Järvenpään lukiossa opiskelevat vaihto-oppilaat ovat olleet Suomessa jo pari kuukautta. Saimme hyvän mahdollisuuden haastatella Sofia Zamoraa, Valérie Coutua, John Flahertyä ja Antonia Ilkoa heidän kokemuksistaan Suomesta.

Vaihtareiden taustat

Tämän lukuvuoden vaihto-oppilaat tulevat kaikki erilaisista kulttuureista ja maista. Vaihtarit ovat kulkeutuneet tänne Suomeen muun muassa Saksasta, Kanadasta, Meksikosta ja Yhdysvalloista. Muutama haastatelluista opiskelijoista kertoi, että heillä on taustoja muualtakin kuin kotimaastaan. John Flaherty kertoi, että hänen molemmat vanhempansa muuttivat Irlannista Yhdysvaltoihin – eli hänellä on myös eurooppalaista taustaa.

Antonia Ilko.

Millä tavoin Suomi eroaa vaihtareiden kotimaista?

Haastateltavien näkökulmat Suomeen ovat hyvinkin erilaisia. Yhdysvaltalainen John Flaherty nosti positiivisina asioina esille Suomen luonnon, ilmaisen kouluruoan ja rennomman koulunkäyntitavan. Suomalaisten sosiaalinen ujous ja salmiakki nähtiin vähemmän hyvinä puolina. Vaihtareiden koulusysteemit eroavat Suomesta muun muassa jaksojärjestelmän ja oppituntien pituuksien puolesta. Meksikolainen Sofia Zamora kertoi, että oppitunnit ovat Suomessa pidempiä kuin Meksikossa ja ainevalintoja on enemmän sekä monipuolisemmin. Kanadalainen Valérie Coutu kertoi siitä, kuinka koulubussi hakee opiskelijat bussipysäkiltä kouluun ja koulusta kotiin.

Mikä motivoi vaihtareita?

Vaihtareiden näkemykset vaihtelevat, mutta keskeisimpinä asioina elämässä he pitävät sitä, että elämästä saa mahdollisimman paljon irti. Myös hyvän työn saaminen, perhe, ystävät, ruoka ja se, että ei näännytä nälkään, ovat vaihto-oppilaiden prioriteetteina.

Sofia Zamora.

Miksi vaihto-oppilaaksi, ja miksi juuri Suomeen?

Monet haastatelluista halusivat vaihto-oppilaiksi joko sen takia, että heidän perheensä olivat ottaneet vaihto-oppilaita asumaan heidän koteihinsa, tai sen takia, koska heidän perheenjäsen (tai jopa vaihtari itse) on ollut aikaisemmin vaihdossa.

Minä en halunnut mennä Yhdysvaltoihin vaihto-oppilaaksi, koska valtaosa nuorista menee sinne.
– Antonia Ilko

Syy Suomeen tulemiseen oli osalla siinä, että he eivät halunneet mennä maahan, minne monet muut vaihtarit menevät, kuten Yhdysvaltoihin ja Uuteen-Seelantiin. Saksalaisen Antonia Ilkon mukaan Pohjoismaissa ei ole vaarallisia eläimiä tai luonnonkatastrofeja, mitkä toimivat myös hyvinä syinä tulla Suomeen.

Valérie Coutu.

Vaihto-oppilaiden unelmia ja harrastuksia

Kaikilla haastatelluilla vaihtareilla on harrastuksia. Esimerkiksi Johnilla on koripallo ja Valériella musiikki. Harrastuksien lisäksi vaihto-oppilailla on myös unelmia, kuten hyvään yliopistoon pääseminen, hyvä ammatti ja ylipäätään hyvä elämä. Osa heistä haluaa tulla maailmanmatkaajiksi ja tietää enemmän.

Vaihtariksi uudestaan?

Lähes kaikki haastatelluista vaihtareista haluavat, ja ovat jopa suunnitelleet, lähtevänsä vaihto-oppilaaksi uudestaan. John Flahertylle se olisi jo kolmas kerta vaihtarina. Hän kertoi, kuinka hän ensimmäisen vaihto-oppilasreissunsa aikana Afrikassa sai niin sanotusti matkakuumeen, eli “disease for traveling”.

John Flaherty.

