Marja Kapaselle opettajan työ on aina ollut yhtenä vaihtoehtona. Kapanen työskenteli Nokialla yritysalalla, mutta kerran sijaistettuaan hän ajautui opettajan hommiin. Tällä hetkellä hän työskentelee kuudetta vuotta opettajana.

Yhteiskunnalliset aiheet ihastuttavat

Opettajaksi historian, yhteiskuntaopin ja uskonnon saralle Kapanen päätyi kiinnostavan aiheen vuoksi. Hänellä oli alun perinkin taloustieteiden koulutus, joka pohjustaa yhteiskuntaopin tietämystä. Kapanen ilmoittaa myös historian liittyvän tähän vahvasti. Yhteiskunnalliset asiat ovat aina olleet Kapasen sydämessä, ja hän ylistää: ”Parhaimmillaan oppiaineet ovat todella paljon keskustelua herättäviä”. Kapanen pyrkiikin luomaan mahdollisimman paljon faktaperäistä keskustelua sekä pohdintaa oppitunneillaan, mutta painottaa asioiden tärkeysjärjestystä: perusasioiden sisäistäminen tulee ennen keskustelua.

”Oppilaat ovat hiljaisempia…”

Järvenpäähän Kapanen päätyi, kun hän huomasi haussa olleen historian opettajan paikan. Hän asuu Helsingissä, joten matkakaan ei ole rasitteeksi. Aikaisemmin Kapanen on opettanut yläkoulussa sekä ammattikoulussa, joten lukio on hänelle uusi kokemus. ”Oppilaat ovat hiljaisempia kuin yläkoulussa ja heidän kanssaan pääsee paremmin itse asiaan”, toteaa Kapanen reilun kuukauden lukioelämän jälkeen. Opiskelijat ovat Kapasen sanoin olleet kivoja ja työskentely mukavaa. Peukaloiden pyörittelyyn hänellä ei ole jäänyt vielä aikaa, sillä hyppytunnitkin kuluvat oppitunteja suunnitellessa ja uuteen oppimateriaaliin tutustuessa. Toimistotyöhön verrattuna opettajan työ antaa paljon enemmän, sillä vuorovaikutus oppilaiden kanssa tuo jokaiseen päivään jotain uutta.

Kapanen ei ole työskennellyt aikaisemmin näin suuressa koulussa. Erityismaininnan Kapaselta sai koulumme areena, joka hänen mukaansa on paljon mukavampi paikka katsoa aamunavauksia sekä muita esityksiä kuin sali. Hän odottaa, että pääsee tutustumaan oppilaisiin ja opettajiin paremmin.

Maailmanmatkaajasta opettajaksi

Vapaa-aikansa Kapanen käyttää lenkkeillen sekä pesäpalloa pelaillen.
”Se on semmoista höntsäilyä, mutta voitamme kuitenkin kaikki pelit”, naureskelee Kapanen. Harrastuksiinsa hän lisää matkustelun, jota hän onkin harjoittanut niin vaihto-oppilaana Pohjois-Amerikassa, au pairina Englannissa kuin vapaaehtoistyöntekijänä Nepalissa, missä hän toimi opettajana. Tämä vastuutehtävä saikin hänet inspiroitumaan tästä urasta.

Vaikka kielitaito pääsee välillä hieman ruostumaan, sujuu Kapaselta sekä ruotsi että englanti. Sujuvan ruotsin kielen hän omaksui ollessaan Ruotsissa vaihto-oppilaana. Tämän kaiken lisäksi Kapanen on matkustellut myös ympäri Eurooppaa, Intiassa, eri puolilla Afrikkaa sekä Australiassa.

Alunperin kirjoittanut Tilda Häsä ja Sanni Jääskeläinen

Areena on jälleen vaalikeskustelun näyttämönä, kun tiistaina 29. huhtikuuta paikalle astelee muutama nuori eurovaaliehdokas. Tilaisuuden kynnyksellä Järki valottaa tapahtuman taustoja ja kertoo, mistä EU-vaaleissa nyt onkaan kyse.

Edellisenä lukuvuotena Areenalla esiintyi kourallinen paikallisia kunnallisvaaliehdokkaita, mutta nyt on vuorossa joukko nuoria ihmisiä, jotka ovat ehdolla kevään 2014 europarlamenttivaaleissa. Vaalikeskustelun teemana on nuori tulevaisuuden Euroopassa.

