Kinnarin koulun kakkosluokkalaiset pääsivät viime viikolla tutustumaan haastattelun tekemiseen. Kakkosluokkalaisten pohtimiin kysymyksiin vastasivat Kevin Sarinko, Heikki Tervanen, Lauri Hyvärinen sekä Eevi Kesker.

Heikki Tervanen

Millä vuosiluokalla olet?
Kolmannella
Mitä olette tykänneet lukiosta?
Mukavaa, kun on saanut itse tehdä.
Missä päin lukiota yleensä opiskelet?
Lukion käytävillä, koska kotona ei pysty keskittymään.
Mitä harrastat?
Uintia ja partiota.
Onko lukio muuttunut sen jälkeen kun aloitit?
On tullut uusia kalusteita, kuten sohvia, ja opettajatkin ovat vaihtuneet talossa.
Minkälaista lukiossa on?
Helppoa, jos tekee töitä.
Mistä ruuasta pidät?
Kouluruuista paras on kinkkukiusaus.
Onko lukiossa vaikeaa?
Jos ei keskity tunneilla tai läksyissä niin on.
Onko lukion tilat hyvät?
On hyvät. Mukavan avarat verrattuna muihin kouluihin, ei vaikuta mielisairaalalta.
Millaista lukiossa on?
Hyvä meininki ja yhteishenki.
Onko lukion tehtävät vaikeita?
Välillä haastavia, mutta ilman haasteita ei kehittyisi.
Kuinka pitkiä teidän tuntinne ovat?
Tuntien pituus on 75 minuuttia.

Lauri Hyvärinen

Millä vuosiluokalla olet?
3. vuosiluokalla.
Mitä olette tykänneet lukiosta?
Opetus on ollut hyvää, sellaista mitä täältä tultiin hakemaankin.
Missä päin lukiota yleensä opiskelet?
Toisessa kerroksessa, matemaattisia aineita.
Mitä harrastat?
En harrasta paljoa mitään, logiikka-ongelmia.
Onko lukio muuttunut aloittamisesi jälkeen?
En ole paljoa huomannut mitään, sähköistäminen nyt päälimäisenä mielessä.
Minkälaista lukio on?
Opiskelua.
Mistä ruuasta pidät?
En oikein osaa sanoa, olen kaikkiruokainen.
Onko lukiossa vaikeaa?
On ollut hankalampaa kuin aikaisemmissa opinnoissa, mutta kyllä niistä selviää.
Onko lukion tilat hyvät?
On hyvät tilat, mukavat penkit ja niin edespäin.
Millaista lukiossa on?
Vapaa tunnelma ja mieluisa olla.
Onko lukion tehtävät vaikeita?
Vaihtelee, osasta selviää melko nopeasti, osa ottaa huomattavasti enemmän aikaa.
Kuinka pitkiä päiväsi ovat?
1-6 oppituntia.

Eevi Kesker

Onko lukiolla kivaa?
On kivaa.
Ovatko lukion kokeet rasittavia?
On ne hieman, mutta kun tarpeeksi lukee niin ei jännitä.
Onko lukion ruoka hyvää?
Lukiossa on tosi hyvää ruokaa. Itse syön kasvisruokaa, varsinkin se on hyvää.
Miksi aloitit taitoluistelun? 
Aloitin ihan pienenä, koska tykkäsin luistelusta. Nyt haluaisin takaisin jäälle, kun pikkuveljeni aloitti luistelun.
Onko taitoluistelu kivaa?
Kyllä on.
Kuinka kauan olet harrastanut taitoluistelua?
9 vuotta.
Ovatko taitoluisteluharjoitukset rasittavia?
Eivät ole, mutta kyllä niissä hiki tulee ja pitää tehdä kunnolla töitä – varsinkin ennen suuria näytöksiä.
Onko kivaa olla taitoluisteluopettaja? 
On kivaa kun pääsee katselemaan, kun lapset onnistuu jäällä.
Tykkäätkö lapsista?
Kyllä tykkään, teidän kanssa on tosi kivaa.
Käytkö taitoluistelukilpailuissa?
En enää, mutta olen kyllä käynyt.
Oliko kilpailuissa hyvää ruokaa?
Itse asiassa siellä ei ollut ruokaa, vaan aina piti tuoda omat eväät mukaan.
Onko tuleva taitoluistelunäytöksemme mielestäsi hyvä?
On.

