Arvon ykköset, tervetuloa lukioon! Olette selvinneet lukion ensimmäisestä viikosta mainiosti. (Eli olette itkeneet itsenne uneen joka ilta ja unohtaneet kaiken tähän asti oppimanne.) Monet teistä ykkösistä pääsivät yläasteelta pelkän toivon, sisäisen luonnollisen viisauden ja karisman avulla. Juuri nämä asiat saivat teidät näyttämään yhteishaun hakijalistoilla potentiaalisilta lukiolaisilta.

Lukiolainen on nimittäin siinä mielessä mystinen eläin, että joko se alusta lähtien pyrkii epäonnistumaan jokaisella lukioelämän osa-alueilla, tai se suorittaa jokaisen kurssin 100 % pistemäärin. Ohjeistamme teitä nyt hieman tuonne helpompaan, alisuoriutumisen maailmaan.

Kuinka selviän kouluelämästäni?

• Hävitä avainläpyskäsi, ovella on kuitenkin aina joku samaan aikaan.
• Jätä kaikki opiskelutarvikkeesi kotiin ja täytä reppusi mieluummin meikeillä, energiajuomalla tai syötävällä. Tarvittavat kirjat ja muut tavarat voi kuitenkin lainata kaverilta.
• Pyri nukkumaan mahdollisimman vähän kouluiltoina. Varsinkin koeviikolla väsymys tuntuu nannalta ja se näkyy kauniin punertavana koepaperissasi.
• Osta kurssikirjasi mahdollisimman myöhään. Ensimmäisinä päivinä niitä ei tarvita kuitenkaan, tai jos tarvitaan, niin sen puuttuminen on täydellinen tekosyy olla opiskelematta.
• Älä missään tapauksessa aloita äidinkielen kurssilla määrättyä 300-sivuista romaania ennen koeviikkoa. Koeviikollahan sitä aikaa eniten on.
• Jätä muutenkin kaikki mahdolliset kurssityöt ja esseet viimeisille päivälle. Miksi aloittaisit asiat ajoissa, kun voisit stressata niistä muutaman viikon päästä tajutessasi ettet pääse kurssistasi läpi jos et tee tehtäviäsi? Työskentelet muutenkin paremmin paineen alla.
• Unohda suosiolla koeaikasi, sillä ei opettajia haittaa jos saavut kokeeseen tunnin tai pari myöhässä. Tärkeintä on, että edes raahauduit paikalle!
• Älä säilytä kokeita koeviikon jälkeen! Jos koe- ja kurssinumerosta tulee epäselvyyttä ja sinulla ei ole koetta tallella, niin sinulla on oiva mahdollisuus suorittaa kurssi siinä uudestaan!

Miten tutustun uusiin ihmisiin?

• Älä. Hyi kamala.
• Uusiin ihmisiin tutustuminen on aivan turhaa — olet joka tapauksessa parempi kuin kaikki muut, etkä kaipaa muiden seuraa. Miksi edes kiinnostuisit ihmisistä, jotka ovat elämässäsi vain kolmen vuoden ajan?
• Älä kuvittelekaan istuvasi luokassa kenenkään tuntemattoman viereen. Tämä koskee myös ruokalan pöytiä sekä sohvia. Älä yritä aloittaa keskustelua kenenkään kanssa, sillä yksinoleminenhan on meidän kaikkien suomalaisten synnyinpiirre. Varjele sitä.

Miten olen tunneilla?

• Älä viittaa tai osallistu tunnilla. Hankalasti ymmärrettävien asioiden selventäminen tapahtuu parhaiten, kun niitä ei selvennä.
• Älä laita kännykkääsi äänettömälle, ja ehdottomasti räplää sitä koko tunti. Opettajat ihannoivat digiloikkaan hurahtaneita opiskelijoita.
• Opettajat rakastavat omaa ääntään — joten kannattaa tulla myöhässä tunnille. Näin he pääsevät selittämään samat asiat uudelleen lyhyen ajan sisällä ja vielä isommalle porukalle kuin aikaisemmin.
• Pidä etäisyyttä opettajiin, sillä ethän tahdo muiden kuvittelevan että yrität parantaa numeroitasi hyvän ja mukavan käytöksen varjolla. Jos tahdot olla oikein vakuuttava, älä koskaan sano sanaakaan yhdellekään opettajalle. Välttele heitä parhaasi mukaan.
• Jos opettaja kysyy mielipidettäsi kurssin sisällöstä tai arvostelusta, älä sano mitään. Vaikka kurssisuunnitelma sisältää selkeitä ongelmakohtia, turha niitä alkaa setvimään — valmiiksi tehty suunnitelma on valmiiksi tehty suunnitelma.

Miten käyttäydyn välitunneilla ja ruokailussa?

• Kävele mahdollisimman hitaasti käytävillä! Ihmiset rakastavat hidasta liikennettä. Muista tietysti myös seisoskella rappusten edessä, varsinkin pääoville vievien rappusten, kello 14.20 alkaen.
• Vie mahdollisimman paljon tilaa käytävien penkeiltä, sillä eihän reppusi nyt missään tapauksessa voi olla lattialla likaantumassa!
• Jätä vieressä istuvaan henkilöön aina ainakin puolen metrin väli. Tee näin varsinkin silloin kun käytävä on täynnä, sillä kahden miltei vierekkäin istuvan oppilaan väliin ei kukaan tahdo istumaan.
• Seisoskele ruokajonossa epämääräisesti niin, että kukaan ei tiedä oletko normilinjaston vai erikoisruokavalion jonossa. Haasteet ovat kaikkien lukiolaisten lempiasioita.
• Ole äänekäs ja seiso aina kaveriporukkasi kanssa keskellä käytävää. Mikään ei ole mukavampaa kuin tientuke silloin kun on kiire alkavalle tunnille.

