pääkirjoitus, kaksi gallupia, ”Järjenvastainen”-palsta, opettajien haastatteluja, ”tulevaisuuden julkkis” -haastattelu ja reportaasi kyseisen syksyn kansainvälisyyskonferenssista. Tämä joulukuussa 2007 ilmestynyt julkaisu herätti heti ilmestyttyään huolta voimasanoillaan ja kritiikillään opettajien keskuudessa, mutta lehti onkin suunnattu opiskelijoille. (Myöhempiä julkaisuja selatessa voidaan todeta, että hieman on kuitenkin vähennetty volyymia!)

Kohokohtia ja muuta mainittavaa vuosien varrelta

Järjen toimituksen jokavuotiseksi kohokohdaksi voidaan lukea toimitusvierailu johonkin uutistoimistoon. Lehden perustamisen myötä Järjen ensimmäinen toimitus kävi Keski-Uusimaassa, ja myöhemmät toimitukset ovat päässeet muun muassa Olivia-naistenlehden, Lännen Median ja Suomen Kuvalehden toimituksiin. Järki on järjestänyt myös erilaisia projekteja, joista viimeisimpänä Kinnarin koulun mediapajan Kinnarin ala-astelaisten kanssa viime keväänä!

Seuraavaksi muutama vanhoista julkaisuista poimittua helmeä.

Tommi Suvensaari maailmalla

Teksti: Niina Sepponen ja Tommi Suvensaari
Kuvat: Tommi Suvensaari
Järki 3/2007-2008

Koulumme lähes kaikille ykkösille täysi tuntemattomuus, erittäin rakastettu ja jopa viime vuoden penkkaripäivänä kahtena kappaleena esiintynyt historian opettaja Tommi Suvensaari on ollut virkavapaalla tämän lukuvuoden. Vuoden aikana hän on kerennyt vierailla useissa eksoottisissa maissa ja saanut kokea enemmän kuin jotkut koko elämänsä aikana.

Hyvä on väsyneen munkinkin huilahtaa. Paikkana Peurapuisto, jossa Buddha ensimmäisen kerran opetti oivalluksiaan.

Tommi Suvensaaren terveiset maailmalta:

Pistin lihoiksi Pyhää Asuntolainaa varten säästetyt rahat ja lisää pyysin pankista. Pakko lähteä, kun jalat vielä kantavat ja pää edes jotenkin toimii.  Otettu yli 600 valokuvaa, koluttu 16 maata, tanssittu amazonilaisen intiaaniheimon tyttären kanssa, kalastettu piraijoita, syöty intiaanien karkit, maistettu marsua, bongattu transvestiitteja Riossa, tultu ”otetuksi talteen” Brysselin lentokentällä, oltu myötätuntolakossa santaiagolaisten kaivostyöläisten kanssa, eksytty La Pazissa ja New Delhissä, riidelty riksojen kanssa, juostu pakoon pyhää lehmää, käyty monenmoisessa temppelissä, nähty hautaroviot Gangesilla ja matka jatkuu. Vielä mennään Japaniin katsomaan kirsikankukkien kukkimista ja rinkan kanssa Euroopan kevääseen sekä viimeisenä laivalla Islantiin.

Tämä Tuomas Tuppuraisen kuvitus koristaa Järjen numeron 1/2011-2012 kantta.

“Järvenpään lukio on saanut hienon tilaisuuden, joka tapahtuu vain kerran elämässä. Presidenttiehdokkaat kokoontuvat vaalikeskusteluun koulullemme tammikuussa 2012. Edessä on vuoden kovin tapahtuma.”

Presidentinvaalien ehdokastentti vuonna 2012 jäi varmasti jokaisen silloisen opiskelijan ja opettajan mieleen. Tapahtumasta vastasi YH05 -kurssin opiskelijat, ja Yleisradio saneli ehdot toteutusta varten. Ja tottahan toki Järjen toimittajat pääsivät pyörähtämään paneelin kulisseissa. Lehden silloinen päätoimittaja Aki Hast kommentoi viisi vuotta tapahtuman jälkeen, että oli ”ainutlaatuinen kokemus päästä jututtamaan maamme isoimpia politiikan nimiä ihan jostain muusta kuin politiikasta”.