Kevin Sarinko

Mitä harrastat?
Harrastan laulua ja pianonsoittoa.
Mitä olet pitänyt lukioista?
Pidän siitä, että lukiossa on niin paljon vapauksia. Saa valita niitä aineita, joita itse haluaa opiskella ja tehdä niitä asioita, jotka itseä kiinnostaa.
Mikä on lempiaineesi?
Englanti ja musiikki.
Millaista lukion ruoka on?
Se on parempaa kuin peruskoulussa. Tänään varsinkin oli hyvää ruokaa.
Millaisesta musiikista pidät?
Kuuntelen aika lailla kaikkea laidasta laitaan, mutta eniten ehkä poppia ja jazzia.
Oletko laulupoika?
Kai minä sitten olen, en nyt tiedä että mikä on laulupojan määritelmä.
Oletko esiintynyt lukion lavalla?
Olen, monta kertaa.
Mikä on hittibiisisi?
Ehkä Whitney Houstonin “I have nothing”.
Onko sinulla tyttöystävää?
Ei ole.
Oletko koskaan luntannut keneltäkään?
Olen. Mutta älkää te tehkö niin.

Haastattelut tekivät Aava, Viivi, Essi, Enni, Saana, Eden, Pinja, Salma, Sanni, Noora ja Saimi.

Järvenpään lukiossa kevään 2017 evakossa olleet Kinnarin koulun kakkosluokkalaiset pääsivät tutustumaan Järjen mediapajassa lehtitoimituksen erilaisiin aspekteihin muun muassa valokuvaamalla, kirjoittamalla, haastattelemalla ja piirtämällä sarjakuvia.

Alunperin kirjoittanut Siiri Parviainen ja Niklas Mäkelä

Monella lukiolaisella ei ole vielä abivuonnakaan suunnitelmia tulevaisuudelle, mutta onneksi Kinnarin koulun kakkosluokkalaisilla ideoita riittää. Kakkoset kirjoittivat tulevaisuuden ammattihaaveistaan ensin paperisen version, jonka jälkeen he vielä kirjoittivat ajatuksensa sähköiseen muotoon Järjelle julkaistavaksi harjoitellen samalla tietokoneella kirjoittamista.

Joni

Haluaisin olla leipuri tai työntekijä leipurin työssä, jotta voin tehdä kaikenlaisia herkkuja ja leipoa kaikille muille herkkuja ja pullia. Haluaisin olla leipuri, koska minun isosiskoni on myös leipuri. Ja leipurina voi saada herkuista rahaa!

Aaretti

Olen Aaretti ja haluaisin olla ninja isona, koska haluaisin olla supersankari tai melkein supersankari. Voisin myös olla tutkija sen takia, koska minä tykkään todella paljon eläimistä. Minä en halua olla vanhana perustutkija vaan eläintutkija.

Miro

Haluisin olla isona kalastaja, koska se on hauskaa. Olen kalastanut yhden kerran ja odottanut kaloja. Haluisin myös olla isona kokki, koska tykkään tehdä äidin kanssa ruokaa.

Jessi ja Aada

Me haluaisimme olla isona leipureita, koska leipurit tekevät paljon leivoksia ja leipurit tekevät hyvää työtä. Leipominen on hauskaa, mukavaa ja rentouttavaa. Me olemme hyviä leipomaan ja leipomisessa saa käyttää paljon mielikuvitusta sekä keksiä erilaisia leivoksia. Me olemme aina haaveilleet leipurin työstä ja me leivomme kotonakin paljon kavereiden sekä vanhempien kanssa. Leivoksien koristeleminen on kivaa vaikka vähän sotkuista. Kuitenkin tykkäämme koristella erilaisia leivoksia. Me haluamme hyvät työpaikat Amerikasta.

