Lainaus kirjailijalta haastattelussa lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyen:

“Jos heräät aamulla ja haluat kirjoittaa, olet kirjailija” -Minttu Vettenterä, Kirjailija

Lukeminen ja kirjoittaminen ovat taitoja, jotka opitaan tyypillisesti esikouluiässä. Kuitenkin näitä taitoja opiskellaan edelleen lukiossa. Miksi näin? 

Jyväskyläläisen Korpilahden yhteiskoulun opettajan Marjut Aholan mukaan lukeminen kehittää sanavarastoa, empatian kykyä, parantaa keskittymiskykyä, rauhoittaa sekä tukee aivoterveyttä. Kirjoittamista opiskellaan koulutuksen yhteydessä tekstien sujuvuuden parantamiseksi. Kieliopin ja kirjoittamisen osaaminen on kriittisen tärkeää esimerkiksi työnhaussa ja jatko-opiskelussa nykypäivänä. Äidinkielen osaamisen painotus useissa kolmannen asteen koulutuslaitoksissa on kasvanut merkittävästi.  

Lähdin kysymään Järvenpään lukion Jodel -keskustelupalstalla ihmisten lukemistottumuksia. Kyselyyn vastasi 195 ihmistä, joista enemmistö kertoi lukevansa kirjoja vapaa-ajalla. Kuitenkin jako oli todella tasainen. Tämä tarkoittanee sitä, että n. 90 oppilasta vastanneista ei lue kirjallisuutta vapaa-ajalla.  

Pisa-tutkimustuloksien valossa lukutaidon taso on heikentynyt nuorilla. Lukutaidon OCED-keskiarvo ylittävistä maista Suomi on suurimmassa laskussa. Tähän suurena syypäänä nähdään sosiaalisen median yleistyminen ja lukemisen vähentyminen. Suomessa nuoret ovat esimerkiksi oppitunneilla useammin puhelimilla, joka häiritsee opiskelua. Marjut Aholan mukaan lukemista tulisi lisätä eikä hänen mielestään pysty lukea liikaa.  

Sain mahdollisuuden haastatella kirjallisuuden ammattilaista Minttu Vettenterää tätä uutisartikkelia tehdessä. Minttu Vettenterä on 44-vuotias Riihimäkeläinen kirjailija. Hänen tuotoksiinsa kuuluvat esimerkiksi valtamediaan päässyt Jonakin päivänä kaduttaa sekä Möllärimestari -kirjallisuuden palkinnolla palkittu Jaaron ja Merenneitojenmaan prinsessat. Hän pyörittää nykyään pienkustantamoa nimeltä Pinkumi.  

Haastattelussa: Kirjailija Minttu Vettenterä

Esittele itsesi. Kuka olet?

Minä olen Minttu Vettenterä, kirjoittamisen sekatyöläinen. Olen kirjoittanut toistakymmentä kirjaa, joihin lukeutuu romaaneja, lasten-, fantasia- sekä kauhukirjallisuutta. Olen myös kirjoittanut tietokirjan gerbiileistä. Kirjojen ohella olen opettanut kirjoittamista ja nykyään omaan pienkustantamon.

Mitä lukeminen on sinulle?

Lukeminen on minulle tärkeää. Se rentouttaa ja avartaa maailmaa. Se on myös hyvä tapa oppia uusia asioita.

Luetko sinä kirjallisuutta?

Nykyisellään arki on hektistä, joten tulee enemmän kuunneltua äänikirjoja. Koen kuitenkin fyysiset kirjat tärkeiksi, koska fyysisessä kirjassa on oma juttunsa. Ihminen uppoutuu kirjaan toisella tavalla, jopa paremmin kun hän itse lukee.

Mistä saat inspiraatiota kirjoittamiseen?

Saan inspiraatiota luonnosta. Ylipäätänsä saan inspiraatiota kaiken ympärillä tapahtuvan seuraamisesta. Käytän tässä ajatusleikkiä: Miksi tapahtuu/mitä voisi tapahtua. Tällä ajatusleikillä ajattelen päivän tapahtumia. Minua kiehtoo ihmisen mieli ja se, miksi se toimii sillä tavalla kuin se toimii.

Mitä lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyvää haluaisit sanoa lukiolaiselle nuorelle?

Lukekaa ja kirjoittakaa, mutta älä anna kenenkään sanella sitä, mitä sinun kuuluisi lukea tai kirjoittaa. Monesti lukemisen ilo tyssää siihen, että joutuu lukemaan “vääränlaista” kirjallisuutta, joka ei tuo itselleen iloa. Kirjoittamista kannattaa kokeilla, vaikka ei omalta jutulta tunnu, koska se on hyvä tapa jäsennellä ajatuksia. Sanotaan, että puhumisen ohella kirjoittaminen on ainoa riittävän hidas tapa ajatella.

Mitä kouluja olet itse käynyt?

Olen opiskellut kirjoittamista ja viestintää avoimella yliopistolla Turussa ja Jyväskylässä.

Omaa sanottavaa?

Monet pohtivat, miten tullaan kirjailijaksi? Jos heräät aamulla ja halua kirjoittaa, olet kirjailija.

Kiitos.

Järvenpään lukion joulujuhla alkoi kello kymmeneltä 22.12.2023. Esitys alkoi juontajien Kasper Teurokosken ja Minea Heinälän tähdittäminä. Juontajat puhuivat joulun tärkeydestä ihmisten elämässä. He esittelivät meille myös illan ensimmäiset esitykset ja niiden esiintyjät.