”Saatiin myös Järjen porukalle kutsu Paavo Väyrysen päämajaan Pohjanrantaan Keminmaalle. Tilaisuus jäi kylläkin käyttämättä…” – Aki Hast

“Ja voi sitä näkyä, kun Ylen autoja tyhjennettiin. Kameroita ja näyttöjä oli enemmän kuin pystyi uneksimaan.”
– Otto Jahnukainen, Järjen numero 2/2011-2012

Kaikki ehdokkaat tentattiin meikkauspöytiensä ääressä Järjen toimesta. Tasavallan presidentiksi sittemmin valittu Sauli Niinistö vastasi Hastin sanelemaan kyselyyn seuraavasti:

Las Vegas vai Alpit
– Alpit, koska lunta
Paras paikka maailmassa
– Suomi
Missä luulet olevasi 6 vuoden kuluttua
– Liian pitkä aika miettiä etukäteen

Siinä missä myöhemmän toimituksen Aki Hast muistaa parhaiten presidentinvaalipaneelin, niin Järjen toisena päätoimittajana toiminut Aino Pekkarinen muistaa Järjen ajalta jutut extreme -kurssista ja välituntiliikunnasta. Nykylukiolaiset voisivat ottaa tästä mallia!

                 Välituntivoimistelua

Teksti: Sinimarja Larkiala ja Aino Pekkarinen
Kuvat: Tanja Muhonen
Järki 2008-2009/3

Nykyajan lukiolaisten elämä on hektistä, eikä heillä ole tarpeeksi aikaa huolehtia fyysisestä hyvinvoinnistaan. Järki löysi pulmaan ratkaisun: välituntivoimisteluvinkit parantavat pulpetissa puutuneet pakarasi ja tarjoavat unohtumattoman liikuntaelämyksen.

1. Ojentajalihakset ojennukseen! Asetu kuvan mukaiseen asentoon ja laske vartaloasi alaspäin käsiesi varassa. Tee ylös-alas -liikettä oman tahtisi mukaan.
2. Myös seikkailunhaluiset opiskelijat löytävät koulustamme uusia liikuntamahdollisuuksia. Rakenna koulun käytävälle oma esteratasi, ja haasta ystäväsi kilpailuun!
3. Kuuluuko Mount Everestin valloittaminen tulevaisuuden suunnitelmiisi? Koulumme lukuisat pylväät tarjoavat harjoitusta vuorikiipeilijän ammatista haaveileville.
4. Kesää odotellessa vesipedot voivat nauttia lempiharrastuksestaan vaikkapa lukion areenalla. Pyydä Sari Häkkistä tuomariksi, ja haasta Sami Tamminen uintikisaan!
5. Älyllisempiä haasteita kaipaaville on suunnistus oiva valinta. Ota koko koulu haltuun ja opi tuntemaan opiskeluympäristösi! Jos haluat haasteita, pyydä opiskelijatoveriasi ottamaan aikaa.
6. Täysi ruokatarjotin painaa keskimäärin kaksi kiloa. Harjoita hauiksiasi ja ilahduta ystäviäsi viemällä myös heidän astiansa! Lisää tehoa harjoitukseen saat heilauttamalla tarjotinta pystysuunnassa.
7. Nauti koko koulun huomiosta ja venyttele pohjelihaksiasi. Bongaa samalla kuumimmat karjut ja viettele heidät katseellasi!

Ammattinimikkeen takana

Teksti: Suvi Tamminen
Kuvat: Teemu Heikkilä
Järki 1/2012

Kuten kaikki ovat varmasti huomanneet, on koulussamme aloittanut tänä syksynä uusi rehtori Marja-Liisa Lehtiniemi. Tutustumisen helpottamiseksi kävin kyselemässä rehtorilta muutamia kysymyksiä.

Lehtiniemi kertoo hakeneensa lukiomme rehtorin paikkaa muutamastakin syystä. Ensiksikin hän tunsi jo lukion toimittuaan aikuislinjan apulaisrehtorina, ja lisäksi hän ajatteli, että olisi etuoikeus saada toimia juuri tämän lukion rehtorina. Kun kysyn häneltä, kuinka hän on tähän asti lukiossamme viihtynyt, on vastaus yksinkertainen: – Tosi hyvin.

Lehtiniemi muistelee hetken omia kouluaikojaan. Hän kertoo olleensa ennen kaikkea aktiivinen ja reipas osallistumaan esimerkiksi oppilaskunnan toiminnassa. Koulumenestyskin oli tasaista, ja suosikkiaineikseen hän mainitsee psykologian ja biologian.

Lukion jälkeen Lehtiniemelle oli jo selvää, mitä hän tulevaisuudeltaan halusi. Hän opiskeli kasvatustieteiden maisteriksi, sivuaineinaan psykologia ja yhteiskuntatieteet – vaikka olisivat vielä ne taloustieteetkin kiinnostaneet… Kouluttautuminen ei kuitenkaan jäänyt siihen, vaan hän jatkoi opiskeluaan vielä opinto-ohjaajaksi. Lisäksi hän on opiskellut muun muassa liikkeenjohtoa.

