Vuoden 2025 kunta- ja aluevaalit järjestettiin ensimmäistä kertaa tuplavaaleina. Uudet järjestelyt aiheuttivat tavallista enemmän erehdyksiä etenkin äänestyskopeissa, mutta myös hyviäkin puolia oli! Aiemmin tuplavaaleja on kokeiltu vuonna 1996, kun europarlamenttivaalit olivat yhtäaikaa kuntavaalien kanssa.

Nyt pölyn laskeuduttua on hyvä pohtia, mikä vaaleissa oli onnistunutta ja missä voisi vielä parantaa. Pääsin itsekin tänä vuonna ensimmäistä kertaa äänestämään ja toimin vaalitoimitsijana ennakkoäänestyksessä sekä olin mukana ääntenlaskennassa vaalipäivänä. Vaaleissa oli positiivinen määrä nuoria ehdokkaita, jotka olivat lähteneet ehdolle 18 vuotta täytettyään. Myös meidän koulustamme oli kolme nuorta ehdolla. Osa vain kuntavaaleissa ja osa sekä kunta- että aluevaaleissa.

Pääosin vaaleista jäikin positiivinen maku ja olen iloinen, että Suomessa on toimiva demokratia, joka mahdollistaa vapaat ja kaikille yhtäläiset vaalit. Jokaisella oli oikeus äänestää juuri valitsemaansa ehdokasta, eikä kukaan päässyt vaikuttamaan äänestäjän valintaan kopissa. Tästä vaalitoimitsijoilla oli tarkat ohjeet, että vaalisalaisuuden ja äänestysvapauden on säilyttävä kaikissa tapauksissa. Koen, että tässä onnistuimme hyvin. Silloin tällöin äänestäjä saattoi kysyä, miten vaalisalaisuus voidaan säilyttää, jos äänestäjän henkilötiedot ovat samassa kirjekuoressa kuin hänen äänestyslippunsa. Ensimmäisen kerran jouduin itsekin kysymään, miten ennakkoäänten laskijat menettelevät. Minulle selvisi, että ensiksi avataan lähetekuoret, jonka jälkeen vaalikuoret ja äänestysliput eritellään lähetekirjeistä ja vaalikuoria käsittelevät ihmiset eivät missään vaiheessa ole tekemisissä lähetekirjeiden kanssa. Tämän saatoin sitten ilomielin jakaa eteenpäin äänestäjälle ja vakuuttaa, että vaalisalaisuus toden totta säilyy.

Kuitenkin tänä vuonna tuplavaali eli kunta- ja aluevaalien järjestäminen yhtäaikaa toi omia haasteitaan äänestyspaikalle. Julkisuudessa on kerrottu jopa 120 000 hylätystä äänestä, mikä on moninkertainen määrä aiempiin vaaleihin verrattuna. Onkin arvioitu, että tuplavaalit aiheuttivat hämmennystä äänestykopissa ja moni saattoi sekottaa laput keskenään. Tätä näin myös Järvenpäässä ääniä laskiessani. Myös eri kuntien toimintatavat vaalien järjestämisessä olivat erilaisia. Esimerkiksi meillä Järvenpäässä äänestäjä täytti molemmat laput samalla kerralla kopissa, kun taas Vantaalla eri vaaleille oli eri äänestyskopit. Tämän ei kuitenkaan huomattu merkittävästi vähentävän väärien numeroiden laittamista lappuihin.

On siis selvää, että parannuksia on tehtävä. Yli sata tuhatta hylättyä ääntä on merkittävä määrä ja voi vaikuttaa vaalien tulokseen. On tärkeää huomioida jokainen ääni ja minimoida virheet. On myös tärkeää, että jokaisen ihmisryhmän ja ikäryhmän ääni tulee kuuluviin. Siksi olenkin positiivisesti yllättynyt, että vaalitoimitsijana ollessani näin usean nuoren käyvän äänestämässä. Ikäihmiset ovat silti yhä edelleen ahkerin äänestysryhmä. Eli myös nuorten innostaminen äänestämään olisi hyväksi ja sillä varmistettaisiin myös nuorten äänen kuuluvuus päätöksenteossa. Vaalien niputtamisella yhdelle kerralle toivottiin äänestysaktiivisuuden kasvavan, mutta sillä ei valitettavasti ollut merkittävää vaikutusta. Koko maassa äänestysprosentti kuntavaaleissa oli 54,2 % ja aluevaaleissa 51,7 %. Aluevaalien äänestysprosentti nousi viime kerrasta, kun taas kuntavaalien prosentti laski.

Kaikilla ei ole resursseja tai halukkuutta asettua itse ehdolle, mutta jokaisella yli 18 vuotta täyttäneellä on oikeus äänestää. Siispä on tärkeää, että tätä oikeutta käyttää. Ei ole oikeaa tai väärää tapaa äänestää. Kuitenkin äänestämättä jättäminen ei edistä demokratian säilytyyvvä ja riskinä on, että nuoret erkaatuvat politiikasta. Siksi myös oppilaitoksissa järjestetään muun muassa vaalitoreja ja vaalipaneeleita opiskelijoille tavoitteena innostaa heitä kiinnostumaan päätöksenteosta ja luomaan suomalaista kansalaisyhteiskuntaa.

