Tietokirjailija ja sometähti Ville Mäkipelto vieraili Järvenpään lukiossa kertomassa uudesta kirjastaan. Mäkipellon uusi tuotos, ”Sensuroitu”, kätkee sisälleen Raamatun salat ja pohtii, onko tarina muuttunut, tai kenties muutettu  vuosiesatojen saatossa. Sensuroitu on saanut hyvät arvostelut kirjamarkkinoilla ja oli vuoden 2023 Finlandia-palkintoehdokas. Esityksessään Järvenpään lukiossa Mäkipelto jakaa ajatuksia kirjansa kirjoittamisesta, tieteestä ja siitä, mitä kaikkea se hänelle merkitsee. Hän myös keskustelee yrittäjyydestä ja YouTubesta ammattina.

Järki-lehden toimittajat saivat tilaisuuden haastatella Mäkipeltoa. Vastauksia saatiin häntä itseään koskeviin, sekä rentoihin mielipidekysymyksiin.

Ensiksi, kuka olet, mitä teet ja mistä tulet?

“Olen Ville Mäkipelto, 36 -vuotias mies Järvenpäästä”, Mäkipelto esittäytyy haastattelun aluksi. Hän kertoo olevansa kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta Pietarsaaresta ja ennen Järvenpäähän muuttoa asuneensa myös Helsingissä, jossa opiskeli. Tällä hetkellä hän toimii yrittäjänä, joka tekee tietoaiheisia Youtube-videoita ja kirjoittaa tietokirjoja, samalla tehden tutkimustyötä. Hän mainitsee luonnon olevan hänelle myös tärkeä, sillä Järvenpäähän muutto tuntui hyvältä juuri hyvien kulkuyhteyksien sekä luonnon läheisyyden vuoksi. “Erityisesti tykätään vaimon kanssa tuosta Tuusulanjärvestä”, Mäkipelto kiteyttää.

Mäkipelto on käynyt Pietarsaaren lukion ja samalla avaa, että hän ei ollut varma lukiossa, mikä olisi hänen “oma juttunsa”. “Ajattelin ensin, että musta tulisi matikanopettaja, kun lukioon tuli, mutta nää luulot kariutui nopeasti pois pitkässä matikassa, joka oli sitten todella vaikeeta ja jota en oikein osannut”, hän muistelee. Pitkän matematiikan sijaan uskonto, filosofia ja psykologia alkoivat kiinnostamaan. 

 “Nää aineet oli mullistavia, kun esimerkiksi oppi lisää ihmisyydestä ja eri uskonnoista. Se oikeistaan määritti mun  opiskelupolkua tulevaan. Lukion jälkeen pidin pari välivuotta ja hain psykologiaan. Kävin armeijan ja sitten pidin vielä työvälivuoden. Lopulta päädyin sitten teologiseen Helsinkiin.”

 Mäkipellon työlle olennaista on halu oppia. Mäkipelto kertoo piirteen kumpuavan jo lapsuudestaan: “Kuuluttiin (perheen kanssa) sellaiseen tietokirjakerhoon, milloin kerran kuussa kotiin tuli jokin dinosaurusaiheinen kirja, jonka ahmaisin sitten heti innoissani”, hän kertoo jo nuorena kiinnostuneensa tietokirjallisuudesta. Luonnostaan hyvä oppimaan hän ei kuitenkaan omien sanojensa mukaan ollut, vaan sitä piti harjoitella. Psykologia lukiossa auttoi oman opiskelun parantamisessa, sillä ymmärtäessä ihmisen keinoja oppia uutta, tieto helpotti oman tilanteen kehittämistä. Hän pohtii, että on itse kehittynyt paremmaksi oppijaksi vain opiskelemalla lisää.

Uteliaisuutta Mäkipellon mukaan voi opetella lähtemällä tarkastelemaan asioita, joista on itse kiinnostunut. Hän korostaa sitä, että omia kiinnostuksenkohteita tavoitellessa halu oppia ja uteliaisuus kehittyvät. Sisäisellä motivaatiolla on siis hurja merkitys. “Oon huomannut, että usein erityisesti pojille tuo opiskelu ei oikein nappaa, mutta myöhemmin elämässä, kun löytää sen, mikä kiinnostaa, niin opiskelu alkaa myös sujumaan. Mulla oli yksi frendi, joka oli koulussa ihan surkea, mutta kun hän tajus, että hän haluaa lentäjäksi ja lentäjäksi vaaditaan fysiikan osaamista, niin sitten se opiskelu alkoi kiinnostamaan ja sujumaan.”

Voiko lukion aikana tehdä jo jotain, jos yrittäjyys tai työskentely tietokirjallisuuden parissa kiinnostaa?

“Ehdottomasti voi. Toki kurjaa on se, että lukiosta on tullut nykyään todella suorituskeskeistä ja opiskeluvaiheessa pitäisi jo tietää mitä haluaa tulevaisuudellaan tehdä. Minun mielestä se on väärä suunta.” Mäkipelto korostaa laajan yleissivistyksen merkitystä sekä mahdollisuutta tutkailla erilaisien oppiaineiden kautta maailmaa, vaikkei niistä ammattia itselleen tulevaisuudessa tekisikään. Hän kuitenkin tiedostaa ristiriidan, mutta toteaa että lukiosta saatava hyvä yleissivistys luo hyvän pohjan mille tahansa tietotyölle, jos se tulevaisuudessa kiinnostaa.

Tietokirjan kirjoittaminen oli Mäkipellolle haave, josta hän oli kauan kerennyt haaveilemaan. Sensuroitu on hänen ensimmäinen kirja, joka sattui syntymään hyvän ajoituksen myötä. “Olin tutkinut juuri tota kirjan aihetta yliopistossa ja ajatellut, että tästä ois tärkeää tehdä isolle yleisölle kirja. Sitten vielä kaveri sanoi, että häneltä löytyis nyt aikaa kirjoittaa kirja. Oli sitten helpompi lähteä kahdestaan kirjaa tekemään”, Mäkipelto toteaa ja perään naurahtaa, että nyt kun kirjoittamisen makuun on päässyt, tuntuu että mieli keksii koko ajan uusia aiheita, joista lähetä tietokirjaa kasaamaan. Hän paljastaakin, että parasta aikaa työn alla on jo kolmas kirja.

Tietokirjan kirjoittamiselle yksi syy oli se, ettei Mäkipelto kokenut pystyvänsä kertomaan kaikkea olennaista Youtube-videon muodossa, vaikka hän sanookin niiden olevan pitkiä sosiaalisen median maailmassa. Toiseksi vaihtoehdoksi tietokirjan rinnalle hän nostaa dokumenttisarjan, jos jotakin aihetta haluaisi lähteä avaamaan syväluotaavasti yleisölle.

Mitä kautta tähän sun kirjaan valikoitui aiheeksi juuri muuttuneet Raamatun tekstien käännökset?

Kirjan aihetta Mäkipelto kertoo tutkineensa yliopistossa viisi vuotta: “Mutta en osaa kyllä sanoa, että miksi se alun perin alkoi sitten mua kiinnostamaan. Ehkä innostuin siitä, että teologisessa opiskeltiin ekoina vuosina muinaisia kieliä, joiden kautta löysinkin sitten tämän aiheen pariin.” Hän kertoo yllättyneensä, kun pääsi lukemaan Raamatun vanhimpia versioita ja huomasi niissä suuriakin eroja. “Ja siitä se sitten lähti. Halusin että ihmisetkin pääsee tän aiheen pariin, sillä näistä käännösten erilaisuuksista ei juuri puhuta.”

Tutkimustyön sekä tietovideoiden ja –kirjan lisäksi Mäkipelto on kerennyt työskentelemään myös psykologina ja uskonnonopettajana. Psykologin työn hän kokee olleen todella opettavaista, sillä työn kautta hän käsitti sen, miten moninainen ihmisyys on. Tämä työ olisi myös sellainen, johon hän palaisi, jos yhtäkkiä kirjojen ja videoiden kautta itseään ei pystyisi elättämään. Psykologina toimimisen lisäksi häneltä löytyy uskonnonopettajan pätevyydet, mutta tätä alaa hän kertoo harjoittaneensa vähän, lyhyiden, yksittäisten sijaisuuksien muodossa ennen kuin meni yliopistolle tutkijaksi.

