Opetushallituksella on kova tarve pysytellä ajan hermoilla muuttuvan yhteiskunnan mukana, ja tämä tarkoittaa muutoksia uuteen opetussuunnitelmaan. Harkinnassa olevat muutokset aiheuttaisivat erityisesti tieteisiin perustuvien oppiaineiden opetuksen kokevan ennennäkemättömiä oikaisuja.

Opetushallitus lupailee OPS:iin lisättäväksi esimerkiksi vaihtoehtoiset faktat luonnontieteiden opetukseen. Tämä tarkoittaa sitä, että oppilaat saavat vapaammat mahdollisuudet ilmaista omaa näkemystään maailmasta. Jos oppilas kokee esimerkiksi vahvaa erimielisyyttä vaikkapa populaation koosta tai historiallisen tapahtuman päivämäärästä, hän voi muokata faktaa itselleen sopivaksi. Tämän perusteella oppilas saa myös esimerkiksi keksiä, siis muotoilla erilaisia tutkimustuloksia tai laskelmia omia perusteluitaan paremmin pohjustaakseen.

Opetushallitus on myös katsonut, että perusteet ilmastonmuutoksen todellisuuteen ovat menettäneet pohjansa, ja hallituksen jäsenetkin yhtyvät siihen, että Suomessa voitaisiinkin kaivata pidempiä rantakelejä. Tämän vuoksi ilmastonmuutoskin on näillä näkyvin poistumassa opetuksen piiristä.

Keskusteluja käydään myös siitä, pitäisikö opettajien saada laajemmat oikeudet oman näkemyksensä esiin tuomiseen. Ollaan huomattu, että auktoriteetti saa suuremmankin ryhmän hullaantumaan mielettömistä aatteista, ja tätä etua suunnitellaan otettavaksi käyttöön opetuksessakin. Uudistus tarkoittaisi, että mikäli terveystiedon opettaja ei koe koskemattomuutta erityisen merkittävänä oikeutena tai yhteiskuntaopin opettaja on sitä mieltä etteivät köyhät tarvitse terveydenhuoltoa, saisivat opettajat tuoda aatteensa vapaasti esiin.

Opetushallitus kertonee syyslukukauden alkupuolella, mikäli muutoksia ollaan ottamassa käytäntöön. Siihen asti jää vain arvailujen varaan, kuinka radikaalisti opetus tulee vielä muuttumaan.

Alunperin kirjoittanut Katri Lempiäinen

Vastine Eetu Mölsän ja Aki Saarikosken mielipidekirjoitukseen.
Tänään torstaina 10.3.2016 lukiolla opiskelijat äänestivät opetusministeriön tuntijakokokeiluun osallistumisesta. Tilanne oli mielestämme epäreilu, sillä vaikea asia esiteltiin verrattain nopeasti opiskelijoille. Tämän jälkeen muutamat asiaa vastustavat, jo yli viikon ehdotusta mutustelleet lukiolaiset kertoivat syyt, joiden takia tuntijakokokeilu on heidän mielestään huono. Äänestys pidettiin heti kokeilua vastustavien argumenttien jälkeen kuulematta asiaa puoltavia.

Tuntijakokokeilua vastustavien opiskelijoiden argumentit sisälsivät paljon kärjistettyjä mielipiteitä, jotka myytiin muille opiskelijoille totuutena, ja lukiolaisten joukossa kulki huhuja, jotka sisälsivt osin jopa suoraan sanottuna väärää tietoa. Jotkut luulivat, että pienten aineiden opettajat menettäisivät työnsä, jos kokeilulupaa haetaan ja se saadaan. Ennen äänestystä puhuneet olivat huolissaan yleissivistyksen tason laskemisesta Suomessa ja kolmen ”ylimääräisen” luonnontieteellisen kurssin pakolliseksi muuttumisesta humanistis-yhteiskunnallisten aineiden pakollisen kurssimäärän laskiessa kahdella, jolloin molemmissa pakollisia kursseja olisi yhdeksän. Kokonaisuudessaan pakollisten aineiden määrä nousisi yhdellä niille, jotka kokeiluun päättäisivät osallistua. Mielipidekirjoituksessaan opiskelijat Mölsä ja Saarikoski ilmaisivat epäilyksensä opettajien mentaalisten resurssien riittävyydestä, jos lukiossa ensi lukuvuonna olisi käytössä kolme tuntijakoa. He myös esittivät kysymyksen ”onko opiskelijoiden pakottava ohjaaminen luonnontieteiden opiskeluun todella valinnanvapauden lisäämistä?”
[pullquote-right]Asiaa vastustavien argumentit sisälsivät paljon kärjistettyjä mielipiteitä.[/pullquote-right]

