Keskiviikkona 24. päivä tammikuuta 2024 koululla vietettiin sisäpoliittista murrosvaihetta, kun koululle valittiin uusi opiskelijakunnan puheenjohtaja sekä hallitus.

Aamu alkoi heti kiperillä kysymyksillä nimittäin puheenjohtajaehdokkaiden tenttitilaisuudella. Vastakkain olivat Sami Ollinmäki ja Arttu Lager. Tilaisuudessa väistyvä opiskelijakunnan puheenjohtaja Ville Sikström sekä varapuheenjohtaja Tuulianna Hänninen esittivät toinen toistaan kiperämpiä kysymyksiä ehdokkaille. Kysymykset liittyivät muun muassa hallituksen toimintaan, opiskelijoiden hyvinvointiin sekä edunvalvontaan. Ja pääsivät ehdokkaat pohtimaan hieman ulkopolitiikkaakin tenttaajien kysyessä, miten he parantaisivat suhteita muhin lukioihin. Seuraavaksi kuulemme ehdokkaiden fiiliksiä ennen tenttiä Sanni Veijalaisen haastattelemana.

Ehdokkaat nähtiin ennen tenttiä vielä varsin leppoisissa tunnelmissa. Kuvassa Sami Ollinmäki (oikealla) ja Arttu Lager (vasemmalla).

Tentin ennakkofiilikset ja -odotukset

Puheenjohtajaehdokkaat istuvat minua vastapäätä opkh-kopin sohvalla. Tentin alkamiseen on aikaa enää viitisentoista minuuttia, ja tunnelmat ovat sen mukaiset. Siirrymme haastattelun pariin aikailematta.

Mitkä ovat fiilikset juuri ennen vaalitenttiä?

Arttu: “Hiukan jännittyneet. Lähen avoimin mielin ja itsevarmana tähän mestaan ja toivotan myös vastaehdokkaalle onnea.”

Sami: “Täs on tietenkin tietynlainen jännityksen kutina.”

Sami täsmentää häntä jännittävän kysymysten sisältö, ei niinkään itse tilaisuus ja puhuminen.

Miksi uskot, että juuri sinä voitat?

Arttu: “Mä oon saanut itelleni sen verran suosiota, hyvää ja pahaa, tässä viimeisten viikkojen aikana.”

Arttu huomauttaa suosion lisäksi myös omasta puheenjohtajataustastaan sekä taidostaan johtaa isoa joukkoa. “Pystyn johtamaan isoa porukkaa ilman, että mulla tulee suuria paineita.”

Sami: “Koen, että markkinointini on ollut laajaa ja saavuttavaa.”

Esimerkkinä Sami mainitsee nettisivujensa kävijämäärän. Hän mainitsee myös Jodel-alustalla vallitsevasta mielipiteestä mutta myöntää, että se on vain suuntaa antava viesti.

Mitä haluaisit sanoa sinua äänestäneille ihmisille?

Arttu: “Kiitos erittäin paljon teille joka ikiselle. Jos saan edes yhden äänen, oon erittäin iloinen – tottakai voittoa lähdetään tavoittelemaan.”

Sami: “Haluan syvältä sydämeltäni kiittää heitä, jotka ensinnäkin ovat yleisesti vaikuttaneet näissä vaaleissa, ovat äänestäneet kumpaa tahansa meistä. Erityisesti haluan kuitenkin kiittää heitä, jotka ovat äänestäneet minua.”

Mihin uskot, että tentin kysymykset liittyvät?

Arttu: “Varmaankin siihen, miten aiot itse käyttäytyä opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajana, minkälaisia arvoja itselläsi on ja varmaan sellaisia hyvinkin “out of the blue” -kysymyksiä, joihin ei pystyisi mitenkään valmistautumaan.”

Sami: “Villen tuntien kysymykset tulevat olemaan hyvin monialaisia. Ville tulee kysymään kysymyksiä, millä ei suoranaisesti ole mitään tekemistä puheenjohtajuuden tai opiskelijakunnan kanssa – kompakysymyksiä ja hyvin kummallisia hypoteettisia kysymyksiä.”

Sami kuitenkin lisää uskovansa kysymysten liittyvän hallitustoimintaan sekä mahdolliseen puheenjohtajuuteen.

Mihin kysymykseen ette erityisesti haluaisi vastata?

Arttu: “Itsehän olen sellainen tyyppi, että mitä tahansa multa kysytään, niin mä vastaan jotakin. Oikeastaan ei ole mitään kysymystä mihin en haluaisi vastata.”

Ehdokas kuitenkin myöntää, että kysymykset liittyen hänen mainontaansa olisivat mahdollisesti hieman epämukavia.

Sami: “En koe, että pelkäisin mitään kysymystä. Koen, että Ville ei ole kysymässä kysymystä, joka ei olisi millään tavalla relevantti tähän, joten mä oon aika avoin vastaamaan mihin tahansa.”

Haastattelun päätteeksi kiitän haastateltuja ehdokkaita. He vaikuttavat itsevarmoilta sekä uteliailta – en pysty erottamaan pienintäkään jännityksen pilkahdusta, mikäli hermostuneita naurahduksia ei oteta huomioon.

Tosi kyseessä

Molemmat ehdokkaat esittivät tentissä mielenkiintoisia näkemyksiä. Esiin nousi etenkin opiskelijoiden hyvinvointi sekä opiskelijakunnan hallituksen rooli opiskelijoiden edunvalvonnassa. Tämän lisäksi ehdokkaat pääsivät kukin antamaan omat näkemyksensä hypoteettiseen skenaarioon, jossa opiskelijoiden ja koulun henkilökunnan välit olisivat tulehtuneet. Sekä Sami että Arttu korostivat kommunikaatiota ja yhteisten ratkaisujen löytämistä.

Tenttaajat olivat poimineet Järjen 18.1.2024 julkaisemasta opiskelijakunnan puheenjohtajan vaalista kertovasta lehtijutusta lainauksia ehdokkaiden vastauksista ja kysyivät kysymyksiä niiden perusteella. Esimerkiksi Artulta kysyttiin, miten hän tekisi Järvenpään lukiosta Suomen suosituimman. Artun mukaan lukiota pitäisi mainostaa enemmän somessa, koska moni nuori on somessa. Hän voisi myös itsekin mainostaa lukiota esimerkiksi omalla vapaa-ajalla. Samilta puolestaan kysyttiin, minkälainen on hänen mielestään tehokas, laajakatseinen sekä tarkotuksenmukainen hallitus. Samin mukaan tällainen hallitus ajaa ensisijassa opiskelijoiden etua ja pyrkii ymmärtämään kokonaisvaltaisesti opiskelijoiden toiveita. Tällainen hallitus ei käytä opiskelijakunnan rahoja esimerkiksi hallituksen keskinäisiin menoihin.

Talousasiat nousivat yleisestikin esiin, kun ehdokkailta kysyttiin, miten heidän mielestään opiskelijakunnan varoja tulisi käyttää. Sami jatkoi aikaisempaa linjaansa ja toisti näkemyksensä siitä, ettei opiskelijakunnan rahoja tulisi käyttää hallituksen keskeisiin menoihin. Sami kuitenkin lisäsi, että sellaisiin hallituksen sisäisiin tapahtumiin, kuten koulutustapahtumiin, voidaan harkitusti käyttää opiskelijakunnan rahoja. Kuitenkin tällaisen rahankäytön hyödyn tulee koskea kaikkia opiskelijoita. Arttu komppaa Samia rahankäyttöön liittyvissä kysymyksissä, mutta lisää vielä kiskan yhdeksi rahankäytön kohteeksi. Hänen mielestä kiskan toimintaan pitäisi panostaa entistä enemmän.