Vielä tällainen keventävä kysymys: uskotko horoskooppeihin?

 Mäkipelto tarkentaa vielä kysymystä lisäkysymyksellä: Mitä uskomisella tarkoitetaan? Hän kuitenkin vastaa, ettei usko niiden kertovat mitään ihmisen luonteesta, mutta uskoo siihen, että ne voi olla toimivia ja hyvinvointia lisääviä. Hän ajattelee, että kun ihminen lukee erilaisia luonteenkuvauksia, tämä tulee samalla käsitelleeksi omaa itseään ja reflektoineeksi omia voimavaroja. “Uskon, että niistä on siis joillekin hyötyä, mutta mihinkään tähtiin kirjoitettuun luonteiden ohjailuun en usko.”

Mäkipelto lähettää vielä terveisiä Järvenpään lukiolaisille:

“Nauttikaa lukioajasta, jos vain mahdollista. Se on aikaa elämästä, jota muistelee myöhemmin ja jopa itse aattelen välillä, että oisko silloin asioita pitänyt tehdä vielä toisin. Mutta nyt kun ootte siinä hetkessä niin muistatte vaan nauttia.” Mäkipelto terveisensä kiteyttää. Hän muistuttaa myös siitä, ettei elämästä lukion jälkeen kannata ottaa liikaa painetta. “Jos kirjotukset ei mee niin kuin ois halunnut niin se ei ole minkään loppu, vaan kaiken alku.  Paljon mahdollisuuksia tulee vielä myöhemminkin!”

Mäkipelto piti esityksiä, joihin osallistuivat historian, uskonnon ja äidinkielen opetusryhmiä. Järki-toimituksesta osallistuttiin yhteen.

Esityksensä alussa Mäkipelto kysyy oppilailta, kuinka moni tietää hänet entuudestaan. Lähes kaikkien kädet nousevat. Seuraavaksi käsiä kuitenkin nousee vain muutama, kun kysymys on siitä, kuinka moni on lukenut Mäkipellon tuotantoa.

Mäkipelto esittelee itsensä ja kertoo omasta taipaleestaan lukiossa, yliopistossa ja sen jälkeen. Hän aloittaa paljastamalla, että on joskus ollut jopa kiusattu omasta nörtistä puolestaan. Oppimisen halu on aina ollut läsnä Mäkipellon elämässä, ja oli innostava voima lukiossa. Hän esittelee itsensä henkilönä, jota on aina kiehtonut tiede sekä ihmismieli, ja joka loisti humanistisissa aineissa, eli filosofiassa, psykologiassa ja uskonnossa. Lukiossa Mäkipelto kokeili erilaisia kursseja ja tutki omaa itseään ja kiinnostuksiaan. Lukiossa myös kariutui pois aiempi konservatiivinen maailmankuva, ja Mäkipelto kertookin, ettei ole enää yhtä ehdoton kuin ennen lukiota. Hän kokee, että tiedon tutkiminen avarsi maailmaa ja omia näkökulmia.

Yliopistoon Mäkipelto haki opiskelemaan teologiaa. Häntä kiinnosti Raamatun eri käännökset ja niiden eroavaisuudet, josta kirjoitti samanaikaisesti väitöskirjansa. Teologian tohtorin tutkinnon lisäksi Mäkipelto halusi opiskella psykologiaa. Ensimmäisen hakuyrityksen pettymyksen jälkeen alkoi hän opiskella tilastomatematiikkaa, ja lopulta pääsi opiskelemaan psykologiaa. Psykologiaa Mäkipelto on harjoittanut psykologina. Hän kokee, että psykologian taitaminen on merkittävä apu oppimisessa ja asioiden ymmärtämisessä.

Mäkipelto puhuu hetken yrittäjyydestä ja somesta alana. Youtuben hän kokee motivoivimpana työnä, jota on tehnyt vuosien varrella. Se on itsejohtavaa, vapaata sekä mielenkiintoista, ja antaa vapaudet tehdä joka päivä sellaista työtä, joka kiinnostaa ja innostaa. Kuitenkin kaikkeen liittyy toinen puoli, ja yrittäjät kantavat jatkuvaa huolta kanavansa suosiosta. Henkistä epävarmuutta luo myös internetissä saamat vihakommentit. Monologin lopuksi hän jakaa oman suosikkivideonsa, joka paljastui salaliittoteoreetikon Arto Laurilan kanssa tehdyksi videoksi. Videolla Mäkipelto keskustelee Laurilan kanssa salaliittoteoriasta, joka väittää Mäkipellon olevan osa Yhdysvaltain tiedustelupalvelua CIA:a. Video on jäänyt Mäkipellon mieleen mielenkiintoisimpana omana videonaan.

Mäkipelto kertoo seuraavaksi kirjastaan. Sensuroitu tutkii Raamatun syntyä ja sitä, millainen se on historiassa ollut ja kuinka tarina ja hahmot ovat muuttuneet. Raamattu on hänen mukaansa hyvin miesvaltainen, missä keskeisimmät hahmot ovat mieshallitsijoita. Tarinoissa on myös selkeä miehinen näkökulma. Mäkipelto perustelee tätä sillä, että Raamatun kirjoittamisen aikaan miehet olivat enimmäkseen osallisena yhteiskunnassa. Hän lisää, että nyky-yhteiskunnasta eroten Raamatun perusidea on patriarkaalinen. Tämä näkyy myös vähäisten naishahmojen poishäivyttämisessä. Hän kertoo, että Raamatussa on ollut yksittäisiä vahvoja naisia, jotka myöhemmin ovat poistettu kirjasta. Joskus on ollut jopa Jumalan vaimo, joka myöhemmin on vedetty pois.

Mäkipelto kannattaa vahvasti omia arvojaan. Luonnon ja tieteen asema sekä mielenterveys ovat tekijöitä, joiden takia hän myös sai idean hakea Järvenpään kuntavaaleihin. Hän lisää, että on politiikassa mukana lähinnä kokeilumielessä, eikä tiedä onko siitä uraksi tulevaisuudessa. Kaikelle hän kuitenkin on avoin.

Esityksen lopussa Mäkipelto jakoi vastauksia yleisökysymyksiin niin omasta musiikkimaustaan kuin mielipiteeseensä siitä, että ihmiset vastustavat tiedettä. Hän korostaa mielipiteiden muuttumista ja sitä, että tutkimisella on aina positiivinen vaikutus mieleen.

Kirjoittanut Kerttu Järvinen ja Iita Markkanen

Opiskelijakunnan hallituksen keväällä tauolle laittamat perjantaimusiikit saivat vihdoin jatkoa. Maanantaina 7.10.2024 opiskelijakunnan hallitus päätti kokeiluluontoisesti jatkaa musiikkien soittamista kovan kysynnän ja tilanteen rauhoittumisen ansiosta. Opkh linjasi, että mikäli epäasiallinen käytös jatkuu, jäävät musiikit uudelleen tauolle. Ensimmäinen perjantai oli kuitenkin mediavastaaville positiivinen yllätys!

Lukiollamme jo pitkään perinteenä olleet perjantaimusiikit saivat jälleen jatkoa. Perinteen jatkumista oltiin toivottu niin opiskelijakunnan hallituksen mediavastaavien kuin monen muunkin opiskelijan toimesta. Muun muassa lukion Jodel-kanavalla oli pitkin syksyä ilmaistu toive musiikkien jatkamisesta.

Opiskelijakunnan hallitus päättikin viimeisimmässä kokouksessaan 7.10.2024 kokeilla perinteen jatkamista. Mediavastaavat laativat opiskelijoille tiedotteen, jossa mainittiin musiikkien jatkuminen sillä ehdolla, että kiusaaminen ja liiallinen negatiivinen kommentointi ei enää jatku. Ja mikäli epäasiallinen käytös jatkuu, jäävät musiikit uudelleen tauolle. Perjantaimusiikkien on kuitenkin tarkoitus olla iloinen hyvänmielen tapahtuma. Niiden on myös koettu olevan tärkeä yhteishengen nostattaja.

