Viime viikolla 4.-8.3. koulullamme vietettiin musiikin ja tanssin viikkoa. Viikon varrella arkea piristivät Areenalla järjestetyt välituntikonsertit, joissa esiintyivät musiikki- ja tanssilinjalaiset. Viikko huipentui perjantaina järjestettyyn show’hun, jolloin lavalla tulkittiin muun muassa itse kirjoitettuja ja sävellettyjä kappaleita sekä musiikkia tanssin keinoin.  

Tiistaista torstaihin tutuksi näyksi muodostui opiskelijoiden parveilu Areenan ympärillä ennen kello yhden oppituntia. Tuntien välissä päästiin nimittäin nauttimaan musiikkiesityksistä, joista vastuussa olivat koulumme omat opiskelijat. Oppituntien välissä aikaa ei ole kuin kymmenen minuuttia, mutta lyhyet ja ytimekkäät esitykset herättivät kiinnostusta.  

Tiistaina viikon esitykset aloitti Paula Nummila kahdella pianokappaleella, jotka ihastuttivat yleisöä herkän ja taidokkaan tulkinnan myötä. Keskiviikkona Areena otettiin haltuun räpäten, kun lavalle asteli Arttu Lager. Torstaina välituntishow’ssa kuultiin metallimusiikkia, kun Otto Kapanen, Juuso Niemi, Petteri Söderholm, Sami Ollinmäki ja Mikko Johansson soittivat Metallican Astronomy-kappaleen ja hieman vaihtuneella kokoonpanolla Otto Kapasen ja Veikko Heikkisen laulamina System of Downin Aerials-kappaleen. 

Perjantaina koulussa päästiin juhlistamaan vielä hienoa viikkoa tunnin mittaisen tapahtuman muodossa. Musiikkiesityksiä kuultiin niin eri kielillä kuin erilaisin kokoonpanoin. Vierailevina tähtinä tapahtumassa esiintyi Musiikkiopiston selloyhtye, johon kuului koulun opiskelijoita. Sellon soiton lisäksi tapahtumassa kuultiin myös opiskelijoiden itse säveltämiä ja sanoittamia kappaleita, kuten Maya Pankninin You make my smile shine, Tuuli Lintulan Ihmiset juoksee pois mun luota sekä Eeli Karhun ja Mauno Törmän Pinnan alla. Sovituksista ja esitysten ulkonäöstä vastasivat myös kappaleiden tekijät. Esitysten jälkeen saimme myös kuulla hieman tarinoita ja tekoprosesseista kappaleiden takaa.  

Lavalla nähtiin myös tanssia, kun ykkösvuoden tanssilinjalaiset olivat pistäneet parastaan. Ryhmä esiintyi yhdessä tapahtumassa toiseksi viimeisenä, mutta sen lisäksi yleisö pääsi näkemään tanssijoiden itse koreografioimia soolonumeroita.

Viikon aikana pääsin haastattelemaan musiikin ja tanssin viikolla esiintyviä opiskelijoita. He kertoivat lyhyissä haastatteluissa omista esityksistä sekä siitä, jännittävätkö he ennen esiintymistä. Tiistaina tavoitin Arttu Lagerin välitunnin esiintymisen jälkeen, torstain kenraaliharjoituksissa sain haastateltaviksi tanssijat, ja perjantain show’n jälkeen fiiliksiä avasivat haastattelussa Eeli Karhu sekä Tuuli Lintula ja Sara Brandão. 

Kertoisitko ensiksi, kuka olet? 

Olen Arttu, ykkösvuoden opiskelija ja ytyläinen. 

Me olemme Jäken lukion ykkösvuoden tanssilinjalaiset eli Sofia, Leeni, Peppi, Iiris, Mila, Suvi ja Linnea. 

Mä olen Eeli, taiteilijanimeltä xMike. Mä oon musalinjalla nyt toista vuotta.  

Mä olen Tuuli, kakkosvuoden musiikkilinjalainen. -Ja mä olen Sara, myös toisen vuoden musiikkilinjalainen. 

Mitä ja minä päivänä esitit musiikin ja tanssin viikolla? Oman biisin tekijöille: mikä inspiroi kappaleiden syntymisessä? 

Arttu: Esiinnyin keskiviikkona 6.3. kello 12.55 ja esitin kaksi Eminemin kappaletta, Rabbit run ja Framed. 

Tanssilinjalaiset: Me esiinnytään perjantaina 8.3. ja esitetään nykytanssipainotteinen koreografia kappaleeseen Human. Koreografia on Helenan (tanssiopettaja) luoma, mutta ollaan sitä sovellettu itselle sopivaksi. 

Eeli: Esiinnyin nyt perjantaina omalla biisillä Pinnan alla. Inspiraatiota biisiin sain monilta pieniltä jenkkiartisteilta, joita tykkään kuunnella. Biisejä tehdessä tykkään kirjottaa paljon omista tunteista ja asioista, jotka tuntuu hyvältä. 

Tuuli: Mä esitin nyt perjantaina ensin Petran kanssa Laura Närhen Siskoni-biisin ja sen lisäksi mä esitin mun oman biisin Ihmiset juoksee pois mun luota.  

Sara: Mä olin laulamassa mukana tuossa Tuulin omassa biisissä. 

Miten suhtaudut esiintymiseen? Jännittääkö sinua tai valmistaudutko jotenkin erityisesti, vaikka rutinoituneilla äänenavauksilla? 

Arttu: Aina jännittää, mutta kun lavalle pääsee kaikki stressi katoaa ja pääsee flow-tilaan. Esitykseen valmistaudun juomalla vettä. 

Tanssilinjalaiset: Jännitetään ja kerrataan koreografiaa. Lähes aina ja kaikkia jännittää, mutta Sofiaa ei kuulemma koskaan. 

Eeli: No siis, tykkään kovasti esiintyä. Paineilen yleensä ennen esiintymistä, jännittää, mutta olen silti aina tosi innoissani, kun pääsee lavalle.  

Tuuli: Musta oli tosi kiva esiintyy ja olin jo pitkään miettinyt, että haluaisin joskus esittää myös omaa musaa. Ja nyt tuntu sitten siltä, että oli se hetki. Mua ei jännitä yleensä ennen esityksiä, mutta juuri ennen, kun lavalle pitäisi mennä niin alkaa vähän jännittämään ja kädet tärisemään. Mutta hyvin se aina menee. 

Sara: Musta on aina tosi kiva esiintyy, eikä enää jännitä yhtään niin paljon, kun ykkösvuonna. Ekana vuonna mua jännitti tosi paljon, mutta nykyään vähemmän. Mä yleensä ennen lavalle menoa hengittelen syvään ja ääntä lämmittäessä pystyy jo alkaa rentoutumaan. 

Viimeisenä yleisön pyynnöstä-kysymys: Mikä on sinun suosikkivärisi? 

Arttu: Suosikkivärini on juuri sama, minkä värinen paita sulla (haastattelijalla) on, eli keltainen. 

Tanssilinjalaisilta sain tähän kohtaan monia vastauksia, mutta pintaan nousivat väreistä punainen, liila, sininen ja pinkki. 

Eeli: Riippuu päivästä, tänään on tämmönen beige. 

Tuuli: Mun lempiväri on sininen. 

Sara: Mun on punainen. 

Välituntikonsertit ja perjantain show piristivät koulun arkea ja yhdistivät koulun väen Areenan ääreen. Viikko mahdollisti esityksistä nauttimisen sekä esiintyjille esiintymismahdollisuuden, mikä antaa varmasti paljon iloa ja valoa myös koeviikkojen sekä ylioppilaskokeiden keskelle. Seuraavan kerran musiikki- ja tanssiesityksistä on mahdollista päästä nauttimaan huhtikuun Open Stagessa. 

