Järvenpään Lasten ja Nuorten Ääni -hankkeen huippukokous 2019

Perjantaina 8.2. järjestettiin Järvenpäässä jokavuotinen Lasten ja Nuorten Ääni -hankkeen huippukokous ja gaalajuhla. Lasten ja Nuorten Ääni on vuodesta 2006 lähtien järjestetty hanke, jossa Järvenpään kunta jakaa 20 000 euron edestä määrärahoja järvenpääläisten oppilaitosten oppilaskuntien ehdottamille hankkeille. Jokaisen järvenpääläisen koulun oppilaskunnan edustajat esittelivät LNÄ-hankkeen huippukokouksessa oman hanke-ehdotuksensa ja määräraha hakemuksensa, jonka jälkeen määrärahojen jaosta päätetään tarvittaessa äänestyksin.

Tänä vuonna kaikki esitetyt hankkeet jäivät yhteensä alle budjetoidun määrärahan, joten kaikki osallistuneet oppilaskunnat saivat hakemansa rahoituksen. Hakemusten kokonaisarvo oli yhteensä noin 16 500 euroa, ja yli jäänyt summa päätettiin jakaa tasaisesti koulujen kesken. Esitettyjä hankkeita olivat esimerkiksi elokuvateatteriretket, säkkituolit kouluille ja jopa 1 000 euroa lahjoitettavaksi Itämeren puhdistukseen.

Yleisiä teemoja hankkeissa olivat muun muassa home- ja sisäilmaongelmista johtuvat moduulikouluratkaisut sekä oppilaiden välinen yhteisöllisyys. Koska useiden koulujen oppilaat ovat joutuneet sisäilmaongelmien vuoksi hajautumaan, on monissa tämän vuoden hankkeissa haluttu edistää yhteisöllisyyttä koulukavereiden välillä. Myös klassiset toiveruokapäivät, joissa kouluilla tarjoillaan oppilaiden ehdottamia ruokia, olivat esillä muutamassa hankkeessa tänäkin vuonna.

Huippukokouksessa lapset ja nuoret pääsevät kokemaan yhteisten asioiden äärellä työskentelyä, vaikuttamista ja kokouskäytäntöä. Kokoukseen kuului nuorisovaltuuston puheenjohtaja Seán McLoughlinin avauspuheenvuoro ja kokouksen puheenjohtajana toimineen kaupunginjohtaja Olli Naukkarisen päätöspuheenvuoro. Puheenvuoroissa nousivat esille lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksien tärkeys, tarve kuulla heitä kunnallisessa päätöksenteossa sekä oppilaskuntien ja nuorisovaltuuston välinen yhteistyö.

Kaupunginjohtaja nosti puheenvuorossaan esille pyrkimyksen lisätä oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia uusien koulurakennusten sisustamisessa ja suunnittelussa. On tärkeää, että oppilaiden ääni kuuluu, kun uusia koulurakennuksia sisäilmaongelmien vuoksi rakennetaan.

LNÄ-huippukokouksen jälkeen oli vuorossa perinteinen gaalajuhla, jossa nähtiin paikallisten lasten ja nuorten esityksiä, jotka vaihtelivat viulunsoitosta ja laulusta voimisteluesitykseen ja räppiin. Gaalajuhlan lopuksi koulujen oppilaskuntien edustajille ojennettiin määrärahašekit ja ruusut.




Loput uudesta opiskelijakunnan hallituksesta valittiin keskiviikkona

Maanantaina internetin kautta tehdyssä äänestyksessä uudelle opiskelijakunnan hallitukselle valittiin uusi puheenjohtaja sekä varapuheenjohtaja. Keskiviikkona, 24.1. valittiin vielä loput uudesta opiskelijakunnan hallituksesta.