Mitä hylättyihin ääniin tulee, niin tulevissa vaaleissa voisi värikoodauksen lisäksi asettaa äänestyslippuihin esimerkiksi indikaattorin vaadittujen numeroiden määrästä ja ilmoittaa ohjeet tarkemmin vielä äänestyskopissa. Näin vähennettäisiin stressiä äänestyskopissa. Äänestäjiä voisi myös kannustaa viettämään enemmän aikaa kopissa, koska itsekin huomasin tilanteen olevan jokseenkin jännittävä ja stressaava. Kävin äänestämässä niin kuntavaaleissa ennakkoon kuin aluevaaleissa vaalipäivänä, joten koin kummatkin äänestämisen tavat. Molemmissa tapauksissa numeroa lappuun raapustaessani tarkistin useamman kerran ovathan numerot varmasti selkeät ja että kirjotinhan ehdokkaan numeron oikein. Kopissa ei kuitenkaan kehdannut viettää pitkään, vaikka äänestysrauha pitäisikin jokaisella suoda. Siispä tulevissa vaaleissa voisikin painottaa tehokkuuden ja nopean äänestämisen sijaan juurikin päinvastaista eli äänestyskopissa vietetyn ajan tärkeyttä. Ei ole tarpeellista, että vaaleja pyritään tehostamaan äänestäjien kustannuksella.

Kokemuksesta voin sanoa, että äänestyspaikalla käy kaikenlaisia ihmisiä ja hötkyily ei ole ikinä hyvästä. Vaikka vaalitoimitsijana ollessa työhön tuleekin melko vahva rutiini, ei se tarkoita, että vaiheista voisi tinkiä ja suorittaa äänestystä huolimattomasti. Vaalien tehostaminen onkin hyvä tehdä järjestäjätahon toimesta. Tosin koin, että meillä vaalitoimitsijoilla oli melko suoraviivaiset ohjeistukset eikä ongelmatilanteita juuri tullut. Suurimmat ongelmakohdat ennakkoäänestyksessä liittyivätkin juuri kahteen äänestyslipukkeeseen. Osa äänestäjistä oli laittamassa kumpaakin lipuketta samaan kuoreen, jolloin heitä piti ohjeistaa laittamaan äänet eri kuoriin. Itse koin tehokkaimmaksi tavaksi hoitaa yhden vaalin äänestyksen kerralla eli aloitin aluevaalin liilasta lipukkeesa, johon tulostin lähetekirjeen ja suljin lähetekuoreen. Tämän jälkeen vasta käsittelin kuntavaalin lipukkeen. Koin, että näin minimoin epäselvyyksiä myös äänestäjien keskuudessa, kun kullakin hetkellä käsittelyssä oli vain yksi äänestyslippu. Kuitenkin jokaisella vaalitoimitsijalla oli oma tapansa toimia. Yhtenäinen ohjeistus äänten käsittelystä voisikin ehdottomasti olla aihe, josta kannattaa ainakin keskustella. Näin jokaisella olisi samat selvät ohjenuorat, joita noudattaa. Onhan äänestäjilläkin kaikilla samat ohjeet.

Kirjoittaja ei ole poliittisesti sitoutunut
Artikkelikuvan luomisessa on käytetty apuna tekoälyä

Syyslukukauden alettua opiskelijat huomasivat ettei kurssitarjottimessa enää näkynytkään entiseen tapaan opettajien nimiä. Tämä sai monet stressaamaan kurssien valintaa. Myös opiskelijakunnan hallitus reagoi tilanteeseen ja ajatteli nimien poistamisen olleen tarkoituksellista, jonka seurauksena opkh julkaisi verkkosivuillaan kannanoton. Kuitenkin pian kannanoton julkaisemisen jälkeen selvisi, että opttajien poissaolo kurssitarjottimesta johtuikin koulun johdon silkasta erehdyksestä.

Koulun johto on jo pitkän aikaa puhunut, kuinka joidenkin opettajien kursseille ei ilmoittaudu tarpeeksi opiskelijoita ja kurssien osallistujia joudutaan manuaalisesti tasaamaan. Opiskelijakunta ja sen hallitus puolestaan ovat pitkään puolustelleet opettajien nimien säilyttämistä kurssitarjottimessa. Syksyllä opettajien puututtua kurssitarjottimesta opiskelijakunnan hallitus koki koulun johdon tehneen opiskelijoille epäedullisen päätöksen ja päätti alkaa toimiin tietämättään, että kyseessä oli erehdys. Tässä vaiheessa edes koulun johdossa ei oltu tietoisia virheestä. Kuitenkin hyvin pian kannanoton julkaisemisen jälkeen opettajat ilmestyvät takaisin kurssitarjottimeen ja ilmeni, että Wilmasta oli yksinkertaisesti unohdettu painaa opettajat näkyville kurssitarjottimeen. Vaikka kyseessä olikin inhimillinen erehdys, on opettajien näkyvyyttä kurssitarjottimessa hyvä pohtia.

Onko opettajien näkyminen ongelma?

On totta, että osat opettajista ja heidän kurssinsa ovat suositumpia kuin toiset, ja että esimerkiksi uusille opiskelijoille, joilla ei ole vielä kokemusta lukiosta, mainostetaan etenkin lukion Jodel-kanavalla suosittujen opettajien kursseja. Tämä saa yhä enemmän opiskelijoita ilmoittautumaan tiettyjen opettajien kursseille. Ilmiössä on havaittavissa selkeitä ristiriitoja sekä ongelmia. Niitä ei tulisi kuitenkaan korjata ottamalla opiskelijoilta pois, vaan sen sijaan koulun johdon tulisi tehdä kaikille edullisia päätöksiä ja mahdollisia kompromisseja sekä neuvotella opiskelijakunnan kanssa mahdollisista toimista. Koulun tehtävä on tarjota laadukasta opetusta nuorille.