Keskiviikkona 24. päivä tammikuuta 2024 koululla vietettiin sisäpoliittista murrosvaihetta, kun koululle valittiin uusi opiskelijakunnan puheenjohtaja sekä hallitus.

Aamu alkoi heti kiperillä kysymyksillä nimittäin puheenjohtajaehdokkaiden tenttitilaisuudella. Vastakkain olivat Sami Ollinmäki ja Arttu Lager. Tilaisuudessa väistyvä opiskelijakunnan puheenjohtaja Ville Sikström sekä varapuheenjohtaja Tuulianna Hänninen esittivät toinen toistaan kiperämpiä kysymyksiä ehdokkaille. Kysymykset liittyivät muun muassa hallituksen toimintaan, opiskelijoiden hyvinvointiin sekä edunvalvontaan. Ja pääsivät ehdokkaat pohtimaan hieman ulkopolitiikkaakin tenttaajien kysyessä, miten he parantaisivat suhteita muhin lukioihin. Seuraavaksi kuulemme ehdokkaiden fiiliksiä ennen tenttiä Sanni Veijalaisen haastattelemana.

Ehdokkaat nähtiin ennen tenttiä vielä varsin leppoisissa tunnelmissa. Kuvassa Sami Ollinmäki (oikealla) ja Arttu Lager (vasemmalla).

Tentin ennakkofiilikset ja -odotukset

Puheenjohtajaehdokkaat istuvat minua vastapäätä opkh-kopin sohvalla. Tentin alkamiseen on aikaa enää viitisentoista minuuttia, ja tunnelmat ovat sen mukaiset. Siirrymme haastattelun pariin aikailematta.

Mitkä ovat fiilikset juuri ennen vaalitenttiä?

Arttu: “Hiukan jännittyneet. Lähen avoimin mielin ja itsevarmana tähän mestaan ja toivotan myös vastaehdokkaalle onnea.”

Sami: “Täs on tietenkin tietynlainen jännityksen kutina.”

Sami täsmentää häntä jännittävän kysymysten sisältö, ei niinkään itse tilaisuus ja puhuminen.

Miksi uskot, että juuri sinä voitat?

Arttu: “Mä oon saanut itelleni sen verran suosiota, hyvää ja pahaa, tässä viimeisten viikkojen aikana.”

Arttu huomauttaa suosion lisäksi myös omasta puheenjohtajataustastaan sekä taidostaan johtaa isoa joukkoa. “Pystyn johtamaan isoa porukkaa ilman, että mulla tulee suuria paineita.”

Sami: “Koen, että markkinointini on ollut laajaa ja saavuttavaa.”

Esimerkkinä Sami mainitsee nettisivujensa kävijämäärän. Hän mainitsee myös Jodel-alustalla vallitsevasta mielipiteestä mutta myöntää, että se on vain suuntaa antava viesti.

Mitä haluaisit sanoa sinua äänestäneille ihmisille?

Arttu: “Kiitos erittäin paljon teille joka ikiselle. Jos saan edes yhden äänen, oon erittäin iloinen – tottakai voittoa lähdetään tavoittelemaan.”

Sami: “Haluan syvältä sydämeltäni kiittää heitä, jotka ensinnäkin ovat yleisesti vaikuttaneet näissä vaaleissa, ovat äänestäneet kumpaa tahansa meistä. Erityisesti haluan kuitenkin kiittää heitä, jotka ovat äänestäneet minua.”

Mihin uskot, että tentin kysymykset liittyvät?

Arttu: “Varmaankin siihen, miten aiot itse käyttäytyä opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajana, minkälaisia arvoja itselläsi on ja varmaan sellaisia hyvinkin “out of the blue” -kysymyksiä, joihin ei pystyisi mitenkään valmistautumaan.”

Sami: “Villen tuntien kysymykset tulevat olemaan hyvin monialaisia. Ville tulee kysymään kysymyksiä, millä ei suoranaisesti ole mitään tekemistä puheenjohtajuuden tai opiskelijakunnan kanssa – kompakysymyksiä ja hyvin kummallisia hypoteettisia kysymyksiä.”

Sami kuitenkin lisää uskovansa kysymysten liittyvän hallitustoimintaan sekä mahdolliseen puheenjohtajuuteen.

Mihin kysymykseen ette erityisesti haluaisi vastata?

Arttu: “Itsehän olen sellainen tyyppi, että mitä tahansa multa kysytään, niin mä vastaan jotakin. Oikeastaan ei ole mitään kysymystä mihin en haluaisi vastata.”

Ehdokas kuitenkin myöntää, että kysymykset liittyen hänen mainontaansa olisivat mahdollisesti hieman epämukavia.

Sami: “En koe, että pelkäisin mitään kysymystä. Koen, että Ville ei ole kysymässä kysymystä, joka ei olisi millään tavalla relevantti tähän, joten mä oon aika avoin vastaamaan mihin tahansa.”

Haastattelun päätteeksi kiitän haastateltuja ehdokkaita. He vaikuttavat itsevarmoilta sekä uteliailta – en pysty erottamaan pienintäkään jännityksen pilkahdusta, mikäli hermostuneita naurahduksia ei oteta huomioon.

Tosi kyseessä

Molemmat ehdokkaat esittivät tentissä mielenkiintoisia näkemyksiä. Esiin nousi etenkin opiskelijoiden hyvinvointi sekä opiskelijakunnan hallituksen rooli opiskelijoiden edunvalvonnassa. Tämän lisäksi ehdokkaat pääsivät kukin antamaan omat näkemyksensä hypoteettiseen skenaarioon, jossa opiskelijoiden ja koulun henkilökunnan välit olisivat tulehtuneet. Sekä Sami että Arttu korostivat kommunikaatiota ja yhteisten ratkaisujen löytämistä.

Tenttaajat olivat poimineet Järjen 18.1.2024 julkaisemasta opiskelijakunnan puheenjohtajan vaalista kertovasta lehtijutusta lainauksia ehdokkaiden vastauksista ja kysyivät kysymyksiä niiden perusteella. Esimerkiksi Artulta kysyttiin, miten hän tekisi Järvenpään lukiosta Suomen suosituimman. Artun mukaan lukiota pitäisi mainostaa enemmän somessa, koska moni nuori on somessa. Hän voisi myös itsekin mainostaa lukiota esimerkiksi omalla vapaa-ajalla. Samilta puolestaan kysyttiin, minkälainen on hänen mielestään tehokas, laajakatseinen sekä tarkotuksenmukainen hallitus. Samin mukaan tällainen hallitus ajaa ensisijassa opiskelijoiden etua ja pyrkii ymmärtämään kokonaisvaltaisesti opiskelijoiden toiveita. Tällainen hallitus ei käytä opiskelijakunnan rahoja esimerkiksi hallituksen keskinäisiin menoihin.

Talousasiat nousivat yleisestikin esiin, kun ehdokkailta kysyttiin, miten heidän mielestään opiskelijakunnan varoja tulisi käyttää. Sami jatkoi aikaisempaa linjaansa ja toisti näkemyksensä siitä, ettei opiskelijakunnan rahoja tulisi käyttää hallituksen keskeisiin menoihin. Sami kuitenkin lisäsi, että sellaisiin hallituksen sisäisiin tapahtumiin, kuten koulutustapahtumiin, voidaan harkitusti käyttää opiskelijakunnan rahoja. Kuitenkin tällaisen rahankäytön hyödyn tulee koskea kaikkia opiskelijoita. Arttu komppaa Samia rahankäyttöön liittyvissä kysymyksissä, mutta lisää vielä kiskan yhdeksi rahankäytön kohteeksi. Hänen mielestä kiskan toimintaan pitäisi panostaa entistä enemmän.