Ei perjantai oo perjantai ilman perjantaimusiikkeja

Eräs opiskelija

Kritiikkiä ja palautetta saa tietenkin aina antaa, mutta se kannattaa tehdä rakentavasti vaikka sanomalla DJ:lle suoraan eikä Jodelissa huutelemalla. Toki Jodelissakin saa antaa palautetta, kunhan sitä antaa asialliseen sävyyn. Esimerkiksi nyt musiikkeja soittaessa vastailin erääseen asialliseen palautelankaan ja selvensin musiikkien valintaperiaatetta. Joudumme nimittäin mediavastaavien kesken karsimaan osan toiveista pois, mikäli niiden sanoitus koetaan liian törkeäksi tai ne ovat liian pitkiä soitettavaksi. Ehdottomasti kuitenkin kuuntelemme opiskelijoiden mielipiteitä ja kehitämme konseptia teidän näköiseksi!

Nyt musiikkien toteutusta päivitettiin hieman keväästä toiveissa vähentää musiikkikeskustelun keskittymistä Jodeliin. Perjantaimusiikeissa otettiinkin käyttöön jo aikanaan toiminnassa ollut Microsoft Forms -kyselylomake. Lomakkeen linkki ja qr-koodi heijastettiin musiikkien ajaksi areenan valkokankaalle kaikkien nähtäville.

Tänä perjantaina musiikit sujuivat pieniä teknisiä ongelmia lukuun ottamatta kaikin puolin rauhallisesti ilman negatiivista kommentointia. Mediavastaavat ovat tähän erittäin tyytyväisiä! Jotta kaikilla olisi jatkossakin kivaa, ja musiikit voisivat jatkua, muistetaan kaikki pitää yllä positiivista fiilistä niin kasvotusten kuin Jodelissakin :)

Mitä mieltä olit perjantaimusiikkien paluusta? Vastaa kommentoimalla tätä artikkelia!

Lukio-opinnot tähtäävät opintojen lopulla oleviin ylioppilaskirjoituksiin, ja muistan, kuinka opiskelijoita on peloteltu kirjoituksilla heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Moni stressaakin kirjoitustilaisuutta ja sen sääntöjä sekä edessä olevaa suurta opiskelumäärää. Kuitenkaan kirjoitukset eivät ole niin paha paikka kuin mitä annetaan ymmärtää.

Kävin tänä syksynä ensimmäistä kertaa kirjoittamassa, ja kyllä sitä itsellänikin hiukan kylmä hiki valui otsalla, kun valmistauduin elämäni ensimmäisiin ja niin jännittäviin ylioppilaskirjoituksiin. Näin kirjoitusten jälkeen voin kuitenkin sanoa stressin olleen täysin turhaa. Koetilaisuus on todellisuudessa rento ja päällimmäiset fiilikseni ovat myönteiset. Pidän etenkin ylioppilaskokeiden arviointitavasta.

Olemme kurssikokeissa tottuneet kilpailemaan ennaltamääriteltyjä täysiä pisteitä ja oikeita vastauksia vastaan. Eli parhaan arvosanan saa tietyllä määrällä pisteitä, riippumatta siitä, miten muut suoriutuivat kokeesta. Tämähän on aivan tylsää! Koen, että ylioppilaskirjoituksissa yksi osa on jännittää kokeiden jälkeen yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa tulevia Ylioppilastutkintolautakunnan laatimien hyvän vastauksen piirteiden julkistamista ja spekuloida niiden ja muiden kokeen tehneiden kokemusten perusteella laskeeko aineen x pisterajat vaiko ei. Etenkin lukiolaisille suunnattuja Jodel-kanavia seuratessa tämä ylioppilaskokeiden luoma miltei kisastudion kaltainen tunnelma välittyy hyvin voimakkaasti myös kotisohvalle.

Hyvän vastauksen piirteiden julkaisemisen jälkeen alkaa kokeen toinen osa eli alustavien pisteiden odottaminen. Moni opiskelija on tässä vaiheessa jo laskenut itselleen arvosanan ja odottaa opettajan arvioimaa tulosta, jonka jälkeen alkaa ylioppilaskokeen kolmas ja jännittävin vaihe eli ytl:n arviointi. Tätä vaihetta moni pitää tuskallisena parin kuukauden ajanjaksona. Opiskelijoita jännittää, nouseeko vai laskeeko arvosana alustavista arvioinneista vai pysyykö arvosana samana.

Arviointiprosessi on siis nerokas! Se pitää opiskelijat kiinnostuneena pitkän aikaa ja nostattaa keskustelua eri lukioiden opiskelijoiden välillä. On aina hienoa, kuinka jokin asia yhdistää niin monia nuoria. Ja vaikka itse gaussin käyrän onkin kritisoitu olevan epäreilu arviointitapa ja että se ei sovellu enää nykypäiväisen kaltaisiin ylioppilaskirjoituksiin, joissa opiskelijat saavat itse valita kirjoitettavat aineet, tuo se kuitenkin ylioppilaskokeiden arviointiin mielenkiintoista kilpailua. Enää emme kilpaile täysistä pisteistä, vaan kilpailemme muita opiskelijoita ja heidän koesuoritustaan vastaan.

Tällainen arviointi voi olla joko anteeksiantava tai hyvinkin raaka. Esimerkiksi reaaliaineissa arviointitapa on hyvinkin anteeksiantava, kun arvosanan L saamiseksi riittää usein, että opiskelija saa vain 3/4 kokeen pisteistä. Joskaan arvosanaa L ei saa kuin se paras 5 prosenttia keskimäärin. Mutta anteeksiantavien pisterajojen seurauksena myös muiden arvosanojen saaminen on helpompaa, eikä läpipääsyynkään tarvita kuin joitain pisteitä sieltä sun täältä. Sen sijaan esimerkiksi kielissä ja etenkin englannissa kilpailu on tiukkaa ja ero arvosanojen välillä on pientä. Yksikin virhe kokeessa voi kostautua ja joutuu tyytymään alempaan arvosanaan. Ja läpipääsyyn vaaditaan monesti yli sata pistettä.

Toki tällainen kilpailu voi olla myös stressaavaa ja aiheuttaa pettymyksiä, kun arvosana ei vastaakaan omaa kokemusta oppiaineen osaamistasosta. Etenkin englannissa tämä on hyvin yleistä ja englanti onkin tilastojen valossa äidinkielen rinnalla kaikista eniten korotettu oppiaine.

Kaiken kaikkiaan ylioppilaskirjoitukset olivat positiivinen kokemus, eikä niitä kannata turhaan pelätä. Vaikka koetilaisuus saattaa tuntua viralliselta ja arviointi tiukalta, ovat kirjoitukset kuitenkin osa lukio-opintoja ja ne kaikkien täytyy suorittaa valmistuakseen. Jokainen varmasti selviää kokeista, myös sinä!

Artikkelikuvaan käytetty tekoälyä

Syksyn ylioppilaskirjoitukset starttasivat maanantaina 16.9. äidinkielen lukutaidon merkeissä. Monelle kirjoitukset ovat lukiouran jännittävintä ja kuormituksellisinta aikaa, josta erityisesti mediassa esille nostetaan yksittäisten opiskelijoiden huipputulokset. Suorituskeskeinen uutisointi kuitenkin unohtaa usein opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat kokeisiin sekä sen, että kirjoitukset eivät lopulta määrittele ylioppilaiksi valmistuvien elämän suuntaa. Tämän vuoksi päätin lähteä tarkastelemaan kirjoituksia hieman inhimillisemmästä näkökulmasta: minkälaisilla eväillä kokelaat lähtevät kohtaamaan YTL:n luomia haasteita. Haastattelin keskiviikkona seitsemää reaaliaineen kokeeseen matkalla ollutta opiskelijaa, jotka kertoivat kirjoitussaliin mukaan pakatuista eväistään. Viikkoa myöhemmin tavoitin vielä koulun biologian ja maantieteen opettaja Emma Lagerin, joka kertoi omasta näkökulmastaan, mitä eväitä yo-kirjoituksissa kannattaa suosia.

Anna, kirjoittaa kemian

Anni, kirjoittaa yhteiskuntaopin

Vaikka Anni oli edellisenä keväänä kirjoittanut espanijan, hän kertoo, että eväiden valinta oli ollut siitä huolimatta hankalaa. “Mulla ei ollut edes mitään muistikuvia mitä viime keväänä mulla olis ollut mukana”, Anni naurahtaa ja jatkaa, että osa eväistä oli kuitenkin sellaisia, joita tiesi haluavansa mukaan.