Kutsun keskusteluun ovat saaneet Vasemmistoliiton Toivo Haimi, Vihreiden Ozan Yanar, Kokoomuksen Aura Salla, Kristillisdemokraattien Tom Himanen, Keskustan Jouni Ovaska ja sosiaalidemokraattien Kaisa Penny. Järjen tietojen mukaan kokoonpano ei ole vielä täysin varmistunut.

Päivitys klo 28.4.2014 11:50: Tuoreimman tiedon mukaan Jouni Ovaska Keskustasta on ilmoittanut, ettei osallistu. Myös SDP:n ehdokkaan osallistuminen on epävarmaa.

Päivitys klo 14:40: Juuri tulleen tiedon mukaan Keskustan Antti Kaikkonen saapuu Ovaskan tilalle.

Tilaisuuteen on jälleen luvassa lukion väelle tutuksi tullut Twitter-seinä, jonka kautta opiskelijat voivat esittää panelisteille kysymyksiä. Twitter-seinän tekniikasta vastaa kahden lukion opiskelijan pyörittämä tietotekniikkayritys Webbies. Järjen tietojen mukaan oppilaskunta ja Webbies ovat solmineet Twitter-seinän toteutuksesta sadan euron hintaluokkaa olevan sopimuksen.

Vaalitentin käytännön järjestelyistä on vastannut oppilaskunnan puheenjohtaja Sara Niemelä yhdessä työryhmän kanssa. ”Vähän jännittyneenä odotan tiistaita”, kommentoi puheenjohtaja Niemelä valmistelujen keskellä. Itse tilaisuuden juontavat suunnittelussakin vaikuttaneet opiskelijat Juho Mölsä ja Joonas Mustonen.

Vaalikeskustelu on ajoitettu tiistaiselle 5. kiertotunnille, eli sanan säilä kaikuu Areenalla noin klo 13:05 alkaen. Järjen lisäksi paikalle on kutsuttu runsaasti muutakin mediaa.

Odotuksissa selkeitä vastauksia ja kontaktia nuoriin

Kysyimme viime viikolla lukion käytävillä mielipiteitä Euroopan unionista ja lukion vaalikeskusteluun kohdistuvista odotuksista.

Nimellä Sara puhunut opiskelija toivoo meppiehdokkailta ympäripyöreitten sanomisien sijaan selkeitä vastauksia. Saran mielestä EU:sta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa, vaikka se rajoittaakin hänen nähdäkseen Suomen itsenäisyyttä.

Federalisti aikoo äänestää vaaleissa ja perustelee ratkaisuaan kansalaisvelvollisuudella. Hänen mielestään EU on tuonut maanosaan rauhaa ja lisännyt eurooppalaisten vaikutusta maailmanpolitiikan tasolla.

Vaihto-opiskelija Martina Kozuh on kotoisin Kroatiasta – joka sekin on unionin jäsenvaltio. Hän seuraa sekä kotimaansa että Suomen EU-vaaleja, ja odottaa lukion vaalikeskustelua innolla. Kozuhlla ei ole lujaa EU-mielipidettä, mutta hän näkee unionin tuomien vapauksien edesauttavan muun muassa opiskelua ulkomailla.

Sisältä paha muistuttaa Suomen saaneen unionin jäsenyyden myötä paljon taloudellista apua ja sanoo unionin olevan äärettömän tärkeä asia eri elämänaloilla. Vaalitentin osallistujilta hän toivoo jämäkkää kontaktia ja kohdentamista juuri nuorisoon.

Nimimerkillä kommentoineet henkilöt eivät halunneet nimeään julkaistavan lukion mediassa yhdessä poliittisten kantojensa kanssa.

Tulossa Suomen viidennet EU-vaalit

Euroopan parlamentin jäsenten vaalit – tuttavallisemmin europarlamenttivaalit tai EU-vaalit – pidetään viiden vuoden välein. Tänä keväänä vaalipäivä on Suomessa sunnuntaina 25. toukokuuta. Ennakkoäänestys on Suomessa 14. – 20. toukokuuta, ulkosuomalaisilla se päättyy kolme päivää aiemmin.