Vaihto-oppilaiden odotukset lukuvuodelle

Vaihtarit tykkäävät Suomesta ja odottavat tältä vuodelta paljon hyvää. Alkuhuuma uudessa maassa opiskelusta on muuttunut jo koulunkäynniksi ja arjeksi. Vaihto-oppilaat eivät osaa kuvitella, miten he tulevat pärjäämään jatkossa ja mitä tämä pohjoinen heittää vastaan, mutta he ovat iloisia ja valmiita ottamaan haasteet vastaan. Olkoon siellä sitten vaikka kesä tai salmiakki vastassa.

Alunperin kirjoittanut Samuel Luukkanen ja Noora Eloranta

Koulumme vaihto-oppilaat Luca, Karla, Chiara, Anthony ja Giulio ovat viettänneet Suomessa viidestä kymmeneen kuukautta. Nyt vaihtovuoden saapuessa päätökseensä he jakoivat Järjelle ajatuksiaan ja kokemuksiaan.

Suomen hyvät ja huonot puolet vaihto-oppilaiden silmin 

Suomen hyvistä puolista puhuttaessa luonto ja se, kuinka avaraa Suomessa on, nousivat asioiksi, joista vaihto-oppilaamme pitävät. Italialaista Chiara Gernaa hämmästyttää myös se, kuinka monelle suomalaiselle perinteelle on oma ruokansa, kuten esimerkiksi laskiaiselle on laskiaispullat. ”Pidän siitä, että ihmiset täällä ovat suvaitsevaisempia”, sanoo italialainen Giulio Finotto. Hänen mielestä on hienoa, kuinka paljon suomalaiset kunnioittavat perhettä ja kuinka arvokkaana sitä Suomessa pidetään. Myös suomalaiset teinit saivat heiltä kritiikkiä, sillä heidän mukaansa jotkut nuoret ovat ‘too much to handle’. Tietenkin keskustelussa nousi esille myös Suomen koulutusjärjestelmä, josta vaihtarit olivat varsin vakuuttuneita. Suomen sää herätti puolestaan negatiivisia tunteita, sillä kuten arvata saattaa, ei talvinen kylmyys ja harmaus herättänyt suurta innostusta.

Mitä vaihtovuodesta jää käteen?

Vaihtovuotensa aikana nuoret ovat oppineet paljon eri asioita, mutta ensimmäiseksi Giulio nostaa sen, kuinka erilaiseksi hänen suhtautumisensa muita ihmisiä kohtaan on muuttunut. ”Vaihto-oppilaana on tärkeää se, että on avoin eikä tuomitse muita, joten olen oppinut olemaan tuomitsematta muita ensinäkemisen perusteella”, hän kertoo. Toinen asia, jonka vaihtarit ovat vierailunsa aikana saavuttaneet, on tunne tietynlaisesta voittamattomuudesta. ”Tuntuu siltä, että kun olen tästä kokemuksesta selvinnyt, selviän mistä vaan”, sanoo yhdysvaltalainen Anthony Liberty.

Minkälaisia asioita ikävöitte?

Kuten voi arvata, vaihto-oppilaat ikävöivät perheitään sekä kotimaidensa ruokia ja tapoja. ”Eniten ikävöin perhettäni ja ystäviäni”, sanoo saksalainen Karla Laib. Myös arjen pienet tavat nousivat ikävöityjen asioiden listalle. Ikävöidyt asiat liittyvät myös siihen, mitä nuoret aikovat tehdä ensimmäisenä kotimaassaan. ”Ensimmäiseksi menen syömään KFC:hen, olen himoinnut KFC:n ruokaa koko tämän ajan”, sanoo Anthony.  Italialaisen Luca Girasolen suunnitelmiin kuuluu rannalle meneminen, kun taas Karla, Chiara ja Giulio suunnittelevat viettävänsä aikaa perheensä kanssa. Pizza saattaa myös olla kuvioissa italialaisten ensimmäisessä koti-illassa.

Suomesta vaihto-oppilaat tulevat ikävöimään samankaltaisia asioita kuin mitä he ikävöivät kotimaistaan. Sauna oli ensimmäinen asia, mikä mainittiin, mutta myös suomalainen luonto ja järvet saivat paikkansa keskustelussa. Järvistä puhuttaessa Giulio kertoo varmasti ikävöivänsä kesämökkikulttuuriamme, sillä ainakaan hänen kotimaassaan Italiassa ei sellaista ole. Vaihto-oppilaat tulevat ikävöimään tapaamiaan ihmisiä, ystäviään ja isäntäperheitään. ”Tulen ikävöimään suomalaista elämäntyyliä”, sanoo Chiara vielä.

