Tässä pieni kertaus siitä, mitä koettelemusten viikolla tapahtuu.

Tyypillisesti opiskelijat kuitenkin jäivät odottamaan klo 13 asti, jolloin alkoi kertaustunti, jossa valmistauduttiin seuraavan päivän kokeeseen opettajan johdolla.

Ennen koeviikko toimi niin, että koe suoritettiin 9.30-12.30 ja ruokailu oli normaalisti 11-13. Opiskelijoita velvoitettiin pysymään koetilassa vähintään tunti, jonka jälkeen he saivat palauttaa kokeen ja poistua. Kokeen jälkeen sai lähteä kotiin, jos seuraavana päivänä ei ollut koetta. Tyypillisesti opiskelijat kuitenkin jäivät odottamaan klo 13 asti, jolloin alkoi kertaustunti, jossa valmistauduttiin seuraavan päivän kokeeseen opettajan johdolla. Siellä käytiin läpi kurssin keskeisimmät asiat muistiinpanojen, tehtävien tai muiden tapojen kautta ja saatiin joskus jopa kuulla tärppejä kokeeseen. Valmistelutunti loppui klo 14, jolloin opiskelijat olivat vapaita poistumaan koululta ja viettämään vapaa-aikaa. Koe käytiin yhdessä läpi muutamaa viikkoa myöhemmin vartissa samaan aikaan, kun ne saatiin takaisin.

Uusi koeviikko toimii niin, että opiskelijoiden koulupäivä alkaa klo 8.30 kertaustunnilla.

Uudella koeviikolla kertaustunti on siirretty koepäivän aamuun klo 8.30 – se, pidetäänkö sitä vai saako jäädä kotiin nukkumaan on opettajasta kiinni. Virallinen koeaika alkaa 9.30 ja jatkuu klo 12.30 asti kuten ennenkin. Ruokailuajat pysyvät myös ennallaan. Aamun kertaustunnin ohella suurin muutos koeviikkoon on toiminta klo 13-14 välillä, sillä uudella koeviikolla se aika on varattu opettajille kokeen läpikäymiseen opiskelijoiden kanssa. Koetta ei tetenkään saa tällöin vielä takaisin, sillä puoli tuntia ei ole riittävä aika kaikkien kokeiden tarkistamiseen. Kokeiden palautus toimii samalla tavalla kuin ennenkin, tosin ilman kokeen tarkempaa syväluotausta.

Kolmosen mietteitä

Näin kolmannen vuoden opiskelijana minun täytyy sanoa, että pidin vanhasta koeviikosta paljon enemmän. Suurin epäluuloni aihe uutta koeviikkoa kohtaan on kertaustunnin paikka. Ymmärrän kyllä tietystä näkökulmasta päätöksen siirtää kertaustunti koepäivälle, sillä voidaan kuvitella, että se vähentää yhden yön lukutekniikkaa ja pakottaa opiskelijat aloittamaan kokeeseen valmistautumisen aikaisemmin. Tosin uskon, että tämä päätös ei tule vähentämään yhden yön lukijoiden määrää vaan korkeintaan lisää heidän työtaakkaansa, sillä nyt he eivät tiedä tärppejä, joita kannattaa opiskella. Myös psykologian näkökulmasta uusi kertaustuntijärjestelmä on huonompi, sillä kuten lukuisat tutkimukset osoittavat, ihminen lajittelee päivän aikana saadun tiedon nukkuessa ja vasta silloin se jää kunnolla mieleen. Kertaustunti päivää ennen koetta on siis oppimisen kannalta tehokkaampi.

Toinen valituksen aiheeni on kokeiden palautus. Miksi käyttää uuden systeemin kanssa vanhaa kokeenpalautusjärjestelmää, jos koe käydään läpi jo koetilaisuuden jälkeen? Kokeiden palautukseen riittäisi viitisen minuuttia per koe, mutta siihen suunnitellaan käytettävän turhan paljon aikaa.