Kyseisissä vaaleissa valittiin hallituksessa erilaisia tehtäviä hoitavat henkilöt, kuten esimerkiksi toimintavastaavat, jotka pyrkivät kehittämään koulussamme tapahtuvaa yhteistä toimintaa. Konkreettista paperiäänestystä ei tarvittu käyttää, sillä jokaiseen tehtävään asettui ehdolle vain yksi tai tehtävään tarvittava määrä henkilöitä.

Uuden hallituksen vastaavien paikat menivät seuraaville henkilöille:

Tiedottaja/somevastaava: Oona Hartikainen

Kirjavastaava: Elmalyn Väisänen

Toimintavastaavat: Anna Siikavirta ja Rasmus Harmanen

Kioskivastaavat: Helmi Koivu, Sanni Karhunen, Saara Takala sekä Oona Lintunen

Ympäristövastaavan tehtävään ei vaaleissa saatu yhtäkään ehdokasta, joten jos kyseiseen rooliin on innostusta, niin asiasta voi ilmoittaa opiskelijakunnan hallituksen nykyiselle puheenjohtajalle Riikka Kokolle tai jollekin muulle opiskelijakunnan hallituksen jäsenelle. Paikasta kiinnostuneet voivat myös saapua opiskelijakunnan hallituksen seuraavaan kokoukseen, jonka ajankohta ilmoitetaan myöhemmin.




Tässä ovat opiskelijakunnan puheenjohtajaehdokkaat – kaksintaistelu voi alkaa

Vuoden 2018 opiskelijakunnan puheenjohtajistovaalit käydään näillä näkymin kahden ehdokkaan välillä; Hilpi-Maria Lyytikäinen ja Tuomas Härmä istuvat vähintään samassa hallituksessa ensi kaudella, mutta kumpi saa käteensä puheenjohtajan nuijan?

Visio á la Lyytikäinen

Ihmisläheinen ja vastuullinen. Näillä sanoilla puheenjohtajan paikkaa havitteleva Hilpi-Maria Lyytikäinen kuvailee itseään.

WhatsApp Image 2018-01-20 at 18.20.43Viime syksynä toisen vuotensa Järvenpään lukiossa aloittanut ehdokas on kielien ja yhteiskuntatieteiden ystävä, jonka tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä auki. Yhteiskunnasta kiinnostuneena hän kertoo kallistuvansa liberaaliin arvopohjaan ja kannattavansa ehdottomasti Pekka Haavistoa tulevissa presidentinvaaleissa, vaikkei äänestämään vielä pääsekään.

Vapaa-ajallaan Lyytikäinen on kova harrastamaan: Ehdokkaan arkeen mahtuu sellon soittoa, miekkailua sekä koirien ulkoiluttamista. Puheenjohtajan työn hän kertoo kuitenkin laittavansa etusijalle, ja ehdolle asettautuminen onkin ollut jo pitkään harkinnan alla. ”Kiinnostuin puheenjohtajuudesta jo peruskoulun oppilaskunnassa”, muistelee Lyytikäinen.

Haave puheenjohtajuudesta , kun Lyytikäinen aloitti ensimmäisen lukiovuotensa. Aktiivisena lukiolaisena hän ryhtyi osallistumaan opiskelijakunnanhallituksen projekteihin ja tapahtumien järjestämiseen aktiivisesti, mutta avustajan rooli ei tuntunut täysin riittävältä vaikuttamisen kannalta. Nyt tähtäimessä on päästä opiskelijakunnan ytimeen eli puheenjohtajaksi.

_MG_5739Johtajan penkillä Lyytikäinen asettaisi päätavoitteekseen opiskelijakunnanhallituksen opiskelijaläheisyyden lisäämisen:

”Harva opiskelija tietää, miten opiskelijakunta toimii ja mistä hallitus oikeastaan päättää”, arvioi Lyytikäinen.