Järvenpään lukiossa kevään 2017 evakossa olleet Kinnarin koulun kakkosluokkalaiset pääsivät tutustumaan Järjen mediapajassa lehtitoimituksen erilaisiin aspekteihin muun muassa valokuvaamalla, kirjoittamalla, haastattelemalla ja piirtämällä sarjakuvia.

Alunperin kirjoittanut Marika Masalin ja Meeri Manninen

Kinnarin koulun kakkosluokkalaiset ottivat viime viikolla valokuvia lukiolla. Pyry, Mikke, Mikko, Nino, Daniela, Senja, Jamppa, Rasse, Roy ja Lellu ottivat innokkaasti kameran haltuunsa tutkiessaan lukiolla tuttujen alueiden lisäksi myös tuntemattomia paikkoja. Valokuvapajan aikana lukiolla ehti tapahtua paljon, ja se tarjosi tuleville valokuvaajille runsaasti mielenkiintoista kuvattavaa.

Näkymä lukion kolmannesta kerroksesta.

Stabilo-tussin korkki.

Lukiolaisia.

Betonitolppa keskellä portaikkoa.

Pöytäfutis.

Taidetta.

Lounasaika.

Kalsium vahvistaa luustoa.

Ruokalinjasto.

Juoma-automaatti.

Areenan ympärillä on tietokoneita.

Trooppinen lukio.

Lukiossa kasvaa myös kasveja.

Kakkosluokkalaisten valokuvasuunnittelua.

Muotokuvaharjoituksia ruokapöydässä.

Sataedun joukkue harjoittelee salibandyturnauksen tauolla.

Sataedun salibandyjoukkue Kokemäeltä.

Hämeen ammatti-instituutin metsurilinjan salibandyjoukkue Evolta lepää tiukan pelin jälkeen.

Salibandyturnaus innoitti kakkosluokkalaisia harjoittelemaan myös tilannekuvausta.

Järvenpään lukiossa kevään 2017 evakossa olleet Kinnarin koulun kakkosluokkalaiset pääsivät tutustumaan Järjen mediapajassa lehtitoimituksen erilaisiin aspekteihin muun muassa valokuvaamalla, kirjoittamalla, haastattelemalla ja piirtämällä sarjakuvia.

Alunperin kirjoittanut Aliisa Rantanen ja Emma Virtanen

20.4.2017 teimme yhteistyötä Kinnarin koulun toisen luokan oppilaiden kanssa. Loimme yhdessä tapahtumarikkaita sarjakuvia.

Kuva: Axl

Kuva: Kirsikka

Kuva: Ella

Kuva: Sander

Kuva: Salla

Kuva: Iiris

Kuva: Verna

Kuva: Aava-Lina

Kuva: Eetu

Kuva: Hanaan

Kuva: Silja

Järvenpään lukiossa kevään 2017 evakossa olleet Kinnarin koulun kakkosluokkalaiset pääsivät tutustumaan Järjen mediapajassa lehtitoimituksen erilaisiin aspekteihin muun muassa valokuvaamalla, kirjoittamalla, haastattelemalla ja piirtämällä sarjakuvia.

Alunperin kirjoittanut Siiri Salo ja Ada Kalliomäki

Kinnarin koulun kakkosluokkalaisilla on kiusaamisesta vahvoja mielipiteitä. Projektipäivän (20.4) yhdentoista kakkosluokkalaisen ryhmässä ei kiusaamista sallittu, ja lukiolaiset voisivatkin ottaa mallia näistä ilopillereistä. Tästä voit lukea kakkosluokkalaisten keksimän tarinan kiusaamistilanteesta, sekä kymmenen sääntöä kiusaamisen estämiseksi ja miten jokainen voi puuttua kiusaamiseen.