Kiinnostuneet opiskeilijat sekä opettajat olivat kerääntyneet kuuntelemaan ehdokkaiden puheenvuoroja areenalle ja sen ympärille.

Tiukan tenttitilaisuuden jälkeen ehdokkaat siirtyivät jännittämään, kun opiskelijat pääsivät äänestämään mieluisaa ehdokasta. Olihan kyse kuitenkin isosta vastuutehtävästä! Äänestysaikaa oli noin kaksi tuntia, jonka jälkeen ruokavälitunnin lopussa keskusradio kajahti ja radiosta kuului väistyvän puheenjohtajan Ville Sikströmin itsevarma ääni. Hän oli tullut ilmoittamaan meille, kuka seuraava opiskelijakunnan puheenjohtaja on, Arttu Lager vai Sami Ollinmäki. Kisa oli selvä. Sami Ollinmäki oli valittu uudeksi puheenjohtajaksi! Yhteensä ääniä annettiin 430, joista Arttu sai 134 ja Sami 296 ääntä.

Politiikantäyteinen päivä ei kuitenkaan loppunut vielä siihen! Iltapäivällä auditoriossa pidettiin opiskelijakunnan jopa yli kolmeen tuntiin venynyt uuden hallituksen järjestäytymiskokous, jossa myös allekirjoittaneet olivat kukin paikalla. Puheenjohtajavaalin tuoma huomio oli kerryttänyt auditorioon jopa yli kolmekymmentä opiskeilijakuntatoiminnasta kiinnostunutta opiskelijaa. Siis enemmän kuin monena vuonna!

Noin puoli kahden aikaan tuore puheenjohtaja lausui maagiset sanat “Avataan kokous kello 13.27 ja todetaan se lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.” ja näin oli kokous virallisesti aloitettu. Alkulöpinöiden jälkeen alkoi tapahtua. Uuden hallituksen rooleja alettiin jakamaan. Eikä aikaakaan, kun ehdolla oli jo useita ihmisiä. Etenkin mediavastaavien, toimintavastaavien ja kioskivastaavien tehtävät olivat suosittuja!

Mitä seuraavaksi? – Opiskelijakunnan tulevaisuus

Moni varmaan pohtii, mitä Ollinmäen valitseminen puheenjohtajaksi käytännössä tarkoittaa. Ollinmäen omien sanojensa mukaan tuoreen opiskelijakunnan hallituksen toiminnan tulevaisuutta on vielä vaikea nähdä kokonaisuutena, mutta konkreettisia suunnitelmia löytyy jo. Suunnitteilla on muun muassa ystävänpäiväjuhla. Luvassa on myös aktiivista kioskitoimintaa, tapahtumia areenalla sekä jo perinteeksi muodostunut toimintapäivä. Opiskelijakunnan toimintaa pääsee myös tulevaisuudessa seuraamaan uudelleen henkiin herättyjen somealustojen kuten Tiktokin kautta.

Eemil Pietilä, mediavastaava:

Etenkin mediavastaavien työllä on iso rooli opiskelijakuntatoiminnan mainostamisessa niin koulun sisällä kuin ulkopuolisillekin. Viime hallituskaudella lukion opk:n somet ovat olleen melko hiljaisia, joten uuden hallituksen mediavastaavien panos tulee varmasti näkymään myös somessa. Tämän lisäksi tietenkin teemme lukion sisäistä mainontaa esimerkiksi opkh:n järjestämistä tapahtumista sekä soitamme perjantaisin musiikkia opiskelijoille. Hienoa olisi, jos yhä enempi määrä ihmisiä kiinnostuisi opiskelijakuntatoiminnasta!

Venla Koponen, kiskavastaava:

Kioskivastaavien tehtävä on pitää auki opiskelijakunnan kioskia, etenkin pitkinä päivinä. Kiskalta voi ostaa pientä syötävää tai vaikka energiajuoman. Uusilla kioskivastaavilla on myös muutamia kehitysideoita kioskille, joita tullaan näkemään tulevan hallituskauden aikana. Kioskin tarkoitus onkin toimia enemmänkin palveluna kuin rahasampona, joten hinnat ovat matalat. Kiskalla nähdään!

Sanni Veijalainen, toimintavastaava:

Toimintavastaavien duunina on järjestää erilaista toimintaa – teemapäivät sekä toimintapäivät toimivat hyvinä esimerkkeinä. Meillä on ollut myös taipumusta järjestää kaikenlaista extraa: glögin ja piparien jakaminen joulun alla, erilaiset teemajahdit…. Oma lempparini tähän mennessä on ehdottomasti välitunnin bingohetki<3 Tälle kaudelle on jo suunnitelmia, joita toivottavasti pääsemme toteuttamaan (kaveripöytä, koulupäivän ulkopuolella järjestettävä virkkaus-/käsityökerho….) teidän kanssanne. Kiskaise käytävällä hihasta tai slaidaa dm, jos herää ajanviettoehdotuksia tai kysymyksiä<3

Kirjoittanut Eemil Pietilä, Sanni Veijalainen ja Venla Koponen

Kuvat: Iita Markkanen

Toisen vuosikurssin ytyläiset järjestivät lukiolla torstaina 25. tammikuuta tasavallan presidentin varjovaalit. Äänioikeutettuja olivat kaikki koulun opiskelijat sekä henkilökunta. Yhteensä äänioikeutettuja oli 1042 ja ääniä tuli 273, joka on 26,2 % eli hiukan yli neljäsosa koko lukion väestä. Tässä jutussa avataan tarkemmin vaalien tuloksia puolueettomasta näkökulmasta.

Vaalien tulos oli varsin selvä. Enemmistön äänistä sai kokoomuksen ehdokas Alexander Stubb jopa 23 äänen erolla toiseksi tulleeseen vihreiden ehdokkaaseen Pekka Haavistoon. Toisen ja kolmannen sijan välillä kilpailu oli tasaisempaa ja ero näiden ehdokkaiden välillä oli vain kolme ääntä! Kolmanneksi vaaleissa tuli perussuomalaisten ehdokas Jussi Halla-aho. Vaalien tulos noudattaa hyvin myös kansallisia kannatuskyselyitä. Sama kärkikolmikko esiintyy esimerkiksi Ylen 25.1. teettämässä kannatuskyselyssä.

Hylättyjen äänien määrä vaaleissa oli yllättävän vähäinen. Vain viisi ääntä jouduttiin hylkäämään. Aku Ankka ei tällä kertaa saanut yhtään ääntä eikä myöskään ehdokas numero 69. Sen sijaan esimekiksi Kevin Durant sai yhden äänen ja löytyi äänten joukosta myös yksi piirrustuskin.