Uusia näkökulmia

Olen ensimmäisen vuoden opiskelija, joten kaikki lukiossa on minulle uutta ja kenties välillä myös hämmentävää. Ehkä jännittävin asia onkin, ainakin minulle, koeviikko. Minun on hankalaa antaa oma mielipiteeni asiaan kokemuksen puutteen vuoksi, mutta tämä koeviikko on kaikille ykkösille uutta, joten voin kertoa ainakin ensivaikutelmani.

Uuden opiskelijan näkökulmasta tämä uudistus vaikuttaa ihan hyvältä. Aamun kertaustunti on mielestäni hyvä siksi, että jos on aiempina päivinä lukenut hyvin, voi vielä kysyä ja kerrata vaikeimpia asioita tunnilla. Tosin kertaustunnin ajankohta on ehkä silti parempi edellisenä päivänä, jolloin tieto saattaa painua paremmin muistiin nukkuessa. Uudessa järjestelmässä tietty päivä on varattu kokonaan yhdelle kokeelle, joka voi myöskin auttaa oppimisessa ja keskittymisessä. Koeaika ja ruokailu tunnin ajoitukset kuulostavat yhä oikein hyviltä. Koeaikaa on riittävästi, ja ruokailussa voi ladata akkuja, ja keskustella kokeesta ennen sen läpikäymistä.

Uuden opiskelijan näkökulmasta tämä uudistus vaikuttaa ihan hyvältä.

Mielestäni, kokeen läpikäyminen heti sen tekemisen jälkeen on todella hyvä muutos. Sen sijaan, että pähkäilisin ainakin viikon menikö jotain vikaan, ja kokeen palautuspäivänä ihmettelisin mitä ihmettä ajattelin sitä tehdessäni, saan heti tietää mitä olisi pitänyt tehdä ja missä. Virheistään voi oppia yllättävän paljon! Kokeen läpikäyminen auttaa oppimaan tarvittavat asiat heti, vaikka ei olisi pärjännyt kokeessa hyvin. Lisäksi se helpottaa syyhyä saada koepaperi käsiin, koska voi jo läpikäynnin aikana arvioida, miten suurin piirtein meni.

Yhteenvetona: uudessa koeviikossa on sekä hyvää että huonoa, mutta en voi tietää sitä vielä varmasti, eikä voi kukaan muukaan. Joten suunta kohti koeviikkoa luottavaisin mielin ja ajoissa pänttäämään, vai kuinka?

Alunperin kirjoittanut Niklas Mäkelä ja Oliver Vyyryläinen

Kun eläköityvä päätoimittaja Henry Hedborg tuli mukaan tekemään Järkeä, harva edes tiesi, että koululla ilmestyy oma lehti. Nyt, tulevan ylioppilaan suunnatessa lukion penkiltä kohti elämää, taakse jää kehitystyön tulos, jota voi jo verkkolehdeksi kutsua.

[column size=”three-fifth”]
Miltä tuntuu jättää taakse kaikki Järjen järkevät ihmiset ja päätoimittajan pesti?
Tuntuu todella helpottavalta ja luottavaiselta, sillä tiedän Järjen jäävän hyviin käsiin. Hieman haikeakin on olo.

Mikä on ollut raskainta päätoimittajuudessa? Entä helpointa?
Ei tätä kyllä helpoksi voi sanoa; lehtikurssi on kuluttavin ja haastavin kurssi, jonka lukio voi tarjota! Kaikki on ollut enemmän tai vähemmän raskasta, mutta eniten ärsyttänyt yksittäinen asia on ollut se, kun jossain projektissa joku ei ole hoitanut hommiaan ja kyseisen sluibaajan perään on sitten saanut soitella.

[/column][column size=”two-fifth” last=”true”]

KUKA? HENRY HEDBORG

[/column]

Miten potkia ihmisiä töihin, jos hommat eivät etene?
Soittelemalla ja viestittelemällä perään sekä tietenkin käyttämällä kolmea kovaa keinoa: uhkailua, kiristystä ja lahjontaa.