Opettajan ammattiin haluavalle tärkeiksi ominaisuuksiksi Lehtiniemi luettelee esiintymis- ja organisointitaidot sekä opetettavan aineen osaamisen ja hyvät opetustaidot.

Lukioon lisää valinnaisuutta

Kysyn Lehtiniemeltä myös lukiomme vahvuuksista, joiksi hän mainitsee fyysiset puitteet ja upean rakennuksen sekä koulussamme käytössä olevan tekniikan. Hänen mielestään tärkeitä vahvuuksia lukiollemme ovat myös monipuolisuus ja työrauha, eikä mahtavaa henkilökuntaa tai meitä ihania opiskelijoita sovi unohtaa.

Entä onko koulullamme joitakin heikkouksia? – Ainahan löytyy jotain kehitettävää. Esimerkiksi monipuolisuutta saisi olla lisää, vastaa Lehtiniemi. Hänen mielestään Suomen lukiot yleensäkin kaipaisivat enemmän valinnaisuutta, ja aineiden yksittäisiä pakollisia kursseja saisi hänen mielestään poistaa valinnaisuuden tieltä.
Lehtiniemellä ei ole suunnitelmissa tehdä lukioon mitään huomattavan suuria muutoksia, vaan hänen mielestään on parasta jatkaa entisiä, hyvin toimivia perinteitä ja projekteja.
– Lukioiden uusi opintosuunnitelma tulee myöhästymään, mutta haluaisin kehittää meidän koulumme kurssitarjontaa, hän kertoo.

Lisäksi hän paljastaa, että koulussamme on eri aineiden opettajista koostuva tiimi, joka miettii koulun tulevaisuutta. Tiimi kaipaisi myös meidän opiskelijoiden mielipiteitä, ja Lehtiniemi korostaakin, että häntä saa aina tulla kiskaisemaan hihasta, jos jokin koulussa kaipaa kehitettävää.
– Opiskelijoiden mielipiteet ovat tärkeitä, hän painottaa.

Vapaa-ajalla

Työpäivän kiireiden jälkeen Lehtiniemi haluaa rentoutua perheensä ja 3-vuotiaan poikansa kanssa. Perheensä kanssa hän tekee ulkomaanmatkoja ja vierailee erilaisissa kulttuuritapahtumissa, vaikka se välillä pienen lapsen kanssa onkin haastavaa. Lehtiniemi on myös aina ollut urheilullinen.
– Erityisesti pidän lenkkeilystä, mutta talvisin myös hiihto ja laskettelu ovat kovasti mieleeni, hän kertoo.

Uudella rehtorilla on myös unelmia ja tavoitteita lukion suhteen, ja niitä ovat hakijatilastojen kasvattaminen sekä koulun monipuolisuuden esille tuominen.

Mitä haluaisit vielä lopuksi sanoa meille lukiolaisille?
– Toivon, että kaikki ottaisivat toiset huomioon esimerkiksi käytöksellään. Lisäksi haluan sanoa, että aina saa ja pitääkin tulla sanomaan, jos jokin koulussa tarvitsee kehittämistä!

Missä he ovat nyt? Järjen kaksi entistä päätoimittajaa kertoo, minne tie vei lukion ja Järjen jälkeen

Päätoimittajana 2008-2009 ja 2010-2011: Aino Pekkarinen

“Aino Pekkarinen on Järjen suloinen ekaluokkalainen. Hän ei tiedä vielä mitä tulee tekemään isona ja luokittelee itsensä vain tavistoimittajaksi. Ainon stereoissa soi Phil Collins ja Celine Dion, näköradiossa pyörii Pearl Harbour”
– Järki 1 -07/08

”Itse olen lukiovuosien jälkeen opiskellut ja valmistunut kauppatieteiden maisteriksi, ja nykyään olen töissä Helsingin yliopiston työsuhdepalveluissa. Opiskeluaikoina toimittajan hommat jatkuivat, kun kirjoitin aktiivisesti sekä ylioppilaskunnan että ainejärjestöni lehteen. Järki taisi ylipäätään olla itselleni sellainen ponnahduslauta opiskelija-aktiivisuuteen. Kirjoittamisen lisäksi toimin opiskeluaikanani myös ylioppilaskunnan hallituksessa ja eri luottamustehtävissä ainejärjestössäni sekä yliopiston hallinnossa. Kaiken kaikkiaan Järjen tekemisestä, meidän toimittajaporukasta ja lukioajoista on jäänyt tosi hyvät muistot!”