Kiinnostuneet opiskeilijat sekä opettajat olivat kerääntyneet kuuntelemaan ehdokkaiden puheenvuoroja areenalle ja sen ympärille.

Tiukan tenttitilaisuuden jälkeen ehdokkaat siirtyivät jännittämään, kun opiskelijat pääsivät äänestämään mieluisaa ehdokasta. Olihan kyse kuitenkin isosta vastuutehtävästä! Äänestysaikaa oli noin kaksi tuntia, jonka jälkeen ruokavälitunnin lopussa keskusradio kajahti ja radiosta kuului väistyvän puheenjohtajan Ville Sikströmin itsevarma ääni. Hän oli tullut ilmoittamaan meille, kuka seuraava opiskelijakunnan puheenjohtaja on, Arttu Lager vai Sami Ollinmäki. Kisa oli selvä. Sami Ollinmäki oli valittu uudeksi puheenjohtajaksi! Yhteensä ääniä annettiin 430, joista Arttu sai 134 ja Sami 296 ääntä.

Politiikantäyteinen päivä ei kuitenkaan loppunut vielä siihen! Iltapäivällä auditoriossa pidettiin opiskelijakunnan jopa yli kolmeen tuntiin venynyt uuden hallituksen järjestäytymiskokous, jossa myös allekirjoittaneet olivat kukin paikalla. Puheenjohtajavaalin tuoma huomio oli kerryttänyt auditorioon jopa yli kolmekymmentä opiskeilijakuntatoiminnasta kiinnostunutta opiskelijaa. Siis enemmän kuin monena vuonna!

Noin puoli kahden aikaan tuore puheenjohtaja lausui maagiset sanat “Avataan kokous kello 13.27 ja todetaan se lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.” ja näin oli kokous virallisesti aloitettu. Alkulöpinöiden jälkeen alkoi tapahtua. Uuden hallituksen rooleja alettiin jakamaan. Eikä aikaakaan, kun ehdolla oli jo useita ihmisiä. Etenkin mediavastaavien, toimintavastaavien ja kioskivastaavien tehtävät olivat suosittuja!

Mitä seuraavaksi? – Opiskelijakunnan tulevaisuus

Moni varmaan pohtii, mitä Ollinmäen valitseminen puheenjohtajaksi käytännössä tarkoittaa. Ollinmäen omien sanojensa mukaan tuoreen opiskelijakunnan hallituksen toiminnan tulevaisuutta on vielä vaikea nähdä kokonaisuutena, mutta konkreettisia suunnitelmia löytyy jo. Suunnitteilla on muun muassa ystävänpäiväjuhla. Luvassa on myös aktiivista kioskitoimintaa, tapahtumia areenalla sekä jo perinteeksi muodostunut toimintapäivä. Opiskelijakunnan toimintaa pääsee myös tulevaisuudessa seuraamaan uudelleen henkiin herättyjen somealustojen kuten Tiktokin kautta.

Eemil Pietilä, mediavastaava:

Etenkin mediavastaavien työllä on iso rooli opiskelijakuntatoiminnan mainostamisessa niin koulun sisällä kuin ulkopuolisillekin. Viime hallituskaudella lukion opk:n somet ovat olleen melko hiljaisia, joten uuden hallituksen mediavastaavien panos tulee varmasti näkymään myös somessa. Tämän lisäksi tietenkin teemme lukion sisäistä mainontaa esimerkiksi opkh:n järjestämistä tapahtumista sekä soitamme perjantaisin musiikkia opiskelijoille. Hienoa olisi, jos yhä enempi määrä ihmisiä kiinnostuisi opiskelijakuntatoiminnasta!

Venla Koponen, kiskavastaava:

Kioskivastaavien tehtävä on pitää auki opiskelijakunnan kioskia, etenkin pitkinä päivinä. Kiskalta voi ostaa pientä syötävää tai vaikka energiajuoman. Uusilla kioskivastaavilla on myös muutamia kehitysideoita kioskille, joita tullaan näkemään tulevan hallituskauden aikana. Kioskin tarkoitus onkin toimia enemmänkin palveluna kuin rahasampona, joten hinnat ovat matalat. Kiskalla nähdään!

Sanni Veijalainen, toimintavastaava:

Toimintavastaavien duunina on järjestää erilaista toimintaa – teemapäivät sekä toimintapäivät toimivat hyvinä esimerkkeinä. Meillä on ollut myös taipumusta järjestää kaikenlaista extraa: glögin ja piparien jakaminen joulun alla, erilaiset teemajahdit…. Oma lempparini tähän mennessä on ehdottomasti välitunnin bingohetki<3 Tälle kaudelle on jo suunnitelmia, joita toivottavasti pääsemme toteuttamaan (kaveripöytä, koulupäivän ulkopuolella järjestettävä virkkaus-/käsityökerho….) teidän kanssanne. Kiskaise käytävällä hihasta tai slaidaa dm, jos herää ajanviettoehdotuksia tai kysymyksiä<3

Kirjoittanut Eemil Pietilä, Sanni Veijalainen ja Venla Koponen

Kuvat: Iita Markkanen

Toisen vuosikurssin ytyläiset järjestivät lukiolla torstaina 25. tammikuuta tasavallan presidentin varjovaalit. Äänioikeutettuja olivat kaikki koulun opiskelijat sekä henkilökunta. Yhteensä äänioikeutettuja oli 1042 ja ääniä tuli 273, joka on 26,2 % eli hiukan yli neljäsosa koko lukion väestä. Tässä jutussa avataan tarkemmin vaalien tuloksia puolueettomasta näkökulmasta.

Vaalien tulos oli varsin selvä. Enemmistön äänistä sai kokoomuksen ehdokas Alexander Stubb jopa 23 äänen erolla toiseksi tulleeseen vihreiden ehdokkaaseen Pekka Haavistoon. Toisen ja kolmannen sijan välillä kilpailu oli tasaisempaa ja ero näiden ehdokkaiden välillä oli vain kolme ääntä! Kolmanneksi vaaleissa tuli perussuomalaisten ehdokas Jussi Halla-aho. Vaalien tulos noudattaa hyvin myös kansallisia kannatuskyselyitä. Sama kärkikolmikko esiintyy esimerkiksi Ylen 25.1. teettämässä kannatuskyselyssä.

Hylättyjen äänien määrä vaaleissa oli yllättävän vähäinen. Vain viisi ääntä jouduttiin hylkäämään. Aku Ankka ei tällä kertaa saanut yhtään ääntä eikä myöskään ehdokas numero 69. Sen sijaan esimekiksi Kevin Durant sai yhden äänen ja löytyi äänten joukosta myös yksi piirrustuskin.

Äänet jakautuivat melko epätasaisesti

Vähemmän ääniä saaneet, mutta kuitenkin merkittävän määrän ääniä saaneet ehdokkaat vasemmistoliiton Li Andersson sekä valitsijayhdistyksen kautta ehdolle asettunut Olli Rehn olivat myös hyvin edustettuina. Kuitenkin tuloksista huomaa, miten suurten puolueiden ehdokkaat vetävät puoleensa enenmmän kannattajia. Valitsijayhdistyksen kautta ehdolle asettuvat, puoluekentän ulkopuolelta tulevat ehdokkaat joutuvat tekemään enemmän työtä kampanjoinnissa. Esimerkiksi ulkopoliittisen instituutin johtaja ja myös valitsijayhdistyksen kautta ehdolle asettunut Mika Aaltola sai vain kaksi ääntä.