Mitä haluaisitte sanoa suomalaisille? 

”Open up!” – on asia, jonka sanomista Lucan ei tarvitse edes miettiä. Suomalaisten tuppisuudesta huolimatta vaihto-oppilaiden terveiset suomalaisille ovat positiivisia ja kiitollisia. ”Olemme todella kiitollisia kokemuksistamme sekä vieraanvaraisuudestanne. Olemme saaneet paljon hyviä muistoja, emmekä kadu mitään vaihtovuodestamme”, he kertovat. Vaikka vaihtovuoteen on mahtunut paljon kaikenlaista, niin hyvää kuin huonoakin, on heille selkeästi jäänyt kokemuksesta positiivinen mieli. Vaihtovuoden loppuminen herättääkin ystävyksissä surullisen fiiliksen. “It sucks” – on lausahdus, johon he kaikki pystyvät samaistumaan. Suomi on paikka, jota kaikki vaihto-oppilaamme tulevat varmasti ikävöimään, ja heitä harmittaakin suuresti se, että samanlaista kokemusta ei koskaan tule vaikka Suomessa uudestaan vierailisikin. Toisaalta myös kotimaahan on mukava päästä, ja vaihtareiden mielestä nyt on jo aika lähteä kotiin. ”Mielestäni kaikki suomalaiset ovat koviksia, ja en voi ymmärtää miten pystytte asumaan täällä”, sanoo Anthony vielä lopuksi naurahtaen.

The pros and cons of Finland by the eyes of exchange students 

Nature and the amount of space are things that the exchange students mention when talking about the good sides of Finland. The Italian student Chiara Gerna was amazed by how most of the Finnish traditions have their own foods, like for example at laskiainen we have laskiaispulla. ”I like how people here are more open-minded”, says Giulio Finotto, also from Italy. He also thinks that it’s really nice how much Finns respect their families and how valuable the family seems to be for us. Finnish teenagers do get some critique as well, and by their words ”some teens are too much to handle.” The schooling system in Finland, as you may have guessed, got a part in the discussion as well. The exchange students seemed to find it great and were all equally impressed by it. The weather in the other hand was one of the few things they did not like, and no wonder since the winter this year was quite dark, cold and grey.

What kind of things have you learned during your exchange year? 

The teens have learned numerous different things during their exchange year, but the first thing that is raised by Giulio is how his attitude towards others has changed. ”As an exchange student it’s important to not judge others. I’ve learned to be more open-minded and to not judge others by first sight”, he says. Another thing that the students have gained is a certain feeling of being unbeatable. ”I feel like if I have gone through all of this, I can get through anything”, says Anthony Liberty from the United States.

What kind of things do you miss? 

As you can guess, the things that the exchange students miss the most are their families as well as the foods and traditions of their home countries. ”I miss my family and friends the most”, says Karla Laib from Germany. A thing that took part in the conversation as well was the small everyday habits that the students had back home. These things, family, food and traditions, also have a do with the things they are planning to do first when they get back home. ”I will go to eat KFC, I’ve been craving for it this whole time” says Anthony without even thinking. Luca Girasole from Italy will go to beach while Karla, Chiara and Giulio are planning on spending time with their families. Pizza may also be involved with the Italians.

The exchange students will miss similar kinds of things from Finland as they miss from their home countries. Sauna was the first thing that came up, but the Finnish nature and lakes were also mentioned. Speaking of lakes, Giulio has to say that he will surely miss our summer cottage -culture, since his home country Italy has nothing like that. And of course the students told how they will miss all the people they’ve met during their stay, their friends and on top of all, their host families. ”I will be missing the Finnish way of living”, adds Chiara.

What would you like to say to all the Finns?