Päätoimittajana 2011-2012: Aki Hast

”Meillä oli Järjessä monen alan osaajia mukana. Kunnon huipputiimi. Suurin osa oli myös kavereita keskenään. Yksi digivelho, joka taittoi silloista painettua versiota. Monta valokuvaajaa, ja sitten meitä kirjoittajia. Muistan kirjoittaneeni juttuja hieman epäortodoksisesta näkökulmasta ja halusta herättää ihmisissä ajatuksia. Päätoimittajana myös tehtäviini kuului asioiden järkkäily, kuten painon kanssa kommunikointi.

Lukion jälkeen seilasin vuoden verran vailla miettien mitä tekisin. Ehdin puolisen vuotta käydä yo-pohjaista datanomilinjaa, kunnes ovet aukesivat ammattikorkeakouluun viestinnän linjalle Tornioon. Torniossa vietin nelisen vuotta, ja valmistuin viime toukokuussa medianomiksi. Toisen vuoden kesällä pääsin kesätoimittajaksi Mäntsälän Uutisiin, joka on samaa firmaa Keski-Uusimaan kanssa. Palasin Mäntsälään myös kolmannen vuoden kesällä, ja viime tammikuussa aloitin työharjoittelun Keski-Uusimassa. Tällä hetkellä olen edelleen Keskarilla hommissa toimitussihteerinä. Ei vielä vakinaisesti, mutta määräaikaisena.

”Paljon toimittajantöitä tehnyt toimittajamme Aki on rauhallinen persoona, joka ei jätä hommia puolitiehen.” – Järki 1/2010

Järki ei ollut ensimmäisiä lehtiprokkiksia, missä olin mukana, mutta tärkeä välietappi. Kiinnostus media-alaan kohtaan säilyi, mikä myös ohjasi hakemaan jatko-opintojen suhteen. Järjessä toimittajana sekä päätoimittajana oleminen on kyllä merkattu CV:hen. Sen verran olennainen projekti se mielestäni oli. Muistan myös ammattikorkean pääsykokeissa antaneeni kappaleet silloisista Järjen painoksista minua haastatelleille opettajille muistoksi. En tiedä vaikuttiko se, mutta pääsinpä kouluun.”

Järki nyt ja tulevaisuudessa

Järjen ensimmäinen juttu ilmestyi verkkoon marraskuussa 2013. Vuoden 2014 joulukuussa sivut laitettiin siihen kauneuteen, kuin ne ovat nyt. Enää ei ilmestytä printtinä eikä PDF:nä, vaikkakin lukiolaisille jaettavassa vuosijulkaisussa Järjen juttuja näkyy joka kevät. Järki pyrkii kasvamaan muuttuvan maailman mukana ja olemaan entistä ajankohtaisempi. Sen takia Järki on nyt verkossa ja sosiaalisessa mediassa.

Nykyään Järjessä ilmestyy samanlaisia vakiojuttuja kuin aikaisemminkin, kuten projekteista, vanhojentansseista, penkkareista ja lukion vierailijoista koostettuja artikkeleita. Lisäksi kehittelemme joka vuodelle uusia juttusarjoja. Tänä vuonna haastatellaan opettajia ja esitellään Järvenpään lukion linjavaihtoehtoja.

Toimituksessa on viisitoista opiskelijaa, joista osalla on oma tehtävänsä siellä. Pää -ja apulaispäätoimittajat pohtivat juttuideoita ja organisoivat kokoukset, sarjisvastaava piirtelee kuukausittaiset sarjakuvansa ja tekninen tuottaja vastaa teknisistä seikoista.

Järki on siis kehittynyt muuttuvan maailman ja nuorison mukana viimeiset kymmenen vuotta. Koska Järjen tehtävänä lukiolaisten lehtenä on tuoda esille mielipiteitä ja uutisia myös niille, jotka eivät Järvenpään lukion puskaradiota kuuntele, on meidän ja tulevaisuuden toimittajien pidettävä kiinni Järjen toteutuksesta ja siitä, että sitä luetaan. Printtimedia haihtuu pikkuhiljaa pois, mutta journalismi pysyy. Toimittajien tulee pystyä osoittamaan journalismin tärkeys myös näinkin pienellä tasolla kuin lukiossa.

Hei lukiolaiset, pidetäänhän huolta siitä, että Järki kehittyy ja pysyy ajankohtaisena vielä ainakin toiset kymmenen vuotta? Pliis?

Alunperin kirjoittanut Emma Virtanen

Aurinkoisena torstaina 27.4. oli vuorossa Järjen perinteikäs vierailu jonkin suomalaisen lehden toimitukseen. Tänä vuonna matkakohteeksi oli saatu Suomen Kuvalehti.