Sosiaalisen median vaikutus ääniin on varmasti myös suuri. Esimerkiksi Alexander Stubb on ollut näkyvästi esillä eri sosiaalisen median alustoilla ja Halla-aholla on myös somessa oma kannattajakuntansa. Sosiaalisessa mediassa “mestari” lisänimen saaneen Halla-ahon kannattajat ovat äänekkäitä ja jakavat Halla-ahosta tehtyjä videokoosteita ahkerasti. Numero viisi -villitys oli myös vaalipäivänä esillä lukion areenalla järjestetyssä TJ0-show’ssa.

Kuitenkin kaikilla on vaaleissa vapaus äänestää juuri sitä ehdokasta, jonka itse kokee mieleisekseen, ja näin oli näissäkin vaaleissa. Auditorion eteen oli rakennettu äänestyspiste, joka mahdollisti vaalisalaisuuden säilymisen. Äänet leimattiin ja pudotettiin kannella peitettyyn vaaliuurnaan. Kunkin äänestäjän henkilöllisyys varmistettiin kysymällä luokkaa ja nimeä. Näin pyrittiin estämään kahteen kertaan äänestäminen. Kokonaisuudessaan vaaleja voidaan pitää onnistuneena, vaikka äänestysprosentti ei kovin suuri ollutkaan. Äänestysprosenttiin saattaa tosin vaikuttaa abien samana päivänä pitämä TJ0-juhla.

Kuvitus luotu tekoälyn avulla

Vanhojentanssit ovat suomalainen lukiolaisperinne, joka juontuu 1930-luvun Helsingin normaalilyseoon. Alun perin tapana oli pukeutua vanhan näköiseksi, mutta nykyään tansseissa nähdään modernia pukuloistoa. Vanhojenpäivä juhlistaa lukion toisen vuoden opiskelijoita, kun abiturientit jäävät lukulomalle ja näin ollen kakkosista tulee koulun vanhimpia. Halukkaat pääsevät osallistumaan vanhojen tansseihin ilmoittautumalla LI04 kurssille, joita on tarjolla 2. ja 3. jaksossa.  

Kurssilla harjoitellaan vanhojen tansseissa esitettäviä erilaisia tansseja. Tyypillisesti tanssien joukossa on salonkitansseja, paritansseja ja tietenkin lukiolaisten itse suunnittelema oma tanssi. Kova työ huipentuu itse esityksiin, jotka tänä lukuvuonna koulussamme järjestetään 8.–9.2. 

1. Miltä tanssiharkat ovat tuntuneet? 

”On ollut kivaa. Aluksi jännitti, mutta eipä enää” 

”Ovat olleet mukavia. Tanssit tuntuvat yleisesti menevän ihan hyvin, vaikka ne eivät joskus menekään ihan oikein.” 

”Harkoissa on ollut tosi hauskaa! Kivoja kevennyksiä rennolla tunnelmalla koulupäivien loppuun.” 

2. Ovatko harkat olleet sellaiset mitä odotit vai ei, miksi näin? 

”Ihmisten määrä harkoissa on ollut enemmän, mitä odotin. Odotin jotain 50 ihmistä, mutta on siellä vähän enemmän. 

”Ennen ensimmäisiä harkkoja olin vähän hermostunut. Mietin, mitä jos tanssit ovat vaikeita ja oon pihalla. Jännitti, että tuntemattomien kanssa harjoittelu olisi jotenkin kiusallista. Tähän mennessä tanssit ei oo ollu yhtään niin vaikeita muistaa, kuin mitä pelkäsin. Silloinkin, jos oon pihalla, niin on ollu muutkin. Eikä tuntemattomien kanssa tanssiminen oo ollu sen kummempaa, kaikki on sen verran keskittyneitä itseensä ettei sitä tuu edes mietittyä.” 

3. Olisiko jokin asia, mikä muuttaisit tanssiharkoissa?  

”Harjoitusten väleihin voisi ujuttaa pari juomataukoa.” 

”Itselle olisi mukavampaa, jos parit pysyisivät samoina ja kaikki saisi opetella juuri sen oman parin kanssa. Ymmärrän tämän olevan ikävä vaihtoehto niille, joilla ei ole paria. Se varmasti lisäisi stressiä ja kynnystä osallistua, ellei valmiiksi ole pysyvää paria.” 

”Nykyinen ope on ihan mahtava yksinkin. Kuitenkin harkoissa voisi olla kaksi opettajaa, jolloin nähdään opettajan esimerkeissä viejän ja vietävän rooli samaan aikaan.” 

Vaikuttaa siltä, että oppilailla on ollut mukavaa tanssia. Odotamme innolla, että pääsemme näkemään tanssijoiden upeat tanssit, varsinkin heidän oma tanssinsa. Toivotamme onnea kaikille tanssijoille! 

TEKSTI: Lotta Härkönen ja Nuppu Tuukkanen
KUVAT: Nuppu Tuukkanen

Järvenpään lukion joulujuhla alkoi kello kymmeneltä 22.12.2023. Esitys alkoi juontajien Kasper Teurokosken ja Minea Heinälän tähdittäminä. Juontajat puhuivat joulun tärkeydestä ihmisten elämässä. He esittelivät meille myös illan ensimmäiset esitykset ja niiden esiintyjät.

Joulujuhlan ensimmäinen esitys oli lukion musiikkilinjalaisien esittämä versio Katri Helenan jouluklassikosta Joulumaa. Kappale oli yleisölle tuttu teos, jolla pyrittiin saamaan yleisöä lämmiteltyä juhlaa varten. Esitys välitti taustan koristeineen yleisölle lämpimän tunnelman, josta pystyi vain nauttimaan. Juhlan toinen kappale oli jo monelle tuntemattomampi Eartha Kittin Santa Baby. Esiintymään jäivät aikaisemmasta kokoonpanosta Anni, Tytti, Jenna, Julia ja Ella; ja uusina niminä lavalle nousivat Siiri, Hilma, Aatos ja Onni. Kappale esitettiin hienosti. Kumpikin esitys oli kohtalaisen samantyylinen. Esitykset olivat staattisia ja rauhallisia ilman suurempaa energiaa lavalla. Kuitenkin kumpaankin kappaleeseen ja juhlan alkuun sopi tällainen.

Meille Manteli Hyppösen kuvaamataidon 8. kurssilla tekemä lyhytelokuva. Yleisö rakasti lyhytelokuvaa. Se keräsi suuren määrän aplodeja ja arvostusta. Lyhytelokuvassa musiikit oli taidokkaasti tehty ja todella hyvin kohtauksiin suunniteltuja. Kameraa oli myös nerokkaasti käytetty erilaisien kuvakulmien käyttämiseen ja syvyyden tuomiseen lyhytelokuvaan. Lyhytelokuva oli mestariteos. Lyhytelokuvan jälkeen meille esiintyivät tanssilinjalaiset Suvi ja Matilda koreografiallaan kappaleeseen “All Nite”. Lava sai elämää enemmän kuin yleisö osasi odottaa. He keräsivät jo alkuminuuteilla hurrauksia yleisöltä. Lava oli kuvainnollisesti liekeissä tanssijoiden jälkeen odottamassa seuraavaa esitystä.