Siksi onkin erittäin tärkeää, että opiskelijoilla on vapaus valita. Mikäli opiskelija kokee oppivansa jonkun opettajan kurssilla paremmin, on hyvä antaa opiskelijalle mahdollisuus käydä lisää kyseisen opettajan kursseja. Näin opiskelija oppii todennäköisesti paremmin ja opinnot ovat hänelle mieluisampia. Järvenpään lukiota on pitkään mainostettu monien mahdollisuuksien lukiona ja tätä imagoa olisi hyvä varjella kaikin keinoin.

Kuitenkaan huolta kurssien jäämisestä vajaiksi ja joidenkin kurssien pursuamisesta ei tule sivuuttaa. Moni opettaja onkin toivonut ettei heitä kohtaan pidettäisi niin suurta henkilökulttia ja kehottaneet opiskelijoita menemään muidenkin opettajien kursseille. Ideaalitilanteessa jokainen opiskelija pystyisi tekemään itse valinnan opettajista. Tietenkin saa antaa opettajasuosituksia, mutta tiettyjen opettajien nostaminen suositumpaan asemaan kuin muut on ehdottomasti epäkäytännöllistä ja työllistää kyseistä opettajaa sekä opinto-ohjaajia.

Kukaan ei voi kieltää opiskelijoilta mielipiteitä, eikä sen tulekaan olla tavoitteena. Käsillä oleva ongelma onkin monipuolinen ja mitään yksittäistä parasta ratkaisua asiaan tuskin löytyy. Siitä olen kuitenkin varma, että paras ratkaisu ei ole ottaa opiskelijoilta pois vapautta valita.

Artikkelikuva luotu tekoälyn avulla

Järvenpään lukiolaisilla etäopetuksen arki alkoi samoihin aikoihin, kuin suurimmalla osalla muista Suomen toisen asteen opetuslaitoksissa ja jatkuu edelleen. Muutaman viikon jälkeen oppilaat, opettajat ja huoltajat ovat päässeet tuntumaan siitä millaista arki on nyt, kun nuoret viettävät suurimman osan päivästään videopalaverissä ja nauhoitettuja luentoja katsellen. On päivän selvää, että etäopiskelu jakaa monia mielipiteitä, aivan kuten kaikki muukin opiskeluun liittyvä päätöksenteko, mutta tällä kertaa kyseessä on tapaus, jossa päättäjillä ei ollut paljon vaihtoehtoja. 

Uuden jakson aloitus tuotti paljon erilaisia huolia ja jännitystä oppilaissa ja opettajissa. Monet opettajat esimerkiksi joutuivat suunnittelemaan kurssinsa hyvin eri tavalla opetettavaksi, kuin mitä oli tarkoitus, osa opettajista joutuivat perumaan kursseihin kuuluvia vierailuja, ja osa on joutunut opettelemaan täysin uuden tavan opettaa, jossa teknisiltä ongelmilta ei selvitä. Oppilaiden kohdalla etäopetus ei ensisilmäyksellä näytä normaalia haastavammalta, mutta karu totuus on se, miten merkittävä osuus koulun opiskelijoista ovat nykyisissä oloissa pulassa koulutöidensä kanssa ja ovat sitä mieltä, että heillä ei aika riitä kaikkiin palautusaikatauluihin tai muiden noudattamiseen. Tästä toinen ääripää on oppilaat, joilla on “käynyt hyvä tuuri” oppiaineidensa suhteen, jolloin heidän oppiaineensa ovat joko opetustyylin, palautusaikojen tai muiden kurssivaatimusten takia huomattavasti helpommat kuin muilla, jolloin oppilaiden ajankäytölle on kasvanut suuria eroja. Tämä ei ole opettajien syy, mutta oppilaillakaan ei ole asian eteen paljoa tehtävissä. Jotkin aineet sattuvat vaatimaan enemmän työtä kuin toiset, jonka takia ollaan pisteessä, missä oppilaalle helposta aineesta on saattanut tulla jakson vaikein. Nykyistä tilannetta voisi verrata ihan tavalliseen koulunkäyntiin, jossa motivoituneemmat ja tunnollisemmat oppilaat noudattavat aikatauluja ongelmitta ja saavat aikaiseksi kaiken pyydettävän, mutta se ei ole reilua. Nykyisessä tilanteessa myös lahjakkaat opiskelijat ovat olleet vaikeuksissa, kun opettaja ei oppitunnin aikana ole aina samalla tavalla saatavilla, jolloin jo koulussa oppitunnilla, jos oppilas ei uskalla pyytää apua, on se joillekin mahdotonta etäällä Wilma-viestinkään turvin.  

Nopeaan kommunikaatioon ei ole välttämättä helppoa ratkaisua, mutta useat opiskelijat ovat ehdottaneet ja kehottaneet opettajia vaihtamaan Discord-sovellukseen paremman ja helpomman kommunikoinnin saamiseksi, sekä ryhmälle, että yksityisenä viestinä. Oppilaat ovat vedonneet myös Discordin käyttöön sillä kannalla, että monet koulun opiskelijat käyttävät sitä aktiivisesti päivittäin myös vapaa-ajan aktiviteetteihin, eikä vain opiskeluun, jolloin heillä on useampi asiaa samassa paikassa. Mutta nopea kommunikaatio ei riitä kaikkeen. Esimerkiksi aikaisemmin mainittu vaikeus noudattaa aikatauluja on asia, mihin pitäisi löytyä oma ratkaisunsa. Jos opiskelijalla ei ole aikaa ja mahdollisuutta noudattaa kaikkia aikatauluja, tulisi tällä olla mahdollisuus keskustella opettajan kanssa erityistapauksista. Tällaiset ovat olleet niitä asioita, joihin opiskelijat ovat vedonneet etäopiskelun aikana. 