Suomen Kuvalehden toimitus sijaitsee neljännessä kerroksessa Otavamedian valkoisessa betonirakennuksessa Pasilassa. Aulassa meidät otti vastaan Järvenpään lukion kasvatti, toimittaja Susan Heikkinen. Hän johdatti meidät kokoustilaan, jossa oli tarjolla limua ja munkkeja. Ensin Heikkinen kertoi meille Suomen Kuvalehdestä ja omasta osastaan sen tekemisessä. Opimme esimerkiksi että yhden jutun tekemiseen menevä aika vaihtelee hurjasti. Vaikkapa yhdestä henkilöstä tehtävään juttuun tarvitaan ensin jopa useita haastatteluita, tai jos kyseessä on esimerkiksi kirjailija, täytyy hänen tuotantoonsa ensin tutustua. Tämän jälkeen haastattelussa tallennettu nauha puretaan, ja itse jutun kirjoittamiseen saattaa jäädä aikaa vain jokunen päivä, mikä saattaa olla hieman tuskallista hitaammille kirjoittajille.

Saimme kaikki myös omat kappaleet Kuvalehden juhlanumerosta ja Kanava-lehdestä. Keskustelutuokion ja kiperien kysymysten jälkeen pääsimme seikkailemaan rakennuksen syövereihin.

Rakennus itsessään oli jo kiehtova arkkitehtuurinsa puolesta pienine sisäikkunoineen ja kuiluineen. Pääsimme kävelemään neliönmuotoista käytävää pitkin ympäri koko neljännen kerroksen toimistohuoneelta toiselle. Näimme eri aloihin erikoistuneiden ihmisten työarkeen ja saimme kuulla erilaisista lehteen liittyvistä töistä. Näimme myös muidenkin Otavamedian lehtien työntekijöitä. Opimme paljon erilaisia faktoja, kuten että Golf-lehti on Suomen suosituin urheilulehti, Suomen Kuvalehdessä infografiikkaan erikoistuneita henkilöitä on vain yksi ja että Kuvalehden Twitter-tilillä on yli 100 000 seuraajaa. Kierroksen jälkeen jatkoimme juttelua ja kyselyä ja suuntasimme alakerran aulaan hyvästelemään ja päivittämään Snapchat-tarinamme.

Teksti Anni Säynätjoki

Kuvat Aliisa Rantanen

Aliisa Rantanen aloitti Järjessä toimittajana vuoden 2014 lopussa ohjaavan opettajan, Marjaana Svalan innostamana. Ei mennyt aikaakaan, kunnes Rantanen aloittikin jo operatiivisena päätoimittajana. Vuoden loppuun mennessä päätoimittajan pesti oli siirtynyt kokonaan hänelle.

Rantasen taival Järjessä ei alkanut aloittavalle toimittajalle kaikista helpoimmalla tavalla. Lokakuussa 2014 silloinen Suomen ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja vieraili lukiolla, ja jonkun oli tehtävä siitä uutinen.

Yksitoista päivää myöhemmin Järjen tuoreille nettisivuille ilmestyi lähes kahdeksansataasanainen, yksityiskohdilla varustettu luomus Ukrainan tilanteesta ja ulkopolitiikasta.

Aliisa pääsi myös vaihtamaan pari sanaa Tuomiojan kanssa, jota hän kuvaileekin erittäin mukavaksi henkilöksi.

Päätoimittajarumba alkoi virallisesti 27. huhtikuuta 2015.

Aikaisempi päätoimittaja Henry Hedborg ja apulaispäätoimittaja Hanna Kuusisto siirsivät pestin Aliisalle.

Hän valitsi apulaispäätoimittajakseen Vilhelmiina Virtasen. “Ollaan oltu pitkään hyviä ystäviä, ja tiedän että Viltsulla äidinkieli sujuu erinomaisesti”, perustelee Aliisa.

Visiona Aliisalla oli juuri valmistuneiden nettisivujen ehostus digitiimin voimin sekä mainonnan ja Järjen toiminnasta innostuneisuuden lisääminen.

Toimitus onkin aikaisempaa suurempi, eli voidaan varmuudella sanoa, että Aliisa on visioissaan hyvinkin onnistunut.

Ensi syksynä valmistuvan Aliisa Rantasen mielestä kaikki jutut ovat olleet kivoja Järjessä.

Jutuista mieleenpainuvin oli kuitenkin entisen Yhdysvaltain Suomen-suurlähettilään Bruce Oreckin haastattelu. Keskustelu Oreckin kanssa käytiin englanniksi. Lisäksi haastattelutilanne oli muista poikkeava, hektinen.

