Eriarvoisina samanarvoisella koulutiellä

Kun katsoo Suomea ulkopuolelta, perheiden välillä ei ole suuria varakkuuseroja. Kuitenkin tarkemmin tarkasteltuna erojen ääriviivat piirtyvät esiin: siinä missä yksi tuo kirjat kouluun kangaskassissa, toisen käsivarrella keikkuu designlaukku. Kuinka paljon vaikutusta sillä onkaan kumpi olalla roikkuu?

Kun katsoo koulumme parkkipaikalle, voi nähdä mopoautoja noin 90 000 euron edestä. Sieltä löytyy myös kalliita autoja sekä mopoja. Silti suurin osa tulee apostolinkyydillä kouluun. Kun lähtee etsimään omaa takkiaan naulakosta, takkimerestä voi löytää takkeja laidasta laitaan. Onko näillä ulkoisilla asioilla kuitenkaan väliä?

Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että perheen huono rahatilanne voi vaikuttaa negatiivisesti nuoren hyvinvointiin, kehitykseen sekä oppimiseen. Nuori voi kokea olevansa huonompi kuin muut, kun hän ei esimerkiksi pysty osallistumaan koulun maksullisiin retkiin tai harrastamaan jotain mitä haluaisi. Taloudellisesti vaikeassa tilanteessa olevan perheen lapset joutuvat usein kantamaan huolta ja murhetta perheen rahatilanteesta. Sillä on väliä.

Perheen rahatilanne vaikuttaa aina lapsiin, oli se millainen tahansa. Se, miten nuori kokee rahan arvon, riippuu täysin oman käyttörahan määrästä. Totta on sanonta: raha ei tuo onnellisuutta, mutta onnettomuutta se poistaa.

Näin joulun tullessa haastan kaikki jakamaan joulumieltä. Käy viemässä siistit vaatteesi tai lelusi Pelastusarmeijan Joulupadoille! Jos ei muuta annettavaa löydy, niin lahjoita rahaa. Järvenpään Janne-kadulta löydät lähimmän Joulupadan 17.-23.12.

#myösihminen – Suvaitsevaisuusviikko Järvenpään lukiolla 8.-12.12.2014. Lue lisää…

Alunperin kirjoittanut Aino Kosunen




Osallistujaennätys uusiksi oppilaskunnan vuosikokouksessa

Uusi hallitus suhtautuu työhönsä rennon asiallisesti. Kuva: Hanna Kuusisto.

Uusi hallitus suhtautuu työhönsä rennon asiallisesti. Kuva: Hanna Kuusisto.

Lukion oppilaskunnan vuosikokous 2014 pidettiin torstaina 6. helmikuuta. Tilaisuuden massiivinen mainonta niin Wilmassa, kovaäänisissä kuin info-televisiossakin tuotti tulosta: päivän polttavaa politiikkaa oli seuraamassa ennätyspaljon lukion opiskelijoita.

Oppilaskunnan hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin toisen vuoden opiskelija Sara Niemelä. Niemelä peittosi vastaehdokkaaksi saamansa Ossi Kallion huimasti äänin 27 – 2. Niemelällä on taustaa hallituksen toimintavastaavan tehtävistä ja ensimmäistä vuottaan opiskeleva Kallio toimi hallituksen tiedottajana.

Varapuheenjohtajaksi valittiin neljän ehdokkaan joukosta toisen vuoden opiskelija Roni Kokkola. Kokkolan vastaehdokkaat olivat ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Myös Kokkola on kerännyt hallituskokemusta toimintavastaavana.

Hallituksen sihteerinä jatkaa toisen vuoden opiskelija Oiva Kumpulainen ainoana halukkaana toimeen, kuten myös kirjavastaavaksi valittiin ilman vastaehdokkaita jatkaamaan abiturientti Viivi Paavilainen opintojensa loppuajan.

Oppilaskunnan kioskitiimiin halusi yhdeksän opiskelijaa, mutta kiskatädeiksi ja namusediksi tarvittiin vain 6 henkeä. Halukkaiden joukosta karsittiin pois tulevana syksynä valmistuvat abiturientit. Kioskia alkavat pyörittää abiturientti Jonna Koskinen, toisen vuoden opiskelija Iiro Mantere sekä ensimmäisen vuoden opiskelijat Jere Kemoff, Meri Päivärinta, Marianne Turunen, Ella Kinnunen ja Ossi Kallio. Joukosta Mantereella on taustaa sekä kioskista että toimintavastaavana ja myös Koskinen on toiminut kioskissa.

Kolmeen toimintavastaavan virkaan valittiin ensimmäisen vuoden opiskelijat Vili Palokangas, Sarianna Helander ja Pelle Lindholm. Muita halukkaita ei ollut. Uutena ympäristövastaavana abiturientti Anni-Leena Lempisen tilalla aloittaa niin ikään ensimmäisen vuoden opiskelija Jani Lehtinen ilman vastaehdokkaita.

Rahaa muuhunkin kuin hallituksen karkkeihin

Puheenjohtajanvaalissa Niemelä ja Kallio pääsivät kunnolla kampanjoimaan valintansa eteen. Kuumimmaksi kysymykseksi nousi, miten oppilaskunnan rahankäyttö muuttuisi heidän valintansa myötä. Rahaa oppilaskunnan hallituksella ilmeni olevan jopa yli 16 000 euroa pahan päivän varalle. Molemmat ehdokkaat painottivat rahankäyttöä yhteisöllisyyden lisäämiseksi. ”Rahaa käytetään kaikkiin lukion opiskelijoihin”, linjasi Sara Niemelä. ”Niillä rahoilla ei hankita vain karkkeja hallitukselle.”

Mitä muuta uuden puheenjohtajan suunnitelmiin kuuluu? ”Uusi hallitus tuo tullessaan juuri erilaisia koko koulua yhdistäviä asioita. Myös yhteistyötä lukion muihin toimijoihin ja projekteihin jatketaan”, Niemelä kommentoi tuoreeltaan valintansa jälkeen. Entä miltä nyt tuntuu? ”Tuntuu hyvältä, että tulin valituksi, sillä nyt puheenjohtajana pääsen tosissani vaikuttamaan!”

Yhteisöllisyyden ohella hallituksen haasteena on myös oppilaskunnan viestinnän kehittäminen: tiedottajan virka sulautettiin vuosikokouksessa osaksi puheenjohtajiston tehtäviä. Puheenjohtajien lienee syytä panostaa myös keskinäiseen viestintäänsä. Varapuheenjohtajan pestistä väistynyt abiturientti Jesse Kareinen ohjeisti seuraajaansa pitämään hyvät suhteet puheenjohtajaan, jottei varapuheenjohtaja Kokkolan toimenkuva vaihdu Niemelän juoksupojan rooliin.

Entinen puheenjohtaja Teemu Weckström luottaa uuden hallituksen osaamiseen. ”Oppilaskunta jää hyviin käsiin”, kuultiin abiturientti Weckströmin kommentti. ”Ihan hyvältä tuntuu jättää puheenjohtajuus Saralle.”

Alunperin kirjoittanut Henry Hedborg