Etäopetukseen liittyvissä tutkimuksissa on huomattu, että koulussa sosiaalisen selviytymisen alaiset oppilaat ovat nostattaneet tasoaan keskiarvolta huomattavasti etäopetuksen aikana loputtoman työrauhan ja tyhjän tilan tarjoaman itsenäisen työskentelyn ansiosta. Tämä fakta tosin katoaa nopeasti näkyvistä opiskelijoiden palautteen alle, kun opiskelijoiden tyytyväisyyttä pidetään tärkeämpänä asiana ja ihan hyvästä syystä. Monet nuoret ovat sanoneet kärsivänsä alakuloisuudesta ja masennuksesta etäopetuksen aikana, joka on asettanut koko maailman hankalaan pisteeseen, mistä pois pääseminen tulee viemään aikaa, ja vain aika kertoo, kuinka paljon. 

Etäopetus on tuonut siis oman määränsä mansikkaa, mutta enemmistöä näyttäisi palvelevan paluu takaisin kouluun lähiopetukseen. Tässä kohtaa virallista lausuntoa asiasta ei ole vielä tullut, mutta opettajat ovat jo suunnitelleet, että vuoden viimeinen jakso tullaan käymään loppuun kotioloissa. 

Sunnuntai aamuna 15.3. lukiolehti Järjen päätoimitus on saanut tiedon, että kaikki lukion opetus tullaan siirtämään etäopetukseen COVID-19:n (koronavirus) takia. Tämä tarkoittaa sitä, että koulu suljetaan toistaiseksi ja että opiskelijat tulevat hoitamaan kaiken opiskelunsa itsenäisesti kotona. 

Opiskelijat ovat saaneet viestin Wilmassa, jossa ilmoitetaan näin: “Järvenpään kaupunki on päättänyt siirtää lukion 1. ja 2. luokat ja sekä muut kuin kirjoittajat etäopetukseen (päivä ja ilta) 4. jakson loppuun asti, joka päättyy 30.3.2020 aikuisten ja 3.4.2020 nuorten lukiokoulutuksessa. Jakson koeviikko on aikuisten lukiokoulutuksessa 24.3.2002 – 30.3.2020 ja nuorten lukiokoulutuksessa 26.3. – 3.4.2020”. Tämä voi käydä joillekin opiskelijoille haastavaksi, jos he kokevat opettajan läsnäolon ja fyysisen opetuksen välttämättömästi. Tällaista voi olla esimerkiksi opiskelijoilla, joilla on hankaluuksia tiettyjen oppiaineiden kanssa. 

Lehden tammikuussa nimittämä uusi päätoimittaja Teemu Suomi kommentoi tätä tiedotetta seuraavasti: “Aika erikoinen tapaushan tämä on, eikä sitä tavallaan ole osannut odottaa. Toisaalta nyt kun tällainen, jo pandemiaksi kehittynyt virus koettelee maailmaa ja on Suomeenkin asti levinnyt, niin ei siihen voi erityisen kielteisesti suhtautua. Itse kannatan sitä, että tällaisia turvatoimia harjoitetaan sen sijaan, että ongelmaa vähäteltäisiin. En ole asiantuntija, joten en kummemmin halua ottaa kantaa, mutta siksi meillä on valtion ylemmät, jotka oletettavasti tietävät tehdä, mikä parhaaksi on.” 

Päätoimituksemme haluaa esittää myötätuntonsa kaikille niille keväällä kirjoittaville, joihin tämä tilanne tulee vaikuttamaan. Kehotamme myös, että opiskelijat seuraavat nyt tarkasti Wilmasta saapuvia ohjeita ja Järvenpään lukion sivuilta löytyviä tiedotteita. 

Toivotamme kaikille turvallisia seuraavia viikkoja. Ja toivomme, että pidätte huolen omasta ja lähipiirinne terveydestä. 

Järjen toiminta saattaa hidastua artikkeleiden aikataulujen pakollisen muuttumisen takia 

Järjen päätoimitus 15.3.2020 

Kevät vaihtui kesään ja taas syksyyn. Kevät ja kesä olivat muutosten aikoja. Sen sijaan syksyllä koulujen taas alkaessa on aika kasvaa ja oppia. Ilmat viilenevät ja pimeys lisääntyy, ja jälleen on aika orientoitua opiskeluun ja lukiomaailmaan. 

Lukio tuo mukanaan haasteita niin abeille kuin uusille opiskelijoillekin. Samaan aikaan lukio on kuitenkin paikka, jossa on mahdollisuus kasvaa ja oppia paljon niin itsestään kuin myös muusta maailmasta. Nyt itse abiturienttina ja lukiomaailmaa nähneenä haluan jakaa viisi neuvoa, joiden avulla saat lukiovuosistasi irti enemmän kuin ehkä muuten saisit.