”Open Up!” – is a thing Luca doesn’t even have to think about saying. Despite the silent nature of Finns, the things the students have to say are really positive and thankful. ”We are really thankful for our experiences and for the hospitality towards us. We have gotten a lot of great memories and we regret nothing about our exchanges”, they tell. A lot of things have happened during the year, both good and bad, but the students are clearly having positive feelings about their experience. The exchange is coming to its end, which is making everyone feel a bit downhearted. “It sucks!” – is a sentence they can all identify with. Finland is a place they will all surely miss, and the students feel saddened by the fact that they will never have the same kind of experience even if they visited Finland again. At the same time it feels nice to go back home, and the exchange students feel like it’s time to go back. ”I think that Finnish people are all badasses and I don’t understand how you can live here”, finishes Anthony with a smile on his face.

Alunperin kirjoittanut Siiri Parviainen

Sosiaalisen median kautta voimme nähdä, mitä joku tekee juuri nyt esimerkiksi Australiassa tai Atlantin toisella puolella. Meidän ei enää ole pakko (fyysisesti) matkustaa nähdäksemme millaista elämä on muualla. Matkustamisesta saa kuitenkin aina uniikilla tavalla tunteen vapaudesta ja arvaamattomuudesta. Yksin tai yhdessä reissaamalla oppii uusia asioita omasta itsestään sekä ympäröivästä maailmasta.

Keinoja maailmalle on useita

Kielimatka (tai kielikurssi) on helppo ja vaivaton tapa päästä ulkomaille. Kielimatkojen aikana tehdään retkiä ja opiskellaan suomalaisen tai kansainvälisen ryhmän kanssa kohdemaassa. Helppoja kielimatkoista tekee se, että matkaajan täytyy vain varata matka ja lähteä – järjestö yleensä huolehtii kaikesta muusta.

Kielikurssit kestävät yleensä noin kaksi viikkoa. Kurssien hinnat riippuvat kohteesta, majoittumistavasta sekä järjestöstä, joka matkan järjestää.

Myös Järvenpään lukio järjestää kansainvälisiä projekteja. Projektit ovat opintomatkoja ja niitä järjestetään useiden eri koulujen kanssa Euroopassa sekä Euroopan ulkopuolella.

Jos muutaman viikon kielikurssit kuulostavat liian vähältä, ja haluat silti opiskella matkustamisen aikana, kannattaa miettiä vaihtoon lähtemistä, mikäli rahasta ei ole puutetta. Hinta riippuu vaihdon järjestävästä järjestöstä.

Vaihto-oppilasvuosi ulkomailla antaa paljon uusia kokemuksia, joita ei voi saada muulla tavalla. Vaihdossa asutaan yleensä paikallisessa perheessä, minkä takia maasta oppii paljon sellaisia tapoja ja asioita, joita ei oppisi pelkästään maassa käymällä.

Vaihto-oppilas käy koulua kohdemaassaan. Nämä opinnot eivät korvaa lukio-opintoja Suomessa, jonka takia lukioaika pitenee.

Vaihtoon voi lähteä myös muutamaksi kuukaudeksi, jos ei halua olla pois kokonaista vuotta.

Reissaaminen on mahdollista vielä lukion jälkeenkin

Jos et halua sotkea lukio-opintojasi maailmanvalloitussuunnitelmillasi, voit pitää lukion jälkeen välivuoden tekemällä vapaaehtoistöitä ulkomailla tai lähtemällä au pairiksi.

Vapaaehtoistyö on loistava tapa perehtyä kohdemaahan ja sen kulttuuriin. Vapaaehtoisena voit muun muassa toimia katulasten parissa, auttaa uhanalaisten eläinten kuntoutuskeskuksissa, tai tehdä muita erilaisia töitä eri puolilla maailmaa.

Au pair tekee kotitöitä ja hoitaa isäntäperheensä lapsia kohdemaassaan. Au pairiksi lähteminen on halvempaa kuin vaihtoon lähteminen, mutta molemmissa oppii maasta sekä sen kulttuurista paikallisen näkökulmasta.

Vapaaehtoistöihin sekä au pairiksi pääsee myös erilaisten järjestöjen kautta.

Jos mikään edellisistä vaihtoehdoista ei tunnu omalta tavalta nähdä maailmaa, eihän mikään estä vain pakkaamasta ja lähtemästä. Suomen passilla pääsee 156 maahan ilman viisumia ja spontaanisti matkustaminen, irtiotto, voi joskus olla hyväksikin.

Lue myös Järvenpään lukiossa vaihto-oppilasvuottaan viettävien kokemuksista!

Alunperin kirjoittanut Marika Masalin