Aliisan mielestä parasta on ollut nähdä, kuinka uudet opiskelijat ovat lähteneet mukaan lehden tekoon ja löytäneet oman paikkansa toimituksesta.

Vaikeuksiakin on tullut. Julkaisutekniset asiat, taitto-ongelmat, juttuaiheet ja haastateltavien saaminen tulevat ensimmäisenä mieleen Rantaselle.

“Esimerkiksi suvaitsevaisuusviikkoon liittyvä haastattelu oli hankala toteuttaa, koska haastateltavia ei meinannut löytyä”, Aliisa kertoo.

Lopulta löytyi kuitenkin neljä haastateltavaa ja jutun toteuttaminen onnistui.

Järjen toimitus käy joka kevät toimitusvierailulla jossain muussa toimituksessa. Vuoden 2015 vierailu naistenlehti Oliviaan jäi mieleen sen murrospainotteisuuden takia.

Oliviassa tuli vahvasti esille se, kuinka kaikki alkaa pikkuhiljaa siirtyä nettiin. Eli me elämme sellaista median murrosta.

Vierailulla näki hyvin, miten aikakausilehtiä tehdään. Myös vuoden 2016 vierailu Lännen Mediaan oli Aliisasta mukava reissu.

Aliisa Rantanen on ollut aikaisemminkin mukana lehden teossa. Aliisa suoritti tettinsä Keski-Uusimaan toimituksessa ja osallistui toissakesänä Yleisradion siistiin kesäduuniin kuukaudeksi. Siellä Rantanen toimi yhteiskuntayksikössä, muun muassa tekemässä kyselyitä ihmisille Helsingin kaduilla.

Kyselyihin vastaajia oli vaikea löytää. Kysymyksien luonteella saattoi olla osaa ongelmaan. Ihmiset eivät halua kauheasti kertoa omista kondomitottumuksistaan muille.

Elokuva-ala kiinnostaa Aliisa Rantasta

Yleisradion siistissä kesäduunissa Aliisa tutustui myös Aamu-tv:n kuvaukseen. Mukana oli kaksi muutakin Järvenpään lukion opiskelijaa, joista toinen oli myös Järjestä.

Järki apuna tulevaa miettiessä

Aliisan mielestä Järki toimii suurena plussana CV:ssä ja helpottaa töihin hakemista. Toimittajuuden lisäksi esimerkiksi Sakari Mäkelän kursseille osallistuminen on antanut suuntaa tulevalle.

Suunnitelmissa Aliisalla on hakea opiskelemaan elokuva-alaa esimerkiksi Aalto-Yliopistoon tai ulkomaille, kuten University of Creative Artsiin Englantiin.

Järjen tulevaisuus Järvenpään lukion osaajissa ja yhteistyössä?

Aliisa toivoo, että toimittajat saadaan auttamaan toisiaan. Yhteistyö ja ryhmähenki olisi tärkeää. Järjen tulevaisuuden kannalta hän haluaisi lisätä näkyvyyttä ja toivoo, että Järki toisi esille lukion omia osaajia jutuissaan.

Aliisa Rantasen jalanjäljissä seuraa allekirjoittanut, Emma Virtanen 4. jaksosta alkaen.

Alla vielä kaikki Aliisan omat jutut

Lista ei sisällä toimituksen tunnuksen alla tehtyjä kirjoituksia ja avustuksia.

Ulkoministeri vieraili lukiolla (11.11.2014)

Kaamos karkoittui Art Cafessa (24.11.2014)

Maahanmuuttaja tai Suomessa syntynyt: ihmisiä kaikki (11.12.2014)

Suvaitsevaisuusviikko huipentui rakkauden päivään (18.12.2014)

Oispas tullut kesä näin talven keskelle (28.2.2015)

Järki-gurun jäähyväiset (27.4.2015)

Fysiikkaa Kalifornian auringon alla (25.5.2015)

Tervetuloa lukemaan Järkeä! (11.8.2015)

Lupa soittaa – ja tehdä virheitä (7.9.2015)

Älä jää homehtumaan (14.9.2015)

Ex-suurlähettiläs haluaa lisää luovuutta (20.11.2015)

Ronja Suokivi opk:n uudeksi puheenjohtajaksi (29.4.2016)

Vähän erilaista musiikkia (14.9.2016)

Ihmeotukset ja niiden olinpaikat (16.11.2016)

Alunperin kirjoittanut Emma Virtanen

Perjantaina 20.5. Järjen toimitus hyppäsi junaan kohti Helsinkiä. Kohteena oli Lännen Median toimitus, jossa pääsisimme tutustumaan toimituksen saloihin.