Älä pelkää puhumista

Tulet tapaamaan lukuisia uusia ihmisiä ja olemaan ehkä tilanteissa, joissa et tunne ketään ennestään. Älä siis pelkää lähestyä ihmisiä – olivat he sitten opettajia, puolituttuja taikka uusia vierustovereita. On tärkeää luoda yhteyksiä ja jakaa yhteisiä kokemuksia muiden kanssa. Kaikki me olemme mahdollisuuksia uuteen ystävyyteen, tai muuten vain merkitykselliseen keskusteluun. Älä siis suotta jää ulkopuolelle vain siksi, että puhuminen jännittää.

Ole avoin

Avoimuus voi tarkoittaa montaa eri asiaa. Oman kokemukseni perusteella lukiossa on erityisen tärkeää olla avoin eri kouluaineita kohtaan. Lukiossa eri aineissa opetetaan eri asioita kuin peruskoulussa, ja siksi on tärkeää olla avoin niitä kohtaan. Kuka tietää, ehkä ennen vihaamasi aine voi yllättää! Muutenkin on tärkeää antaa kaikelle mahdollisuus, pakollisia kursseja kun riittää jokaisesta kouluaineesta.

Ole armollinen itseäsi kohtaan

Lukiomaailma voi olla paikoitellen ankara ja voimia vievä. On tärkeää olla armollinen ja antaa itselle anteeksi mahdolliset epäonnistumiset. Etenkin ensimmäisenä vuonna on hyvä antaa itselleen tilaa oppia ja tottua lukion käytäntöihin ja työskentelytapoihin, ne kun saattavat olla hyvinkin erilaisia yläasteen meininkiin verrattuna.

Armollisuus on asia, joka kannattaa pitää mielessä läpi lukiotaipaleen, ja aina sen jälkeenkin. Lukio aiheuttaa paljon suorituspaineita kaikkien vuosikurssien opiskelijoille. On siis hyvä muistaa, että kaikesta ei tarvitse suoriutua täydellisesti.

Anna itsellesi aikaa levätä

Opiskelujen lomassa on helppo väsähtää – etenkin lukiossa. Kaikkien esseiden ja kurssitöiden keskellä onkin erittäin tärkeää levähtää. Tee joka päivä asioita, joista saat energiaa tai joita tehdessä rentoudut. Olipa oma juttusi sitten lukeminen, leipominen tai salilla käyminen, löydä aikaa asioille, jotka antavat aivoillesi tauon.

Anna itsellesi aikaa levätä.

Pidä hauskaa

Vaikka lukio onkin täynnä asioita, jotka tulee ottaa tosissaan, on tärkeää osata myös irroitella. Vietä aikaa ystäviesi kanssa. Tee asioita, joista todella nautit. Totuus on, että loppujen lopuksi tulet muistamaan lukioajoistasi ne hetket, jotka vietit mahtavien ihmisten kanssa tehden mukavia asioita. Älä siis stressaa liikaa, vaan anna itsellesi lupa nauttia ajastasi!

Järjen toimitus toivottaa tervetulleiksi kaikki uudet opiskelijat sekä toivoo kaikille antoisaa lukuvuotta. Tsemppiä opintoihin!

Alunperin kirjoittanut Siiri Parviainen

Muutos imaisee mukaansa. Kun näkee muutosta jossain, tulee helposti mieli seurata perässä. Nyt kun luonto on pukeutunut uuteen ulkomuotoon, olemme kaipailleet Järjen toimituksessa samankaltaista raikkautta. Ympärillämme kaikki muuttuu. Keväällä luonnon herätessä syntyy halu uudistua, ja niin kävi myös meille Järjessä.

Kuitenkin muuttuakseen on ymmärrettävä, mitä pitäisi muuttaa – vai pitääkö mitään muuttaa ylipäätään. Saadaksemme tietoa uudistustarpeista päätimme ahdistella lukiomme opiskelijoita gallup-kyselyllä. Saimmekin paljon tärkeää palautetta lukijoiltamme ja runsaasti ideoita Järjen kehittämiseen.

Lukiolaiset ja Järki nyt

Lukevatko lukiolaiset Järkeä? Vastaus on kyllä, mutta eivät kaikki. Itse asiassa vain 7 % kyselyyn vastanneista 113 opiskelijasta kertoo aktiivisesti lukevansa Järkeä. Onneksemme 41 % vastaajista myöntää olevansa satunnaisia lukijoita – siltikin hieman yli puolet vastaajista ei lue Järkeä ollenkaan!

Kysyimme myös sitä, ovatko opiskelijat lukeneet Järkeä missään vaiheessa, ja 70 % vastaajista sanookin joskus lukeneensa lehteämme, mikä toimituksellemme oli toki huojentavaa kuulla. Toivomme tietysti, että myös ne 30 % vastanneista, jotka eivät koskaan lehteämme ole silmäilleet, tutustusivat juttutarjontaamme.

Yllätykseksemme huomasimme, että uutiset nousivat gallupissa mielenkiintoisimmaksi juttutyypiksi. Myös koulun projekteihin liittyvät aiheet sekä haastattelut saivat paljon ääniä, mikä on hyvä asia, sillä molemmista aiheista on lähiaikoina tulossa juttuja! Erityisesti uutisten suosio yllätti toimituksemme, sillä olimme kuvitelleet niiden olevan vähemmän kiinnostavia – jopa niiden tekeminen on aika ajoin ollut tylsähköä.