Äänet jakautuivat melko epätasaisesti

Vähemmän ääniä saaneet, mutta kuitenkin merkittävän määrän ääniä saaneet ehdokkaat vasemmistoliiton Li Andersson sekä valitsijayhdistyksen kautta ehdolle asettunut Olli Rehn olivat myös hyvin edustettuina. Kuitenkin tuloksista huomaa, miten suurten puolueiden ehdokkaat vetävät puoleensa enenmmän kannattajia. Valitsijayhdistyksen kautta ehdolle asettuvat, puoluekentän ulkopuolelta tulevat ehdokkaat joutuvat tekemään enemmän työtä kampanjoinnissa. Esimerkiksi ulkopoliittisen instituutin johtaja ja myös valitsijayhdistyksen kautta ehdolle asettunut Mika Aaltola sai vain kaksi ääntä.

Sosiaalisen median vaikutus ääniin on varmasti myös suuri. Esimerkiksi Alexander Stubb on ollut näkyvästi esillä eri sosiaalisen median alustoilla ja Halla-aholla on myös somessa oma kannattajakuntansa. Sosiaalisessa mediassa “mestari” lisänimen saaneen Halla-ahon kannattajat ovat äänekkäitä ja jakavat Halla-ahosta tehtyjä videokoosteita ahkerasti. Numero viisi -villitys oli myös vaalipäivänä esillä lukion areenalla järjestetyssä TJ0-show’ssa.

Kuitenkin kaikilla on vaaleissa vapaus äänestää juuri sitä ehdokasta, jonka itse kokee mieleisekseen, ja näin oli näissäkin vaaleissa. Auditorion eteen oli rakennettu äänestyspiste, joka mahdollisti vaalisalaisuuden säilymisen. Äänet leimattiin ja pudotettiin kannella peitettyyn vaaliuurnaan. Kunkin äänestäjän henkilöllisyys varmistettiin kysymällä luokkaa ja nimeä. Näin pyrittiin estämään kahteen kertaan äänestäminen. Kokonaisuudessaan vaaleja voidaan pitää onnistuneena, vaikka äänestysprosentti ei kovin suuri ollutkaan. Äänestysprosenttiin saattaa tosin vaikuttaa abien samana päivänä pitämä TJ0-juhla.

Kuvitus luotu tekoälyn avulla

Brexit on hallinnut uutisotsikoita ajoittain jo melkein kolme vuotta. Kaikki tietävät ainakin teoriassa mistä on kyse, mutta ilmiön monimutkaisuus ja yllättävät käänteet ovat saattaneet pudottaa tavallisen uutisten seuraajan kärryiltä jo aikoja sitten.

Brexit (British exit) tarkoittaa Britannian EU-eroa, joka sai alkunsa, kun Ison-Britannian entinen pääministeri David Cameron lupasi vuonna 2013 järjestää kansanäänestyksen EU-jäsenyydestä, jos hänen konservatiivipuolueensa voittaa parlamenttivaalit 2015. Kyseessä oli siis keino saada äänestäjiä, mutta Cameron myös uskoi, että hän pystyisi neuvottelemaan Britannialle paremman aseman Euroopan unionissa, jos uhkaa lähteä. Britannia oli kokenut jääneensä ulkopuolelle EU-päätöksenteosta, ja samanlaisia tunteita on herännyt ajoittain myös muissa EU-maissa.

On huomioitava, että Britannialla on koko jäsenyytensä ajan ollut identitteettiongelmia eurooppalaisuuden kanssa ja se on äänestänyt jäsenyydestään ensimmäisen kerran jo vuonna 1976 eli kolme vuotta Euroopan talousalueeseen liittymisensä jälkeen. Silloin kuitenkin 67% äänestäneistä kannatti jäsenyyttä.

Cameronin puolue voitti parlamenttivaalit vuonna 2015 ja brexit-kansanäänestys pidettiin vuoden päästä kesällä 2016. Äänestyksen tulos oli tiukka, mikä kertoo kansan jakautuneen puoliksi asian suhteen. Lähtemisen puolesta äänesti 51,9% ja jäämisen puolesta 48,1% äänestäneistä. Brexitin kannattajia löytyy kaikista yhteiskuntaluokista ja ikäryhmistä. Monet nuoret kuitenkin vastustivat brexitiä, mutteivat voineet äänestää, sillä äänestysikä Britanniassa on 18.

Kansanäänestys toimi teoriassa äänestäjien hankkimisessa, mutta käytännössä ei. Ensimmäiseksi, vaikka Cameron ilmaisi toisinaan olleensa skeptinen EU:ta ja sen hyötyä kohtaan, hän kuitenkin kannatti unioiniin jäämistä ja kampanjoi sen puolesta. Pian kansanäänestyksen jälkeen David Cameron erosi pääministerin tehtävästään.

Toiseksi, kansanäänestys yksinkertaistaa vaikeitakin kysymyksiä. Kukaan ei ollut suunnitellut brexitiä kunnolla kansanäänestyksen aikoihin 2016. Tavalliset ihmiset eivät osanneet ajatella minkälainen mahdollisesta erosta tulisi, sillä kampanjat, niin puolesta kuin vastaan, keskittyvät omiin uhkakuviinsa ja niiden välttämiseen joko jäämällä tai lähtemällä. Esimerkiksi Vote Leave -kampanja pelotteli äänestäjiä, sillä, että Turkki on liittymässä EU:hun ja näin miljoona turkkilaista voisi muuttaa Britanniaan kahdeksan vuoden sisällä. Todellisuudessa Turkilla ei ole ollut realististä pääsyä EU:n jäsenmaaksi 2010-luvulla maan oman poliittisen tilanteen takia.

Pelkkä kansanäänestys ei vielä sinetöinyt Britannian kohtaloa, vaan maan piti käynnistää eroprosessi. Britannian hallitus jätti erohakemuksensa 29. maaliskuuta 2017 Euroopan neuvostolle. Erohakemuksesta alkoi myös virallinen eroprosessi, joka Lissabonin sopimuksen 50. artiklan mukaan on kaksi vuotta. Eropäiväksi vakiintui siis 29. maaliskuuta 2019 eli vain kuukauden päästä.

Britannialle tulee siis kiire, sillä vuoden 2018 joulukuussa brittiparlamentti ei hyväksynyt nykyisen pääministerin Theresa Mayn neuvottelemaa sopimusta, jossa määriteltiin Britannian ja EU:n suhde brexitin jälkeen. Syy sopimuksen kaatumiseen parlamentissa oli Britannian sisäinen hajaannus brexitin suhteen. Osa kansanedustajista haluaisi perua brexitin, osalle olisi kelvannut ero neuvotellun sopimuksen kanssa, osa haluaisi vain jättää EU:n taakseen ilman sopimusta ja osa haluaisi eroon EU:sta, mutta uuden sopimuksen kanssa.

Vielä muutama kuukausi sitten kukaan ei osannut sanoa mitä käy seuraavaksi. Mahdollisia polkuja olivat uusi kansanäänestys, koko brexitin peruminen, eropäivän lykkääminen myöhemmäksi, ero ilman sopimusta tai uusi sopimus, joka kuitenkin näyttää epätodennäköiseltä, sillä EU oli ilmoittanut kaatuneen sopimuksen olevan ainoa mahdollinen sopimus.

Viime aikoina brexit-rintamalta ei ollut kuulunut mitään uutta, kunnes tällä viikolla syntyi uusia käänteitä. Alkuviikosta pääministeri May ilmoitti, että parlamentti äänestää uusitusta sopimuksesta 12. maaliskuuta, jolloin brexitin pitäisi teoriassa olla jo valmis. May kuitenkin saattaa käyttää kiirettä hyväkseen, sillä viimehetkelle venytetty äänestys voi saada joidenkin kansanedustajien mielet muuttumaan sopimuksen suhteen.