Suomessa europarlamenttivaaleissa saavat äänestää kaikki Suomen kansalaiset, jotka täyttävät viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta. Myös muut Euroopan unionin kansalaiset voivat jättää äänensä Suomessa, jos heillä on 51. päivänä ennen vaaleja kotikunta Suomessa. Koko maa on yhtä vaalipiiriä, eli kaikilla suomalaisilla on samat ehdokkaat.

Meppejä (Member of the European Parliament, Euroopan parlamentin jäsen) valitaan unionin 28 jäsenmaasta yhteensä 751 henkeä, 6 – 96 edustajaa kustakin maasta. Paikat jakautuvat eri maiden välillä väkilukuun suhteutettuna. Suomesta meppejä valitaan 13 kappaletta, eniten paikkoja kahmii maanosan ja EU:n väkirikkain valtio Saksa.

Parlamentissa mepit eivät edusta omia kansallisia puolueitaan, vaan ryhmittyvät aatesunnittain yli kansallisuusrajojen. Ehdokkaita europarlamenttivaaleihin voivat kuitenkin Suomessa asettaa vain rekisteröidyt puolueet tai vähintään 2 000 kansalaisen kannatusyhdistykset.

Euroopan parlamentti on Euroopan neuvoston ohella toinen unionin lainsäädäntöelimistä. Parlamentti nimittää Euroopan komission puheenjohtajan, vahvistaa jäsenmaiden hallitusten valitsemat komissaarit ja valvoo komission ja muidenkin EU-toimielinten toimintaa. Parlamentti myös esimerkiksi vahvistaa unionin budjetin yhdessä Euroopan neuvoston kanssa.

KATSO EUROVAALIEN VIRALLINEN VIDEO:

Alunperin kirjoittanut Henry Hedborg

Tekemisen meininki, kofeiinihöyryt ja vähäiset yöunet saivat uuden merkityksen yrittäjyyskurssin opiskelijoilla, jotka viettivät 24 tuntia koululla yhteen menoon. Järki oli seuraamassa miten syntyvät uudet menestystarinat – ja miten silmät lupsuvat yökoulun jäljiltä.

Perjantai 28.2. klo 11:00. Yrittäjäkurssilaiset saapuvat alkuinfoon Ullakko-käytävän Satumaahan. Makuupussit ja muu tarpeisto on varastoitu alakertaan. Paikalla ovat myös historian ja yhteiskuntaopin lehtorit Timo Joutsivuo ja Tommi Suvensaari sekä kurssilaisia mentoroivat Joonas Mustonen, Juho Mölsä, Niklas Tanttu ja Jani Äikäs. Osa heistä on käynyt saman kurssin aiemmin.

”Edessä on sitten 24 tuntia raatamista”, kohottaa Mustonen heti tunnelmaa.

Yrittäjien tehtävänä on kehittää menestyvä järvenpääläinen liikeyritys, jolla on potentiaalia ulkomaankaupassa. ”Luokaa uusi Metso, ja muistakaa kansainväliset markkinat”, kiteyttää Mölsä.

Kurssilaisten työaikaa ei ole erikseen määritelty, joten tarvittaessa koko yö voidaan käyttää työn tekoon. Dead line on lauantaina aamuyhdeksältä, jolloin tuotokset esitellään pressitilaisuudessa. Mukana on tuomaristo, joka valitsee voittajan. Raadissa on oikeita yrittäjiä.

Bisnestason buffettia kurssilaisille ei tarjoilla, mutta alkuinfon jälkeen lähdetään pohtimaan omia vahvuuksia ja heikkouksia kouluruoan äärelle. Kurssilaiset toimivat neljässä ryhmässä, joita mentorit konsultoivat.

Klo 11:30. Kurssilaisten ruokaillessa Timo Joutsivuo valottaa omaa taustaansa yritysmaailmassa. Joutsivuo toimii Spiritus Historiae -nimisessä yhtiössä, joka tuottaa historiallista tutkimusta. Nimi on latinaa ja tarkoittaa historian henkeä. ”Yli 100 historiallista julkaisua olemme tuottaneet”, Joutsivuo kertoo yrityksen aikaansaannoksista.