Lavalle nousi seuraavaksi koulumme rehtori Marja-Liisa Lehtiniemi pitämään jokavuotisen puheensa. Puheessa näkyi kokemus ja osaaminen. Aiheiden “vetäminen tonttulakista” oli nerokkaasti toteutettu idea rehtoriltamme, jonka puhe piti sisällään meille tärkeitä aiheita. Hänen puhe käsitteli esimerkiksi tekoälyä ja sen vaikutusta meidän opiskeluumme. Puheen lopuksi Lehtiniemi heitti tonttulakistaan yleisöön karkkia, joka toi iloa vuoden hämärimpänä aikana.

Marja-Liisa Lehtiniemen jälkeen lavalle nousivat tämän jälkeen Mars laulamaan ja Tuure pianoon. He vetivät yhdessä jouluklassikon Walking In The Air. Kappale pääsi heidän esittämänään todelliseen loistoonsa ja sitä oli upeaa seurata. Vahva naisääni toi syvyyttä kappaleeseen. Kappaleen jälkeen Tuure poistui lavalta ja hänen tilalleen saapuivat Sara ja Tuuli. He vetivät yhdessä Marsin kanssa Sylvian Joululaulun. Tämä trio sai yhdessä esitettyä sen melankolisuuden, jota kyseinen kappale on täynnä. Yleisö vaipui täyteen hiljaisuuteen heitä kuunnellessa.

Lauluesityksien jälkeen saimme nähdä Juuson tekemän runovideoteoksen. Runovideoteos oli ottanut vaikutteita kansalliseepoksestamme Kalevalasta. Video oli mystinen ja herätti yleisössä suuresti mielenkiintoa. Runon jälkeen lavalle nousivat Peppi, Mila, Iiris ja Linnea näyttämään yleisölle elokuvan pohjalta tekemän esityksensä. Ryhmä toimi hyvin yhdessä. He ottivat yleisön hyvin mukaan alkumetreillä.

Tämän jälkeen saimme nerokkaasti toteutetun ja upealla huumorilla varustetun introvideon räppiesityksestä, jonka meille tulisi esittämään Arttu Lager. Hän saapui lavalle suuren energian kanssa esittämään Elastisen Vain elämää -ohjelmassa esittämän version kappaleesta Tip Tap. Esityksessä oli lavakarismaa, jota jokainen suuri esitys tarvitsisi. Se keräsi illan suurimmat aplodit itsellensä.

Energisen lavaesityksen jälkeen näimme opettajien hämmennystä tuovan videoesityksen, jota kukaan ei osannut olettaa. Videoilla opettajat liikkuivat ympäri lukion tiloja tonttulakkien kanssa. Tämän jälkeen lavalle nousivat Petsku, Iiro, Matias, Topi, Helmi, Paula, Eeli, Tuure ja Lukas esittämään kappaleen Rumpalipoika raskaampana kuin koskaan aikaisemmin. Esitys iski nopeammin kuin yleisö osasi odottaa. Esiintyjämme toivat lavalle iloa yhteisellä tekemisellään. Esityksessä nousi suuresti esille Petskun kitarasoolo. Yleisö rakasti esiintyjiä.

Emme ehtineet saada esityksen jälkeen taukoa kun Tuuren, Paulan, Petskun, Iiron, Matiaksen ja Topin muodostama kokoonpano soittamaan Nisse-Polkan samalla energialla kuin äskeisenkin kappaleen. Yleisö rakasti tätä. Tuure esiintyi lavalla kuin ammattilaulaja. Yleisö antoi esityksen jälkeen raikuvat aplodit juhlan viimeiselle esitykselle. Vuoden pimein päivä oli esiintyjiemme toimesta täynnä valoa ja lämpöä. Pääsemme todistamaan tätä seuraavan kerran vuoden päästä.

Kuvat: Osse Vettenterä

Unohtakaa presidentinvaalit ja kääntäkää katseet keskiviikkona 24.1. järjestettäviin opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajavaaleihin! Näissä vaaleissa vastakkain kilpailee kiveäkin kovempi kaksikko: Arttu Lager ja Sami Ollinmäki. Vuoden suurin poliittinen spektaakkeli nähdään, kun keskiviikkona 24. päivä klo 9.45 areenalla järjestetään myös Yhdysvaltojen Joe Bidenin sekä Donald Trumpin päät sekoittava VAALITENTTI! Tässä suuressa debatissa nämä kaksi erinomaista ehdokasta, Sami Ollinmäki ja Arttu Lager, asetetaan vastaamaan toinen toistaan kiperimpiin kysymyksiin tavoitteena erotella jyvät akanoista. Tämä tilaisuus ei jätä ketään kylmäksi! Alla ensimakua ehdokkaista haastattelun muodossa.

Tekoälyn näkemys vaaliväittelytilaisuudesta

Ehdokkaiden haastattelu

Sami Ollinmäki

Kuka on Sami Ollinmäki?

Olen Sami Ollinmäki, 2. vuosikurssin jokapaikanhöylä ja luonnontiede-matemaattisen linjan opiskelija. Olen aktiivisesti mukana useissa tapahtumissa ja tahoissa lukiolla, organisoiden säännöllisesti mielialaa kohottavia ja arkea rentouttavia tapahtumia. Olen rauhallinen, järjestelmällinen ja luotettava.

Miksi juuri sinut tulisi valita opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajaksi?

Minut tulisi valita opiskelijakunnan puheenjohtajaksi aiemman kokemukseni sekä osoittamieni taitojen vuoksi. Olen säännöllisesti osallistunut nykyisen hallituksen toimintaan, parantaen sitä ja tuoden esiin mielipiteitäni. Osaan aiempien toimien vuoksi kokouskäytänteitä, hallinnollisia seikkoja sekä johtamista mielestäni erinomaisesti, ja enemmän kuin vastaehdokkaani tai lukion opiskelijakunnan johtamiseen oikeasti tarvitsisi.

Minkälainen olisi sinun johtama opiskelijakunnan hallitus?

Johtamani opiskelijakunnan hallitus olisi tehokas, laajakatseinen sekä tarkoituksenmukainen. Hallitukseni ei toimisi eliittikerhona tai kuppikuntana, vaan olisi olemassa yksinomaan opiskelijakunnan jäsenien, eli teidän arvon lukijat, etujen ja opiskelumukavuuden ajamiseen. Hallitukseni ei olisi vain tapahtumaorganisaattori, konserttien järjestäjä, kioskiyritys tai kokoustoimisto. Hallitukseni olisi monipuolinen ja laaja-alainen taho, joka tekisi työtä monella taholla opiskelijoita varten.

Mitä vahvuuksia ja heikkouksia sinulla on puheenjohtajan pestiä ajatellen? Entä kehittämiskohteita?

Vahvuuksiini lukeutuu muun muassa vastuullisuus, järjestelmällisyys sekä kokemus. Ilman näitä opiskelijakunnan ja sen hallituksen johtaminen ei ole toimivaa, vaan saattaa muistuttaa enemmän sitä kaveriporukan päätöstä siitä, mihin mennään syömään. Vahvuuksiini kuuluu myös tiiviiksi muodostunut verkosto eri lukiomme osaajien kanssa sekä selkeät tavoitteet ja päämäärät, joiden ei voida katsoa olevan eturistiriitaisia. Kehittämiskohteita, joita jotkut kutsuvat heikkouksiksi, on minulla myös tietenkin, niinkuin on kaikilla ihmisillä. Suurin kehittämiskohteeni, joka kumpuaa lähinnä samasta paikasta kuin kykyni ja kokemukseni, on työn määräni. Olen aktiivinen monessa paikassa, ja tämä täyttää luontaisesti kalenteriani, mikä voi johtaa esimerkiksi hallituksen kokousten myöhästymiseen. Tämä aktiivisuus tuo toki myös etuja, sillä kytkeytyneempi puheenjohtaja sujuvoittaa monien yhteistyöhankkeiden järjestelyä.