Lännen Media on 12 eri maakuntalehden tuotantoyhtiö, joka toimii eri puolilla Suomea. Lännen Media tuottaa ajankohtaisia uutisia, niiden kuvia, videoita ja grafiikkaa, sekä erilaisia teema-artikkeleita. Lännen Median uutishuone, jossa toimituksemme vieraili, sijaitsee Alma-talossa, Alvar Aallon kadulla Helsingissä.

Vierailulla oppaanamme toimi päätoimittaja Matti Posio. Posio esitteli sekä rakennusta, että toimitusta. Hän esimerkiksi näytti meille erilaisten Lännen Mediaan kuuluvien lehtien, kuten Aamulehden, artikkeleita. Posio esitteli toimituksellemme kaikki Lännen Mediaan kuuluvat lehdet ja vastasi moniin kysymyksiin lehtien taitosta ja artikkelien luomisesta. Saimme esimerkiksi tietää, että artikkelin aiheesta ja pohjatiedosta riippuen artikkelin kirjoittamiseen kuluu aikaa minuuteista päiviin. Saimme myös vihiä hyvästä otsikoinnista: nettiartikkeleiden otsikoiden täytyy paljastaa enemmän kuin sanomalehtien, sillä netissä olevien artikkelien yhteydessä ei välttämättä ole kuvaa havainnollistamassa aihetta.

Lännen Media

– tuottaa sisältöä 12 lehteen

– 40 journalistia Suomessa ja ulkomailla

– levikki n. 500 000 lehteä

– lukijakunta n. 1,2 miljoonaa

Esittelimme toimittajille Järjen nettisivut, jotka saivat kehuja ulkoasustaan. Toimittajat lupasivat käydä lukemassa lehteä aika ajoin. Myös Lännen Median lehdet julkaisevat juttujaan netissä ja nykyteknologia on valloittanut lehtien toimituksen – journalistit eri puolilta Suomea osallistuvat kokouksiin videopuhelun välityksellä. Toimittajat nostivat esille myös sen, kuinka helposti Suomessa voi haastatella poliitikkoja ja jopa presidenttiä tai päästä seuraamaan eduskunnan istuntoja.

Lännen Median toimittaja Lauri Nurmi työskenteli kolmen jakson ajan yhteiskuntaopin ja historian opettajana Järvenpään lukiossa.

Toimittajat antoivat meille hyviä elämänohjeita, kuten ”Olkaa uteliaita” ja ”When the going gets tough, let the tough get going”. Näitä ohjeita aiomme noudattaa tiiviisti.

Alunperin kirjoittanut Tilda Häsä ja Sanni Jääskeläinen

Järjen uusi päätoimittaja Aliisa Rantanen ja apulaispäätoimittaja Vilhelmiina Virtanen esittäytyivät ja kertoivat lukion lehden toiminnasta Areenalla viime perjantaina. Samalla lehteä mainostettiin oheisilla järjettömillä videoilla. Katso itse!

Pysy ajan tasalla uusista järkevistä artikkeleista seuraamalla Järkeä Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.

Alunperin kirjoittanut Ville Tuominen

Sanotaan, että elämä on kuin matka. Oikeastaan elämä koostuu monenlaisista matkoista, jotka alkavat ja päättyvät, ja joiden varrelle mahtuu muistoja.

Matkoilla on usein päämäärä, ja tutkimusmatkalla lukiossa se on ollut selvä: yleissivistyneeksi ylioppilaaksi matkan varrella muuttuminen. Kirjaviisauden tasosta en mene takuuseen, mutta omalla kohdallani tämä matka saavuttaa kuin saavuttaakin pian päätöksensä ja pääsen turvallisesti perille. Näin ollen taakseni jäävät vuodet lukiossa ja aika Järjen toimituksessa.

[pullquote-right]Matkaan lehdessä on mahtunut vauhtia ja vaarallisia tilanteita[/pullquote-right]Matkareitti voi olla yllätyksiä täynnä. Mutkia matkalleni ja uuden, elämysten täyteisen polun lukion suorittamiseen löysin silloin, kun tulin mukaan Järkeen. Matkaan lehdessä on mahtunut vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Järki on ehdotonta kärkikastia kaikista matkamuistoista, joita lukiovuosilta on kertynyt, ja sen myötä saamani arvokkaat kokemukset ovat tehneet tästä matkasta kaikkien mutkien arvoisen.