Miten takaan opinnoilleni hyvän tulevaisuuden?

• Kun tulee aika suunnitella omaa jakson lukujärjestystä, varmista että olet valinnut sinulle kaikista vaikeimmista aineista kursseja. Älä valitse mitään rentoja ja itseäsi kiinnostavia aineita jaksoille. Ekstrakuvataide on vain ekstratyötä kaiken muun päälle. Varmista myös, että lukujärjestyksesi sisältää kursseja jokaisesta kiertotunnista. Jos tuhannet harrastuksesi vie kaiken ajan lukujärjestyksestäsi, niin ota huomioon että sinulla on myös mahdollista valita mahdollisimman vähän kursseja! Mitä vähemmän kursseja sinulla on nyt, sitä enemmän sinulla on kursseja myöhemmälle. Täydellinen balanssi.
• Ehdottomasti stressaannu nyt ylioppilaskirjoituksista ja jatko-opinnoista. Stressistä selviää parhaiten, kun kieltää koko asian. Älä etsi mitään tietoa tulevaisuuttasi varten.
• Älä kuuntele mitään mitä opo kertoo tunneillaan. Kaiken voi oppia kantapään kautta, ja sitä paitsi tiedät jo kaiken jatkokoulutuksista ja lukion toiminnasta, olithan sentään läsnä yläasteen opotunneilla.

Hei kaikki uudet Järvenpään lukion opiskelijat, ja tervetuloa lukemaan Järkeä! Toivottavasi olette alkaneet pikkuhiljaa saavuttamaan sen pisteen, jolloin itkut on itketty ja uusien asioiden oppiminen voi oikeasti alkaa. Loppujen lopuksi lukio on vain koulu. Se ei määrää nyt, eikä tule määräämään myöhemminkään teidän elämänlaatuanne. Lukio ei ole niin tarkkaa ja vakavaa kuin miltä se aluksi saattaa vaikuttaa.

Todellisuudessa suurin osa lukiolaisista sijoittuu yli- ja alisuorittajan välimaastoon. Keskivertolukiolaisen lukiotaipaleen alkuun kuuluu suuri hämmennys ja kulttuurishokki, sekä numeroiden tipahtaminen. Älkää yrittäkö liikaa, mutta älkää myöskään yrittäkö liian vähän. Yrittäkää juuri niin paljon kuin pystytte, ja saatatte päästä lukiosta läpi ehjin nahoin.

Alunperin kirjoittanut Siiri Parviainen ja Emma Virtanen

Kinnarin koulun kakkosluokkalaiset ottivat viime viikolla valokuvia lukiolla. Pyry, Mikke, Mikko, Nino, Daniela, Senja, Jamppa, Rasse, Roy ja Lellu ottivat innokkaasti kameran haltuunsa tutkiessaan lukiolla tuttujen alueiden lisäksi myös tuntemattomia paikkoja. Valokuvapajan aikana lukiolla ehti tapahtua paljon, ja se tarjosi tuleville valokuvaajille runsaasti mielenkiintoista kuvattavaa.

Näkymä lukion kolmannesta kerroksesta.

Stabilo-tussin korkki.

Lukiolaisia.

Betonitolppa keskellä portaikkoa.

Pöytäfutis.

Taidetta.

Lounasaika.

Kalsium vahvistaa luustoa.

Ruokalinjasto.

Juoma-automaatti.

Areenan ympärillä on tietokoneita.

Trooppinen lukio.

Lukiossa kasvaa myös kasveja.

Kakkosluokkalaisten valokuvasuunnittelua.

Muotokuvaharjoituksia ruokapöydässä.

Sataedun joukkue harjoittelee salibandyturnauksen tauolla.

Sataedun salibandyjoukkue Kokemäeltä.

Hämeen ammatti-instituutin metsurilinjan salibandyjoukkue Evolta lepää tiukan pelin jälkeen.

Salibandyturnaus innoitti kakkosluokkalaisia harjoittelemaan myös tilannekuvausta.

Järvenpään lukiossa kevään 2017 evakossa olleet Kinnarin koulun kakkosluokkalaiset pääsivät tutustumaan Järjen mediapajassa lehtitoimituksen erilaisiin aspekteihin muun muassa valokuvaamalla, kirjoittamalla, haastattelemalla ja piirtämällä sarjakuvia.

Alunperin kirjoittanut Aliisa Rantanen ja Emma Virtanen

Järvenpään lukion tanssilinja on ollut monessa tapahtumassa mukana, viimeisimpänä musiikkilinjan ja musiikkiopiston yhteiskonsertissa Järvenpää-talolla 11.4. Järjen toimittaja kävi haastattelemassa tuona iltana kahta tanssijaa.

Järvenpään lukion musiikki- ja tanssilinja sekä Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto esiintyivät yhteisvoimin suomalaista kulttuuria korostaen huhtikuussa. Story perustuu musiikin, kuvataiteen ja englannin opiskelijoiden yhteiseen Italia-projektiin, jonka aikana Järvenpään lukiosta on lähtenyt opiskelijoita Italiaan ja vastaavasti Italiasta on tullut opiskelijoita Suomeen.