Annilla mukana on energiajuomaa, vettä, smoothie, eväsleivät sekä pensasmustikoita ja vadelmia. Näiden lisäksi mukaan mahtuu karkkeja ja paistopisteen pizzoja.

Annillakaan ei ole eväiden syöntiin ennestään suunniteltua taktiikkaa. Hän pohtii, oliko eväitä mukana kuitenkin hieman liikaa ja ehtiikö ne kaikki syömään ennen kokeen loppumista.

Tomas, kirjoittaa maantiedon

Tomas kertoo kirjoitusten olevan hänelle jo tuttua hommaa, sillä näiden kirjoitusten jälkeen hänen tulisi valmistua. Hänelle eväiden valinta oli ollut helppoa, mutta aamulla hän oli vielä hakenut mukaan alkoholittoman oluen, kun oli kuullut, että sellaisen saa ottaa mukaan.

Oluen lisäksi Tomaksella on mukana kahvia, energiajuoma, appelsiinimehua, kanawrapit, kolmoleipä, pähkinöitä, Tuc-keksejä, Snickers-patukka sekä karkkia.

Tomas pohtii, että nälän yllättäessä hän aikoo syödä kaikista ruokaisimmat eväät, mutta muuten koko kokeen napostella karkkeja ja pähkinöitä. Hän miettii myös kahvin ja energiajuoman kohtaloa, eli missä välissä ne olisi hyvä juoda, jottei kirjoitukset menisi ihan kofeiinipärinöissä.

Siiri, kirjoittaa uskonnon

Mariam ja Ella, kirjoittavat uskonnon

Mariam ja Ella ovat kirjoittaneet jo aiemmin, joten eväsretkeily kirjoitussalissa on tuttua. Kumpikin kertoo, että eväiden valitseminen oli ollut suhteellisen helppoa.

Juomana molemmilla on jääteetä, Ellalta löytyy sen lisäksi pikkupizzoja, omenaa, Tuc-keksejä, suklaata sekä suklaakakkua, jota oli saanut yllättäen vielä kaverilta aamulla. Mariamilla muoviastioista löytyy vesimeloonia, mangoa, mansikoita sekä eväsleipiä, jotka olivat hänellä ensimmäistä kertaa testissä. Näiden lisäksi mukana on myös irtokarkkeja, suklaata ja smoothie.

Mariam toteaa, ettei hänellä ole oikeastaan aikaa pitää kirjoitussalissa erillistä lounastaukoa, vaan eväitä syödään samaan aikaan kun tehtäviä tehdään. Ella komppaa häntä ja samalla tuumaa, että on hyvä, että eväät ovat tässä tapauksessa yksittäisiä, helposti syötäviä.

Kirjoituseväiden joukkoon Mariam olisi halunnut saada vielä muutaman tietyn irtokarkin. “Aamulla kaupassa tuli kuitenkin kiire ja irttaripussit oli loppu, enkä uskaltanut sitten ottaa niitä sellaiseen hämärään irtosnack-pussiin.”

Julia, kirjoittaa kemian

Emma Lager, korjaa biologian ja maantieteen yo-kokeita

Koulun biologian ja maantieteen opettaja Emma Lager kertoo, kuinka tarkastelee yo-kirjoitusten eväitä opettamansa aineen biologian kautta. Hänen mielestään hyviin yo-eväisiin kuuluu monipuolisuus, terveellisyys unohtamatta kuitenkaan omia mieliherkkuja. “Jos tykkäät ruisleivistä, tee ruisleivät, jos taas grahamleivästä, tee grahamleivät… Suolaisten lisäksi mukaan kannattaa ottaa hedelmiä sekä sitten herkkuja”, Emma neuvoo. Energiajuomien vastustajana tunnettu Emma myös “antaa luvan” kirjoitussaliin vietäviin energiajuomiin, kunhan mukana on myös muuta juotavaa, ennenkaikkea vettä.

Emman mukaan opiskelijoiden yo-eväät ovat pysyneet aikalailla samoina kuin hänen aloittaessaan opettajana Järvenpään lukiossa. Koulun osallistumien kirjoituseväiden tarjontaan on kuitenkin muuttunut vuosien varrella: “Silloin kun aloitin täällä opettamisen, niin meillä oli välipalatarjoilu. Puolenpäivän aikaan me valvovat opettajat tuotiin kirjoitusaliin kärryillä kahvia ja teetä ja mukana oli sämpylöitä tai pasteijoita. Tää järjestely oli kauheen kiva, mutta se sitten lopetettiin jossain kohtaa, varmaan hygieeniasyistä tai oppilasmäärien kasvettua.”

Emma muistelee haastattelun loppussa, että hänellä oli omissa kirjoituksissaan ainakin mukana hänen äitinsä itse tuorepuristamaa appelsiinimehua. Opiskelijoiden yo-kokeita tarkistaessa hänellä ei ole eväitä mukana, mutta kertoo huolehtivansa verensokerin hyvästä tasosta säännöllisillä ruokatauoilla, joihin kannustaa myös opsikelijoita kirjoitussalissa.

Syyslukukauden alettua opiskelijat huomasivat ettei kurssitarjottimessa enää näkynytkään entiseen tapaan opettajien nimiä. Tämä sai monet stressaamaan kurssien valintaa. Myös opiskelijakunnan hallitus reagoi tilanteeseen ja ajatteli nimien poistamisen olleen tarkoituksellista, jonka seurauksena opkh julkaisi verkkosivuillaan kannanoton. Kuitenkin pian kannanoton julkaisemisen jälkeen selvisi, että opttajien poissaolo kurssitarjottimesta johtuikin koulun johdon silkasta erehdyksestä.

Koulun johto on jo pitkän aikaa puhunut, kuinka joidenkin opettajien kursseille ei ilmoittaudu tarpeeksi opiskelijoita ja kurssien osallistujia joudutaan manuaalisesti tasaamaan. Opiskelijakunta ja sen hallitus puolestaan ovat pitkään puolustelleet opettajien nimien säilyttämistä kurssitarjottimessa. Syksyllä opettajien puututtua kurssitarjottimesta opiskelijakunnan hallitus koki koulun johdon tehneen opiskelijoille epäedullisen päätöksen ja päätti alkaa toimiin tietämättään, että kyseessä oli erehdys. Tässä vaiheessa edes koulun johdossa ei oltu tietoisia virheestä. Kuitenkin hyvin pian kannanoton julkaisemisen jälkeen opettajat ilmestyvät takaisin kurssitarjottimeen ja ilmeni, että Wilmasta oli yksinkertaisesti unohdettu painaa opettajat näkyville kurssitarjottimeen. Vaikka kyseessä olikin inhimillinen erehdys, on opettajien näkyvyyttä kurssitarjottimessa hyvä pohtia.

Onko opettajien näkyminen ongelma?

On totta, että osat opettajista ja heidän kurssinsa ovat suositumpia kuin toiset, ja että esimerkiksi uusille opiskelijoille, joilla ei ole vielä kokemusta lukiosta, mainostetaan etenkin lukion Jodel-kanavalla suosittujen opettajien kursseja. Tämä saa yhä enemmän opiskelijoita ilmoittautumaan tiettyjen opettajien kursseille. Ilmiössä on havaittavissa selkeitä ristiriitoja sekä ongelmia. Niitä ei tulisi kuitenkaan korjata ottamalla opiskelijoilta pois, vaan sen sijaan koulun johdon tulisi tehdä kaikille edullisia päätöksiä ja mahdollisia kompromisseja sekä neuvotella opiskelijakunnan kanssa mahdollisista toimista. Koulun tehtävä on tarjota laadukasta opetusta nuorille.

Siksi onkin erittäin tärkeää, että opiskelijoilla on vapaus valita. Mikäli opiskelija kokee oppivansa jonkun opettajan kurssilla paremmin, on hyvä antaa opiskelijalle mahdollisuus käydä lisää kyseisen opettajan kursseja. Näin opiskelija oppii todennäköisesti paremmin ja opinnot ovat hänelle mieluisampia. Järvenpään lukiota on pitkään mainostettu monien mahdollisuuksien lukiona ja tätä imagoa olisi hyvä varjella kaikin keinoin.