Opiskelijakunnanhallituksen imago ja viestintästrategia ovat olleet kehityksen kohteena aikaisemmissakin hallituksissa, mutta yritykset ovat olleet tuloksettomia: Käsitykset opiskelijakunnanhallituksen toiminnasta ovat vaihtelevia, ja kiinnostusta vaikuttamiseen koulutasolla on yhä vähänoloisesti. Lyytikäisen mukaan ongelmaa pitää lähteä korjaamaan viestintää lisäämällä:

”Opiskelijakunnan toiminnasta voisi tehdä opiskelijaläheisempää esimerkiksi lähettämällä Wilma-viestin hallituksen kokouksessa käsitellyistä ja päätetyistä asioista.”

 

Valttikorttina kokemus

Tuomas Härmä on 19-vuotias järvenpääläinen nuori,  jonka elämää täyttävät opiskelu ja aktiivinen yhteiskunnallinen _MG_5752vaikuttaminen.

Taival Järvenpään lukiossa alkoi kolme vuotta sitten ja tämän hetken suunnitelmissa Härmällä on suorittaa opinnot neljään vuoteen. Koulussa hän keskittyy lähinnä fysiikkaan ja englantiin, jotka tukevat hänen haaveitaan urasta ilmailualalla.

Kykyihin on luottamista, jos katsoo nuoren miehen tämänhetkisiä saavutuksia. Kokemusta löytyy niin koulusta kuin sen ulkopuoleltakin: Takana on kausi opiskelijakunnanhallituksessa ja paikka Järvenpään kaupungin nuorisovaltuustossa.

Puheenjohtajuus on käden ulottuvilla jo pidemmän aikaa, mutta ehdokkuutta Härmä kertoo ryhtyneensä harkitsemaan vasta pari päivää ennen ennakkoilmoittautumisen päättymistä. ”Viime viikolla vasta aloin pohtia”, naurahtaa ehdokas.

Aktiivisen osallistumisen avulla Härmä kehuu oppineensa järjestelmällisyyttä ja puhetaitoja. Heikkona puolenaan hän pitää ”temperamenttisuuttaan”. Kilpailuun Härmä lähtee rennolla asenteella, sillä paikka hallituksessa on joka tapauksessa varmaa.

_MG_5742Poliittisella kentällä ehdokas sijoittaisi itsensä keskustan tienoille, vaikka presidentinvaaleissa hän äänestäisikin Sauli Niinistöä enemmistön tapaan.

Puheenjohtajuudesta puhuttaessa Härmä vakuuttaa sitoutuvansa puheenjohtajan paikkaan sataprosenttisesti vedoten vapaa-aikaansa, jota hänellä on omien sanojensa mukaan ”paljon”.

Kaksintaistelu alkaa areenalla

_MG_5762

Ehdokkaat kohtaavat areenalla pidettävässä vaalitentissä.

Äänestäjien kalasteluun kummatkaan ehdokkaat eivät vielä ole ryhtyneet, joten vaaliviisaudet on odotettavasti kuultavilla vasta vaalitentissä, joka pidetään ensi maanantaina 22.1. Se miten ehdokkaat pystyvät vetoamaan lukiolaisiin areenalla on avain vaalien lopputuloksessa. Voitto voi loppukädessä olla kuin arpapeli, jos asioista ei ole perillä, joten muistakaa pysyä valppaana ja vaikuttaa koulumme tulevaisuuteen.




Järki uuden opiskelijakunnan vaaleissa mukana – projektin taustalla kysymys demokratian toteutumisesta Järvenpään lukiossa

Viime keväänä Järvenpään lukiossa äänestettiin nykyisestä opiskelijakunnan hallituksesta. Äänestystilaisuus herätti minussa muutamia kysymyksiä, jotka paisuivat vuoden 2017 aikana Järjen lukuvuoden uudeksi projektiksi.

Päädyin seuraamaan opiskelijakunnan hallituksen äänestystä sattumalta tammikuussa 2017, kun kevyen lukujärjestykseni ensimmäinen tunti olikin peruttu. Areenan lavalla oleili vanha hallitus ja ruokalaan oli kerääntynyt vain kourallinen opiskelijoita — itsekin olin ollut täysin tietämätön äänestyksestä, joten en voi syyttää poissaolollaan loistaneita lukiolaisia.