Jos sinut valittaisi puheenjohtajaksi, niin mitä odottaisit tulevalta kaudelta?

Tulevana puheenjohtajana odottaisin kaudeltani saumatonta yhteistyötä hallituksen välillä, suuria projekteja sekä jatkuvasti parantuvia opiskelijoiden mahdollisuuksia nauttia lukiovuosistaan. Tämän lisäksi haluan panostaa voimakkaasti opiskelijoiden hyvinvointiin, edistää avointa vuoropuhelua opettajien kanssa ja varmistaa, että lukiossamme vallitsee inklusiivinen ilmapiiri, jossa jokainen opiskelija tuntee itsensä arvostetuksi. Näiden tavoitteiden eteen työskentely on keskeinen osa visiotani, ja pyrin luomaan yhteisön, jossa jokainen opiskelija voi menestyä ja kehittyä.

Koetko voivasi oppia jotain puheenjohtajan työstä? Mitä?

Elämä on mielestäni matka, joka koostuu oppimisen etapeista. Jokaisella on paljon varaa oppia lisää, ja käytännön teot ovat parhaita mahdollisia keinoja tehdä niin. Näinollen, minullakin olisi vielä paljon opittavaa opiskelijakunnan puheenjohtajana. Vaikka johtamisesta minulla onkin kokemusta, en ole ennen johtanut lukion opiskelijakuntaa. Se tuo mukanaan uniikkeja haasteita, kuten lukion opetussuunnitelman, tilojen käytön rajoitteet opetuksen puitteissa sekä rajallisen budjetin, jonka kasvattaminen ei ole suurissa määrin mahdollista. Nämä haasteet kuitenkin tekevät pestistä mieluisan, sillä ihmisenä haluan luonnostaan haastaa itseäni ja siten kehittyä.

Vapaa sana:

Hyvät kanssaopiskelijani. Nämä ovat todennäköisesti ensimmäiset puheenjohtajavaalit, joissa kukaan teistä äänestää. Pyydän teitä huomioimaan, että lukion opiskelijakunnan hallitus on fundamentaalisesti erilainen kuin esimerkiksi yläasteen oppilaskunnan hallitus, vaikka se kantaakin samankaltaista nimeä. Pyydän teitä harkitsemaan ääntänne tarkasti – kenet haluatte oikeasti johtamaan tätä tahoa, solmimaan koulukuvaussopimuksia ja yritysyhteistöitä tapahtumapäivään, sekä rahoittamaan wanhoja ja muita tapahtumia. Vaikkette päätyisikään lopulta äänestämään minua, pyydän teitä harkitsemaan valintaanne. Valitkaa pätevä ehdokas, älkää äänestäkö suoraan suosittua sellaista. Voit tutustua lisää kampanjaani ja esimerkiksi kannatuspuheenvuoroihini osoitteessa https://ollinmäki.com/opkh/pj

Arttu Lager

Kuka on Arttu Lager?

Arttu Lager on 16-vuotias Järvenpään lukion ensimmäistä vuotta käyvä opiskelija. Artun tavoitteena on tehdä mahdollisimman paljon isoja asioita, joilla on vaikutusta muihin ihmisiin ja maailmaan. Hän on Jäken lukion biologian ja maantieteen opettajan Emma Lagerin poika, ja Artulla on tavoitteena jättää itsestään mahdollisimman iso, vaikutusta tuonut, ja hyvän tyypin jalanjälki Jäken lukioon.

Miksi juuri sinut tulisi valita opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajaksi?

Minut pitäisi valita opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajaksi, koska minulla on aiempaa kokemusta puheenjohtajan työstä sekä olen vastuullinen ja luonnollinen johtaja. Kykenen tekemään vaikeitakin päätöksiä ja seistä niiden takana. Olen itsevarma ja tunnen Jäken lukion, sillä olen käynyt täällä jo alle 7 vuotiaasta lähtien. Olen myös hyvä esiintymään.

Minkälainen olisi sinun johtama opiskelijakunnan hallitus?

Minun johtama opiskelijakunnan hallitus olisi järjestäytynyt, tasa-arvoinen ja sillä olisi halu toteuttaa ahkerasti opiskelijoiden tavoitteita sekä parantaa koulun ilmapiiriä ja tunnettavuutta. Opiskelijat olisivat tyytyväisia hallituksen toimiin ja haluaisivat itsekin olla osa opkh:ta. Ennen kaikkea minun johtama hallitus ajaisi aina ensimmäisenä opiskelijoiden etua ja hyvinvointia.

Mitä vahvuuksia ja heikkouksia sinulla on puheenjohtajan pestiä ajatellen? Entä kehittämiskohteita?

Vahvuuksiani ovat, että olen hyvä johtaja ja luontainen esiintyjä. Saan ääneni kuuluviin. Minulla on kokemusta puheenjohtajan työstä sekä olen rohkea kokeilemaan uusia asioita, vaikka minulla ei olisikaan asiasta aiempaa kokemusta. Osaan sanoa ei. Olen myös erittäin sosiaalinen, mikä helpottaa minua saamaan yhteyksiä muihin tahoihin. Olen kunnianhimoinen tekemään koulustamme Suomen tunnetuimman. Teen ahekrasti töitä roolista tai pestistä riippumatta. Heikkouksiani ovat, että saatan joskus olla jopa liian tunteellinen ja ottaa liikaa vastuuta itselleni. Olen myös suhteellisen nuori puheenjohtaja isossa lukiossa. En asu Järvenpäässä, mutta saan toisena vuonna ajokortin. Olen myös aktiivinen muussa koulun toiminnassa, mikä saattaa aiheuttaa kiirettä. Minun lukujärjestykseni on etenkin ykkösvuonna kiireellinen.

Jos sinut valittaisi puheenjohtajaksi, niin mitä odottaisit tulevalta kaudelta?

Alkukausi tulisi varmasti olemaan pientä härdelliä, sillä tuoreella hallituksella asiat menevät jokseenkin uusiksi. Kuitenkin kun tilanne on saatu kuntoon ja vakautettua, niin odotan kiirellistä vuotta hallituksessa sekä mahtavia ja ennenäkemättömiä kokemuksia. Hallituksen toiminta tulee olemaan hyvinkin ammattimaista ja totisempaa verrattuna ylä- ja alakoulujen oppilaskuntien hallitusten toimintaan. Lupaan, että areenatapahtumista tulee entistäkin mullistavampia!

Koetko voivasi oppia jotain puheenjohtajan työstä? Mitä?

Koen, että voin ja tulen oppimaan lisää johtamisen taitoja sekä kehittymään päätöksenteossa, aikatauluttamisessa ja minusta tulee parempi neuvottelija.

Vapaa sana:

Jäken lukio tarvitsee vahvan esikuvan. Sellaisen, joka on valmis tekemään isoja ja vaikeita päätöksiä koulun eteen ja joka haluaa tehdä Jäken lukiosta suositumman vaihtoehdon Suomessa. Sellaisen, joka ajaa opiskelijoiden etua loppuun saakka, pystyy esiintymään ja on opiskelijoiden kanssa vuorovaikutuksessa sekä saa äänensä esiin. Sellaisen, joka hoitaa hommansa loppuun ja joka tekee sen hyvin. Jos olette minun kanssa samaa mieltä, äänestäkää minua, tehdään Jäken lukiosta Suomen tunnetuin lukio!

Väistyvän puheenjohtajan haastattelu

Ville Sikström

Millaista on toimia opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajana?

Opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajana toimiminen on haastavaa, mutta palkitsevaa. Tielle on tullut paljon yllättäviä ja aikaa vieviä tehtäviä; on tullut rampattua hallintokäytävällä alinomaa, mutta kaikki haasteet on tähän mennessä selätetty. Työhön kuuluu paljon organisoimista ja ihmisten kanssa työskentelyä, erilaisten intressien pompottelua. Nyt kahden vuoden jälkeen, olen täysin valmis luovuttamaan nuijan seuraavalle puheenjohtajalle.

Oletko oppinut jotain puheenjohtajan työstä? Mitä?

Olen oppinut paljon erilaisia taitoja puheenjohtajana. Olen oppinut paljon organisoimistaitoja ja neuvottelutaitoja: kompromisseja ja tiukkoja äänestyksiä on ollut, ja tilanteet on täytynyt selvittää. Erilaisten ihmisten kanssa työskentelemisestä olen myös oppinut paljon, sillä opiskelijakunnan hallitus on toiminut viimeiset kaksi vuotta erilaisilla kokoonpanoilla.

Onko jotain sellaista, mikä olisi erityisesti jäänyt mieleen puheenjohtajakaudeltasi?

Erityisesti minulla on jäänyt mieleen Ukrainan Värinen Taivas -tukikonsertti, jonka järjestimme syksyllä. Saimme kerättyä 600€ Ukrainan tueksi, mikä on todella merkityksellistä itselleni.

Mitä vinkkejä antaisit tulevalle puheenjohtajalle?

Vinkki viitonen seuraavalle puheenjohtajalle: älä ota liikaa itsellesi tehtäväksi!

Artikkelikuvat luonut Nuppu Tuukkanen ja Eemil Pietilä. Kuvien luomisessa on käytetty apuna myös tekoälyä (poislukien ehdokkaiden omat kuvat).

Juttua muokattu 19.1.2024 klo 1.29, korjattu kirjoitusvirhe väistyvän puheenjohtajan Ville Sikströmin haastattelun otsikosta. Poistettu ylimääräinen a-kirjain.

Maanantaina 4.12.2023 koulussamme juhlistettiin Vapauden viestin sanomaa ja lähestyvää itsenäisyyspäivää. Juhlassa näimme niin koulun ulkopuolelta tulleita puhujia ja esiintyjiä sekä koulun omaa väkeä Areenan lavalla.

Ensimmäisen vuoden opiskelijana syksy Järvenpään lukiossa on näyttäytynyt tapahtumarikkaana, opiskelijoiden esitykset ja yhteisölliset ohjelmanumerot läpi syyslukukauden ovat tuoneet kouluarkeen vaihtelua ja hupia. Viimeisintä koulun tapahtumaa vietettiin aivan itsenäisyyspäivän ovella, kun Vapauden viestin sanoma julistettiin koulullamme Itsenäisyysjuhlan yhteydessä.

Juhlan arvokkuudesta kertoo hyvin Areenalla vallinnut harras ja kunnioittava tunnelma. Opiskelijat ja koulun henkilökunta olivat kokoontuneet Areenan ääreen ja esiintymislavan edessä istuivat juhlaan kutsutut vieraat, joita olivat koulun ulkopuoliset puhujat ja vieraat. Puhujan korokkeen taakse asteli niin lukiomme opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja Ville Sikström kuin entinen koulun opiskelija ja nykyinen kansanedustaja Eemeli Peltonen. Musiikkiesityksistä vastasivat niin Laivaston soittokunta ja koulun lahjakkaat opiskelijat, mitkä rytmittivät juhlaa ja antoivat hengähdystaukoja puheiden välille. Areenan lavalla nähtiin myös tanssia ja musiikkia yhdistävä esitys, jossa koulun oppilaat tulkitsivat kappaletta Nää Maat sointujen ja liikkeen keinoin.

Juhlan toi päätökseen yhteinen Maamme-laulu, jonka säkeet raikasivat Areenalla suurenkin juhlan tavoin. Vapauden viesti on näin siirretty uusille opiskelija ikäluokille, ja vastaavaa juhlaa koulussamme saadaan todistaa vasta kolmen vuoden kuluttua.

Kuvat: Sofia Väänänen ja Niklas Sivula

Rohkeus. Niin monissa eri asiayhteyksissä käytetty sana. Kuka voisi enää keksiä siitä mitään uutta sanottavaa? Ensimmäisen vuoden draamaopiskelijat kuitenkin onnistuivat luomaan esityksen, joka nostatti ainakin minulle ajatuksia rohkeudesta. Ei välttämättä uusia sellaisia, mutta niin arkisia, ettei niitä aina edes osaa ajatella.  

Esitys alkoi luokkahuone tilanteesta, kun opettaja saapui paikalle ja ilmoitti, että jokaisen täytyy kirjoittaa essee rohkeudesta. Aiheesta, jota henkilökohtaisesti kammoan sen kliseisyyden vuoksi. Tilanteeseen oli jaettu hyvin, millainen kukin ihminen oli oppilaana. Kohtaus loppui kaoottiseen sekamelskaan, ja valot sammuivat.  

Siitä siirryttiin perinteiseen tyttöjeniltaan musiikin saattamana. Lavalle raahattu patja loi efektin huoneesta, ja tanssahtelevat tytöt nostattivat tunnelmaa, joka oli vaihtunut hetkessä koulun paineesta viikonlopun vapauteen. Musiikin lakatessa yksi tytöistä kysyi, mitä muut olivat kirjoittaneet esseeseen. Ymmärrettävästi jokainen oli heittänyt aivojensa koulukansion sängyn alle iltaa varten, joten siihen loppui esseistä puhuminen.  

Rohkeus kuitenkin nousi puheenaiheeksi, ja tytöt alkoivat pilkallisesti siteeraamaan arjessa kuultuja lauseita rohkeudesta. ”Sä oot rohkee, kun uskallat olla oma ittes”, voisi tiivistää viestin. Moni asia vaatii rohkeutta. Se kävi loistavasti ilmi, kun jokainen yksitellen nousi seisomaan kertoen, miten on ollut itse rohkea tai mihin toivoisi enemmän rohkeutta. Tämän täytyi olla lempikohtani esityksestä. Rohkeutta on puhua ongelmista. Yrittää, vaikka voi epäonnistua. Kysyä, kun joku mietityttää. Puuttua, kun jokin ei ole kohdallaan. Millä tavoin sinä olet rohkea? 

Suullisista rohkeuden tunnustuksista päästiin koomisiin ja konkreettisiin esimerkkeihin, kun ”uutiset” alkoivat. Uutismaisessa lähetyksessä yleisölle esiteltiin hupaisalla tavalla jokaiselle tuttuja tilanteita, joissa on mahdollisuus ylittää pelot, kuten ihastukselle tunnustaminen tai alkoholista kieltäytyminen. Samalla tehtiin pilaa muutaman vuoden takaisesta tyhmänrohkeasta suunnitelmasta rynnäköidä Amerikassa sijaitsevaan Area 51:een.  

Esityksen lopussa draamalaiset tarjoilivat yleisölle itsepuolustustanssia tai ainakin jotain ryhmäliikuntaa muistuttavaa. Se sai katsojan vielä varpailleen, sillä itse ainakin yllätyin. Ennen kumarrusta ja aplodeja sali täyttyi yhtäläisellä huudolla, joka kuulosti minun korvaani epätoivoiselta tarpeelta saada kokea rohkeutta. 