Story on jokaiselta aspektiltaan sinivalkoinen esitys. Musiikilliselta puolelta siinä korostuu Jean Sibeliuksen sävellykset sekä suomalaisia kansansävelmiä, kuten Ievan polkka ja Sininen ja Valkoinen. Lavalla nähtiin vuorotellen lukion ja musiikkiopiston opiskelijoita. Ajoittain esityksien taustalla nähtiin Anni Säynätjoen kuvakoosteita suomalaisesta luonnosta.

Myös Järvenpään lukion tanssilinja oli tässä konsertissa mukana. Kuudesta tanssijasta koostuva ryhmä esitti illan aikana kaksi tanssia Ievan polkka ja Varjo lähelläsi.

Tanssilinjalaisilta Jasmin Galkinilta ja Anna Ilvoselta ei myöskään jäänyt huomaamatta tapahtuman sinivalkoisuus. “Kaikissa esityksissä oli selkeä Suomi 100 -viesti”, sanoo Ilvonen. “Esitetyt tanssit olivat tyyliltään perinteikkäitä, mikä sopi hyvin tapahtuman tyyliin.”

Lavalla tuntui olleen pientä ahtautta kaikkien soittimien lomassa, minkä tanssijat myöntävät hermostuttaneen hieman ennen esitystä ja esityksen aikana. Tästä huolimatta tanssilinjalaisten pukuhuoneessa vallitsee positiivinen helpotuksen ja väsymyksen tunnelma, mikä kuiskailee onnistuneesta performanssista. Esiintyjät kuitenkin vakuuttavat, että suurta jännitystä ei enää synny, koska esiintymiskokemusta on kerääntynyt jo runsaasti.

Tanssin suuntautumisvaihtoehto toimii loistavana näkökulmien aukojana tanssista kiinnostuneille

Anna Ilvonen haki tanssilinjalle toisen lukiovuotensa aikana, koska tanssidiplomi ja kokemus tuntui houkuttelevalta. “Kuulin suuntauksesta niin paljon positiivisia asioita ensimmäisen lukuvuoden aikana ja päätin hakeutua mukaan,” hän kertoo. Jasmin Galkin aloitti linjalla ensimmäisen lukiovuoden alussa, koska taustalla oli etenkin oma tanssiharrastus ja kiinnostus oppia lisää tanssista.

Tanssilinja on ollut käynnissä vasta kahden vuoden ajan, ja sen taustalla toimii Keski-Uudenmaan Tanssiopiston (KETO) opettajat. Tanssilinja on oikeastaan suuntautumisvaihtoehto, eikä linja, johon hakeudutaan yleislinjalta käsin. Pääsykokeista vastaa tanssiopisto ja se koostuu muun muassa erilaisista sarjoista, sooloista sekä haastattelusta.

Maksimissaan suuntautumiseen otetaan kaksikymmentä opiskelijaa. Opettaja Mervi Märkälä kertoo, että tämän kevään yhteishaussa hakijoita oli jopa yksitoista. Pukkari täyttyy tämän tiedon seurauksena innostuneista huudoista: “Ihanaa, hyväksykää ne kaikki mukaan!”

Jasmin Galkin (vas.) ja Anna Ilvonen

Galkin ja Ilvonen sanovat tanssilinjan hyviksi puoliksi muun muassa mahdollisuudet esiintyä ja oppia lisää uusista lajeista. “Myös ne lajit, mihin itse en ole erikoistunut, kuten baletti, on tullut tutuksi”, Galkin kertoo.

Tanssilinjan kuudesta opiskelijasta on muodostunut tiivis porukka, joiden välillä yhteishenki pelaa. “Opintoja suorittaessa opiskelijan oma taso otetaan hienosti huomioon, mikä helpottaa varmasti niitä, joilla ei ole pitkää harrastushistoriaa takana”, Ilvonen korostaa. Hänestä suuntautumisvaihtoehto on laajentanut paljon hänen näkemyksiään tanssista, ja toiminut eräänlaisena ponnistuslautana tulevaa varten.

Suuntautumisen huonoksi puoleksi Jasmin Galkin ja Anna Ilvonen osaavat sanoa vain yhden asian. “Liian vähän harkkoja!” he toteavat. Harjoituksia pidetään kaksi tai kolme kertaa viikossa, ja enemmän olisi kiva olla.

Molemmat kokevat tanssisuuntautumisen olleen loistava ratkaisu ja suosittelevat sitä kaikille tanssista vähänkin kiinnostuneille. “Kannattaa hakea ja yrittää mukaan!”, kannustaa Ilvonen vielä ovesta ulos astuessaan.

Alunperin kirjoittanut Emma Virtanen

Järvenpään keskustaan kohoaa tornitalo, nuorisokahvilaa pompotellaan kiinteistöstä toiseen ja Tuusulanjärven turismia yritetään elvyttää uusin keinoin. Päätökset näistä asioista tekevät epäsuorasti kuntalaiset. Kuka ehdokkaista vastaa parhaiten omaa arvomaailmaasi ja näkemyksiäsi tulevaisuuden kotikunnastasi?

Kuntavaalit?