Myös muutama muu lukion opettaja uskaltaa yrittää. Esimerkiksi lehtorit Sami Tamminen ja Joona Svala pyörittävät koulutus- ja konsultointiyritystä nimeltä Maailma kouluun.

Miten sivutoiminen bisnes sujuu leipätyön ohessa? ”Ainakin aiemmin firmaan kului kaikki vapaa-aika. Kyllä se on välillä aika raskasta”, Joutsivuo toteaa.

Suomalaisen lukion ongelmana pidetään etäisyyttä työelämään. Valmentaako lukio yrittäjyyteen? ”Meillähän onkin täällä nykyään talous- ja yrittäjyyslinja. Järkevää olisi integroida työelämäsisältöjä entistä enemmän lukion koulumaailmaan. Lisäksi tietysti kaikki projektit ovat keinoja luoda kontakteja maailman toimijoihin.”

Järvenpään lukiossahan on panostettu yhteiskuntaoppiin. Onko Joutsivuo havainnut yrittäjä-ainesta opiskelijoissaan? ”Tärkeää on sisäinen yrittäjyys, jota täällä kyllä esiintyy. Käytännön kyvyt tulevat ilmi esimerkiksi ryhmätöissä.”

Miten tämänkertaisessa yrittäjäkurssissa selvitään? ”Jossain vaiheessa löytyy varmaan sopiva tekemisen euforia. Ehkä myös paniikin ja kauhunsekaiset tunteet auttavat kiireessä.”

Klo 12:30. Ruokatunnilta palataan ajoissa luokkaan, sillä täsmällisyys on hyve myös yritysmaailmassa. Lounaalla suoritetun itsetutkiskelun tueksi saadaan taustatietoa yrittäjä Jukka Linnonmaan esitelmästä.

Linnonmaa toimii paitsi paperitehtaan toimitusjohtajana Ruotsissa, myös kajakkialan perheyrityksessä. Kurssilaiset kuulevat Linnonmaalta sivutoimisen elämysyrittäjyyden lyhyen oppimäärän.

”Jos perustaa yrityksen, touhussa pitää olla jokin järki”, Linnonmaa tiivistää olennaisen. Hyväkään idea ei yksinään riitä, vaan myös markkinointityötä kannattaa tehdä. Markkinoinnissa tärkeäintä on sisältö – ei nettisivujen ulkoasulla koreileminen.

Klo 13:14. Opiskelijat ottavat Ullakolta läppärit mukaansa ja lähtevät tehtävänannon pohjalta kehittämään omia konseptejaan.

Seuraavien tuntien haasteena on laatia liiketoimintasuunnitelma ja SWOT-analyysi. Siinä pohditaan oman yrityksen mahdollisuuksia, vahvuuksia, heikkouksia ja uhkia. Tehtävään sisältyy myös hyödykkeen, markkinoiden ja kilpailustrategian pohdintaa sekä esitysmateriaalin tuottaminen pressitilaisuutta varten.

Miten Linnonmaa kannustaisi nuoria yrittämään? ”Harvassa duunissa saa olla oma pomonsa – yrittäjä on sitä joka päivä.” Oman firman pyörittäminen kysyy sydäntä, sanoo Linnonmaa. Puoliteho ei toimi, vaan vaaditaan intohimoa hommaan. Ja onhan mukavaa mennä illalla nukkumaan, kun on tehnyt jotain kivaa.

Linnonmaa ansaitsee elantonsa Ruotsista, missä ruotsin kieli nousee arvoon arvaamattomaan. Hän kannustaakin nuoriakin opiskelemaan kieliä. Sitä tarvitaan, jos aikoo yrittää yhtään kotimaan rajojen ulkopuolella.

Klo 13:30. Satumaahan jäävät työskentelemään Joonas Lindberg, Saija Huoponen, Susanna Lehtonen, Jenni Kola ja Jyry Ranta. Heitä neuvoo Niklas Tanttu. Liikeideaa ei ole vielä syntynyt. ”Tyhjästä on paha nyhjästä”, ryhmä kommentoi. Linnonmaan antamia vinkkejä aiotaan kuitenkin kuunnella, joten eiköhän ideoita pian saada aikaan.