Kiusattu Possu

Possu Ponteva lähti tavallisesti kouluun kodistaan. Koulussa Ponteva opiskeli matematiikkaa, kunnes tuli ulkovälkkä. Hän meni ulos, ja siellä oli kolme kanaa! Kanat olivat uusia oppilaita -vanhempia ja isompia kuin pieni Possu Ponteva. Kanat haukkuivat ja löivät pitkillä koivillaan pientä Possua sillä välin kun opettaja oli kahvilla, eikä siksi nähnyt tilannetta. Yksi kana sanoi Possulle: ”Mikä tuo kärsä on?”. Sitten Possu lähti surullisena karkuun ja kanat jahtasivat häntä lällätellen.

Paikalle saapuivat kuitenkin Lepakko ja Pinkki Yksisarvinen. Yksisarvinen taikoi kanat suoraan rehtorin kansliaan taikasarvellaan. Yksi kanoista pääsi kuitenkin karkuun ja kiisi suoraan kiusaajien tukikohtaan. Lepakko oli kiltti ja lohdutti surullista Possu Pontevaa. Viimeinenkin kana löydettiin tukikohdasta ja myös se joutui rehtorin kansliaan.

Rehtori Pöllönen oli hyvin pettynyt uusiin oppilaisiin. Tällaista käytöstä ei koulussa suvaita! Kanat ymmärsivät, miten ikävältä Possusta tuntui ja pyysivät anteeksi. Possu kertoi äidilleen, mitä oli tapahtunut. Seuraavana aamuna Possun saapuessa koulun pihalle, kanat pyysivät häntä mukaan leikkiin. Heistä tuli hyviä ystäviä, eivätkä he enää kiusanneet muita. Loppu hyvin, kaikki hyvin!

KKSKV – Kymmenen kultaista sääntöä kiusaamista vastaan

Järvenpään lukiossa kevään 2017 evakossa olleet Kinnarin koulun kakkosluokkalaiset pääsivät tutustumaan Järjen mediapajassa lehtitoimituksen erilaisiin aspekteihin muun muassa valokuvaamalla, kirjoittamalla, haastattelemalla ja piirtämällä sarjakuvia.

Alunperin kirjoittanut Elsa Helovuo ja Olivia Horjamo

Järvenpään lukion tanssilinja on ollut monessa tapahtumassa mukana, viimeisimpänä musiikkilinjan ja musiikkiopiston yhteiskonsertissa Järvenpää-talolla 11.4. Järjen toimittaja kävi haastattelemassa tuona iltana kahta tanssijaa.

Järvenpään lukion musiikki- ja tanssilinja sekä Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto esiintyivät yhteisvoimin suomalaista kulttuuria korostaen huhtikuussa. Story perustuu musiikin, kuvataiteen ja englannin opiskelijoiden yhteiseen Italia-projektiin, jonka aikana Järvenpään lukiosta on lähtenyt opiskelijoita Italiaan ja vastaavasti Italiasta on tullut opiskelijoita Suomeen.

Story on jokaiselta aspektiltaan sinivalkoinen esitys. Musiikilliselta puolelta siinä korostuu Jean Sibeliuksen sävellykset sekä suomalaisia kansansävelmiä, kuten Ievan polkka ja Sininen ja Valkoinen. Lavalla nähtiin vuorotellen lukion ja musiikkiopiston opiskelijoita. Ajoittain esityksien taustalla nähtiin Anni Säynätjoen kuvakoosteita suomalaisesta luonnosta.

Myös Järvenpään lukion tanssilinja oli tässä konsertissa mukana. Kuudesta tanssijasta koostuva ryhmä esitti illan aikana kaksi tanssia Ievan polkka ja Varjo lähelläsi.

Tanssilinjalaisilta Jasmin Galkinilta ja Anna Ilvoselta ei myöskään jäänyt huomaamatta tapahtuman sinivalkoisuus. “Kaikissa esityksissä oli selkeä Suomi 100 -viesti”, sanoo Ilvonen. “Esitetyt tanssit olivat tyyliltään perinteikkäitä, mikä sopi hyvin tapahtuman tyyliin.”