Tiistaina May ilmoitti sitoutuvansa kolmen kohdan suunnitelmaan, jossa parlamentti äänestää sopimuksesta 12. maaliskuuta. Jos sopimus ei mene läpi, seuraavana päivänä parlamentti saa äänestää siitä, haluaako se lähteä EU:sta ilman sopimusta. Todennäköisesti ei. Kolmantena kohtana suunnitelmassa on äänestys 14. maaliskuuta siitä, haluaako parlamentti lisäaikaa, jolloin brexit venyisi kesäkuulle. Pidemmälle se ei saa venyä, sillä muuten Britannian pitäisi osallistua toukokuun europarlamenttivaaleihin. Lisäajan hyödyllisyydestä ei tällä hetkellä ole tietoa.

Myös työväenpuolue on herännyt omaan brexit-taistoonsa ja alkanut vaatia uutta kansanäänestystä, jos sen tekemä vaihtoehtoinen brexit-suunnitelma ei mene läpi. Puolue ei halua jättää EU:ta konservatiivien, eli Mayn puolueen, ehdoilla. Uusi kansanänestys näyttää kuitenkin epätodennäköiseltä, sillä aika loppuu kesken.

Vieläkään ei siis ole selvää varmuutta siitä, missä tilanteessa brexit on kuukauden päästä. Eron hetken pitäisi koittaa kuitenkin jossain vaiheessa, paitsi jos jostain syystä brexit yllättäen peruuntuu. Perumiseen voi johtaa uusi kansanäänestys tai jos parlamentti päättää yksinkertaisesti perua brexitin, mikä olisi demokraattisesti arvelluttavaa. Kansanäänestyskään ei automaattisesti takaa maan jäämistä EU:hun, sillä lähtemisen puolesta äänestäneet voivat saada uudestaan yllätysvoiton.

Jos Britannia lähtee EU:sta, mahdollisia skenaarioita on kaksi. Sopimukseton ero voi olla katastrofaalinen taloudellisesti ja se voi pahimmassa tapauksessa johtaa tuontielintarvike- ja lääkepulaan. Se voi eristää Britannian yksin ja aiheuttaa ongelmia myös Pohjois-Irlannin ja Irlannin tasavallan rajalla alueen historian vuoksi.

Toisessa skenaariossa Britannia lähtee EU:sta jonkinlaisen sopimuksen kanssa, sopeutuu alkuhämmenyksen jälkeen uuteen asemaansa ja luo uusia talodellisia suhteita muiden maiden kanssa. Ero ei välttämättä vaikuta matkustamiseen radikaalisti, sillä maa ei ole osa Schengen-aluetta ja on epätodennäköistä, että eurooppalaisilta alettaisiin vaatia viisumeita.

Alunperin kirjoittanut Marika Masalin

Gallupeista päätellen tammikuussa pidettävien Suomen presidentinvaalien voittaja on jo selvillä: Sauli Niinistö suorastaan loistaa ylivoimaisuudellaan. Muistuttaako ilmiö naapurimaamme vaaleja, joissa yhden ehdokkaan suosio hukuttaa muut tyystin?

Ennakkosuosikki Niinistöllä  on takana onnistunut presidenttikausi, joka on antanut hänelle selvän etumatkan. Kokeneita politiikkoja haastajiksi löytyy, mutta esiintymiset vaalitenteissä ovat olleet kokonaisuudessaan vaisuja, joten toivo vaali-ihmeestä tuntuu haudatulta. Viimeisimmissä mielipidekyselyissä Niinistön kannatuksen on arvioitu nousseen yli 80 prosenttiyksikön eli seuraava presidentti selviää epäilemättä jo ensimmäisellä kierroksella.

Demokratia ei kaipaa ylivoimaisia sankareita, vaan tasaväkistä kilpailua. Tulevista vaaleista on odotettavissa enemmistön murskavoitto, joka sivuuttaa vähemmistöjen mielipiteet täysin. Onko tämä terve merkki demokraattisessa valtiossa?

Alunperin kirjoittanut Sofia Saario

Uusi hallitus koulumme oppilaskuntaan on valittu vuoden 2016 tammikuussa oppilaskunnan vuosikokouksessa. Yksi toimikausi hallituksessa on vuoden mittainen.

Uuden hallituksen kokoonpano ja tehtävät

Oppilaskunnan puheenjohtajaksi valittiin oppilaskunnan viime vuosikokouksessa toisen vuoden opiskelija Ronja Suokivi. Suokivi on ollut oppilaskunnan jäsen aikaisemminkin ja toiminut muun muassa toimintavastaavana. Puheenjohtajan tehtäviin kuuluu johtaa oppilaskunnan toimintaa ja osallistua opettajankokouksiin. Tämän vuoksi puheenjohtajan työ on vastuullista ja vaatii hyvää stressinsietokykyä sekä taitoa muuttaa asioita ja ottaa niihin reippaasti kantaa.

Varapuheenjohtajaksi valittiin Joakim Nyberg. Varapuheenjohtaja osallistuu opettajan kokouksiin sekä vanhempainyhdistyksen kokouksiin, joten tämäkin työ on vaativaa ja vastuullista. Sihteeriksi pääsi Eetu Mölsä. Mölsän tehtävä on vastata kokousten pöytäkirjoista. Tiedottajaksi ja PR-vastaavaksi otettiin Vera Djakonoff. Hänen tehtäviinsä kuuluu hoitaa oppilaskunnan tiedottaminen Facebookissa ja areenalla. Kirjavastaavaksi valittiin Henna Melender, jonka tehtäviin kuuluu toimittaa kirjalista Suomalaiseen Kirjakauppaan ja Jameralle. Toimintavastaavia ovat tänä vuonna valitut Riikka Kokko ja Elias Räinä. Heidän tehtävänään on järjestää kouluumme toimintaa, kuten syksyllä toimintapäivä. Kioskivastaavaksi pääsi Teemu Enström. Enström kokoaa kioskitiimin ja järjestää sen toiminnan. Tärkeässä tehtävässä oppilaskunnan ohjaajana ja rahastonhoitajana toimii lehtori Joona Svala. Hallitus perustaa tarvittaessa erillisiä toimikuntia hoitamaan laajempia tehtäväkokonaisuuksia, esimerkiksi penkkarit ja abiristeilyn.

Oppilaskunnan rahankäyttö

Oppilaskunnan tärkeimmät tulonlähteet olivat viime vuonna valokuvauspalkkiot sekä tuotot limu-, välipala- ja kahviautomaateista. Suurin osa tuloista kuluu erilaisten tapahtumien järjestämiseen sekä nettisivujen ylläpitämiseen ja stipendeihin, kuten myös Wanhojen tansseihin.

Oppilaskunnan merkitys koulussamme

Oppilaskunta järjestää lähes kaikki koulumme tapahtumat ja toiminnan sekä pyrkii vaikuttamaan siihen, että kaikilla olisi koulussa mahdollisimman hyvä olla. On myös oppilaskunnan ansiota, että koulussamme käy osa vierailijoista ja että meillä on välipala-, limsa- ja kahviautomatti. Oppilaskunta järjestää myös Wanhat ja ylläpitää monia nettisivuja. Oppilaskunnan kioskitiimi myy koulutarvikkeita kioskilla ja aktiiviset oppilaat järjestävät valokuvaukset, penkkarit ja abiristeilyn pitäen huolen siitä myös siitä, että Jamera myy koulullamme kirjoja joka jakson alussa.