Äänestys toteutettiin kutsumalla tietystä pestistä kiinnostuneita opiskelijoita lavalle. Sitten heitä pyydettiin lyhyesti esittäytymään. Suurin osa ehdokkaista oli minulle ennalta tuntemattomia — puhumattakaan pesteistä. Joihinkin tehtäviin oli hakijoita vain yksi, jolloin äänestystä ei tarvittu.

Itse en tuon tapahtuman aikana vaivautunut ollenkaan tuolle areenan E-tasolle, jolloin olisin voinut äänestää. Selitän käyttäytymistäni kahdella tavalla: tiedon vähyydellä ja kaveripiirikompleksilla. Tiedon vähyydellä tarkoitan nimenomaan oman tietämykseni vähyyttä: keitä nämä henkilöt ovat, jotka niin haluavat olla mukana päättämässä ja ideoimassa opiskelijoita koskevista asioista? Miksi he ovat siellä? Entä mitä tekee kirjavastaava? Soveltuuko joku näistä henkilöistä erityisesti kyseiseen pestiin?

Kaveripiirikompleksi, käsite jonka juuri äsken ihan itse keksin, tarkoittaa taas sitä, että osa ehdokkaista kilpailee opiskelijakunnan hallituspaikan lisäksi oman kaveripiirinsä laajuudella ja lojaaliudella. Yhdistin nopeasti käytävillä ja kursseilla nähneeni kaveriporukat toisiinsa; yksi kaveripiirin jäsen seisoo lavalla ehdokkaana, ja loput kannustavat ruokalan puolella – valmiina äänestämään. Mielestäni Järvenpään lukion kokoisessa oppilaitoksessa olisi mahdollisuus äänestää myös opiskelijan oman potentiaalin ja oppineisuuden perusteella — ei ainoastaan ystävyyden ylläpitämisen vuoksi.

Järki on ottanut tavoitteekseen järjestää joka lukuvuosi jonkin projektin. Projekti voi olla toimittajien oma tai koko lukiolle laajennettu. Aikaisemmin Järki on esimerkiksi pitänyt opiskelijakunnan kanssa ”suvaitsevaisuusviikon” ja viime keväänä Järjen toimittajat järjestivät mediapajoja Kinnarin alakoulun kakkosluokkalaisten kanssa. Järjen lukuvuotta 2017–2018 suunniteltaessa minä (päätoimittaja) ja Siiri Parviainen (apulaispäätoimittaja) tulimme yhteiseen päätökseen laittaa lukuvuoden projektin aiheeksi opiskelijakunnan hallituksen vaalit.

Virallisesti projektin idea tiivistyy näin: ajatuksena olisi tuoda paremmin esille, millaisia ihmisiä on hakeutumassa seuraavan hallituksen puheenjohtajan rooliin. Järki tekisi haastatteluja, mielipidekirjoituksia, kuvaussessioita, ja koko projekti huipentuu 22.1. koko koulun edessä pidettävään vaalitenttiin. Lisää tietoa projektin aikataulusta löytyy Järjen sivuilta.

Järki keskittyy tammikuun aikana nimenomaan siis puheenjohtaja- ja varapuheenjohtajaehdokkaiden mainostamiseen. Lopun hallituksen merkitystä yritetään tuoda esille pienemmällä volyymilla, sillä projektia järjestetään ensimmäistä kertaa. (Ehkä projektista tulee traditio ja jatkossa saamme esitellä koko hallituksen potentiaalia samalla laajuudella kuin nyt puheenjohtajistoa?) Järki pyrkii hyödyntämään omia toimialueitaan, kuten markkinointipuolta ja sarjakuvavastaavan taiteellisia näkemyksiä, matkan varrella tuodakseen mahdollisimman hyvin esille opiskelijakunnan tulevat vaalit ja herättääkseen lukiolaisten kiinnostusta opiskelijakunnan toimintaa kohtaan.