Pidin näytöksen sisällöstä, ja etenkin sen monipuolisuudesta sekä totuudenmukaisuudesta. Sitä oli helppo seurata loistokkaiden näyttelijöiden ansiosta, jotka onnistuivat eleillään ja äänillään viestittämään juuri sen, mikä täytyi tulla sanotuksi. He saivat visionsa elämään. Valitettavasti esitystä ”Rohkeus” ei voi nähdä näin jälkeen päin, mutta voin mielelläni suositella ensimmäisen vuosikurssin draamalaisten tulevia produktioita. Tämä näytös ylitti odotukseni. Nyt osaan odottaa enemmän. 

Syksy on aina Järvenpään lukiossa vuoden kohokohtia, kun uuden lukuvuoden alkamisen jälkeen päästään syysloman lähestyessä miettimään joulun odotusta ja sitä ympäröiviä koulun tapahtumia. Vaikka koronarajoitukset ovat vaivanneet kouluamme, olemme silti saaneet nauttia vanhoista tutuista tapahtumistamme.

TJ-50 2020

Kolmoset lähtivät toteuttamaan syksyn tempaustaan aiheenaan elokuvat ja sarjat. Tapahtuma aloitettiin hyvin aiheeseen sopivasti Pokemonin alkuperäisen tunnuskappaleen I wanna be the very best tahdissa. Juhlan alussa tuli ilmi, että koulun verkossa oli käyttöongelmia, joiden takia tapahtumaa ei saatu striimattua luokkiin ja kotikatsomoihin, niin kuin oli aluksi suunniteltu. Sen sijaan juhlasta sai nauttia jälkilähetyksenä myöhempänä ajankohtana.

Juhla jatkui 3 vastaan 3 -tietovisalla, jossa Markku Nissinen, Emma Lager ja Tuija Haapala asettuivat Seania, Oskaria ja Oonaa vastaan elokuvahahmojen tunnistamisessa. Tätä seurasi tanssiesitys, ja loppupuolella pääsimme nauttimaan pukukisasta, jossa saimme nähdä muun muassa smurffit, sarjakuvahahmot Tatun ja Patun, kaukaisesta galaksista matkustaneet jedin, sithin ja Chewbaccan, Harry Potterin ja Matrix-tyyliin pitkään mustaan takkiin ja aurinkolaseihin sonnustautuneen kaksikon.

Kisan jälkeen saimme vielä nauttia musiikkiesityksistä ja neljän pelaajan tietovisasta, jossa teeman mukaisiin monivalintakysymyksiin arvailtiin vastauksia kukin parhaan kykynsä mukaan.

Lista kaikista esityksistä

• John Meyer – Neon (Leo Kärkkäinen, kitara)
• James Arthur – Falling like the sea (Sigrit Kapp, Niilo Nykänen, Mikael Saine, Leo Kärkkäinen, Aksel Linderoos)
• John Meyer – Who says! (Luka Laune, kitara ja laulu)
• Ace of Spades (Sakari Seppälä, Luka Laune ja Ilari Viljavuori)
• Brahms – Rhapsody (Samuel Saarikivi, piano)

Kaamoksen karkottajaiset

Kaamoksen karkottajaiset järjestettiin taas hyvin perinteiseen tapaan juuri ennen joulukuun alkua, kun pimeän ja kylmän syksyn kiusattua on aika siirtyä joulun odotukseen ja tuoda tunnelmallisilla esityksillä lämpöä ja yhteisöllisyyttä kouluun. Ikävä kyllä kaikkea tätä ei saatu kunnolla toteutettua, koska tilanteen mukaisesti koko koulu oli siirretty etäopetukseen. Alkuun kuitenkin saimme kuunnella kunnon tsemppipuheet, joissa muun muassa mainittiin, miten perinteistä juhlaa on nyt juhlittu yli 15 vuotta. Hyvä me, pisteet kotiin!

Itsenäisyyspäivän juhla

Koko Suomen omaa juhlapäivää saimme koulumme striimin avulla katsella kotiruudulta torstaina 3.12. uuden jakson alkumetreillä. Juhlan alussa saimme kuulla Aapo Rantasta pianolla, kun hän soitti Fantasia-kappaleen. Tämän jälkeen opiskelijakunnan puheenjohtaja Sean McLoughlin piti oman puheensa. Myös perinteisesti päivän tapahtumiin kuuluva vapauden viestin luovutus ja vastaanottaminen suoritettiin, kun Anh Pham luovutti käärön Roosa Puomiolle. Itsenäisyyspäivän juhla päätettiin musiikkiesitykseen, jossa Tea Kasper ja Vilma Timonen lauloivat Maamme-laulun, johon kuului esiintyminen musiikinopettaja Marita Tapperilta pianonsoittajana.

Joulujuhla

18.12. vietimme vuoden 2020 viimeisen koulupäivämme, ja viimeinen oppitunti koulupäivästä vietettiin koulumme joulujuhlaa katsellen. Kuten osattiin odottaa, juhla sisälsi rehtorin puheen ja hienoja musiikkiesityksiä, joihin opiskelijat olivat tyypilliseen tapaan panostaneet.

Muutamille ohjausryhmille jäi erityisen hyvin mieleen opettajien tanssi- ja lauluesitys. Tällä kertaa juhlaa ei striimattu vaan se oli etukäteen nauhoitettu, minkä ansiosta koululla ei päivän aikana ollut ketään ja kaikki opiskelijat saivat aloittaa lomansa kotioloistaan.

Abien TJ100 nähtiin tänäkin vuonna, vaikka korona varmasti uhkasikin järjestämistä. Onneksi saimme kuitenkin myös tänä vuonna nähdä lukiomme opiskelijoiden lahjakkuutta ja rentoutua hetkeksi hauskojen ohjelmanumeroiden avulla, vaikka emme tyypilliseen tapaan areenalla. Tänä vuonna suuri osa opiskelijoista näki TJ100 juhlan luokistaan striimin kautta. 

Tänä vuonna juhlassa oli teemana 70-luku ja näimmekin monta esitystä aiheeseen liittyen. Ensimmäisenä kuitenkin abit pitivät jumppatuokion, jossa vaikutti olevan myös nykypäivän liikkeitä mukana. Mutta tätä seurasi ensimmäinen monesta musiikki esityksestä ja saimme ensimmäisen maistiaisen teemasta.  

Jumppaa ja musiikkia seurasi opettajien ja abien välinen musiikkivisa, jossa kilpailijat arvasit joukkueittain 70-luvun biisejä. Abeilla oli vastassa itsevarmat opettajat Juha Haapola, Emma Lager sekä Susanne Heinonen. Itsevarmuus ei kuitenkaan opettajia voittoon vienyt sillä tiukan kisan voittivat abit.  

Seuraavaksi näimme seuraavat useasta musiikki esityksestä ja eräs esiintyvistä abeista esitti hellyttävän toiveen, Hän toivoi normaali aikojen palaamista mahdollisimman pian. Musiikki esitys olikin aluksi haikea, mutta sai loppuun iloisen käänteen. 

Koko juhlan kuitenkin kruunasi Retro Asu kilpailu, jossa näimme yli 20 asua suoraan 70-luvulta. Muutamia mieleen jääneitä asuja olivat varmasti nahkainen kilpa-ajo asu, syvä v-kaulainen paita sekä alaspäin levenevät housut, jotka ovat varmasti jokaiselle tuttu 70-luvun kuvista. Kilpailun kuitenkin voitti kaikkien yllätykseksi eräs kolmesta tuomarista. 

Kokonaisuudessa TJ100 juhla toi koko lukion arkeen mukavan lyhyen tauon ja esitteli tämän vuoden ykkösille mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Toivottavasti TJ100 juhlan pirteä tunnelma jatkuu abeilla vielä kirjoitusten jälkeenkin.