Neljän vuoden välein pidetään kuntavaalit, jolloin äänioikeutetut kuntalaiset äänestävät kunnan ehdokaslistalta yhtä ehdokasta. Tarpeeksi ääniä saanut ehdokas valitaan kunnanvaltuustoon, joka on mukana päättämässä kunnan sisäisistä asioista ja ohjaamassa niitä. Milloin ja mitä kautta bussit kulkevat? Tarvitsevatko Järvenpään lukiolaiset kunnan tukea läppäreiden hankinnassa? Miten Kinnarin koulun remontti toteutetaan?

Kunnanvaltuustoon valitaan Järvenpäässä, Tuusulassa ja Keravalla 51 valtuutettua eri puolueista. Kaikki ehdokkaat kuuluvat johonkin rekisteröityyn puolueeseen. Järvenpäässä ehdokkaita on 302 yhdestätoista eri puolueesta. Kaikki ehdokkaat löytyvät Keravan, Tuusulan ja Järvenpään kunnan sivuilta.

Miten löydän itselleni sopivan ehdokkaan?

Jos oma tietämyksesi vaaleista tai politiikasta ylipäätään tuntuu rajoittuneelta, suosittelen tutustumaan puolueiden pääarvoihin ja näkemyksiin asioista. Löytämällä itselle sopivan puolueen saa rajattua ehdokasmäärää suuresti ja voi poimia sieltä itselle parhaan vaihtoehdon. Sitä paitsi äänestämällä ehdokasta antaa äänen myös ehdokkaan puolueelle. Tietoa ehdokkaista löytää esimerkiksi ehdokkaiden omilta sivuilta, yleensä blogeista. Useilla ehdokkailla on myös omat Facebook-, Twitter- ja muut somekanavat käytössä.

Kuntavaalien alla on myös hyvä seurata esimerkiksi paikallislehteä. Keski-Uusimaa julkaisee ”vaalikynä” -vinjetin alla pitkin viikkoa ehdokkaiden kirjoituksia, jotka liittyvät kunnan asioihin. Myös puoluetelttoihin voi törmätä läheisellä ostarilla, josta voi tarttua mukaan esimerkiksi ilmapalloja, makkaraa, karkkia tai muisto ajatuksia herättävästä keskustelusta ehdokkaan kanssa.

Lisäksi vaalikoneet toimivat nopeana ja suuntaa antavana menetelmänä ehdokasta etsittäessä. Ehdokkaat vastaavat omien mielipiteidensä mukaisesti vaalikoneen kysymyksiin, jotka esitetään myös äänestäjälle. Äänestäjän vastattua vaalikoneen kysymyksiin yhdistää kone vaalikoneeseen laitetut vastaukset ehdokkaaseen, joka on vastannut mahdollisimman samalla tavalla kuin äänestäjäkin. Vaalikoneita löytyy muun muassa Helsingin Sanomien, Keski-Uusimaan ja Yleisradion sivuilta.

Vaikka et tietoisesti etsisikään itsellesi ehdokasta, tulet melko varmasti törmäämään vaalimainokseen jossain. Se voi kolahtaa postiluukusta, seistä tienvarrella kylttinä tai esiintyä Facebookissa sponsoroituna mainoksena.

Äänestäessä tärkeimpiä asioita ovat kuitenkin luottamus ehdokasta kohtaan ja saman arvomaailman jakaminen, — älä äänestä ketä tahansa!

On aika vetää äänestyshousut päälle

Sinulla on äänestysoikeus, jos täytät 18 vuotta viimeistään 9.4.2017. Äänestysoikeuden omaava henkilö saa maistraatilta ilmoituksen äänioikeudesta, jossa kerrotaan tarkemmat tiedot äänestystilaisuudesta, kuten äänestysalue ja -paikka.

Ennakkoäänestys on käynnissä nyt (29.3–4.4.2017) ja varsinainen vaalipäivä pidetään 9.4.2017 kello 9–20.

Ennakkoäänestykseen voi osallistua missä tahansa ja vaalipäivänä vain äänestysilmoituksessa määrätyssä paikassa. Vaalien alustavat tulokset saadaan jo vaalipäivänä 9.4. kello 20 jälkeen, tarkastuslaskenta suoritetaan 10.4 ja vaalien lopullinen tulos julkistetaan keskiviikkona 12.4. Uudet valtuutetut aloittavat työnsä 1.6.2017.

Lisätietoa kuntavaaleista löydät esimerkiksi vaalit.fi:stä.

Monet asiat tulevat muuttumaan –nuorison näkemyksiä kaivataan

Kuntaliiton selvityksen mukaan vuoden 2012 vaaleissa valituista kunnanvaltuustoista keski-iältään nuorin valtuusto on 42 -vuotias. Nuorten määrä valtuustossa on siis vähäinen. Äänestämällä nuoria ja nuorenmielisiä ehdokkaita päätöksentekijöiksi lähestulkoon taataan kunnanvaltuuston (tai sen osan) ymmärrys nuoria kohtaan. Kuntavaaleihin voi lähteä ehdokkaaksi samoilla eväillä kuin äänestämään: täysi-ikäisenä paikkakuntalaisena. Esimerkiksi Järvenpään ehdokaslistausta katsoessa voi bongata myös Järvenpään lukiosta tuttuja nimiä.