Oppilaskunnassa oppii kaikenlaista: siellä pääsee vaikuttamaan omaan ja yhteiseen tulevaisuuteen sekä lukion yhteishenkeen ja tapahtumiin sekä seuraamaan opettajan kokouksia ja vaikuttamaan niiden päätöksiin. Oppilaskunnassa oppii myös vastuun kantamista sekä muiden ihmisten kanssa työskentelemistä. Oppilaskuntaan osallistumisesta voi olla hyötyä myös työhaastatteluissa ja jatko-opiskelupaikoissa. Oppilaskunnassa pääsee sekä näkemään, miten erilaisia tapahtumia järjestetään ja olemaan mukana muuttamassa itselleen tärkeitä asioita. Oppilaskunnassa oppii pakosta yhteiskuntaan liittyviä hyödyllisiä asioita, kuten rahankäyttöä.

Alunperin kirjoittanut Marika Metsovuori

Suomi on ollut kansainvälisen yhteistyöjärjestö Yhdistyneiden kansakuntien jäsen vuodesta 1955. 9. joulukuuta 2015 Suomen 60-vuotista taivalta rauhan turvaajana ja ihmisoikeuksien puolustajana muiden jäsenmaiden joukossa juhlittiin Finlandia-talolla, jonne kerääntyi noin 1400 vierasta.

Myös Järvenpään lukion YH05-kurssin opiskelijat sekä kaksi lukion lehden Järjen toimittajaa pukeutuivat parhaimpiinsa, hyppäsivät aamulla junaan ja pääsivät räntäsateesta huolimatta paikalle opettajien Suvi Randénin ja Timo Joutsivuon johdolla.

Ulkoasiainministeriön järjestämässä YK-juhlassa pohdittiin Suomen historiaa ja tulevaisuutta osana Yhdistyneitä kansakuntia sekä YK-jäsenyyden merkitystä suomalaisille. Puhujanpönttöön nousivat tasavallan presidentti Sauli Niinistö, eduskunnan puhemies Maria Lohela, pääministeri Juha Sipilä ja ulkoministeri Timo Soini.  Musiikista vastasivat Tapiolan nuorten sinfoniaorkesteri, suomalaista ja irakilaista kansanmusiikkia yhdistävät Ninni Poijärvi ja Ali Alawad sekä kuulovammainen räppäri Signmark. [pullquote-left]YK:n pääsihteerinä vuodesta 2007 toiminut Ban lensi Suomeen kesken Pariisin ilmastokokouksen osallistuakseen juhlaan.[/pullquote-left]

Valokeilan kuitenkin vei juhlan pääpuhuja Ban Ki-moon. YK:n pääsihteerinä vuodesta 2007 toiminut Ban lensi Suomeen kesken Pariisin ilmastokokouksen osallistuakseen juhlaan.

Lisää näkyvyyttä, lisää ääntä

Ban kiitti Suomea aktiivisesta osallistumisesta YK:n toimintaan, mutta kehotti Suomea ottamaan osaa vielä näkyvämmin ja korottamaan ääntään YK:n ihmisoikeustyössä. Hän kertoi liikuttuneensa siitä, kun sai kuulla, että vielä talvi- ja jatkosodan jälkeen Suomikin oli käytännössä kehitysmaa, joka joutui turvautumaan Yhdistyneiden kansakuntien apuun; suomalaisille lapsille lähetettiin muun muassa vaatteita. Tämä muistutti häntä hänen kotimaastaan Koreasta. Ban oli vain 6-vuotias, kun Korean sota alkoi.

[pullquote-right] “Jos taistelu ilmastonmuutosta vastaan hävitään, maailmalla ei ole b-suunnitelmaa.”[/pullquote-right]Pääsihteeri puhui myös ilmastonmuutoksesta ja Eurooppaan tulevista pakolaisista. Hän muistutti tiukasti Pariisin ilmastokokouksen ja sen lopputuloksen tärkeydestä, sillä “jos taistelu ilmastonmuutosta vastaan hävitään, maailmalla ei ole b-suunnitelmaa”. Vuonna 2016 YK aikoo solmia kansainvälisen sopimuksen vastuun jakamisesta pakolaiskriisin hillitsemisessä. Syyrian sota ja sitä seuranneet pakolaisaallot ovat globaali ongelma, ja pakolaisia kohtaan pitää olla solidaarinen. Yli 60 miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kotiseudultaan – heidän ihmisoikeuksiaan ei pidä polkea enempää.

Sisulla eteenpäin

Vaikka YK on hankalien, monisyisten ongelmien edessä, Ban uskoo, että järjestön ja sen jäsenmaiden on mahdollista tehdä maailmasta vielä parempi paikka elää. Hän kertoi inspiroituneensa suomen kielen sanasta sisu, jonka hän käänsi englanniksi päättäväisyydeksi, kestävyydeksi ja rohkeudeksi vaikeiden aikojen koittaessa. Sitä me kaikki kuulemma tarvitsemme nyt ja tulevaisuudessa. ”Elämme konfliktien, tuhon ja pelon aikaa, mutta myös toivon, tulevaisuuden ja hyvien päätösten aikaa”, pääsihteeri summasi.

Banin puhe valoi toivoa myös Järvenpään lukion opiskelijoihin, jotka kaikki vaikuttivat pitkän ja puheentäyteisen juhlan jälkeen yhtä innostuneilta kuin aamulla. Koko YK-juhla oli kaiken kaikkiaan opiskelijoiden kesken menestys; lähdimme takaisin tuuleen ja tuiskuun paitsi entistä viisaampina, myös inspiroituneina.

Alunperin kirjoittanut Vilhelmiina Virtanen

Katujen varret täyttyivät jälleen kasvokuvista, numeroista sekä lyhyistä iskulausahduksista. Erinäisiltä vaalimainoksilta oli vaikea välttyä, kun joka neljäs vuosi järjestettävät eduskuntavaalit valtasivat taas koko maamme.Sunnuntaina 18.4. miljoonat suomalaiset vaelsivat vaaliuurnille äänestämään kunkin mielestä oikealta tuntuvia oikeuksia ajavan ehdokkaan puolesta ja vaalien tuloksia jännitettiin pitkälle yöhön asti.

Myös lukiomme oppilaat toimivat aktiivisesti vaalihumun alla, kun perjantaina 10. huhtikuuta järjestettiin eduskuntavaalipaneeli keräten kouluumme jälleen vaaliehdokkaita kiperien kysymysten pariin. Jo miltei perinteeksi muodostuneet vuosittaiset vaalipaneelit saivat tällä kertaa kuitenkin täysin uuden ulottuvuuden, kun koulumme auditoriossa pidetty paneeli lähetettiin suorana oppilaiden toteuttamana livelähetyksenä nettiin kenen tahansa katsottavaksi.

Paikalle oli koottu Uudenmaan vaalipiirin kahdeksan suurimman puoleen nuorimmat ehdokkaat keskustelemaan perinteisten vaaliteemojen ohella erityisesti nuoriin ja nuorien yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyvien kysymysten parissa. Tapahtuman järjestivät koulumme opiskelijakunta yhdessä Nuorisovaltuustojen Liiton Uudenmaan piiri ry:n kanssa. Työnjako oli selkeä; NuVa ry:n tehtävänä oli neuvotella ehdokkaat paikalle Järvenpään lukion opiskelijakunnan tarjotessa puitteet paneelille.