Lavalla tuntui olleen pientä ahtautta kaikkien soittimien lomassa, minkä tanssijat myöntävät hermostuttaneen hieman ennen esitystä ja esityksen aikana. Tästä huolimatta tanssilinjalaisten pukuhuoneessa vallitsee positiivinen helpotuksen ja väsymyksen tunnelma, mikä kuiskailee onnistuneesta performanssista. Esiintyjät kuitenkin vakuuttavat, että suurta jännitystä ei enää synny, koska esiintymiskokemusta on kerääntynyt jo runsaasti.

Tanssin suuntautumisvaihtoehto toimii loistavana näkökulmien aukojana tanssista kiinnostuneille

Anna Ilvonen haki tanssilinjalle toisen lukiovuotensa aikana, koska tanssidiplomi ja kokemus tuntui houkuttelevalta. “Kuulin suuntauksesta niin paljon positiivisia asioita ensimmäisen lukuvuoden aikana ja päätin hakeutua mukaan,” hän kertoo. Jasmin Galkin aloitti linjalla ensimmäisen lukiovuoden alussa, koska taustalla oli etenkin oma tanssiharrastus ja kiinnostus oppia lisää tanssista.

Tanssilinja on ollut käynnissä vasta kahden vuoden ajan, ja sen taustalla toimii Keski-Uudenmaan Tanssiopiston (KETO) opettajat. Tanssilinja on oikeastaan suuntautumisvaihtoehto, eikä linja, johon hakeudutaan yleislinjalta käsin. Pääsykokeista vastaa tanssiopisto ja se koostuu muun muassa erilaisista sarjoista, sooloista sekä haastattelusta.

Maksimissaan suuntautumiseen otetaan kaksikymmentä opiskelijaa. Opettaja Mervi Märkälä kertoo, että tämän kevään yhteishaussa hakijoita oli jopa yksitoista. Pukkari täyttyy tämän tiedon seurauksena innostuneista huudoista: “Ihanaa, hyväksykää ne kaikki mukaan!”

Jasmin Galkin (vas.) ja Anna Ilvonen

Galkin ja Ilvonen sanovat tanssilinjan hyviksi puoliksi muun muassa mahdollisuudet esiintyä ja oppia lisää uusista lajeista. “Myös ne lajit, mihin itse en ole erikoistunut, kuten baletti, on tullut tutuksi”, Galkin kertoo.

Tanssilinjan kuudesta opiskelijasta on muodostunut tiivis porukka, joiden välillä yhteishenki pelaa. “Opintoja suorittaessa opiskelijan oma taso otetaan hienosti huomioon, mikä helpottaa varmasti niitä, joilla ei ole pitkää harrastushistoriaa takana”, Ilvonen korostaa. Hänestä suuntautumisvaihtoehto on laajentanut paljon hänen näkemyksiään tanssista, ja toiminut eräänlaisena ponnistuslautana tulevaa varten.

Suuntautumisen huonoksi puoleksi Jasmin Galkin ja Anna Ilvonen osaavat sanoa vain yhden asian. “Liian vähän harkkoja!” he toteavat. Harjoituksia pidetään kaksi tai kolme kertaa viikossa, ja enemmän olisi kiva olla.

Molemmat kokevat tanssisuuntautumisen olleen loistava ratkaisu ja suosittelevat sitä kaikille tanssista vähänkin kiinnostuneille. “Kannattaa hakea ja yrittää mukaan!”, kannustaa Ilvonen vielä ovesta ulos astuessaan.

Alunperin kirjoittanut Emma Virtanen

Tämä kikka toimii myös etuoviin.

Alunperin kirjoittanut Ada Kalliomäki

Tänään 13.4 opiskelijakunnan kokouksessa päätettiin stipendeistä, tulevasta Tampereen opintomatkasta ja ensi syksyn toimintapäivästä. Myös vapputapahtuma ja sen munkit tulivat puheeksi.