Kuitenkaan huolta kurssien jäämisestä vajaiksi ja joidenkin kurssien pursuamisesta ei tule sivuuttaa. Moni opettaja onkin toivonut ettei heitä kohtaan pidettäisi niin suurta henkilökulttia ja kehottaneet opiskelijoita menemään muidenkin opettajien kursseille. Ideaalitilanteessa jokainen opiskelija pystyisi tekemään itse valinnan opettajista. Tietenkin saa antaa opettajasuosituksia, mutta tiettyjen opettajien nostaminen suositumpaan asemaan kuin muut on ehdottomasti epäkäytännöllistä ja työllistää kyseistä opettajaa sekä opinto-ohjaajia.

Kukaan ei voi kieltää opiskelijoilta mielipiteitä, eikä sen tulekaan olla tavoitteena. Käsillä oleva ongelma onkin monipuolinen ja mitään yksittäistä parasta ratkaisua asiaan tuskin löytyy. Siitä olen kuitenkin varma, että paras ratkaisu ei ole ottaa opiskelijoilta pois vapautta valita.

Artikkelikuva luotu tekoälyn avulla

Keskiviikkona 28.8.2024 järjestimme lukiolla kaveriluokkatilaisuuden, jota Arttu Lager tuli pitämään toisella tunnilla kanssani. Tilaisuuden oli tarkoitus mahdollistaa uusien kaverisuhteiden syntyminen rennoissa tunnelmissa.

Ajatus tämänlaiseen mahdollisuuteen syntyi, kun suunnittelimme torstaille teemapäivää. Teemana oli match-päivä, jonka tarkoituksena oli pukeutua yhteensopiviin vaatteisiin kaverin tai kaveriporukan kanssa. Jodelissa heräsi huoli siitä, miten yksinäiset opiskelijat voisivat osallistua teemapäivään. Yhtenä toimintavastaavista tartuin tilaisuuteen – ehdotin kaveriluokkatoiminnan järjestämistä 28.8.2024 klo 11-14.20. Vapaita luokkahuoneita löytyi toiminnan toteuttamiselle.

Tunneilla oli rento meno, mukaan sai liittyä milloin halusi ja niin pitkäksi aikaa kuin halusi. Voisin sanoa tapahtuman onnistuneen, vaikkei kuitenkaan täysin alkuperäisen tavoitteen näkökulmasta. Toimintaan osallistui pajan aikana yli kymmenen ihmistä. Lähes kaikki heistä olivat samalla luokalla, joten uusien yhteyksien saaminen ei laajemmin toteutunut. Osallistujat pitivät heille annetusta mahdollisuudesta viettää aikaa yhdessä. He kuitenkin toivoivat, että paikalla olisi ollut mieluusti enemmän ihmisiä muiltakin luokilta.

Toiminnan ajankohta oli ehkä hieman ongelmallinen, sikäli useimmilla on koulua kyseisenä kellonaikana. Osallistujien opettajat kuitenkin olivat antaneet opiskelijoille luvan osallistua toimintaan tunnin aikana. Toiminnan järjestäminen koulupäivän ulkopuolella on hieman hankalahkoa monen tekijän vuoksi. Kuka, milloin, missä, mitä? Osallistujat kuitenkin toivoivat lisää tapahtumia, joissa olisi mahdollista ryhmäytyä enemmän ainakin omien luokkalaisten kanssa, mieluusti kuitenkin myös muiden luokkien opiskelijoiden kanssa.

Päivä oli itselleni onnistunut ja vaikuttava. Esille nousi taas nuorten yhteenkuuluvuuden tarve. Nuoret haluavat tulla kuulluksi, osaksi ryhmää ja sosiaalista ympäristöä. Miten koulussa tai kouluajan ulkopuolella voitaisiin järjestää toimintaa, jossa nuoret pääsisivät toteuttamaan tätä tarvetta? Vastausta tai ehdotuksia tähän emme vielä osallistujien aivoriihessä keksineet.

Kirjoitus ja kuvitus: Sanni Veijalainen

Uusi lukuvuosi alkoi Järvenpään lukiolla keskiviikkona 7. elokuuta ja aamu valkeni rehtorin puheeseen. Joskin innokkaimmat abit olivat olleet koululla jo 6. elokuuta illasta alkaen ja telttailleet koulun pihalla. Kuitenkin virallinen lukuvuoden aloitus tapahtui keskiviikkona, kun useat sadat vanhat ja uudet opiskelijat valtasivat koulun tilan. Ensimmäinen päivä oli lyhyt ja koostui rehtorin sekä opettajan Emma Lagerin puheista sekä käytännön infosta opiskelijoille. Jutun lopussa on vielä toimittajan itse koostama lista vinkeistä uusille opiskelijoille.

Lukuvuoden ensimmäisenä päivänä monia ykkösiä varmasti jännitti, miten heidät otetaan vastaan ja osa olikin jo Jodelissa ollut huolissaan saamastaan vastaanotosta. Rehtori otti kantaa sosiaalisen median alustojen keskusteluun lukuvuoden aloituspuheessaan ja totesi, että koulun Jodel-kanava on mahdollista poistaa, mikäli epäasiallinen käyttäytyminen siellä jatkuu. Rehtori kehottaakin kaikkia opiskelijoita kunnioittamaan toisiaan ja ottamaan toiset avosylin vastaan. Myös opettaja Emma Lager esitti areenalla toiveensa, ettei ketään kiusattaisi.

Kävin kesällä Elastisen keikalla ja siellä solmitaan aina aluksi sopimus, ettei kukaan kiusaa ketään, joten voisimmeko nytkin sopia tässä yhdessä, että tänä vuonna ei kiusattaisi ketään?

Emma Lager, 7.8. lukion areenalla

Tämän jälkeen opiskelijat jatkoivat ryhmänohjaajaluokkiin, joissa he saivat ajankohtaista infoa lukio-opinnoista. Ykköset tutustuivat toisiinsa ja kiersivät koulua tuutoreiden johdolla. Toisen ja kolmannen vuosikurssin opiskelijoiden päivä oli enemmän ryhmänohjaajakeskeinen ja esimerkiksi kolmannen vuosikurssin opiskelijoille puhuttiin jo yo-kirjotuksista sekä lukiosta valmistumisesta.

Noin tunnin kestäneen ryhmänohjaajatuokion jälkeen opiskelijat pääsivät nauttimaan keittiön herkuista. Tarjolla ensimmäisenä päivänä oli nakkikeittoa ja leipää. Ruuan jälkeen koulupäivä olikin jo ohi ja opiskelijat pääsivät lähtemään kotiin.

Lukio-opintojen ABC – näin painat päähäsi valkolakin hymyssä suin

Lukio-opinnot voivat tuntua aluksi raskailta ja ylioppilaskirjoitukset saattavat pelottaa, mutta ei hätää! Jokainen varmasti selviää lukiosta kunniakkaasti ja pääsee vielä painamaan päähänsä valkolakin. Omaa lukiokokemustaan voi tehdä mielekkäämmäksi näillä muutamalla vinkillä:

• Ole sosiaalinen – Kaverit ovat tärkeä osa hyvinvointia ja jaksamista, ja sen takia kannattaakin verkostoitua heti aluksi. Yhdessä kaikki on kivempaa vai miten se menikään :) Kaikille varmasti löytyy kavereita ja se oma porukka, joten on turha pelätä yksinjäämistä! Rohkeasti vaan kannattaa mennä puhumaan ihmisille ja siitä se lähtee!
• Kuuntele opettajia – Opettajat eivät ole lukiossa ärsyttääkseen, vaan heitä kannattaa oikeasti kuunnella. Näin vähennät myös työtä kokeisiin lukiessa!
• Ole aktiivinen – Opiskelijoille on tarjolla monenlaista tavallisten kurssien ulkopuolella olevaa toimintaa ja sellaiseen kannattaa ehdottomasti mennä mukaan! Tavalliset kurssit voivat käydä tylsiksi, joten välillä on kiva tehdä jotain vaihtelevaa, kuten vaikka kirjoittaa koulun lehteen :) Myös opiskelijakunnan hallitukseen kannattaa hakeutua, mikäli tuntuu, että haluaa päästä vaikuttamaan opiskelijoiden asioihin. Kannattaa kuitenkin huomioida, ettei omia opintojaan voi tällaisen toiminnan takia missään tapauksessa laiminlyödä. Pakolliset kurssit ja tehtävät on suoritettava joka tapauksessa!
• Muista levätä – Lepo on tärkeää ja ihminen tarvitsee tietyn määrän lepoa päivässä. Siispä älä kuluta itseäsi puhki koulutehtävillä, vaan muista ottaa myös vapaa-aikaa. Välillä on myös täysin okei kysyä lisäaikaa tehtävien suorittamiseen tai vaihtoehtoisesti jopa pidentää lukio-opintoja, mikäli tuntuu, ettei kolmen vuoden tahti sovi itselle. Todella moni pidentää opintojaan eikä siinä ole mitään väärää!
• Ota toiset huomioon – Kaikilla on kivempaa, kun koulun ilmapiiri on mukava ja toisia tukeva. Tähän otti kantaa rehtorin lisäksi myös Ville Sikström kolumnissaan. Siispä sen sijaan, että olisit ilkeä toisille, voit kysyä ihmisiltä, miten heillä menee ja tarjoutua auttamaan! Monesti pieni kiltti teko muistetaan pitkään :)