Joulujuhlan ensimmäinen esitys oli lukion musiikkilinjalaisien esittämä versio Katri Helenan jouluklassikosta Joulumaa. Kappale oli yleisölle tuttu teos, jolla pyrittiin saamaan yleisöä lämmiteltyä juhlaa varten. Esitys välitti taustan koristeineen yleisölle lämpimän tunnelman, josta pystyi vain nauttimaan. Juhlan toinen kappale oli jo monelle tuntemattomampi Eartha Kittin Santa Baby. Esiintymään jäivät aikaisemmasta kokoonpanosta Anni, Tytti, Jenna, Julia ja Ella; ja uusina niminä lavalle nousivat Siiri, Hilma, Aatos ja Onni. Kappale esitettiin hienosti. Kumpikin esitys oli kohtalaisen samantyylinen. Esitykset olivat staattisia ja rauhallisia ilman suurempaa energiaa lavalla. Kuitenkin kumpaankin kappaleeseen ja juhlan alkuun sopi tällainen.

Meille Manteli Hyppösen kuvaamataidon 8. kurssilla tekemä lyhytelokuva. Yleisö rakasti lyhytelokuvaa. Se keräsi suuren määrän aplodeja ja arvostusta. Lyhytelokuvassa musiikit oli taidokkaasti tehty ja todella hyvin kohtauksiin suunniteltuja. Kameraa oli myös nerokkaasti käytetty erilaisien kuvakulmien käyttämiseen ja syvyyden tuomiseen lyhytelokuvaan. Lyhytelokuva oli mestariteos. Lyhytelokuvan jälkeen meille esiintyivät tanssilinjalaiset Suvi ja Matilda koreografiallaan kappaleeseen “All Nite”. Lava sai elämää enemmän kuin yleisö osasi odottaa. He keräsivät jo alkuminuuteilla hurrauksia yleisöltä. Lava oli kuvainnollisesti liekeissä tanssijoiden jälkeen odottamassa seuraavaa esitystä.

Lavalle nousi seuraavaksi koulumme rehtori Marja-Liisa Lehtiniemi pitämään jokavuotisen puheensa. Puheessa näkyi kokemus ja osaaminen. Aiheiden “vetäminen tonttulakista” oli nerokkaasti toteutettu idea rehtoriltamme, jonka puhe piti sisällään meille tärkeitä aiheita. Hänen puhe käsitteli esimerkiksi tekoälyä ja sen vaikutusta meidän opiskeluumme. Puheen lopuksi Lehtiniemi heitti tonttulakistaan yleisöön karkkia, joka toi iloa vuoden hämärimpänä aikana.

Marja-Liisa Lehtiniemen jälkeen lavalle nousivat tämän jälkeen Mars laulamaan ja Tuure pianoon. He vetivät yhdessä jouluklassikon Walking In The Air. Kappale pääsi heidän esittämänään todelliseen loistoonsa ja sitä oli upeaa seurata. Vahva naisääni toi syvyyttä kappaleeseen. Kappaleen jälkeen Tuure poistui lavalta ja hänen tilalleen saapuivat Sara ja Tuuli. He vetivät yhdessä Marsin kanssa Sylvian Joululaulun. Tämä trio sai yhdessä esitettyä sen melankolisuuden, jota kyseinen kappale on täynnä. Yleisö vaipui täyteen hiljaisuuteen heitä kuunnellessa.

Lauluesityksien jälkeen saimme nähdä Juuson tekemän runovideoteoksen. Runovideoteos oli ottanut vaikutteita kansalliseepoksestamme Kalevalasta. Video oli mystinen ja herätti yleisössä suuresti mielenkiintoa. Runon jälkeen lavalle nousivat Peppi, Mila, Iiris ja Linnea näyttämään yleisölle elokuvan pohjalta tekemän esityksensä. Ryhmä toimi hyvin yhdessä. He ottivat yleisön hyvin mukaan alkumetreillä.

Tämän jälkeen saimme nerokkaasti toteutetun ja upealla huumorilla varustetun introvideon räppiesityksestä, jonka meille tulisi esittämään Arttu Lager. Hän saapui lavalle suuren energian kanssa esittämään Elastisen Vain elämää -ohjelmassa esittämän version kappaleesta Tip Tap. Esityksessä oli lavakarismaa, jota jokainen suuri esitys tarvitsisi. Se keräsi illan suurimmat aplodit itsellensä.

Energisen lavaesityksen jälkeen näimme opettajien hämmennystä tuovan videoesityksen, jota kukaan ei osannut olettaa. Videoilla opettajat liikkuivat ympäri lukion tiloja tonttulakkien kanssa. Tämän jälkeen lavalle nousivat Petsku, Iiro, Matias, Topi, Helmi, Paula, Eeli, Tuure ja Lukas esittämään kappaleen Rumpalipoika raskaampana kuin koskaan aikaisemmin. Esitys iski nopeammin kuin yleisö osasi odottaa. Esiintyjämme toivat lavalle iloa yhteisellä tekemisellään. Esityksessä nousi suuresti esille Petskun kitarasoolo. Yleisö rakasti esiintyjiä.

Emme ehtineet saada esityksen jälkeen taukoa kun Tuuren, Paulan, Petskun, Iiron, Matiaksen ja Topin muodostama kokoonpano soittamaan Nisse-Polkan samalla energialla kuin äskeisenkin kappaleen. Yleisö rakasti tätä. Tuure esiintyi lavalla kuin ammattilaulaja. Yleisö antoi esityksen jälkeen raikuvat aplodit juhlan viimeiselle esitykselle. Vuoden pimein päivä oli esiintyjiemme toimesta täynnä valoa ja lämpöä. Pääsemme todistamaan tätä seuraavan kerran vuoden päästä.

Kuvat: Osse Vettenterä