Muutos vetää pyörteen lailla puoleensa

Järki murroksessa

Kevään korvilla olemme puhuneet paljon muutoksesta. Olemme pohtineet sitä, kuinka Järkeä tulisi muuttaa (ja tulisiko sitä ylipäätään muuttaa), ja minkälaisiin aiheesiin meidän tulisi keskittyä. Olemme pohtineet paljon tulevaa. Kevät on muutosten aikaa. Koivut värittyvät hiirenkorvin ja vesi liplattaa jälleen. Olemme puntaroineet, josko Järjen tulisi kasvattaa uudet lehdet.

Spontaani hiustenvärjäys, uusi sisältö vaatekaappiin… Kasvukauden alkaessa tulee selittämätön tarve uudistaa luonnon tahdissa itseäänkin – Järkikin kaipaa raikkautta, uusia tuulahduksia. Siksipä olemme pohtineet monia uusia tapoja parantaa toimintaamme; olemme muuttaneet sometyyliämme, keskustelleet toimituksen sisäisestä dynamiikasta sekä aloitelleet ulkoasun muokaamista. Tämän hetken lisäksi Järjellä on katse tiukasti tulevaisuudessa!

Annetaan lintujen visertää, ja annetaan itsellemme tilaa levittää siipiämme. Kasvetaan ja kehitytään yhdessä toistemme kanssa. Niin te lukijat teitte gallupimme yhteydessä, ja nyt pyrimme kasvamaan osoittamaanne suuntaan. Tästä on meidän hyvä alkaa ja jatkaa jo aluilla olevia suunnitelmia tulevaisuutta varten.

Kevät ehti saapua kaupunkiimme; ilmassa on muutoksen tuntua. Nyt tuota muutosta voi seurata myös Järjessä, niin tämän lukukauden loppumetreillä kuin kesän jälkeenkin. Olemme aina avoinna uusille ideoille ja äänille – jos siis tuntuu, että uudistavia ajatuksia löytyy, tervetuloa mukaan muutoksen edistämiseen!

Alunperin kirjoittanut Siiri Parviainen

Viime keväänä Järvenpään lukiossa äänestettiin nykyisestä opiskelijakunnan hallituksesta. Äänestystilaisuus herätti minussa muutamia kysymyksiä, jotka paisuivat vuoden 2017 aikana Järjen lukuvuoden uudeksi projektiksi.

Päädyin seuraamaan opiskelijakunnan hallituksen äänestystä sattumalta tammikuussa 2017, kun kevyen lukujärjestykseni ensimmäinen tunti olikin peruttu. Areenan lavalla oleili vanha hallitus ja ruokalaan oli kerääntynyt vain kourallinen opiskelijoita — itsekin olin ollut täysin tietämätön äänestyksestä, joten en voi syyttää poissaolollaan loistaneita lukiolaisia.

Äänestys toteutettiin kutsumalla tietystä pestistä kiinnostuneita opiskelijoita lavalle. Sitten heitä pyydettiin lyhyesti esittäytymään. Suurin osa ehdokkaista oli minulle ennalta tuntemattomia — puhumattakaan pesteistä. Joihinkin tehtäviin oli hakijoita vain yksi, jolloin äänestystä ei tarvittu.

Itse en tuon tapahtuman aikana vaivautunut ollenkaan tuolle areenan E-tasolle, jolloin olisin voinut äänestää. Selitän käyttäytymistäni kahdella tavalla: tiedon vähyydellä ja kaveripiirikompleksilla. Tiedon vähyydellä tarkoitan nimenomaan oman tietämykseni vähyyttä: keitä nämä henkilöt ovat, jotka niin haluavat olla mukana päättämässä ja ideoimassa opiskelijoita koskevista asioista? Miksi he ovat siellä? Entä mitä tekee kirjavastaava? Soveltuuko joku näistä henkilöistä erityisesti kyseiseen pestiin?

Kaveripiirikompleksi, käsite jonka juuri äsken ihan itse keksin, tarkoittaa taas sitä, että osa ehdokkaista kilpailee opiskelijakunnan hallituspaikan lisäksi oman kaveripiirinsä laajuudella ja lojaaliudella. Yhdistin nopeasti käytävillä ja kursseilla nähneeni kaveriporukat toisiinsa; yksi kaveripiirin jäsen seisoo lavalla ehdokkaana, ja loput kannustavat ruokalan puolella – valmiina äänestämään. Mielestäni Järvenpään lukion kokoisessa oppilaitoksessa olisi mahdollisuus äänestää myös opiskelijan oman potentiaalin ja oppineisuuden perusteella — ei ainoastaan ystävyyden ylläpitämisen vuoksi.

Järki on ottanut tavoitteekseen järjestää joka lukuvuosi jonkin projektin. Projekti voi olla toimittajien oma tai koko lukiolle laajennettu. Aikaisemmin Järki on esimerkiksi pitänyt opiskelijakunnan kanssa “suvaitsevaisuusviikon” ja viime keväänä Järjen toimittajat järjestivät mediapajoja Kinnarin alakoulun kakkosluokkalaisten kanssa. Järjen lukuvuotta 2017–2018 suunniteltaessa minä (päätoimittaja) ja Siiri Parviainen (apulaispäätoimittaja) tulimme yhteiseen päätökseen laittaa lukuvuoden projektin aiheeksi opiskelijakunnan hallituksen vaalit.