Haluamme painottaa, että kyseessä on kokeilu. Se ei vaikuta opiskelijoiden jatko-opintomahdollisuuksiin eikä se pakota vuosina 2016 ja 2017 lukionsa aloittavia opiskelijoita mihinkään. He saavat halutessaan jakaa opintonsa vuoden 2016 opetussuunnitelman mukaan, joka pääpiirteiltään on melko samanlainen kuin nykyinen lukion tuntijako. Kokeilulla opetushallituksen on tarkoitus kartoittaa opiskelijoiden mielenkiinnon kohteita lukio-opiskelussa, minkä pohjalta tulevaisuudessa voidaan muokata lukion tuntijakoa Suomen opiskelijoiden tarpeita vastaavaksi. Tämä kokeilu tarjoaa etenkin luonnontieteitä ja paljon vieraita kieliä lukeville pienen helpotuksen ja myös humanistien pakollisten aineiden luku-urakka helpottuu yhdellä kurssilla. Mielestämme lukion yleissivistävyys ei katoa, sillä opiskelijoiden pitää edelleen lukea sekä luonnontieteitä että humanistisia aineita, eikä ylioppilastodistukseen vaadittava kokonaiskurssimäärä laske. Sama määrä pakollisia kursseja molemmissa suunnissa lisäisi tasa-arvoa eri tavoin suuntautuneiden opiskelijoiden kesken. Miksi humanistisia aineita pitäisi lähtökohtaisesti lukea enemmän kuin luonnontieteitä, vaikka luonnontieteiden saralla on enemmän jatko-opintopaikkoja?

Asiaa vastustavien opiskelijoiden väite tuntijakokokeilusta johtuvista opettajien potkuista on täysin perätön. On laitonta erottaa virassa olevaa opettajaa kokeilun takia. Emme myöskään usko, että opettajien tuntimäärät juurikaan pienenisivät, vaikka opiskelijat pystyisivätkin jättämään kokonaisia oppiaineita lukematta. Järvenpään lukiossa on niin paljon opiskelijoita, että jokaiselle aineelle löytyy siitä kiinnostuneita. Lisäksi kokeilu koskee vain kahta ikäluokkaa; lukiossa tulee koko ajan olemaan normaalilla tuntijaolla opiskelevia.

Mölsän ja Saarikosken epäilys opettajien mentaalisten resurssien riittävyydestä on hyvä, mutta meidän mielestämme aiheeton. Se, minkä tuntijaon opiskelijat valitsevat, ei ole opettajien murhe eikä vaikuta heidän opetukseensa mitenkään. Vaikeuksia saattaisi tulla siinä vaiheessa, kun opiskelijoiden kirjoitusoikeutta tarkistetaan keväällä 2018, jolloin ylioppilaskirjoituksiin osallistuvilla opiskelijoilla on ollut käytössä kolme tuntijakoa, mutta se on pieni hinta maksettavaksi tuntijakokokeilun tuomista hyödyistä.
[pullquote-right]Ihmiset ovat erilaisia ja jokainen on kiinnostunut vähän eri asioista.[/pullquote-right]

Uskomme, että opintojen keskittäminen tekisi opiskelusta mielekkäämpää sekä opiskelijoille että opettajille. Kursseilla olisi pääasiallisesti vain opiskelijoita, joita aine kiinnostaa, ja tämä lisäisi varmasti myös opettajan intoa omaa oppiainettaan kohtaan. Mölsä ja Saarikoski toivat mielipidekirjoituksessaan esille myös pelkonsa siitä, että opettajat joutuisivat ”huoraamaan kurssejaan opiskelijoille oman elantonsa varmistamiseksi”. Tällä he ilmeisesti tarkoittivat, että opiskelijoista syntyisi kilpailua opettajien välille, ja se näin ollen vaikuttaisi negatiivisesti kurssien laatuun. Me olemme eri mieltä. Ne opiskelijat, jotka tietävät jo lukioon tullessaan mitä sen jälkeen aikovat tehdä, keskittäisivät opintonsa aineisiin, joita he tarvitsevat jatko-opintoihin pyrkiessään. Loput todennäköisimmin seuraisivat opetussuunnitelmaa 2016, sillä se antaa mahdollisuuden etsiä suuntaa tulevaisuuden opiskeluihin, tai osallistuisivat kokeiluun ja sananmukaisesti kokeilisivat kaikkea löytääkseen mieleisensä oppiaineet. Ihmiset ovat erilaisia ja jokainen on kiinnostunut vähän eri asioista. Tämä takaa opiskelijoita kaikille oppiaineille.