Järjen toimitus toivottaa kaikki uudet ja vanhatkin opiskelijat sekä opettajat ja muun henkilökunnan tervetulleiksi Järvenpään lukioon!

Kun kiinnitin vesipisteen luokse lappua, mietin, että joudunko oikeasti tekemään näin. Lapussa kehotettiin – hitusen aggressiivisemmin– jokaista korjaamaan omat lasit pois vesipisteeltä, johon ne eivät kuulu. Asia on ihmetyttänyt monia: miten 17–20-vuotiaat eivät osaa korjata omia jälkiään pois? Ajattelinkin, että näin lukukauden alkuun olisi hyvä muistuttaa meitä kaikkia yhteisistä asioista, jotta kaikilla olisi mukavaa Järvenpään lukiossa.  

Pidetään yhdessä koulusta huolta. Olemme yksi Suomen suurimmista lukioista; kouluumme pakkautuu päivittäin jopa lähes tuhat opiskelijaa. Puhtaassa opiskeluympäristössä viihtyy paremmin ja opiskelu on tehokkaampaa. On siis tärkeää, että kaikki kunnioittavat koulua ja muita ihmisiä siivoamalla omat tölkit ja jätökset. Ei uskoisi, että tästä täytyy erikseen sanoa, mutta valitettavan usein joltain jää energiajuomat ja paistopisteen pussit pöydälle – myös ne lasit täytyy viedä omalle paikalleen vesipisteen sijaan. 

Kunnioitetaan muita ja keskustellaan avoimesti. Sosiaalinen media, julkinen keskustelu ja polarisoituminen ovat kärjistäneet tapaa puhua sekä kohdata muita ihmisiä. Tämä on myös vaikuttanut kouluympäristöön ja –ilmapiiriin. Jodelissa haukkuminen, tappouhkaukset ja kiusaaminen eivät kuulu kouluun eivätkä muuallekaan. Kiusaamista tai syrjintää ei tule sietää. Ollaan ihmisiksi. Myös somessa. Kohdataan muut ihmisinä ja luodaan koulusta kaikille paikka, johon voi tulla hyvällä mielellä tietäen, että on turvallista olla.  

Politiikka ei kuulu koulun tapahtumiin. Olen iloinen kuullessani käytävällä tervettä puhetta politiikasta: puhetta, jossa perustellaan kantoja ja puidaan asioita läpi eri näkökulmista. Toivoisin jopa yhteiskunnallisen keskustelun lisääntyvän. On kuitenkin hetkiä, jolloin politiikasta puhuminen ei ole mielekästä. Näitä ovat esimerkiksi yhteiset tapahtumat, joissa on tarkoitus irtautua arjesta ja pitää yhdessä hauskaa. Olisi suotavaa, ettei kukaan möläyttelisi näissä poliittisia iskulauseita tai äänestyspreferenssejään. 

Koulu on paikka oppia ja sitä pitäisi kunnioittaa. Koululla on toki muitakin merkityksiä, mutta opiskelu ja oppiminen ovat tärkeässä roolissa. Monella on vaikeaa keskittyä, jos tunnilla on häiriötekijöitä ja oppiminen onkin paljon helpompaa, kun sille annetaan tilaa. Kunnioitetaan siis muita ja itseämme antamalla opiskelurauha oppitunneilla. On helppoa miettiä asiaa näin: jos olisit suosikki artistisi keikalla, haluaisitko jonkun puhumaan korvasi juureen? 

Sama pätee myös koulun yhteisissä tapahtumissa. Ihmiset raatavat kuin viimeistä päivää useita kymmeniä tunteja tapahtumien eteen. Kaiken työn jälkeen meillä on upeita esityksiä ja todella ammattimaisia tapahtumia. Kun useat kymmenet ihmiset ovat nähneet suuren vaivan tapahtumien eteen, tulisi tätä kunnioittaa. Esitysten aikana pitäisi olla hiljaa tekemättä mitään muuta. Tämä on kunnioittavaa paitsi esiintyjiä ja järjestäjiä kohtaan, myös muita katsojia kohtaan. Annetaan siis kaikkien nauttia kauniista työn hedelmistä. 

Haluan vielä lopuksi toivottaa kaikille tsemppiä lukuvuoden alkuun! Uudet ykköset: opitte varmasti uuteen arkeenne Järvenpään lukiossa. Älkää epäröikö kysyä asioita ja tutustukaan uusiin ihmisiin! Älkää epäröikö myöskään kääntyä tuutoreiden tai opiskelijakunnan hallituksen puoleen, jos kaipaatte jossain apua. Kirjoittajat: mennään voittamaan YTL! 

Ville Sikström, opkh-vanhus 

Artikkelikuva: Sami Ollinmäki

Juttua muokattu 7.8. klo 15.33, lisätty tieto artikkelikuvan ottajasta

Ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoiden päätettyä lukuvuotensa perjantaina 31. päivä jäi jäljelle vielä valmistuvat abit eli tulevat ylioppilaat. Heidän päivänsä koitti, kun koululla vietettiin 1.6. perinteistä ylioppilasjuhlaa. Juhla kokosi jälleen koulun areenan ja lehterit täyteen katsojia. Myös Järki oli paikalla seuraamassa juhlaa.

Ylioppilasjuhla on perinteikäs juhla, jota vietetään lukioilla ympäri Suomen niin keväisin kuin syksyisinkin. Se juontaa juurensa jopa yli 200 vuoden taakse 1800-luvulle. Juhlassa ylioppilaskirjoituksista selvinneet lukio-opiskelijat lakitetaan ja heistä tulee virallisesti ylioppilaita. Tänä keväänä valmistuu valtakunnallisesti noin 24 800 uutta ylioppilasta ja Järvenpään lukiosta päivälinja ja aikuislinja mukaan lukien yhteensä 235 ylioppilasta. Vuosittain lukioista valmistuu maan laajuisesti noin 30 000 ylioppilasta ja Järvenpään lukiosta noin 300 ylioppilasta.

Ylioppilasjuhlaa järvenpääläiseen tapaan

Järvenpäässä juhlapäivän helteinen sää ja auringonpaiste lämmittivät koulua, ja tuvan ollessa täynnä kylmä kenellekään ei varmasti päässyt tulemaan! Ennen juhlan virallista alkua rehtori muistutti vielä juhlaväkeä juhlan etiketistä sekä kertoi käytännön ohjeita, kuten vesipisteiden sijainnin.

Juhla alkoi valmistuvan opiskelijan Juuso Heikkilän upealla pianoesityksellä, jonka jälkeen lavalle astui pitämään puhetta ja avaussanoja aikuislinjan tuleva ylioppilas Tero Kaartinen. Hän puhui koulutuksen kehityksestä Suomessa sekä henkilökohtaisesta polustansa opinnoissa. Puheen jälkeen juhlaväki pääsi jälleen nauttimaan musiikkiesityksestä. Toisen vuosikurssin musiiki- ja tanssilinjan opiskelijat esittivät lavalla Pehmoainon kappaleen Valssi. Viimeisenä ennen rehtorin puhetta ja todistusten jakoa kuulimme riemuylioppilaiden tervehdyksen. Lavalle astuivat Abban musiikin saattelemana ylioppilaat Leena Frestadius-Huotari, Terttu Heikkinen ja Hannele Raejärvi. Kolmikko toi lavalle tuulahduksen nostalgiaa kertoessaan lukio-opinnoista puolen vuosisadan takaa. Riemuylioppilaat kuitenkin tsemppasivat ja kannustivat tulevia ylioppilaita elämässä ja onnittelivat heitä.