Heti auditorioon astellessa pystyi aistimaan tietynlaisen vaalitunnelman. Ehdokkaiden mainosesitteitä jaettiin välittömästi kouraan ja ilmassa leijui innostunut ja odottava fiilis. Auditorioon oli kokoontunut noin 180-päinen studioyleisö tuhansien muiden seuratessa lähetystä toisaalla. Kello kymmenen tietämillä show lähti käyntiin juontajien esitellessä paneelin peruskäytänteitä. Juontajina toimivat NuVa Ry:n Uudenmaan piirin puheenjohtaja Otto Rikka Tuusulan lukiosta sekä opiskelijakuntamme puheenjohtaja Olli Puumalainen. Lisäksi taustatiimissä oli useita muita koulumme opiskelijoita.

Koko vaalitentin ajan sosiaalinen media pysyi mukana teemoissa. Katsojien lähettämät Twitter–kysymykset sekä kommentit elävöittivät muutoin peruskaavan mukaisesti kulkevaa keskustelua. Ehdokkaita haastateltiin mielenkiintoisten, jo ennalta määrättyjen, kysymysten parissa ja aina aika-ajoin väliin lisättiin katsojien lähettämiä kysymyksiä. Kaiken kaikkiaan noin tunnin kestänyt kiperä tentti huipentui sosiaalisen median kautta järjestettyyn äänestykseen, jonka voitti ylivoimaisesti kokoomuksen Henrik Vuornos. Hyvänä kakkosena oli koulumme entinen opiskelija vihreiden Emil Bulut.

Loppujen lopuksi sunnuntain äänestyksen tuloksena eduskuntaan paneelimme ehdokkaista pääsi 28-vuotias perussuomalaisten ehdokas Simon Elo. Elo on yksi neljästätoista alle 30-vuotiaasta eduskuntaan valitusta kansanedustajasta. Tänä vuonna nuorten vaikuttajien määrä oli viime vaalikauteen verrattuna selkeästi kasvussa, sillä edellisessä eduskunnassa samanikäisiä ehdokkaita oli yhdeksän. Muut nuoret panelistimme eivät vielä tällä kertaa yltäneet 200 onnekkaan edustajan joukkoon, mutta ehkäpä ensi vaaleissa… Tämän vuoden vaalitentin voi katsoa osoitteesta tinyurl.com/JLvaalipaneeli15 !

Alunperin kirjoittanut Henna Mäkiaho

Opiskelijakunnan uusi puheenjohtaja haluaa, että koulu jää sieltä valmistuvien ylioppilaiden taakse parempana paikkana, kuin mitä se oli opintojen alkaessa.

[column size=”three-fifth”]
Toista vuottaan opiskeleva Olli Puumalainen on aloittanut Järvenpään lukion opiskelijakunnan uutena puheenjohtajana. Alkuvuonna pidetyssä opiskelijakunnan vuosikokouksessa hän voitti vastaehdokkaansa selvin luvuin: äänestäjistä lähes kaksi kolmasosaa puolsi Puumalaista puheenjohtajaksi.

Uuden puheenjohtajan vaalilupaus kuului selvänä: “Valitkaa minut, jotta yksikään idea, ehdotus tai puheenvuoro ei jäisi kuulematta.” Miten uusi puheenjohtaja aikoo siis kallistaa korvaansa opiskelijatovereiden suuntaan?
[/column]
[column size=”two-fifth” last=”true”]

MIKÄ ON OPISKELIJAKUNTA?

[/column]
[pullquote-right]”Pyrin olemaan hereillä kokouksissa”[/pullquote-right] “Ruohonjuuritasolla pyrin olemaan hereillä kokouksissa ja huomaamaan siellä ne vähemmän korkeallekin nostetut kädet”, Olli Puumalainen kertoo. “Uudessa opiskelijakunnan hallituksessa ei lähtökohtaisesti tyydytä vain toimittamaan perustehtäviä, vaan pyritään aktiivisesti kehittämään koko opiskelijakunnan toimintaa.”

Tulevista haasteista Puumalainen nostaa esille opiskelijakunnan imagokysymyksen. Koulussa on vallinnut mielikuva opiskelijakunnan hallituksesta sulkeutuneena kaveripiirinä, ja tämän käsityksen Olli Puumalainen haluaa murtaa. Työkaluina on puheenjohtajan mukaan vanhoista kaavoista luopuminen ja avoimuuden kehittäminen. Opiskelijakunta on lisännyt tiedottamista ja läsnäoloaan sosiaalisissa medioissa.

“Uuden hallituksen kokoonpanossa on onneksi monipuolisesti erilaisia ihmisiä, joten kaveripiiri-imago voidaan murtaa”, Puumalainen kertoo. “Tiedottamisen osalta tavoite on, että kukaan opiskelija, joka haluaa tietää mitä opiskelijakunnassa tapahtuu, ei jää pimentoon.”

Puheenjohtaja toivoo voivansa luoda myös uusia perinteitä yhteishengen kohentamiseksi. Puumalaisen mukaan kaiken ei tarvitse olla hienoa ja näyttävää, vaan kevyemmilläkin tempauksilla voidaan lisätä viihtyvyyttä. Tähän työhön on jo käyty, ja Keravan lukiolaisille on esitetty haaste urheilukilpailuun.

Alunperin kirjoittanut Henry Hedborg

JÄRVENPÄÄN LUKION OPISKELIJAKUNNAN HALLITUS VUONNA 2015

Kuka	Tehtävä	Opintojen vaihe	Aiemmat hallitusvakanssit
Olli Puumalainen	puheenjohtaja	2. vuosi
Joonas Paukkunen	varapuheenjohtaja	2. vuosi	kehitys- ja PR-vastaava
Oiva Kumpulainen	sihteeri	abiturientti (jatkaa)	sihteeri
Eetu Mölsä	tiedottaja ja PR-vastaava	1. vuosi
Ella Kinnunen	kirjavastaava	2. vuosi	kioskitäti
Emilia Sinkkonen	toimintavastaava	2. vuosi	toimintavastaava
Ronja Suokivi	toimintavastaava	1. vuosi
Jani Lehtinen	toimintavastaava	2. vuosi	ympäristövastaava
Tito Martinez	kioskivastaava	2. vuosi
Ossi Laurila	ympäristövastaava	2. vuosi	kirjavastaava
Jere Kemoff	TVT-vastaava	2. vuosi

Järvenpään lukion opiskelijakunnassa on eletty viimeisen vuoden aikana vaiherikkaita aikoja. On ollut monenlaisia keikkoja, niin ministerien vierailuista aina massiivisiin uudistuksiin hallituksen sisällä. Nyt vallan vaihtuessa sopiikin tavata koko vuoden opiskelijakunnan johdossa toiminutta Sara Niemelää.