Tässä kuussa valittavat valtuutetut tulevat astumaan virkaansa kuin myrskyn silmään. Kesken kauden, vuoden 2019 alussa, toteutuva sote- ja maakuntauudistus herättää huolta, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnille. Sotesta keskusteltaessa lukiolainen voi pohtia, miten opiskeluterveydenhuolto toteutuu tulevaisuudessa. Taataanko opiskelijoille yhdenvertaisesti oikeus laadukkaaseen terveydenhuoltoon?

Kaikki lukiolaiset eivät kuitenkaan tähän äänestysrumbaan kerkeä esimerkiksi alaikäisyyden vuoksi. Äänestämisen lisäksi vaikuttamisen vaihtoehtoja on kuitenkin useita: voi tehdä vapaaehtoistyötä, muuttaa kulutustottumuksiaan, osallistua kunnan projekteihin ja järjestöjen toimintoihin…

Sitä paitsi tammikuussa 2018 ryhdytäänkin jo äänestämään seuraavasta presidentistä. Se on sitten vähän toisenlainen rumba.

Alunperin kirjoittanut Emma Virtanen

Uskoisin, ettei keneltäkään ole jäänyt huomaamatta, että vuosi 2017 on Suomen itsenäisyyden juhlavuosi. Paremmin juhlavuosi tunnetaan nimellä ”Suomi 100”, sillä onhan valtio nimeltä Suomi ollut itsenäinen jo sata vuotta.

Juhlavuoden teema Yhdessä ei tunnu sopivan suomalaisuuteen, sillä mehän viihdymme yksinämme. Suomi on maa, jossa panostetaan yksilötaitoihin. Junissa ja muissa julkisissa kulkuvälineissä ei puhuta vieraille. Tuttua ehkä kuuluisi moikata kaupassa, mutta ei se ole huono asia, jos jättää moikkaamatta. Meillä on jopa sanonta ”puhuminen hopeaa, vaikeneminen kultaa”. Näistä syistä yksi klisee suomalaisista onkin, että olemme ujoja ja epäsosiaalisia verrattuna esimerkiksi etelä- tai keskieurooppalaisiin.

Oikeasti, kulttuuria on monenlaista. On totta, että yhteisöllisemmässä ja ilmapiiriltään lämpimämmässä yhteiskunnassa voi olla mukavampaa elää, koska ihminen on sosiaalinen olento, joka kaipaa sosiaalista kanssakäymistä muiden kanssa. Se ei kuitenkaan ole meidän juttumme. Sen ei tarvitse olla osa kulttuuriamme, sillä moni suomalainen on tyytyväinen saadessaan istua junassa yksin ja keskityttyä omiin ajatuksiinsa. Osaamme antaa ihmisille omaa rauhaa.

Kaikkien ei tarvitse puhua äänekkäästi koko ajan. Oman rauhan antaminen ei kuitenkaan tarkoita, että meidän ei tarvitsisi olla kohteliaita ja ottaa muita huomioon. Jos satut näkemään tutun julkisella paikalla, miksi et moikkaisi häntä? “Hei” on vain yksi sana ja parhaimmassa tapauksessa voit saada aikaan paljon hyvää. Eikä kukaan pahastu tullessaan huomatuksi positiivisella tavalla. Ehkä teema Yhdessä onkin kannustin sosiaalisempaan ja yhteisöllisempään Suomeen. Ehkä meidän pitäisi olla hieman lämpimämpiä ja huomaavaisempia, ainakin tuntemiamme ihmisiä kohtaan. Se ei ole iso muutos, eikä meidän silti tarvitse alkaa viljellä small talkia satunnaisille henkilöille, joita emme tunne.

Alunperin kirjoittanut Marika Masalin

Turvaudumme usein antibiootteihin, jotka hoitavat mikrobien aiheuttamia infektioita, mutta mitä tapahtuu kun antibiootit eivät enää toimikaan? 

Superbakteerit ovat kehittyneitä bakteereita, jotka ovat immuuneja antibiooteille. Tämä ominaisuus tekee bakteerien tuhoamisesta todella vaikeaa ja tautien hoitamisesta miltei mahdotonta antibiootin menetettyä tehonsa. Antibiooteilla on ollut suuri vaikutus nykypäivän lääketieteen kehitykseen, sillä kaikki tulehdukset ja niiden ehkäisy, esimerkiksi leikkauksen jälkeen, hoidetaan antibiooteilla. Kun antibiootit eivät enää estä tulehduksia, jopa harmittomimmat voivat koitua kohtaloksi.

Mitä enemmän antibiootteja käyttää, sitä parempi mahdollisuus bakteereilla on kehittyä immuuneiksi niitä vastaan. Emme kuitenkaan voi niin vain lopettaa antibioottien käyttöä, sillä suuri osa nykylääketieteestä on niistä riippuvaisia. Voimme ainoastaan vähentää antibioottien turhaa käyttöä ja odottaa että tutkijat kehittävät jonkinlaisen ratkaisun tilanteelle.

Antibioottien turha käyttö on nykypäivänä pelottavan suurta. Lääkärit määräävät antibiootteja liiankin helposti moniin tauteihin, vaikkei heillä olisi täyttä varmuutta vallitsevasta taudista. Myös ruokataloudessa antibiootteja syötetään eläimille etukäteen tautien estämiseksi, jolloin superbakteerit pääsevät helposti kehittymään immuuneiksi niille ja siirtyvät helposti lihantuotantoeläimissä ihmisille. Joten tulevaisuudessa voimme varautua paljon pahempiin sikainfluenssoihin jotka voivat tappaa vuodessa jopa noin kymmenen miljoonaa.