Rehtorin tervehdys

Juhlan alkuosan jälkeen rehtori Marja-Liisa Lehtiniemi piti puheen juhlaväelle sekä tuleville ylioppilaille. Hän nosti esille tärkeintä pointteja lukio-opinnoista. Rehtori mainitsi syksyisin valmistuvien eli kolmeen ja puoleen vuoteen lukion käyvien lisääntyneen määrän sekä kertoi huolensa tekoälyn ja internetin käyttämisestä vastausten kopioimiseen lukion tehtäviä varten. Rehtori kuitenkin lisäsi ettei tekoälyä saa jättää huomiotta, sillä tuoreen tutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisjohtajista palkkaa mieluummin työtehtäviin tekoälyn käytön osaavia henkilöitä.

Nykyisestä lukiokoulutuksesta rehtori nosti esille 18 ikävuoteen päättyvän oppivelvollisuuden sekä maksulliset oppimateriaalit 20 ikävuoteen asti. Rehtori kuitenkin totesi maksuttomien oppimateriaalien olevan veitsenterällä nykyisen hallituksen huhtikuussa esittämän linjauksen perusteella. Maksuttomia oppimateriaaleja koskevasta uudistuksesta Järki uutisoi jo aiemmin koululla järjestetyn ulosmarssin yhteydessä.

Myös opiskelijoiden hyvinvointi oli puheessa keskeisessä roolissa. Rehtori nostikin esille areenalla järjestettävien tapahtumien tärkeyden ja vaikutuksen lukiomme ilmapiiriin. Valtakunnallisessa ulkoisessa lukiokoulutusta mittaavassa arvioinnissa Järvenpään lukion taso oli korkea ja oppilaitoksen teettämien kyselyiden perusteella opiskelijat viihtyvät hyvin lukiossa. Henkilökunnan keskuudessa on myös huomattu kuinka osa opiskelijoista jää koululle jopa oppituntien jälkeen viettämään aikaa. On kuulemma ihmetelty, miksi koululla on perjantaisin pakko kuuluttaa opiskelijoille, että nyt on aika lähteä pois. “Ei meidän aikanamme nyt ainakaan perjantaisin koululle jääty”, rehtori totesi huvittuneena.

Puheen jälkeen rehtori jakoi tuleville ylioppilaille todistukset sekä stipendit ansioituneille ylioppilaille. Etenkin eri oppiaineissa hyvin suoriutuneiden stipendejä jaettiin paljon.

Ennen todistusten ja stipendien jakoa areenalla kävi kuitenkin pienimuotoinen välikohtaus, sillä puhujanpönttö meinasi kaatua. Yleisössä ehdittiin jo kauhistua, mutta kiitos rehtorin nopeiden refleksien, puhujanpönttö saatiin pidettyä pystyssä.

Onnea ylioppilaat!

Todistusten ja stipendien jako oli juhlan pisin yksittäinen osuus, mutta sen loppumista kannatti odottaa! Osuuden jälkeen koitti nimittäin jokaisen valmistuvan opiskelijan paljon odottama hetki; ylioppilaiksi julistaminen! Rehtori julisti heidät ylioppilaiksi lauantaina 1. kesäkuuta 2024 kello 11.55. Ylioppilaiksi julistamisen jälkeen rehtori piti vielä lyhyen puheen onnitellen ylioppilaita itsensä sekä koko koulun henkilökunnan puolesta. Virallisuuksien jälkeen juhlaväkeä oli hyvä jälleen vähän piristää musiikkiesityksellä. Koko juhlaväki nousi seisomaan, kun lukion areenalla kajahti yhteislaulu Gaudeamus igitur.

Tässä vaiheessa juhla oli ajallisesti jo lähestymässä loppuaan eikä jäljellä ollut enää kuin muutama musiikkiesitys, runoesityksiä sekä ylioppilaan puhe. Ennen ylioppilaan puhetta juhlaväki kuuli ylioppilas Noémi Smatin pianoesityksen. Hän esitti ABBA:n kappaleen Slipping Through My Fingers.

Tämän jälkeen lavalle astui ylioppilas Ilmari Virman kertomaan tunnelmia valmistumisesta sekä kiittämään kanssavalmistuvia. Virman nosti humoristisesti esille monia Järvenpään lukiota ja kansallista lukiokoulutusta koskevia kokemuksia ja stereotypioita, kuten esimerkiksi omien nimikirjainten bongaamisen jäkecrush-kanavalta tai pitkässä matematiikassa derivoinnin haasteet. Hän mainitsi myös opiskelijoiden huolen maksuttoman toisen asteen kohtalosta. Eräs hyvin tärkeä pointti, jonka Virman nosti esille, oli jokaisen ylioppilaan henkilökohtainen saavutus. Hän totesi kuinka median hehkutuksesta huolimatta läheskään kaikilla ylioppilailla taikka yliopistoon päässeillä ei komeile todistuksessaan 7 laudaturia, mutta heillä on silti yhtä hyvät mahdollisuudet suoriutua hyvin elämässä.

Virmanin puheen jälkeen lavalle astuivat runoesitystä pitämään Emilia Arenius, Juuso Heikkilä sekä Minsku Paalasmaa. Tämän jälkeen toisen vuosikurssin musiikkilinjan opiskelijat sekä ylioppilas Paula Nummila esittivät juhlaväelle Nummilan itse säveltämän ja sanoittaman kappaleen Kaikki Muuttuu. Juhlan kruunasi vielä perinteikkäästi koko juhlaväen yhteislaulu Suvivirsi sekä video kolmesta ylioppilaasta vierailemassa sankarihaudoilla.

Juhla oli paikalla olevalle toimituksen jäsenille ensimmäinen laatuaan ja oikein onnistunut sellainen! Työskentelimme juhlan ajan lukion av-tiimin tilan vieressä ja ainakin av-tiimin vastuuopettaja Petra Koivu vaikutti tyytyväiseltä juhlaan. Hän kiitteli suuresti kaikkia juhlan tekemiseen osallistuneita.

Nyt kuitenkin myös toimitus jää kesätauolle. Vielä kerran onnea tuoreille ylioppilaille ja tsemppiä uusille poluille sekä hyvää ja rentouttavaa kesää myös muulle koululle ja koulun henkilökunnalle koko toimituksen puolesta!

Kirjoittanut: Eemil Pietilä

Kuvat: Iita Markkanen

Juttua korjattu 1.6. klo 22.27, korjattu pieniä kirjoitusvirheitä.

Lukiomme Jodel-kanavalla keväällä 2024 päätään nostanut kritiikki opiskelijakunnan hallituksen järjestämistä perjantaimuusiikeista eskaloitui tiistaina 21.5.2024 jopa musiikkeja soittavien mediavastaavien henkilökohtaiseksi solvaamiseksi sekä muuksi törkeäksi kiusaamiseksi ja haukkumiseksi. Tästä syystä opiskelijakunnan hallitus päätti kokouksessaan 24.5.2024 lopettaa perjantaimusiikit toistaiseksi.

Lukiomme opiskelijakunnan hallituksella on ollut jo useamman vuoden perinteenä soittaa joka perjantai ruokavälituntisin kello 11-13.05 välillä musiikkia koulun areenalla. Perjantaimusiikit ovat alunperin tarkoitettu yhteisöllisyyttä nostattavaksi tapahtumaksi parantamaan koulun ilmapiiriä. Opiskelijakunnan hallitus on pitkään pyytänyt biisitoiveita muun muassa lukion Jodel-kanavalla sekä aika ajoin myös erillisellä Forms-kyselyllä. Musiikit ovat pääosin sujuneet menneinä vuosina ilman häiriöitä.

Mutta mikä on opiskelijoiden mielipide perinteestä?

Perinne on jo pitkään otettu vastaan pääosin avosylein. Haastattelimme vapaamuotoisesti kahta koulumme abia, Nelliä ja Mayaa, perjantaimusiikin toimivuudesta sekä perinteen vaikutuksesta heidän kouluarkeensa. Haastateltavien mielipiteitä ei kuitenkaan voi yleistää jokaisen Järvenpään lukion opiskelijan mielipiteiksi.