Pitänee vielä lopuksi kertoa, että Järjen järjestämät vaalitapahtumat ovat ehdokkaille täysin vapaaehtoisia. Ehdokkaiden kannattaa kuitenkin itse pohtia omia etujaan vaalien valossa. Järki haastattelee ja kuvaa kaikki puheenjohtajaehdokkaat, sekä jokainen ehdokas saa kirjoittaa Järkeen mielipidekirjoituksen. Mielipidekirjoitukset julkaistaan 19.1. Ennen äänestystä areenalla pidetään ehdokkaiden vaalitentti, johon Järjen ja opiskelijakunnan hallituksen jäsenet ovat miettineet kysymyksiä.

Varsinainen ilmoittautuminen vaaleihin päättyi perjantaina 12.1., mutta ilmoittautuminen on vielä mahdollista seuraavasti jälki-ilmoittautumislomakkeella:
Puheenjohtajistovaaliin 22.1. klo 13 saakka
Hallitusvaaliin 24.1. klo 13 saakka




Opiskelijakunnan syyskokouksessa käsiteltiin muun muassa latureiden lainaamiseen liittyvää ideaa ja Suomi 100 -juhlavuoden toteutusta

Viime viikon torstaina 31.8. oli lukuvuoden ensimmäinen opiskelijakunnan kokous, jossa käsiteltiin monia mielenkiintoisia Järvenpään lukion opiskelijoita koskevia aiheita. Kokouksen noin kahdellekymmenelle osallistujalle oli tarjolla myös hyvää välipalaa.

Monet käsiteltävistä aiheista liittyivät Suomen satavuotisjuhlavuoteen. Joulukuun viidentenä päivänä koulullamme pidetään itsenäisyysgaala, joka mahdollisesti alkaa muodollisella osuudella puheineen ja esityksineen. Sen jälkeen ympäri lukiota olisi erilaisia pisteitä ja tapahtumia. Opiskelijakunnan hallitus päätti kokouksessa tukevansa gaalan esiintyjää 625 euron edestä.

Suomen juhlavuoden osalta pohdittiin myös kutsuvieraita. Kutsulista on laajahko: joukosta löytyy vanhoja opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajia, eläkkeelle jääneitä opettajia sekä Järvenpään kaupungin nuorisotyön päävastaava.

Koulumme eri tiimeistä oli myös paljon puhetta. Erityisesti tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tiimiin haluttiin uusia jäseniä. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden, turvallisuuden ja koulun markkinointitiimin toiminnasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajaan Riikka Kokkoon (yhteystiedot OPK:n sivuilla).

Kansainvälisten projektien puolella tulee tapahtumaan pienimuotoinen muutos tänä vuonna, kun Italian projektia ei järjestetä enää. Sen sijaan suunnitellaan omakustanteista Ranskan projektia, jota toivon mukaan päästään toteuttamaan keväällä 2018. Lisäksi hallitus päätti tukevansa lukion KV-tuki ry:tä eli kansainvälisiin projekteihin liittyvää tukijärjestöä tänä vuonna 700 eurolla.

Otsikossa mainittu latureiden lainaaminen oli kokouksessa hyvin keskeisenä aiheena. Käytännössä ideana olisi päästä lainaamaan latureita ykköskerroksessa sijaitsevasta opiskelijakunnan kioskista, jos puhelimesta tai tietokoneesta pääsisi loppumaan akku päivän aikana. Hallitus päätti suunnitella ja toteuttaa ideaa, mutta yksityiskohtia pitää vielä hioa. Suuren innostuksen takia päätettiin kehittää myös laturityötiimi, joka vastaa idean toteuttamisesta.

Pienempinä aiheina tuli myös esiin idea jonkinlaisesta yhteistyöstä lähilukioiden tai jopa ammattikoulujen kanssa, mitä aletaan miettiä hieman syksymmällä enemmän. Myös jonkinlaisesta koulun sisäisestä urheilukilpailusta oli puhetta. Toinen myöhempään käsittelyyn jätetty aloite oli K-kaupan kanssa yhteistyössä käytettävä mainosrahahyväntekeväisyyssovellus DOOG, josta kerrotaan myöhemmin lisää. Jos aihe kiinnostaa jo nyt, niin kannattaa käydä kurkkaamassa doogapp.com.