Emilia Kautto, Mikko Salminen, Lotta Poikkimäki, Annina Pohjantähti ja Joona Kaapeli sekä mentori Jani Äikäs työskentelevät kieliluokka Gröna Lundissa. Tunnelma ei ole vielä huvipuiston tasoa, mutta työn maku maittaa. Syntymässä on urheiluharrastuksiin liittyvää liiketoimintaa.

Kakkoskerroksen luonnontiedekäytävällä Solu-luokassa ahertavat Sami Salminen, Oskari Soinola, Ida Siili, Elsa Okkonen ja Nenna Nikula. Joonas Mustosen ohjaama ryhmä osui näppärästi biologian ja maantieteen luokkaan: pohdinnassa kävi Tuusulanjärven puhdistamiseen keskittyvä firma. Työn alle valikoitui kuitenkin paikallinen matkailuyritys.

Tommi Suvensaaren historianluokassa työskentelevät Sofia Fabritius, Veronica Harjunen, Oskari Hailio ja Jani Lehtinen. Ryhmäläisillä on taustaa lukion talouden ja yrittäjyyden suuntautumisvaihtoehdolta. Onko siitä apua? ”Eniten ehkä innostuksen ja motivaation tasolla”, yrittäjät tuumaavat. Mentorinsa Juho Mölsän avulla ryhmä on visioimassa jotakin palvelualan yritystä. Mutta minkälaista, se on vielä epäselvää.

Klo 14:08. ”Onko tässä taas kyseessä jokin vitsi?” hokee biologian ja maantieteen lehtori Emma Lager koulun käytävillä. Biologien työhuoneeseen on nimittäin ilmestynyt vuode, mikä herättää suurta ihmetystä.

Vuoden kepponen ei kuitenkaan ole kyseessä, vaan punkan on itselleen sijannut Suvensaari tulevaa yötä varten. Nähtäväksi jää, heittäytyykö kukaan väsynyt opettaja perjantai-iltapäivän päiväunille ennen kuin Suvensaari iltamyöhään pääsee nukkumaan.

Klo 14:20. Järjen toimittaja orientoituu ja asioi kahviautomaatilla. Iltapäivän oppitunnit ja sitä myöten viikon koulutyö alkavat samaan aikaan tulla päätökseensä, ja kotiin rientävä historian ja latinan kielen opettaja Suvi Randén tiedustelee, onko missään ryhmässä hoksattu ottaa latinan kieltä myyntivaltiksi. Ei ole, ainakaan vielä.

Klo 15:00. Kurssilaiset kokoontuvat lukion ala-aulaan pientä taukoleikkiä varten. Ohjelmassa on portaiden juoksua, hyppelyä ja performansseja. ”Tämä huutaminen on kyllä kivaa”, toteaa Juho Mölsä ohjatessaan opiskelijatovereita. Vallankahvasta nauttii myös Joonas Mustonen.

Klo 15:15. Yrittäjät palaavat työskentelemään. Opettajakaksikko passitetaan ostamaan evästä kaupasta Pajalantien toiselta puolen. Samaan aikaan viimeinenkin bussia odottanut opiskelija poistuu lukiolta viikonlopun viettoon. Jännitys nousee, sillä koulu on käytännössä autio.

Klo 15:36. Opiskelijoiden energiatankkaus on turvattu, kun opettajat saapuvat ruokakassien kanssa. Tilanne on harvinainen: normaalistihan opiskelija kiikuttaa omenan opettajalle, mutta nyt asetelma on päinvastainen.

Klo 15:40. Ullakolla työskentelevä ryhmä on kehitellyt voittoisan strategian. ”Murskaamme kilpailijat!” tytöt hihkuvat. Muissa ryhmissä esiintyy sen sijaan jo nälän ja väsymyksen merkkejä. ”Fiilis on nälkäinen”, kuuluu yleinen kommentti. Onneksi mentorit vääntävät pian voileipätarjoilun välipalatarvetta paikkaamaan.

Klo 17:30. Team spirit kohoaa jälleen, kun ohjelmassa on murhamysteerin ratkominen. Lukion käytäville ei ole kuitenkaan järjestetty ruumista, vaan bisnesmiehet ja -naiset saavat käytellä ryhmissä hoksottimiaan vihjeet apunaan. Salapoliisitehtävän selvittävät nopeiten ryhmät Ullakolla ja Suvensaaren luokassa.