Mitä mieltä olette olleet näistä perjantaimusiikeista?

“Mun mielestä ne on ollut todella olennainen osa koulua”, Maya toteaa. Nelli lisää musiikin piristäneen perjantaipäiviä huomattavasti. Maya antaa esimerkin tilanteesta, jolloin DJ on soittanut kappaleen “Kuumaa huumaa” jonka aikana opiskelijat ovat alkaneet tanssia wanhoja varten opittua koreografiaa. “Aina ku kävelee sinne ruokalaa tekee itekki jonku pikku dancy-dancyn!” Keskustelussa tulee ilmi ruokalassa kohdattu vallitseva lämminhenkinen tunnelma: “(opiskelijoiden) naamat ovat niin kirkkaita, iloisia!” Nelli ja Maya mainitsevat ruokalan iloisen tunnelman tarttuvan ja kestävän mahdollisesti jopa oppitunneille asti, vieden samalla stressin hetkeksi pois.

Oletteko itse ehdotelleet kappaleita ja oletteko tulleet kuulluiksi?

Nelli ei ole ehdottanut kappaleita, mutta sen sijaan Maya on tuonut toiveensa esiin kerran. Kappale toistettiin kyseisen perjantain ruokailun aikana. Nelli ja Maya kertovat, että genrejä on toistettu sekaisin laidasta laitaan: “Vähän metallia, poppia ynnä muuta sekaisin.” “On ollu kivaa et on ollu sekasin eri genrejä ja vaik nyt ei ois ollu oman mieleinen genre niin ei se mua ainakaan oo haitannut.”

Mikä kehitettävää perjantaiperinteessä ja sen toteuttamisessa olisi?

Maya aloittaa: “No qr-koodilla vois ehottaa biisejä, jotta enemmän ihmisiä näkis sen.” Nelli tuo ilmi myös sen, että musiikit saattavat olla joskus liian kovalla, mutta huomauttaa myös kappaleiden keskenäisitä äänieroista. Parivaljakko kertoo suhtautumisen kehitysehdotuksiin olleen myönteistä ja palautetta on myös kyselty forms-linkkien kautta. Maya ja Nelli ovat nauttineet perinteestä. Kaikkien kohdalla se ei kuitenkaan ole näin.

Tilanne eskaloituu

Kuitenkin etenkin lukuvuoden 2023–2024 aikana uuden opiskelijakunnan hallituksen valitsemisen jälkeen nykyiset mediavastaavat ovat saaneet huomattavat määrät tarpeetonta kritiikkiä liittyen musiikkeihin. Alkuun kritiikki oli maltillista musiikin solvaamista ja toisten musiikkimaun haukkumista, mutta kevään edetessä tilanne paheni ja kritiikki muuttui enemmän mediavastaavia ja muita DJ:n hommia hoitaneiden henkilökohtaiseksi kritisoinniksi ja suoraksi kiusaamiseksi. Tilanne eskaloitui toiseksi viimeisellä kouluviikolla tiistaina 21. toukokuuta, kun opiskelijakunnan hallituksen mediavastaavat olivat päättäneet soittaa musiikkia opiskelijoiden iloksi viimeisen kunnollisen koulupäivän kunniaksi. Tällöin mediavastaaviin kohdistui poikkeuksellinen määrä henkilökohtaista vihaa lukion Jodel-kanavalla ja osa kommenteista oli tulkittavissa jopa tappouhkauksina.

Opiskelijakunnan hallitus kirjoitti tällöin heti samana iltana julkisen kannaottonsa turvallisen tilan puolesta ja sanoi harkitsevansa tulevassa kokouksessa perjantaimusiikkien lakkauttamista toistaiseksi. Seuraavaksi lainaus kannanotosta:

Opiskelijakunnan tulisi tarjota edellytykset ja turvallinen tila, jotta kaikki sen jäsenet pystyvät toimimaan ja tekemään niitä asioita, joita he haluavat tehdä. Opiskelijakunnan toimijat ovat vapaaehtoistyöntekijöitä, ja vapaaehtoistyön tulisi olla palkitsevaa, ei pelottavaa, ahdistavaa tai vastenmielistä. Mikäli opiskelijakunnassa ei pystytä tarjoamaan edellytyksiä sen toimijoille toteuttaa esimerkiksi perjantaimusiikkeja, emme voi olla varmoja, voidaanko tätä perinnettä enää jatkaa.

opiskelijakunan puolesta,
Sami Ollinmäki, 21.5.2024

Kiusaamiselle miltei yksimielinen tyrmäys

Kannanoton julkaisemisen jälkeen lukiomme Jodel-kanvalla käytiin kiivasta keskustelua aiheesta ja lukijat tuomitsivat kiusaajat lähes yksimielisesti. Opiskelijakunnan hallituksen tietoon kantautui vain muutamia kommentteja, joissa hallitusta on syytetty herkkänahkaisuudesta ja siitä, että hallitukslla olisi mennyt kommentit liikaa tunteisiin. Kuitenkaan koulun järjestyssääntöjen ja lain nojalla minkäänalaista kiusaamista ei voida hyväksyä ja sellaiseen pitää puuttua välittömästi.

Opiskelijakunnan hallitus kokousti aiheesta perjantaina 24.5. ja tuli yksimielisesti siihen tulokseen, että perjantaimusiikit on laitettava tauolle niin pitkäksi aikaa, kunnes hallitus voi olla varma musiikkien järjestämisen turvallisuudesta. On ymmärrettävä, että ihmisillä on erilaisia musiikillisia mieltymyksiä, mutta oma mielipide tulisi ilmaista toisia kunnioittavasti eikä loukaten. Nykyinen tilanne koettiin kestämättömäksi ja jouduttiin tekemään varmasti monia harmittava päätös laittaa musiikit tauolle.

“Olen valitettavasti seurannut jonkin verran Jodelin keskusteluja” Maya kertoo ilmiselvästi pettyneenä jodlauksiin. “(Perinteen lopettaminen) on hyvin, hyvin, hyvin ikävää.” “On. Se on ollut jo pitkään perinteenä, joka tuo piristystä aina siihen perjantaipäivään”, Nelli ja Maya toteavat harmistuneina. Pääongelmana haastateltavat näkevät DJ:nä toimiviin vapaaehtoisiin kohdistetun vihapuheen. “Henkilökohtaisesti oon sitä mieltä, että jos teille ei tää musiikki kelpaa, ni menkää itte DJ:ksi”, Nelli sanoittaa useiden kanssaopiskelijoiden mielipiteen. “Loppujen lopuksi tää on vaa valittajien omaa haavoittuvaisuutta, koska nykyiset DJ:t on toteuttanut toiveita, ottanut palautetta, muuttanut toimintaansa jos on niin tarvinnut”, Maya tiivistää näkemyksensä tilanteesta. Haastattelun päätteeksi kuuluu kärkäs toive – “Toivottavasti te, kiusaamisen vähättelijät, nukutte lämpimällä tyynyllä.”

Alta voit vielä tutustua musiikin terveydellisiin vaikutuksiin.

Musiikin vaikutus hyvinvointiin

Muutama lyhyt pointti videosta:

• Dopamiinituotanto kiihtyy, jonka vuoksi keskittyminen on helpompaa, jaksaa sitkeämmin tehdä asioita ja olo tuntuu motivoituneemmalta
• Mieliala kohenee ja stressitaso laskee
• Immuunijärjestelmä vahvistuu
• Muisti sekä aivojen kehitys paranevat

Yllä olevat poiminnat ovat hyvin oleellisia tekijöitä oppimisen kannalta. Koulussa on helpompi opiskella ja toimia, kun tuntee olonsa pystyväksi, iloisemmaksi sekä motivoituneemmaksi. Musiikin aiheuttama aivohin kohdistunut stimulaatio taas vahvistaa muistia ja täten vahvistaa oppimista – mm. näiden syiden vuoksi osa opiskelijoista sekä henkilökunnasta ovat kokeneet perjantaimusiikit mieleisinä.

Kirjoittanut: Eemil Pietilä ja Sanni Veijalainen

Artikkelikuva: Tekoäly