Kaikkea toivoa ei kuitenkaan ole menetetty, sillä uusia mahdollisia ratkaisuja superbakteerien tuhoamiselle esitetään koko ajan. Yhtenä lupaavimmista vaihtoehdoista voidaan pitää viruksia. Tutkijat ovat huomanneet, että tietyt virukset pystyvät tuhoamaan superbakteereja. Myös Suomessa tutkijat ovat lähteneet mukaan kehittämään viruksista saatavia parannuskeinoja. Ja ehkä jonain päivänä, jos lääketiede sallii, virukset syrjäyttävät perinteisen antibiootin.

Alunperin kirjoittanut Peppiina Puttonen

Järvenpään lukion urheilulinja on hyvä vaihtoehto opiskelijalle, joka haluaa yhdistää koulun ja tavoitteellisen treenauksen. Etujen seurana on kuitenkin myös huonoja puolia.

Olen ensimmäisen vuoden opiskelija, joka harrastaa yleisurheilua ja on lukiomme urheilulinjalla. Omalla kohdalla linjalle hakeminen tuntui luontevalta vaihtoehdolta, sillä Järvenpään lukio tekee yhteistyötä paikallisten seurojen kanssa ja näin aamuvalmennus on laadukasta. Myös opiskelua ajatellen suuri lukio vaikutti hyvältä vaihtoehdolta ja kaiken lisäksi koulumatkani pysyivät lyhyinä.

Aamutreenit alkavat kello 8.00 ja ne pidetään maanantaina, tiistaina ja torstaina. Yhden harjoituksen kesto on noin 1 t 15 min. Pääsääntöisesti viikon harjoituksista kaksi on lajiharjoituksia, jotka tehdään muiden saman lajin harrastajien kanssa ja yksi on oheista toimintaa, kuten lihaskuntoa, ja se saatetaan tehdä joidenkin muiden lajien harrastajien kanssa yhdessä.

Aamutreeneistä johtuen urheilulinjalaisella on viikossa vähintään kolme kahdeksan aamua, joten aikaisilta herätyksiltä ei voi välttyä. Toisaalta on mukavampaa lähteä aamulla harjoituksiin kuin vaikkapa matikan tunnille. Valmennuksen aikana myös herää hyvin niin, että seuraavilla tunneilla on jo pirteänä.

Toisaalta on mukavampaa lähteä aamulla harjoituksiin kuin vaikkapa matikan tunnille.

Itse näen urheilulinjan suurimpana etuna sen, että saan käyttää kouluaikaa treenaamiseen. Urheilulinjalaisenhan pitää suorittaa vähintään 10 kurssia aamuvalmennusta, mikä on jo aika iso osa lukion päättötodistukseen vaadittavista 75 kurssista. Aamuvalmennus on myös helppo tapa lisätä urheilijan harjoitusmäärää, kun illat ovat jo täynnä.

Toisaalta harjoitusmäärän kasvuun sisältyy myös riskejä esimerkiksi ylikunnosta tai liiasta rasituksesta. Toinen huono puoli ovat urheiluvarusteet: useiden kenkien ja vaatteiden kantaminen vielä koulutavaroiden lisäksi on todella rasittavaa. Onneksi tavaroita voi kuitenkin jättää esimerkiksi naulakoille tai lokeroihin.

Alunperin kirjoittanut Meeri Manninen

-Kuvagalleria löytyy jutun lopusta-

Kia-Erika Klint

Kuten varmasti monella muullakin tanssijalla, Kia-Erika Klintillä oli tanssien jälkeen kipeät jalat, mutta tyytyväinen mieli. “Oli tosi kivaa tanssia. Ehdottomasti kokemisen arvoista!” -kertoi Klint. Hänen suosikkitanssinsa oli Kuumaa Huumaa, eli buugi, joka vaikutti olleen monen muunkin tanssijan suosikki.

Koska suurin osa tanssijoista oli tyttöjä, pistettiin muutamat tytöt tanssimaan niin sanotusti “pojan osaa”.  Tämä ei kuitenkaan ollut Mirjam Siikaluomalle ongelma.

Mirjam Siikaluoma

“Lähdin tanssimaan, koska rakastan tanssia ja halusin pitää hauskaa ystävien kanssa. Ihan sama mihin ‘rooliin’ päätyisin. Puhumattakaan siitä, että pääsin tanssimaan kahden todella hyvän ystäväni kanssa tätä kautta”, kertoi Siikaluoma jälkeenpäin.

Mirjam Siikaluoma käytti kutsutansseissa mekkoa, mutta loput tanssit kului puku päällä. “Puku oli helpompi pukea päälle, ja se oli muutenkin käytännöllisempi vaihtoehto. Eikä se kyllä yhtään hassummalta näyttänytkään.”

Vaikka aluksi parin löytäminen tuotti stressiä, oli kokemus lopulta upea. “Hauskaa oli, ja nauru herkässä!” – Siikaluoma kertoi. “Näin jälkeenpäin fiilikset ovat huikeat ja haikeat. Perjantaina sain tanssia koko sydämeni kyllyydestä ja jalat puhki. Illalla käytiin kaveriporukalla Zapatassa jatkoilla, mikä kruunasi koko kokemuksen.”