Kokeilulupaa kannattaisi mielestämme ehdottomasti hakea. Suurin hyöty tulisi opiskelijoille, jotka tietävät mihin aikovat mennä jatko-opintoihin. Heidän opiskeluaikansa lyhenisi, aikaa jäisi myös muuhun koulun toimintaan ja koulu todennäköisesti tulisi aiheuttamaan vähemmän stressiä. Myös ne opiskelijat, jotka eivät vielä tiedä mitä he aikovat lukion jälkeen tehdä, mutta tietävät mitä aineita haluavat koulussa lukea, saisivat kokeilusta irti paljon. Kokeilu näkyisi mahdollisesti myös positiivisesti arvosanoissa. Vetoamme sivistys- ja vapaa-aikalautakuntaan, jotta se päättäisi hakea tuntijakokokeiluun.

Ronja Suokivi
Järvenpään lukion opiskelijakunnan puheenjohtaja

Aliisa Rantanen
Järvenpään lukion lehden päätoimittaja

Niklas Mäkelä
opiskelija

Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta päättää torstaina 10.3. Järvenpään lukion osallistumisesta opetusministeriön tuntijakokokeiluun. Tavoitteena opetusministeriöllä tällä kokeilulla on lisätä valinnaisuudenvapautta ja täten lisätä opiskelumotivaatiota sekä ohjata opiskelijoita tehokkaammin jatko-opintoihin. Kokeilu muuttaa radikaalisti tuntijakoa reaaliaineiden osalta. Tuntijakokokeilun mukaisesti reaaliaineissa tulisi opiskella vähintään yhdeksän kurssia ympäristö- ja luonnontieteitä sekä sama määrä humanistis-yhteiskunnallisia tieteitä. Kokeiluun valitaan viisikymmentä lukiota Suomesta ja lautakunta päättää kokeiluun hakemisesta.

Vastustamme kokeiluun osallistumista. Olemme vakavasti huolissamme jo nykyisestä yleissivistyksen tilasta Suomessa ja pelkäämme, että taso laskee kokeilun myötä. Tuntijakokokeilun mukaisesti opiskelija pystyy jättämään kokonaisia aineita opiskelematta. Opiskelija voi esimerkiksi valita yhteiskunnallisista aineista vain tietyt ja jättää vaikkapa yhteiskuntaopin kokonaan opiskelematta. Jos opiskelija ei ymmärrä Suomen päätöksentekojärjestelmää, voi siitä seurata jopa yhteiskunnallista radikalisoitumista. Mielestämme pakollisilla kursseilla on syy niiden pakollisuuteen, sillä niillä tarjotaan välttämättömiä kansalaistaitoja.

Tuntijakokokeilua perustellaan opiskelijoiden valinnaisuuden lisääntymisellä. Tämä on kuitenkin tökeröä myyntipuhetta. Todellisuudessa pakollisia kursseja tulee yksi lisää. Lisäksi luonnontieteellisiä aineita on pakko opiskella kolme kurssia enemmän kuin tulevassa opetussuunnitelmassa. Pakollisia humanistis-yhteiskunnallisia kursseja on tuntijakokokeilussa kaksi kurssia vähemmän. Onko opiskelijoiden pakottava ohjaaminen luonnontieteiden opiskeluun todella valinnanvapauden lisäämistä?

Olemme huolissamme myös tuntijaon käytännön toteutuksesta. Mikäli Järvenpään lukio osallistuisi tuntijakokokeiluun, syksyllä lukio toteuttaisi kolmea eri tuntijakoa: nykyinen opetussuunnitelma, opetussuunnitelma 2016 sekä tuntijakokokeilu. Opetussuunnitelma 2016 on tarjottava niille, jotka eivät halua osallistua tuntijakokokeiluun. Opettajien mentaaliset resurssit eivät riitä tähän saatika varsinaiseen opetustyöhön näiden lisäksi. Kokeilun myötä opettajat asetetaan kilpailuasemaan. He joutuvat huoraamaan kurssejaan opiskelijoille oman elantonsa varmistamiseksi, kun opiskelijat voivat sivuuttaa tiettyjä aineita.

Näemme tuntijakokokeilun uhkana yleissivistykselle, aidolle valinnanvapaudelle sekä pelkäämme kokeilun todellisia vaikutuksia lukion arjessa. Vetoamme sivistys- ja vapaa-aikalautakuntaan, jotta se päättäisi olla hakematta tuntijakokokeiluun.

Eetu Mölsä
Järvenpään lukion opiskelijakunnan sihteeri

Aki Saarikoski
Järvenpään nuorisovaltuuston puheenjohtaja