Klo 17:45. Vellikello soi, kun opettajat saavat illallisen valmiiksi. Ruokalistalla ollut lasagne ja salaatti saa hyvän vastaanoton nälkäisten visionäärien keskuudessa.

Bisnesten pyörittäminen on kovaa hommaa, sillä eineslasagnea kuluu nälkäisiin suihin ainakin 5 vuokaa ja opettajainhuoneen uuni käy kuumana.

Oman lisämausteensa ateriaan tuo ruokailu opettajainhuoneen sohvilla – tai vaihtoehtoisesti tyhjällä Areenalla, mikä on normaalien ruokatuntien hälinään verrattuna eksoottinen kokemus.

Klo 19:00. Ruoan jälkeen yrittäjäkurssilaiset ovat palanneet työn pariin. Jukka Linnonmaa palaa vilkaisemaan, miten ryhmät ovat edistyneet.Matkailuyritysryhmä saa Linnonmaalta neuvoja järvenpääläisyyden hyödyntämiseksi. ”Kyllä hän asiansa osaa”, ryhmä kommentoi saamaansa konsultaatiota. ”Hienoa kuulla ammattiyrittäjän ajatuksia.” Myös itse työ on ryhmällä jo hyvässä vaiheessa.

Klo 19:31. ”Usealla ryhmällä on hyvässä vauhdissa työ”, sanoo kahvikupin ääreltä yhytetty Joutsivuo. ”Kunhan eivät luulisi olevansa jo valmiita. Kiire tulee varmasti, kokemus on sen osoittanut.”

Myös Jukka Linnonmaa on havainnut innostuksen. ”Ryhmät ovat innolla tehneet työtä. Enemmän konkretiaa pitäisi kuitenkin saada aikaiseksi; mitä myydään ja kenelle.” Toistaiseksi kehitteillä olevat yritykset pyörivät vielä paljolti ajatusten varassa.Entä onko kurssilaisissa ainesta oikeiksi yrittäjiksi? ”On, ilman muuta”, Linnonmaa toteaa. ”Kymmenen vuoden kuluttua usealla heistä voi hyvinkin olla oma firma.”

Klo 20:00. On aika pienelle happihyppelylle ja eväsvarastojen täydennykselle. Täydellä kokoonpanolla riennetään Pajalan K-Supermarkettiin evästä ostamaan.

Edessä on mitä työntäyteisin yö, sillä usean ryhmän ostoslistalla on makeisia ja kofeiniinpitoisia juomia.

Klo 21:03. Järjen toimittaja lähtee kotiin nukkumaan, mutta yritysten rakentelu jatkuu lukiolla vielä myöhään yöhön.

Lauantai 1.3.2014, klo 7:10. Opettajat keittävät aamupuuroa, kun Järjen toimittaja palaa lukiolle. Vaikka kaikki ovat saaneet jotenkuten nukuttua, on Järjen toimittaja mitä ilmeisimmin läsnäolijoista pirtein.

Ryhmillä on aikaa vielä vajaat pari tuntia, sillä pressitilaisuus alkaa yhdeksältä. Viimehetken kiire alkaa olla käsillä.

Klo 7:20. Matkailuyritysryhmä on selvinnyt yöstä, mutta yksi sukka on kadoksissa. Firmalla menee toisaalta hyvin, jos tappiot rajoittuvat vain yhteen vaatekappaleeseen näinä taloudellisesti vaikeina aikoina.

Myös palvelukonseptiryhmä on saanut projektinsa hyvään vaiheeseen. ”Kaikki voitava on tehty”, huokaistaan. Edessä on enää presentaation rakentaminen.

Ullakolla on meneillään jo pressitilaisuuden harjoittelu, ja extremematkailuryhmäkin heräilee pikku hiljaa Montenegrosta, ruotsinluokasta. ”Täällä on ikävän kova lattia, mutta tämähän onkin ruotsinluokka.”

Klo 8:50. Pressitilaisuuden alkuun on enää kymmenen minuuttia. Viimehetken jännitystä ei ole ilmassa, vaan juhlavaatteissa edustavat yrittäjät kertovat olevansa ainoastaan uupuneita.