Järvenpään lukion abiturientteja juhlittiin lukiolla 16.2.2017. Päivän ohjelmaan kuului muun muassa rehtorin vastaanotto, lukiolaisten tekemiä videoita, abigaala, kilpailuja sekä opettajien alistamista. Penkkariajelukin sujui aurinkoisissa merkeissä.

Jos ylläoleva kuvagalleria ei jostain syystä toimi, voit katsoa sen myös suoraan Flickristä.

Järjen toimitus toivottaa aurinkoista lukulomaa ja onnea kaikille abeille!

Alunperin kirjoittanut Emma Virtanen

”Meres enemmän muovii ku kaloi 2020”, räppää Mikael Gabriel coverissaan Chisun kappaleesta Mun koti ei oo täällä. Tämä kuvaus on hyvinkin mahdollinen, kun mietitään nykyisiä kulutustottumuksia. Muovia on kaikessa ja kaikki on muovissa.

Jokainen suomalainen tuottaa jätettä keskimäärin 500 kiloa vuodessa. Heitämme ajattelemattamme tavaraa pois ja samalla kuorrutamme maapalloa ties millä jätteellä. Tätä ilmiötä vastaan taistelee zero waste -elämäntapa, jota yhä useammat ihmiset kautta maailman alkavat omaksua elämäänsä. Mitä zero waste siis tarkoittaa ja miksi juuri sinun kannattaisi oppia siitä jotain?

Mitä zero waste tarkoittaa?

Zero waste on elämäntyyli, jossa pyritään jätteen minimoimiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa kertakäyttöisten sekä pakkauksellisten tuotteiden käytön lopettamista, sillä suurin osa kierrätyskelvottomasta jätteestä koostuu juuri näistä kahdesta asiasta. Kertakäyttöisistä asioista luopuminen on todella helppoa, mutta pakkauksista luopuminen onkin jo huomattavasti vaikeampaa: jos menet kauppaan, kaikki on pakattu jonkinlaiseen pakkaukseen. Tämän vuoksi zero waste -elämäntyyli vaatii himpun verran luovuutta; mistä löydän kaikki tarpeelliset asiat ilman pakkauksia?

Yksi tärkeä askel jätteettömyyteen onkin itse tekeminen. Esimerkiksi kosmetiikkatuotteita on todella helppo tehdä kotona yksinkertaisista aineista. Jos taitoa ja yritteliäisyyttä riittää, on miltei kaiken tekeminen itse mahdollista. Positiivista on se, että kaikille löytyy jotain tekemistä: jos on hyvä käsitöissä, voi ommella vaatteita, jos on hyvä leipomaan, voi leipoa omia leipiä… Mahdollisuudet ovat rajattomat. Käsin tekemisen voi viedä niinkin pitkälle, että tekee siitä bisnestä. Esimerkiksi yksi zero waste -guruista, Lauren Singer, perusti oman yrityksen, jossa hän myy tekemäänsä jätteetöntä pesuainetta. Toinen esimerkki on Britanniassa sijaitseva ravintola Silo, joka tekee kaiken ruuan täysin jätteettä ja muun muassa kasvattaa käytetyissä kahvinpuruissa sieniä, joita käytetään myöhemmin ruuissa.

Jos koet, että itse tekeminen ei ole sinun juttusi, osta käytettyjä tavaroita. Jos tavara on jo tuotettu ja sitä on käytetty mutta se on täysin käyttökelpoinen, miksi se pitäisi heittää pois? Tällä tavoin tuotteen ympäristövaikutuksetkin jakautuvat monelle henkilölle yhden sijaan. Kirppareilla shoppaillessa säästää myös paljon rahaa, sillä samat tuotteet ovat siellä usein paljon halvempia kuin uutena ostetut. Vastavuoroisesti tavaroiden myyminenkin on todella viisasta. Näin tavara, joka on sinulle täysin merkityksetön, saa uuden rakastavan kodin, ja lompakkosi taas saa hieman täytettä. Tästä syystä kirpputorit ovat mahtava ostosympäristö opiskelijoille.

Elämä täysin ilman jätettä?

On myönnettävä, että nyky-yhteiskunnassa on vaikeaa, jollei jopa mahdotonta elää tuottamatta ollenkaan jätettä. On kuitenkin ihmisiä, jotka ovat saaneet monien vuosien jätteet pieneen lasipurkkiin. On siis mahdollista tuottaa vain minimalistisen vähän jätettä, mikä loppujen lopuksi ei ole niin haastavaa kuin luulisi.

Ajattele jätteetöntä elämää lukemisen tavoin: kukaan ei opi lukemaan sormiaan napsauttamalla. Ensin opitaan aakkoset, sitten luetaan hitaasti ja töksähdellen, mutta kun viimein opit kunnolla lukemaan, lukemisesta tulee sujuvaa etkä unohda sitä milloinkaan. Siitä tulee osa kehosi toimintoja. Niin käy myös zero wasten kanssa. Kun olet oppinut perusteet, oppinut mistä saat ruokaa ilman pakkauksia, mistä saat hygieniatuotteita joko maatuvassa tai kierrätettävässä muodossa, missä sijaitsevat parhaat kirpputorit – kun opit kaiken tämän, sujuu elämä aivan niin kuin mikään ei olisi koskaan muuttunutkaan. Ainoa asia, jonka saatat huomata, on se, että et enää tarvitse astiaa sekajätteelle.