Hieman yli tusina opiskelijaa oli kokoontunut tänään auditorioon opiskelijakunnan kokoukseen. Kaikki puheenjohtaja Riikka Kokon esittämät ehdotukset hyväksyttiin äänienemmistöllä.

Tämän noin kymmenen minuuttia kestäneen kokouksen asialistalla oli ensimmäisenä stipendien suuruudet ja niiden osoitukset aikaisemmille opiskelijakunnan hallituksen jäsenille sekä koulun lehden entiselle päätoimittajalle. Stipendien hyväksytyt suuruudet vaihtelevat sadasta eurosta sataanviiteenkymmeneen euroon.

Vapputoiminnan suunnittelua laitettiin alulle, muun muassa munkkien ja suunnitellun tapahtuman pituuden suhteen. Alustava ehdotus vapputapahtuman pituudelle on 25 minuuttia. Vappua vietetään toukokuun ensimmäisenä päivänä.

Lisäksi opinto-ohjaajat hakivat tukea tulevaa opintoretkeä varten. 16. päivä toukokuuta järjestettävä opintoretki vie lukiolaisia tutustumaan tamperelaisiin korkeakouluihin. Bussikulut ovat kokonaisuudessaan 600 euroa, josta opiskelijakunta päätti maksaa puolet. Retkeen osallistuvilta opiskelijoilta kerätään kahdeksan euron maksut.

Syksyn toimintapäivä järjestetään 1. syyskuuta. Opiskelijakunta kannatti innokkaasti tulevaksi ohjelmanumeroksi elokuvateatterikäyntiä, jonka kustannukset ovat noin 700 euroa. Viime toimintapäivän elokuvana oli Mike ja Dave häädeittejä vailla. Elokuvateatterin lisäksi pohdinnassa oli kuplafutis, joka nostaa kustannuksia jossain määrin. Viime vuoden tavoin valittiin myös tulevan syksyn toimintapäivän budjetiksi tuhat euroa.

Abitoimikunnan perustamiskokous pidetään ensi keskiviikkona 19.4 kello 14.35 luokassa 2064. Kaikki kiinnostuneet (tulevat abit) sinne! Kokouksessa valitaan vastuuvetäjät esimerkiksi abishow’ta, lakanoita, karkkeja ja rekka-ajelua varten.

Alunperin kirjoittanut Emma Virtanen

Dokumenttielokuva Jälkeläiset kertoo Tuusulanjärven taiteilijayhteisöstä nykyaikana. Tuttujen maisemien, syvällisten pohdiskelujen ja huumorin täyttämä elokuva kertoo pintaa syvemmältä kasvoista taiteen takana. Elokuvan ohjannut Järvenpään lukion vanha opiskelija Aino Mättö sai idean dokumenttiin tavatessaan vuonna 2015 Lontoossa dokumentintekijöitä Bagdadista.[pullquote-right]”Taide on tarpeellista ihmiskunnalle.”[/pullquote-right] Nämä kertoivat kuvauksistaan, joissa toisinaan räjähtelevien pommien takia elokuvan tekeminen on vaikeaa.”Kysyin, että miksi he eivät muuta esimerkiksi Lontooseen”, Mättö kertoo. Irakilaisilla oli selvä vastaus: “Meidän juuremme ja sydämemme ovat Bagdadissa, siksi. Mielestämme jokaisen pitäisi tehdä elokuvia omista juuristaan.”

Nykyään omassa elokuvia ja mainoksia tekevässä yrityksessään luovana johtajana toimiva Mättö intoutui pohtimaan omia juuriaan, joihin sisältyvät niin Järvenpää, Tuusulanjärvi, Sibelius, musiikki kuin taidekin. Jälkeläisissä hän tutkii kaikkea edellä mainittua. “Elokuvani suurin sanoma on, että taide on tarpeellista ihmiskunnalle ja meidän pitäisi vaalia omaa kulttuuriperintöämme”, Mättö toteaa.