[pullquote-left]”Ei tätä kyllä helpoksi voi sanoa: lehtikurssi on kuluttavin ja haastavin kurssi, jonka lukio voi tarjota!”[/pullquote-left]

Onko vanhalla gurulla käytännön vinkkejä uudelle päätoimittajalle?
Yritä nukkua ja pidä puhelin sopivasti saatavilla. Tee aina B-suunnitelma kaiken varalle ja ajattele pitkän kaavan mukaan, sillä jos joku projektissa mukana oleva ei pysty, jaksa tai saa kohtauksen, sinulla pitää olla mietittynä seuraava uhri, jolle homma nakitetaan. Kannattaa myös perehdyttää kurssikaverit hyvin asioihin ja heitellä ideoita niiden kanssa, jotta kaikille löytyy mieluisaa tekemistä.

Mikä on ollut kivointa päätoimittajuudessa?
Kivointa on ollut lukijoiden ja opettajien positiivinen palaute ja se, kun on nähnyt muidenkin antavan kaikkensa ja onnistuvan. Kurssilla on ollut mukana mukavaa porukkaa, jonka kanssa on saanut tehdä töitä ja nauraa.

[pullquote-right]”Kivointa on ollut lukijoiden ja opettajien positiivinen palaute ja se, kun on nähnyt muidenkin antavan kaikkensa ja onnistuvan.”[/pullquote-right]

Miten ja miksi päädyit lehtikurssille?
Olen kirjoittanut lapsesta asti. Yläkoulussa mielessä kypsyi sellainen ajatus, että olisi hienoa olla joskus toimittaja. Osallistuin Nuoren Voiman Liiton silloisen nettikirjoittajakoulun Journalistisen kirjoittamisen selviytymiskurssille, jota veti Helsingin Sanomien toimittaja. Yhteishaussa hain tietenkin media- ja tiedonhakutaitoisena Järvenpään lukioon, jota mainostettiin modernina oppimisympäristönä. Tämä koulu tarjosi paljon mielenkiintoisia kursseja, ja Järkikin kiinnosti. Ekana vuonna olin liian ujo tullakseni mukaan, mutta toisena rohkaistuin ja tälle tielle jäin.

Kuinka paljon Järki on muuttunut toimestasi?
Paljon olen ainakin yrittänyt viedä sitä eteenpäin! Lehtikurssille tullessani silloinen julkaisuformaatti oli aika epämääräinen blogiviritelmä bittiavaruudessa, jota kukaan ei silloin oikein kehittänyt. Ajattelin sitten itse tarttua toimeen, päädyttiin rakentamaan nettijulkaisu vähän niin kuin uudestaan siten, että se tehtiin nyt kunnolla. Kyllä minä uskallan tätä nykyistä Järkeä jo ihan verkkolehdeksi kutsua.

[pullquote-left]”Lehti, erityisesti tämä vuosi päätoimittajana, on opettanut paljon asioita elämästä.”[/pullquote-left]

Mitä päätoimittajuus on antanut sinulle?
Lehti, erityisesti tämä vuosi päätoimittajana, on opettanut paljon asioita elämästä ja ihmisistä. Olen oppinut paljon eri ihmisluonteista ja kehittynyt ryhmätyöskentelijänä. Organisointi, johtajuus ja suurten kokonaisuuksien hahmottaminen ja kasassa pitäminen on tullut tutuksi. Sanoisin, että tässä on muuttunut järkevämmäksi ihmiseksi itsekin.

[column size=”three-fifth”]

Eli lehtikurssista on hyötyä tulevaisuudessa?
Kyllä! Päätoimittajuus ja lehtikurssi ylipäätään ovat parhaat eväät työelämään, jotka olen tästä laitoksesta saanut. Vaikka monesti sanotaan, että lukio ei valmenna työelämään, niin kaikki se stressi, paineessa tekeminen ja tiimityöskentely, joita olen Järjessä saanut kokea, ovat parhaat elämän eväät, jotka olen saanut kerättyä täältä reppuuni. Olen näistä kokemuksista kiitollinen.

[/column][column size=”two-fifth” last=”true”]

HENRYN 8 VALINTAA

[/column]

Alunperin kirjoittanut Vilhelmiina Virtanen ja Aliisa Rantanen