Virallisesti projektin idea tiivistyy näin: ajatuksena olisi tuoda paremmin esille, millaisia ihmisiä on hakeutumassa seuraavan hallituksen puheenjohtajan rooliin. Järki tekisi haastatteluja, mielipidekirjoituksia, kuvaussessioita, ja koko projekti huipentuu 22.1. koko koulun edessä pidettävään vaalitenttiin. Lisää tietoa projektin aikataulusta löytyy Järjen sivuilta.

Järki keskittyy tammikuun aikana nimenomaan siis puheenjohtaja- ja varapuheenjohtajaehdokkaiden mainostamiseen. Lopun hallituksen merkitystä yritetään tuoda esille pienemmällä volyymilla, sillä projektia järjestetään ensimmäistä kertaa. (Ehkä projektista tulee traditio ja jatkossa saamme esitellä koko hallituksen potentiaalia samalla laajuudella kuin nyt puheenjohtajistoa?) Järki pyrkii hyödyntämään omia toimialueitaan, kuten markkinointipuolta ja sarjakuvavastaavan taiteellisia näkemyksiä, matkan varrella tuodakseen mahdollisimman hyvin esille opiskelijakunnan tulevat vaalit ja herättääkseen lukiolaisten kiinnostusta opiskelijakunnan toimintaa kohtaan.

Pitänee vielä lopuksi kertoa, että Järjen järjestämät vaalitapahtumat ovat ehdokkaille täysin vapaaehtoisia. Ehdokkaiden kannattaa kuitenkin itse pohtia omia etujaan vaalien valossa. Järki haastattelee ja kuvaa kaikki puheenjohtajaehdokkaat, sekä jokainen ehdokas saa kirjoittaa Järkeen mielipidekirjoituksen. Mielipidekirjoitukset julkaistaan 19.1. Ennen äänestystä areenalla pidetään ehdokkaiden vaalitentti, johon Järjen ja opiskelijakunnan hallituksen jäsenet ovat miettineet kysymyksiä.

Varsinainen ilmoittautuminen vaaleihin päättyi perjantaina 12.1., mutta ilmoittautuminen on vielä mahdollista seuraavasti jälki-ilmoittautumislomakkeella:
Puheenjohtajistovaaliin 22.1. klo 13 saakka
Hallitusvaaliin 24.1. klo 13 saakka

Alunperin kirjoittanut Emma Virtanen

Järki julkaisee Järvenpään lukion opiskelijoiden mielipidekirjoituksia ympäri vuoden. Tässä tammikuussa Järjen toiminta keskittyy kuitenkin uuden opiskelijakunnan hallituksen valintaan, jonka takia koulun lehti pyytää etenkin ehdokkaaksi asettuneita opiskelijoita kirjoittamaan omia näkemyksiään lehteen. Tässä lyhyt ohjeistus kirjoituksen tekemiseksi.

• Mielipidekirjoituksen aiheeksi suositellaan opiskelijakuntaa tai Järvenpään lukion opiskelijoita koskevaa asiaa.
• Pituus on vapaa. Huomaa kuitenkin: ei se määrä vaan laatu.
• Konsultoi äidinkielen opettajaasi, Googlaile ja selaa Särmää mielipidekirjoituksen tekemisestä.
• Argumentointi on kaiken A ja O. Tekstilläsi tulee olla selvä teesi, jota perustelet. Esimerkit kunniaan!
• Älä plagioi. Vihapuhe ei ole okei.

Lähetä lisäkyselysi ja mielipidekirjoituksesi Järjen vastaavalle päätoimittajalle Emma Virtaselle (emma.virtanen@jarkimagazine.fi) tai vastaavalle opettajalle Laura Alhonsalolle (laura.alhonsalo@jarvenpaa.fi) 18.1. mennessä.

Järki oikolukee tekstit (katsoo kirjoitusvirheet ja luettavuuden) ennen julkaisua. Tahtoessaan ehdokas voi saada myös laajempaa palautetta tekstistään. Ennen 17.1. lähetetyt mielipidetekstit ovat ehdokkaan muokattavissa myös palautteensaannin jälkeen.

Ehdokkaiden mielipidekirjoitukset julkaistaan perjantaina 19.1.

Järjen yleiset ohjeet mielipidekirjoitusta varten löytyvät täältä.

Lukion aikana nuoren oletetaan kasvavan päätöksiä rohkeasti tekeväksi, sivistyneeksi nuoren aikuisen aluksi. Nuoruusiän päätöksistä merkittävän suuri osa pelottaa lähinnä niiden tärkeyden ja oman kokemattomuuden vuoksi. Pelko tulevasta, ja ennen kaikkea tärkeistä päätöksistä, seuraakin meitä jokaista läpi koko elämän. Pelko ei välttämättä näy päällepäin, mutta siellä se on. Uskokaa pois.

Kulunutta lukuvuotta pohtiessani mieleeni eivät tule käydyt kurssit, muut opiskelijat, opettajat tai koulun tapahtumat. Mieleeni tulvii muistoja keskusteluista ja omista pohdinnoistani, jotka liittyvät nykyiseen maailmantilanteeseen. Ajatuksissani on se aamu, kun Donald Trump oli selvästi ääneen lausutuin nimi Järvenpään lukion käytävillä. On ollut mielenkiintoista seurata, kuinka vahvasti jokin muutos jossain Yhdysvaltojen hallituspolitiikassa vaikuttaa meihin lukiolaisiin. Vaalipäivän jälkeinen aamu näkyi 16–19-vuotiaiden opiskelijoiden lisäksi ennen kaikkea lukion opettajissa. Opettajan ammatissa poliittinen puolueettomuus on sen aamun perusteella vain urbaani legenda.