Helpoimmat säännöt jätteettömälle elämälle ovat kolme ärrää:

1. Reduce: Karsi asioita, joita et tarvitse. Älä myöskään osta tarpeettomia tavaroita tai liikaa elintarvikkeita, jotka jäävät käyttämättä.
2. Reuse: Mieti, voitko käyttää tuotetta uudelleen joko omana itsenään tai muokkaamalla sitä jollain tavalla.
3. Recycle: Kierrätä se, mitä et pysty uudelleenkäyttämään itse. Tähän voisi ynnätä myös kompostoinnin, jos siihen on mahdollisuus.

Pieniä muutoksia joita kaikki voivat tehdä

Vaihda muovihammasharjasi bambuiseen. Maailmassa tuotetaan viisi miljardia muovista hammasharjaa – eikä niitä voi kierrättää. Bambuinen hammasharja on täysin biohajoava vaihtoehto, eivätkä se ole normaalia hammasharjaa kalliimpi. Kannattaa kuitenkin varmistaa, että hammasharja on valmistettu myös pandaystävällisesti!

Lopeta mikromuovia sisältävien hammastahnojen ja kuorintavoiteiden käyttö. Monet kuorintavoiteet sisältävät mikromuovia, joka on vaikea suodattaa pois veden puhdistusprosessissa, minkä seurauksena se päätyy helposti meriin. Mikromuovittomia vaihtoehtoja löytyy niin hammastahnasta kuin kuorintavoiteistakin, kuten myös tuubittomia versioita. Miksi siis enää käyttäisimme ympäristölle huonoja tuotteita?

Osta irtonaiset tuotteet kaupassa omaan kankaiseen kassiin. Esimerkiksi vihanneksia ei kannata ostaa muovipussissa, sillä niitä voi ostaa omaan kestokassiin. Kannattaa tosin aina kysyä kaupasta, että näin saa tehdä, sillä kaupat voivat vaatia kasseja joista jollain tavalla näkee läpi. Myös irtokarkkeja voi ostaa omaan pussiin, joten karkeista ei pakkausten vuoksi tarvitse luopua!

Käytä tuotteet aina loppuun. On parempi käyttää tuote kokonaan loppuun kuin ostaa uusi, parempi tuote ja heittää vanha pois sisältöineen päivineen. Tämä ei tietenkään koske huonoksi menneitä tuotteita, varsinkaan jos kyse on helposti pilaantuvista elintarvikkeista. Mutta jos kaapissasi on jo kauan lojunut shampoopullo josta et pidä, voit aina lahjoittaa sen sisaruksellesi tai ystävällesi, kenelle tahansa joka nauttii sen käytöstä enemmän kuin sinä.

Ole muutenkin säästäväinen. Vaikka säästeliäisyys sinänsä ei kuulu jätteettömään ajattelutapaan, se on silti suuri osa sitä. Ole siis yleensäkin ympäristöystävällinen ja vältä veden ja sähkön tuhlausta. Ota siis lyhyempiä suihkuja, älä jätä valoja huoneeseen, jos siellä ei ole ketään, älä lämmitä huonettasi liikaa, älä heitä ruokaa roskiin… Kaikki nämä ovat varmasti kaikille tuttuja asioita, mutta ne tuppaavat usein unohtua.

Jätetään paikka paremmaksi kuin mitä se oli ennen meitä

Muista, että vaikka kuinka haluaisit olla tuottamatta jätettä, joskus se ei vain ole mahdollista. Ehkä tilauksesi ottanut smoothientekijä ei muistanut pyyntöäsi vaan laittoi siitä huolimatta muovipillin tuomaasi lasiseen astiaan, koska se nyt vain tulee heiltä niin rutiinina. Ehkä et löydä mistään pakkauksetonta lihaa (mitä ei välttämättä ole edes saatavilla hygieniasäädösten vuoksi) ja joudut sen takia ostamaan jauhelihaa, joka on täysin kääritty muoviin. Tai ehkäpä sinulla ei muuten vain ole mahdollisuutta vaikuttaa perheesi ruokaostosiin ja joudut siis syömään varsin pakattua ruokaa. Se on normaalia ja se on täysin okei. Tärkeintä on yritys ja se, että olet mukana tekemässä muutosta. Ole siis myös aktiivinen kuluttaja ja anna palautetta kauppaketjuille ja tuottajille, jos koet sen olevan tarpeellista. On täysin hyväksyttävää koettaa saada aikaan muutosta ympäristöön vaikuttavaan ongelmaan.

Kenenkään ei tietenkään tarvitse omaksua zero waste -elämäntyyliä omaan elämäänsä, vaikka se tietysti ihanteellista olisikin. Tärkeinä olisi, että kaikki alkaisivat ajattelemaan omaa kulutustaan ja tekisivät siihen muutoksia omien arvojensa perusteella. Jos vaikka päätät vain alkaa kierrättämään, on se jo paljon parempi ympäristölle kuin kierrättämättä jättäminen. Jos taas olet valmis uhraamaan hieman enemmän aikaasi ja energiaasi maailman puolesta, jätteen vähentäminen on mitä parhain tapa aloittaa. Mitä tahansa teetkään, muista, että elämä on prosessi, ja niin on ympäristöystävällinen elämäkin. Millä loppujen lopuksi on merkitystä, on se, että jätämme tämän planeetan jälkeemme parempana kuin mitä se oli ennen meitä.

Alunperin kirjoittanut Siiri Parviainen