Matkakumppaneita sopiikin siis kiittää. Haluan kiittää erityisesti kaikkia nykyisiä ja entisiä lehtikurssilaisia, ohjaavaa opettajaamme sekä ennen kaikkea Järjen lukijoita, jotka kaikki ovat saaneet todistaa tätä matkaa kaikkine käänteineen. En usko, että elämässä on turhia reissuja, vaan matkat ovat aina kokemuksia – kannustankin siis matkaansa lukiossa jatkavia ihmisiä hylkäämään perinteiset kartat ja kompassit lukiovuosien läpi navigoinnissa ja hyppäämään kyytiin lehtikurssin elämysmatkalle.

Erilaiset matkat ovat esillä Järjessä loppukeväällä ilmestyvissä jutuissa. Elämänmittaista matkantekoa pohditaan kolumnissa, joka käsittelee matkalla aikuiseksi herääviä tuntemuksia. Uusia paljastuksia tiedeprojektin opintomatkasta on luvassa Buchholz-reportaasin kakkososassa. Kevätauringon alla matkakokemuksiaan summaa yhteen vaihto-opiskelija Liz, jonka matka Suomessa lähestyy sekin maaliviivaansa.

Vaan eipä matkanteko tähän lopu, tästähän se kaikki vasta alkaa. Itselläni aukeaa nyt edessä matka kohti elämää. Kun joku lähtee matkalle, on vakiintunut tapa toivottaa hänelle onnea matkaan. Toivon, että matkallani on onni myötä. Onnea matkaan toivon myös Järjelle.

Alunperin kirjoittanut Henry Hedborg

Järki on saanut kuluneen lukuvuoden aikana paljon yhteydenottoja lukijoiltaan. Maaliskuun pääkirjoituksessa perataan palautepostia ylioppilaskokeista ja koeviikosta toivuttaessa.

Miksi vaihto-opiskelija Lizin kolumnit on suomennettu? Lukiolaiset osaavat kuitenkin hyvin englantia.

Lizin seikkailut on käännetty suomeksi, sillä kaikki eivät osaa englantia yhtä hyvin kuin me opiskelijat: Järjen koko lukijakunta ei ole nauttimassa laadukasta englannin opetusta lukiossa, joten haluamme, että jokaisella on tasavertainen mahdollisuus lukea Lizin kertomukset. Liz tosin opiskelee ahkerasti suomen kieltä, joten kenties loppukeväästä saamme lukea suomea hänen omasta kynästään?

Kuulkaas. Jaoin Järki-jutun Facebookissa, jolloin linkin yhteyteen tuli aivan väärä kuva. Missä on vika?

Toimitus on tietoinen tästä ongelmasta. Facebook poimii kuvat linkkeihin logiikalla jota Järjen sivusto ei käsitä. Ongelman voi välttää, kun yrittää linkin syöttämistä Facebookissa useamman kerran ja päivittää välillä sivun – yleensä oikea kuva löytyy parin syöttökerran jälkeen. Toistaiseksi asialle ei Järjen sivuston päässä voida oikein mitään. Pahoittelemme asiasta jakamiselle aiheutuvaa ylimääräistä vaivaa.

Miksi Järjen jutut ovat niin kevytmielisiä? Haluamme vakavaa journalismia.

Järjen kantavana teemana on monipuolisuus – horoskoopppeja tehdään yhtä suurella sydämellä kuin reportaaseja polkupyörävarkauksista. Jokainen lehtikurssilainen kirjoittaa itseä kiinnostavia aiheista, joten Järki on kattaus monenlaisiin lukiolaisia kiinnostaviin aiheisiin. Otamme mielellämme vastaan myös freelancereiden tuotoksia ja mielipidekirjoituksia (myös vakavista aiheista).

Miten toimitukseen pääsee mukaan? Lehtikurssi vaikuttaa kiinnostavalta.

Järkeen pääsee mukaan ottamalla yhteyttä toimittajiin tai kaappaamalla opettaja Marjaana Svalan puhutteluun. Puskaradion kautta voi myös kalastella tietoa seuraavan toimituskokouksen ajankohdasta, jonne voi sitten ilmestyä paikalle ja ilmoittautua lehtikurssille. Tarkemmin asiasta kerrotaan täällä.

Palautetta niin hyvässä kuin pahassa voi jatkossakin aina esittää. Erityisesti toivomme lukijoiden esittävän kommentteja suoraan kommenttibokseissa juttujen yhteydessä. Viesti tulee kätevästi perille myös Facebookissa tai sähköpostilla: toimitus@jarkimagazine.fi. Yhteystiedot löydät täältä.

Alunperin kirjoittanut Henry Hedborg