Järvenpään lukiolla on vahva side dokumenttiin, sillä suurimman osan kaksi vuotta kestäneistä kuvauksista kameraa operoi elokuvataiteen opettaja Sakari Mäkelä. Fiktiiviseen kuvaukseen tottuneen Mäkelän mielestä oli haastavaa mutta antoisaa kuvata tilanteiden mukaista realistista materiaalia, sillä dokumenttia kuvattiin kahden vuoden aikana kuudella eri kameralla hyvin vaihtelevissa oloissa. “Oli hieno mahdollisuus päästä luomaan visuaalista maailmaa tälle tarinalle Tuusulanjärven nykyisestä taiteilijayhteisöstä”, Mäkelä summaa. Parasta hänen mielestään oli päästä tutustumaan alueen taiteilijoihin tekoprosessin myötä. Lähes nollabudjetilla toteutetusta elokuvasta jää katsojalle käteen paljon miettimisen aihetta taiteesta, sen tuottamisesta ja sen saamasta arvostuksesta.

Jälkeläiset on nähtävissä lukion auditoriossa keskiviikkona 12.4. klo 10:15-11:30. Lisää tulevia näytöksiä voi bongailla elokuvan verkkosivuilta täältä.

Alunperin kirjoittanut Aliisa Rantanen

Järvenpään keskustaan kohoaa tornitalo, nuorisokahvilaa pompotellaan kiinteistöstä toiseen ja Tuusulanjärven turismia yritetään elvyttää uusin keinoin. Päätökset näistä asioista tekevät epäsuorasti kuntalaiset. Kuka ehdokkaista vastaa parhaiten omaa arvomaailmaasi ja näkemyksiäsi tulevaisuuden kotikunnastasi?

Kuntavaalit?

Neljän vuoden välein pidetään kuntavaalit, jolloin äänioikeutetut kuntalaiset äänestävät kunnan ehdokaslistalta yhtä ehdokasta. Tarpeeksi ääniä saanut ehdokas valitaan kunnanvaltuustoon, joka on mukana päättämässä kunnan sisäisistä asioista ja ohjaamassa niitä. Milloin ja mitä kautta bussit kulkevat? Tarvitsevatko Järvenpään lukiolaiset kunnan tukea läppäreiden hankinnassa? Miten Kinnarin koulun remontti toteutetaan?

Kunnanvaltuustoon valitaan Järvenpäässä, Tuusulassa ja Keravalla 51 valtuutettua eri puolueista. Kaikki ehdokkaat kuuluvat johonkin rekisteröityyn puolueeseen. Järvenpäässä ehdokkaita on 302 yhdestätoista eri puolueesta. Kaikki ehdokkaat löytyvät Keravan, Tuusulan ja Järvenpään kunnan sivuilta.

Miten löydän itselleni sopivan ehdokkaan?

Jos oma tietämyksesi vaaleista tai politiikasta ylipäätään tuntuu rajoittuneelta, suosittelen tutustumaan puolueiden pääarvoihin ja näkemyksiin asioista. Löytämällä itselle sopivan puolueen saa rajattua ehdokasmäärää suuresti ja voi poimia sieltä itselle parhaan vaihtoehdon. Sitä paitsi äänestämällä ehdokasta antaa äänen myös ehdokkaan puolueelle. Tietoa ehdokkaista löytää esimerkiksi ehdokkaiden omilta sivuilta, yleensä blogeista. Useilla ehdokkailla on myös omat Facebook-, Twitter- ja muut somekanavat käytössä.

Kuntavaalien alla on myös hyvä seurata esimerkiksi paikallislehteä. Keski-Uusimaa julkaisee ”vaalikynä” -vinjetin alla pitkin viikkoa ehdokkaiden kirjoituksia, jotka liittyvät kunnan asioihin. Myös puoluetelttoihin voi törmätä läheisellä ostarilla, josta voi tarttua mukaan esimerkiksi ilmapalloja, makkaraa, karkkia tai muisto ajatuksia herättävästä keskustelusta ehdokkaan kanssa.