Kovista kiireistä huolimatta hallituksen puheenjohtaja ehtii pysähtyä miettimään viimeisen vuoden käänteitä. Sara Niemelä aloittaa kertomalla ensivaikutelmista ja ajatuksista opiskelijakuntatoiminnasta ennen puheenjohtajaksi päätymistään. Sara kertoi yllättyneensä aluksi kovasti siitä, että kaikki lukion opiskelijat kuuluvat opiskelijakuntaan. Tämä pieni, mutta merkittävä asia on todellakin monille opiskelijoille täysi yllätys; Suomen lukiolain mukaan kaikki lukiolaiset kuuluvat opiskelijakuntaan.
– Yllätyin, kun tulin lukioon, että jokainen opiskelija kuuluu opiskelijakuntaan. Opiskelijakunnan hallitus taas tuntui tiiviiltä kaveriporukalta ja olihan se sitä. Vasta päästyäni itse hallitukseen ymmärsin miksi se tuntui siltä. Hallitukseen valitaan usein noin 10 toisilleen tuntematonta tai ei niin tuntematonta ihmistä, Sara kertoo kokemuksistaan. Hän mainitsee myös hallituksen muodostuneen ajan mittaan läheiseksi kaveriporukaksi lukiossa. Yhteistyö on ollut hallituksessa suuri yhdistävä voima, vaikkakin juuri opiskelijakunnan puheenjohtajuuden tuoma työmäärä ja sen priorisointitarve kuulemma ovat yllättäneet.

[pullquote-left]
Jokainen opiskelija kuuluu opiskelijakuntaan.
[/pullquote-left]

– Luulin myös, että opiskelijakunnan hallitus ja näin ollen opiskelijakunnan toiminta on vähäistä, eikä siellä paljoa töitä tarvitse tehdä. Yllätyin, sillä hallituksella olisi koko ajan jotain tehtävää tai kehitettävää, jos vain aktiivien varat ja aika riittäisivät koko ajan toimimiseen, Sara vastaa kysymykseen opiskelijakuntatyön tuomasta työmäärästä. Tunteja on mennyt useita, mutta myös tulosta on tullut.

Mitä vuodesta jäi mieleen?

-Koen OPK:n merkittävimpinä saavutuksina muun muassa toimintapäivän, johon saimme tänä vuonna varoja Lasten ja nuorten ääni –hankkeesta. Myös keväällä järjestetty eurovaalipaneeli, sekä syksyllä ulkoministeri Erkki Tuomiojan vierailu lukiossamme olivat merkittäviä tapahtumia. Olemme tällä kaudella korjanneet edellisen hallituksen jättämää ”mainetta” opiskelijakunnasta. Nostimme, ja nostamme, imagoa. Järjestämällä pieniä tapahtumia, mm. pääsiäismuna -jahtia tai kurpitsajahtia, OPK:sta syntyy opiskelijoille rento ja yhteinen tunnelma.

Viime syksynä opiskelijakunnan sisällä kuitenkin kuohui. Syksyn järjestäytymiskokousten yhteydessä tuli esille varmasti koko nykyistä hallitusta hämmentänyt tapaus: kokoukseen oli kokoontunut suuri määrä opiskelijoita, jotka olivat tyytymättömiä opiskelijakunnan hallituksen toimintaan. Muutaman pitkän ja vaiherikkaan kokouksen jälkeen uusi yhteisymmärrys toiminnasta kuitenkin löytyi. Hallitukseen otettiin tämän jälkeen uusia jäseniä ja sen toiminta muuttui jonkin verran. Kaiketi muutos ei kuitenkaan ollut aivan helpoimmasta päästä, mutta lopputulos on puheenjohtajan mielestä kuitenkin hyvä.
[pullquote-right]
Jostain vanhasta täytyy loppua, jotta jotain uutta voi alkaa.
[/pullquote-right]

– Viime syksy sisältää muutaman viikon elämästäni, joita en välttämättä haluaisi muistaa. Kaikesta oppii, onhan se totta. Siltikin minusta tuntuu, että monen monet opiskelijat eivät edes tienneet, että opiskelijakunnassa pohdittiin vallankaappausta. Monen muun tavoin pidän viimesyksyistä ylilyöntinä ja aivan tarpeettomana. Toki hallitus sai lisäbuustia tekemiseen, eli siinä määrin se oli hyödyllinen, mutta se tapa, jolla viimesyksyinen tapahtui, oli mielestäni asiaton. Tätä vuotta ja kaikkea, mitä se on opettanut, en kuitenkaan vaihtaisi mihinkään, eikä samaa voi mistään kirjasta oppia. Koen onnistuneeni. Kuten sanonta sanoo, jostain vanhasta täytyy loppua, jotta jotain uutta voi alkaa.
[pullquote-right]
Jokaisella on oikeus vaikuttaa, ei vain muutamalla hassulla hallituslaisella.
[/pullquote-right]

Nyt tammikuun lopussa väistyvän puheenjohtajan ajatukset opiskelijakunnan tulevaisuudesta ovat avoimet. Paljon työtä on kuitenkin vielä edessä, eikä se ikinä oikeastaan lopu. Opiskelijakunta on kuitenkin jäänyt hieman varjoon monien lukiolaisten keskuudessa. Syyksi tähän puheenjohtaja esittää nimenomaisesti tiedostamattomuuden siitä, että kaikki lukiolaiset kuuluvat tasavertaisesti opiskelijakuntaan. Tämä vie opiskelijakunnan kauemmas opiskelijoista.
– Jokaisella on oikeus vaikuttaa, ei vain muutamalla hassulla hallituslaisella. Opiskelijakunnan kokoukset ovat kaikille avoimia, mutta toiset kokevat sinne tulemisen olevan vaikeaa. Näkyvämpi toiminta ja yhteisöllisyyden lisääminen luovat opiskelijakunnasta varmasti läheisemmän toimijan. Seuraavan hallituksen on hyvä jatkaa tästä ja nostaa vielä opiskelijakunnan imagoa lisää!

Alunperin kirjoittanut Joonas Valjus

Perjantaina 31. lokakuuta ulkoministeri Erkki Tuomioja vieraili lukiolla puhumassa ajankohtaisista asioista.

Areena täyttyy nopeasti opiskelijoista. Tunnelma on odottava ja tilassa kuuluu puheensorinaa. Haastattelijat Olli Puumalainen ja Joonas Paukkunen jakavat ohjeita tilaisuuden aikana toimimisesta ja virtuaaliseinälle kysymysten lähettämisestä. Tulee tieto vieraan saapumisesta ja ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) juonnetaan sisään. Tapahtuman aikana puhutaan kolmesta ulkopolitiikkaan kuuluvasta aiheesta: Ukrainan tilanteesta, Suomesta ulkopoliittisena toimijana ja kansainvälisestä politiikasta.

Oppilaskunnan puheenjohtaja Sara Niemelä kertoo, että idea tapahtumasta syntyi oppilaskunnassa ja pian idean ympärille kerääntyi asiasta kiinnostunut työryhmä. Etenkin Ukrainan tilanne oli ollut paljon esillä lehdistössä ja se kiinnosti ihmisiä. Ulkoministeriöltä oli kysytty mahdollisuutta, että joku saapuisi lukiolle puhumaan ajankohtaisista aiheista. Myöntävä vastaus saatiin pian kysymyksen lähettämisen jälkeen.
[pullquote-right]
“Olihan järjestämisessä paljon työtä.”
[/pullquote-right]
”Olihan järjestämisessä paljon työtä, mutta viime vuoden EU-vaalipaneelista tulleella kokemuksella ja hyvällä tiimillä tilaisuus saatiin kuitenkin järjestettyä melko helposti”, Niemelä toteaa.

Mistä Ukrainan tilanteessa on kyse?