Opiskelijakunnan hallituksen uusi puheenjohtaja tahtoo lukiosta yhteisöllisemmän paikan

Uusi opiskelijakunnan hallitus valittiin vaaleilla 26. tammikuuta. Tällä kertaa puheenjohtajan pestin nappasi itselleen Riikka Kokko, joka oli myös edellisellä hallituskaudella mukana toimintavastaavana. Toista vuottaan lukiossa opiskeleva Kokko tahtoo hallituksen uutena puheenjohtajana lisätä yhteistyötä lähilukioiden ja Suomen Lukiolaisten Liiton kanssa sekä vaikuttaa koulun yleiseen ilmapiiriin.

Puheenjohtaja Riikka Kokko

Puheenjohtaja Riikka Kokko

Puheenjohtajan tehtävinä on johtaa opiskelijakunnan kokouksia, joihin jokainen lukiolainen on tervetullut päättämään yhteisistä asioista sekä myöntää rahoitusta toimintavastaaville, jotka järjestävät yhteisiä tapahtumia lukiolla.

Opiskelijakunnan hallituksen tehtävänä on ennen kaikkea ajaa lukiolaisten etua.

”Meille saa tulla heittämään mitä vaan ideoita, ei sen tarvitse olla mitään kunnon poliitikkojauhantaa. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa opiskelijakunnan toimintaan”, sanoo Kokko.

Yhteensä opiskelijakunnan hallituksessa on kaksitoista jäsentä, ja kokouksia pidetään aina tarvittaessa, yleensä muutaman kerran kuussa. Hallituksessa on kolme toimintavastaavaa, kaksi kioskivastaavaa, kirjavastaava, sihteeri, kaksi PR- ja tiedotusvastaavaa sekä ympäristövastaava. Eikä tietenkään saa unohtaa itse puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa.

Hallituksen kokouksissa on lämmin tunnelma ja toki haastattelijoita kiinnosti myös kokousten ravitsemuspuoli, mistä pidetään Kokon mukaan hyvää huolta. ”Kysyn yleensä muilta hallituksen jäseniltä, mitä he haluaisivat syödä, ja yleisesti ottaen meillä on kyllä ihan kelpo safkat.”

Tulevalta hallituskaudelta Kokko toivoo enemmän lukioiden välistä yhteistyötä ja opiskelijoiden aktiivisuutta ja positiivista meininkiä. ”Me ollaan täällä teitä varten”, summaa Kokko lopuksi.

Opiskelijakunnan hallitus. Jäsenet vasemmasta yläkulmasta: Maija Mäkinen, Tuuli Pitkänen, Joakim Nyberg, Teemu Enström, Tuomas Härmä, Riikka Kokko, Enni Kuutti, Elias Räinä, Lassi Laasasenaho, Aleksi Mettiäinen


Opiskelijakunnan hallitus.
Jäsenet vasemmasta yläkulmasta: Maija Mäkinen (PR- ja tiedotusvastaava), Tuuli Pitkänen (PR- ja tiedotusvastaava), Joakim Nyberg (kiskavastaava), Teemu Enström (kiskavastaava), Tuomas Härmä (ympäristövastaava) ja Riikka Kokko (puheenjohtaja).
Vasemmasta alakulmasta: Enni Kuutti (kirjavastaava), Elias Räinä (toimintavastaava), Lassi Laasasenaho (toimintavastaava), Aleksi Mettiäinen (sihteeri). Kuvasta puuttuu Santeri Karttunen (varapuheenjohtaja) ja Jerry Halme (toimintavastaava).

Järvenpään lukion opiskelijakunta löytyy myös Facebookista ja Instagramista.