Väsymystä onkin pitkän ahertamisen jälkeen ilmassa, kun Joonas Mustonen hakee pressitilaisuuteen lisävirtaa hengittelemällä kahvipaketin tuoksuja. Yön unilelu pysyy mukana loppuun asti.

Klo 9:00. On aika esitellä tulokset. Arvovaltaisessa tuomaristossa istuvat yrittäjä Jukka Linnonmaan lisäksi Järvenpään Yrittäjät ry:n tiedottaja ja graafisen alan yrittäjä Heli Tiensuu, logistiikka-alan toimija Hannu Kolmonen sekä lukion edustajana opinto-ohjaaja ja aikuislinjan apulaisrehtori Päivi Järvinen.

Lisäksi esityksiä kuuntelevat myös kurssin opettajat, mentorit sekä muut kurssilaiset ja koulun toimittaja.

Pressitilaisuuden aloittaa Valhallassa työskennellyt extreme-matkoja markkinoiva ryhmä. Luomistyön tuotoksena syntyi Extreme Holidays, joka tarjoaa reipashenkistä matkailua vaativampaankin makuun.

Tuomaristo kehuu idean omaperäisyyttä. Kohderyhmä on haastava, joten persoonallisuutta tarvitaan.

Toiseksi esiintyy Ullakolla ahertanut ryhmä, joka loi yrityksen nimeltä Refresh. Iskulauseensa ”loistava lähiö” mukaisesti yritys ehostaa harmaantuneiden betonilähiöiden julkisivuja.

Idea sai ryhmässä syntynsä kadulla tehdyistä havainnoista. ”Ihanaa, että nuorten ihmisten mielestä paikat pitää pitää kunnossa”, hehkuttaa Päivi Järvinen. Tuomaristo kehuu ryhmän esitystä ja visualisointia. ”Ideana tämä on hirveän iso kakku, ei mitään nappikauppaa.”

Palvelua kehitellyt ryhmä aikaansai Fetchers -nimisen firman. Idea monipuolisuus kerää plussapisteitä.

Fetchers sai kiitosta myös seikkaperäisestä presentaatiosta kaavioineen kaikkineen. ”Tervemenoa vain Aalto-yliopistoon”, toivottaa Linnonmaa nuorille yrittäjille.

Viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä, kuullaan matkailuyrityksen kehittäneen ryhmän visio. Vanhankylänniemen potentiaali matkailualueena hyödynnetään terveyskeskukseen perustettavalla Locus-nimisellä majatalolla ja matkailualueella.

Idea perustuu siihen, että terveyskeskus siirtyy aikanaan kaupunkiin kaavailtuun uuteen Terveystaloon, jolloin vanhan terveyskeskuksen tilat voidaan remontoida ja ottaa uuteen käyttöön.

Idea on tuomariston mielestä varsin realistinen ja saa paljon hyväksyviä kommentteja.

Klo 10:46. Pressitilaisuus tulee päätökseensä, ja kaikkien kurssilaisten luomukset on nähty ja koettu. Tuomaristo vetäytyy pohtimaan voittajaa.

Mitkä ovat opettajien mielipiteet kurssilaisten aikaansaannoksista? ”Kaivattua konkretiaa saatiin yöllä aikaiseksi. Kaikki ovat nähneet paljon vaivaa ja tulokset ovatkin sen mukaisia”, lausuvat opettajat yhdestä suusta.

Klo 11:00. Aloituksesta on kulunut juurikin 24 tuntia, kun tuomaristo nimeää voittoisan liikeyrityksen.

”Kaikissa ryhmissä on mietitty hyvin organisaatio, rahoitus ja vastuu”, tuomaristo kertoo. Pisimmälle viedyksi projektiksi nousi tuomariston mielestä Locus-majatalo.Voittajat saavat suklaata ja lämmintä kättä, joten viikonloppu voi alkaa hyvillä mielin. Myös koko muu porukka on tyytyväinen kurssiin.

Ja onhan ainutlaatuinen kokemus viettää lukiolla 24 tuntia putkeen, vaikka lukiolaisen koulupäivät monesti venyvätkin.

Alunperin kirjoittanut Henry Hedborg