Lisäksi vaalikoneet toimivat nopeana ja suuntaa antavana menetelmänä ehdokasta etsittäessä. Ehdokkaat vastaavat omien mielipiteidensä mukaisesti vaalikoneen kysymyksiin, jotka esitetään myös äänestäjälle. Äänestäjän vastattua vaalikoneen kysymyksiin yhdistää kone vaalikoneeseen laitetut vastaukset ehdokkaaseen, joka on vastannut mahdollisimman samalla tavalla kuin äänestäjäkin. Vaalikoneita löytyy muun muassa Helsingin Sanomien, Keski-Uusimaan ja Yleisradion sivuilta.

Vaikka et tietoisesti etsisikään itsellesi ehdokasta, tulet melko varmasti törmäämään vaalimainokseen jossain. Se voi kolahtaa postiluukusta, seistä tienvarrella kylttinä tai esiintyä Facebookissa sponsoroituna mainoksena.

Äänestäessä tärkeimpiä asioita ovat kuitenkin luottamus ehdokasta kohtaan ja saman arvomaailman jakaminen, — älä äänestä ketä tahansa!

On aika vetää äänestyshousut päälle

Sinulla on äänestysoikeus, jos täytät 18 vuotta viimeistään 9.4.2017. Äänestysoikeuden omaava henkilö saa maistraatilta ilmoituksen äänioikeudesta, jossa kerrotaan tarkemmat tiedot äänestystilaisuudesta, kuten äänestysalue ja -paikka.

Ennakkoäänestys on käynnissä nyt (29.3–4.4.2017) ja varsinainen vaalipäivä pidetään 9.4.2017 kello 9–20.

Ennakkoäänestykseen voi osallistua missä tahansa ja vaalipäivänä vain äänestysilmoituksessa määrätyssä paikassa. Vaalien alustavat tulokset saadaan jo vaalipäivänä 9.4. kello 20 jälkeen, tarkastuslaskenta suoritetaan 10.4 ja vaalien lopullinen tulos julkistetaan keskiviikkona 12.4. Uudet valtuutetut aloittavat työnsä 1.6.2017.

Lisätietoa kuntavaaleista löydät esimerkiksi vaalit.fi:stä.

Monet asiat tulevat muuttumaan –nuorison näkemyksiä kaivataan

Kuntaliiton selvityksen mukaan vuoden 2012 vaaleissa valituista kunnanvaltuustoista keski-iältään nuorin valtuusto on 42 -vuotias. Nuorten määrä valtuustossa on siis vähäinen. Äänestämällä nuoria ja nuorenmielisiä ehdokkaita päätöksentekijöiksi lähestulkoon taataan kunnanvaltuuston (tai sen osan) ymmärrys nuoria kohtaan. Kuntavaaleihin voi lähteä ehdokkaaksi samoilla eväillä kuin äänestämään: täysi-ikäisenä paikkakuntalaisena. Esimerkiksi Järvenpään ehdokaslistausta katsoessa voi bongata myös Järvenpään lukiosta tuttuja nimiä.

Tässä kuussa valittavat valtuutetut tulevat astumaan virkaansa kuin myrskyn silmään. Kesken kauden, vuoden 2019 alussa, toteutuva sote- ja maakuntauudistus herättää huolta, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnille. Sotesta keskusteltaessa lukiolainen voi pohtia, miten opiskeluterveydenhuolto toteutuu tulevaisuudessa. Taataanko opiskelijoille yhdenvertaisesti oikeus laadukkaaseen terveydenhuoltoon?

Kaikki lukiolaiset eivät kuitenkaan tähän äänestysrumbaan kerkeä esimerkiksi alaikäisyyden vuoksi. Äänestämisen lisäksi vaikuttamisen vaihtoehtoja on kuitenkin useita: voi tehdä vapaaehtoistyötä, muuttaa kulutustottumuksiaan, osallistua kunnan projekteihin ja järjestöjen toimintoihin…

Sitä paitsi tammikuussa 2018 ryhdytäänkin jo äänestämään seuraavasta presidentistä. Se on sitten vähän toisenlainen rumba.

Alunperin kirjoittanut Emma Virtanen