Ensimmäisenä otettiin käsittelyyn Ukrainan tilanne. Tuomiojan mukaan tilanteen ymmärtämiseksi täytyy tuntea historiaa. Pitää tietää, mitä Ukraina todellisuudessa merkitsee Venäjälle; onhan Venäjän valtio alun perin syntynyt juuri Kiovan alueelle.

Vaikka tilanteesta ei enää juurikaan puhuta mediassa, se ei ole ohi. Tuomioja painottaa, että median objektiivisuutta pitää pohtia, ja myös ”laatulehdissä” voi tahattomasti esiintyä väärää tietoa, joten kriittisyys uutisia lukiessa on tärkeää. Sotilaallinen voima ei ole konfliktitilanteissa ainoa keino, vaan nykyään puhutaan myös niin sanotusta informaatiosodasta, jossa propagandalla on suuri merkitys.

Ukrainan tilanne on saanut paljon huomiota osakseen Venäjän harjoittaman voimapolitiikan takia. Nykyaikana ei ole koettu vastaavaa toisen valtion alueelle tunkeutumista, mikä kiinnostaa ja myös pelottaa ihmisiä. Pohdinnat uudesta kylmästä sodasta ovat kuitenkin Tuomiojan mukaan turhia, sillä Eurooppaa, Pohjois-Amerikkaa ja joitakin suurvaltoja lukuun ottamatta muuta maailmaa ei kiinnosta tilanne Krimillä ja kylmän sodan aikaista maailman kahtiajakautumista ei tule tapahtumaan.

Suomen ulkopolitiikassakin pitäisi keskittyä luontoon

Seuraavaksi siirryttiin Suomeen ulkopoliittisena vaikuttajana. Tuomiojan mukaan ulkopolitiikan tärkein tehtävä on huolehtia kansalaisten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Tavat ja maailma ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenien aikana ja valtioiden välillä on keskinäinen riippuvuus. Yksikään maa ei pärjää omillaan. Suuria kysymyksiä ovat myös biodiversiteetin väheneminen ja ilmastonmuutos, sillä sen on huomattu tuottavan sotilaallisia konflikteja. Tuomiojan mukaan Suomen suurin uhka onkin kestämätön kehitys.

Tuomiojan mielestä Suomen ei tarvitse liittyä puolustusliitto Natoon. Suomella ja Natolla on hyvä kumppanuussuhde mutta Suomi haluaa säilyttää hyvät välit kaikkiin naapurimaihinsa. Venäjän ja Suomen välinen raja on rajoista turvallisin, sillä Venäjän rajaongelmat ovat muualla.

ISIS-terroristijärjestön toiminnasta tuli paljon kysymyksiä. Pohdittiin muun muassa sitä, miten Suomi aikoo suhtautua ISISin joukoissa taistelleisiin suomalaisiin, jotka aikovat palata takaisin kotimaahan. Pitäisikö heitä päästää takaisin Suomeen?
[pullquote-right]
“Suomen kansalaiselta ei voi estää pääsyä takaisin Suomeen.”
[/pullquote-right]
”Suomen kansalaiselta ei voi estää pääsyä takaisin Suomeen, mutta heitä pitäisi ehdottomasti seurata”, Tuomioja toteaa. ”Pitäisi keskittyä estämään sotilaiden lähtö ISISin joukkoihin. Kotimaahan palatessaan he ovat riski turvallisuudelle ja mahdolliset sotarikoksetkin on otettava huomioon.”

Rauhan edistämiseksi maailmalla Suomella on yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa merkittävä osuus kriisinhallinnassa. Täältä tulevat parhaat rauhanturvaajat, sillä noin 90 % heistä on vapaaehtoisia reserviläisiä. Suomalaisiin on maailmalla korkea luottamus.

Mitä kansainvälisessä politiikassa tapahtuu?

Viimeisenä aiheena oli kansainvälinen politiikka. Tuomiojan mukaan kansainvälisellä tasolla valtioiden lisäksi valtaa käyttävät ylivaltiolliset elimet kuten Euroopan Unioni, kansalaisjärjestöt kuten Amnesty ja monikansalliset yritykset. Myös terroristijärjestöt vaikuttavat kansainväliseen politiikkaan. Opiskelijoita kiinnosti Euroopan ulkopuolisten maiden, kuten Venäjän ja Kiinan, lisääntynyt valta. Tuomiojan mielestä siitä ei pitäisi tulla ongelmaa, sillä Eurooppa on ollut yliedustettu asukasmääräänsä nähden kansainvälisessä politiikassa. Suurena kiinnostuksen aiheena olivat myös Yhdysvaltojen toimet Aasiassa:
[pullquote-right]
“EU:n olisi pitänyt herätä aikaisemmin.”
[/pullquote-right]
”Sen toiminta Lähi-Idässä on ollut vaihtelevaa. Eri tilanteissa sen toimia tulee arvioida eri tavalla. Muutamia vuosia sitten Irakissa toiminta meni täysin pieleen, mutta nyt Yhdysvaltojen ajamasta rauhanprosessista pitää antaa heille täysi tunnustus”, Tuomioja selittää. ”Mutta suuretkaan valtiot eivät voi toimia yksin, EU:n olisi pitänyt herätä aikaisemmin.”

Lukiolaiset olivat myös huolissaan Pohjois-Koreasta. Kuinka suuri uhka se on maailmalle?

[column size=”two-third”]”Kun maalla, jolla on epävakaa hallinto, on ydinaseita ja jonkin verran laukaisukapasiteettia, on siitä uhkaa lähivaltioille. Suurimman uhan se kuitenkin tuottaa omille kansalaisilleen”, Tuomioja toteaa. ”Pohjois-Koreaa pitkään tukenut Kiinakin on yhtä huolissaan kuin muut maat.”

Suurin osa maailman maista on sitoutunut olemaan hankkimatta ydinaseita ja ne maat, joilla niitä on, ovat sitoutuneet vähentämään niitä. Tosiasiassa ydinaseiden määrä ei juurikaan ole vähentynyt, eikä niiden rakennustaito katoa mihinkään.

Tilaisuus sujui hyvin

Alun teknisistä ongelmista huolimatta tapahtuma eteni luontevasti. Haastattelijoilla oli vain muutama kysymys valmiina jokaisesta pääaiheesta ja melkein koko keskustelu pohjautuikin yleisön lähettämiin kysymyksiin. Tilaisuuden loputtua Tuomiojaa kiittivät puheenjohtaja Sara Niemelä, Järvenpään kaupungin koulutusjohtaja Jari Lausvaara ja lukion rehtori Marja-Liisa Lehtiniemi. Muistoksi vierailusta ministerille ojennettiin pari saunavihtaa aiheeseen sopivaan sanomalehtiartikkeliin käärittynä.[/column]
[column size=”one-third” last=”true”]

Periytyykö kiinnostus politiikkaan?

Erkki Tuomioja on toiminut poliitikkona useita kymmeniä vuosia. Miten hän päätyi politiikan pariin?
”Olin jo kouluaikoina hyvin kiinnostunut politiikasta ja yhteiskunnallisesti aktiivinen. Myös opiskelu ulkomailla toi kansainvälisen politiikan seuraamisen ajoissa mukaan. On politiikka myös jonkinasteinen sukuvika; kolme neljästä isovanhemmastani toimivat eduskunnassa”, Tuomioja kertoo.[/column]

Alunperin kirjoittanut Aliisa Rantanen