Jos myöhemmin elämässäni päädyn pohtimaan toisen lukiovuoteni tapahtumia, voin kuvitella muistelevani Trumpia ja Euroopassa tapahtuneita terrori-iskuja. Parin viime vuosikymmenen varrella Lähi-idässä jo arjeksi muodostuneet terrori-iskut ovat alkaneet lisääntymään Euroopan alueella, jopa täällä pohjolassa asti. Pariisi, Bryssel, Manchester, Pietari, Tukholma… spekulointi siitä, että Suomi olisi seuraavan hyökkäyksen kohde, kasvaa koko ajan. Uskon myös pohtivani tulevaisuudessa tämän kevään kuntavaaleja ja omaa panostani yhteiskunnallisiin päätöksiin. Tulen muistelemaan tämänhetkistä ahdistustani omasta tulevaisuudestani, kuten tulevista ylioppilaskirjoituksista ja ensi vuoden pääsykokeista.

Trump sijaitsee noin seitsemäntuhannen kilometrin päässä Järvenpään lukiosta. Trumpin twiittejä seuraa lähes 30 miljoonaa ihmistä, eli Järvenpään lukion opiskelijamäärä noin  30 000-kertaisena. Omasta näkökulmastani katsottuna Trumpin ideologia koostuu vihasta ja pelosta, jota hän on hyödyntänyt politiikassaan runsaasti. Trumpin lisäksi ne miljoonat häntä äänestäneet ja hänen ideologiaansa tukeneet yhdysvaltalaiset vahvistavat suuresti tämänhetkistä globaalia, ja etenkin paikallista, pelonsekaista ilmapiiriä. Tämä viha ja pelko kukoistaa poliittisen maailman lisäksi siis myös yksityishenkilöissä.

Olen varma, että toisen lukiovuoteni aikana olen antanut nykyisen maailmantilanteen vaikuttaa itseeni enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Ehkä jopa enemmän kuin koskaan tämän jälkeen. Olen varma, että olen antanut pelon ajaa minua paikkoihin ja ajatuksiin, joihin muuten en olisi päätynyt. Olen vain täysi-ikäinen lapsi, joka nostaa opintolainaa Euribor-viitekorolla. Olen täysi-ikäinen lapsi, joka seuraa kaikenlaisia medioita monia tunteja päivässä. Olen epätäydellinen ja vaikutuksenalainen ihminen, joten annan tämän kaiken vaikuttaa itseeni.

Pelko nykytilanteesta ja tulevasta on siis sanoinkuvaamattoman suuri. Eräs minulle tärkeä henkilö sanoi kuitenkin kerran, että jatkuvan pelon alla eläminen ei ole oikeaa elämää. Menen siis väkijoukkoon, turistikohteisiin, yleisötilaisuuksiin ja vietän kesän, niin kuin se pitäisikin viettää. Minä teen vaikeat päätökseni, koska olen vastuussa itse itsestäni.

Alunperin kirjoittanut Emma Virtanen

Mikä tänään mietityttää? Onko välipala-automaatti tukossa tai bussit myöhässä? Oletko kirjoittanut äikän kurssille maata järisyttävän mielipidekirjoituksen, joka on jättänyt opettajankin haukkomaan henkeä? Onko jossakin lukiomme käytännössä parantamisen varaa? Kerro se meille!

Järki julkaisee toimittajien lisäksi myös aivan tavallisten lukiolaisten tekstejä. Lukiolaisten mielipidekirjoitukset ovat erittäin tervetulleita lehteemme. Lisäksi Järki vastaanottaa arvosteluja, pakinoita, novelleja ja kuvia lukiomme tapahtumista. Kuvia lähettäessäsi otathan ensin yhteyttä toimitukseen alla mainitun sähköpostiosoitteen kautta.

Aikaisemmat mielipidekirjoitukset löydät täältä.

Mielipidekirjoitusta tehdessäsi huomioi ainakin nämä seikat:

• Tekstilläsi tulee olla selkeä väittämä, jonka täytyy tulla ilmi heti alussa.
• Perustele väittämäsi hyvin ja pysy aiheessa.
• Tee tekstistäsi sellainen, että ulkopuolisetkin pystyvät sitä ymmärtämään.
• Voit tehdä kirjoituksesi myös porukassa (suositus: max. 3 henkilöä)
• Sinulla on mahdollisuus kirjoittaa nimimerkillä. Järki suosittelee omalla nimellä kirjoittamista.

Järjen toimitus oikolukee, otsikoi ja mahdollisesti muokkaa (kirjoitusvirheiden ja sivuraiteilun varalta) kaikki saapuneet tekstit. Järkimagazine ei suvaitse plagiointia ja vihapuhetta. Kirjoituksen tulee olla lakien ja hyvien tapojen mukainen.

Lähetä tuotoksesi sähköpostiin toimitus@jarkimagazine.fi. Ilmoita viestissä koko nimesi ja ohjausryhmäsi! Järki ei välitä henkilökohtaisia tietojasi muualle.

In English

Write a letter to the editor for Järkimagazine! Remember to argument your output well and bring out your thesis at the beginning. Stay on the subject. You can also write in a group and with a pen name, but Järkimagazine recommends using full name.

The Järki staff will proofread and possibly edit your text (for grammatical mistakes and sidetracking). Järki doesn’t tolerate plagiarism and hate speech. Send your text to toimitus@jarkimagazine.fi. Remember to tell your whole name and group!