GPT:n armoilla eli: kuinka lakkasin olemasta huolissani ja opin rakastamaan tekoälyä

Tekoälyn suosio on kasvanut viime vuosina räjähdysmäisesti, ja sitä on alettu käyttää jopa valtiotasolla. Kuitenkin tekoäly ja sen käyttö jakaa voimakkaasti mielipiteitä. Jotkut kokevat tekoälyn tuhoavan ihmisen oman ajattelun, ja toiset taas käyttävät sitä ajattelun tukena. Tekoälyn väärinkäyttö on usein johtanut sen käytön kieltämiseen, vaikka tekoälyllä voisi olla perusteltujakin käyttökohteita.

Kuten aina uuden teknologian kanssa, tekoälynkin huima suosio on saanut monet ymmärrettävästi varuilleen. Monet tekoälyn vastustajat kokevat tekoälyn uhaksi ihmisten omalle ajattelulle ja pelkäävät sen vievän työpaikkoja. Koulumaailmassa puolestaan opettajat ovat olleet huolissaan lukiolaisten palauttamien tekoälyllä luotujen esseiden määrästä. Tottahan se on, että uutta teknologiaa aletaan käytännössä poikkeuksetta aina soveltamaan muihinkin kuin alkuperäisiin käyttötarkoituksiin. Koululaisten lisääntynyt tekoälyn käyttö onkin saanut monet koulut ja opettajat tekemään selkeitä nollalinjauksia tekoälyn suhteen eli monet ovat kieltäneet tekoälyn kokonaan.

Näen, ettei asia ole kuitenkaan niin mustavalkoinen. Tekoälyllä on monia perusteltujakin käyttötarkoituksia ja sitä toden totta voi käyttää myös oppimisen tukena. Siinä missä tekoäly ei ole hyvä luomaan itse tekstiä ja tietoa, on se varsin pätevä työkalu muun muassa isojen tekstimäärien käsittelyyn ja siitä tiivistelmien tekemiseen. Tekoälyä voidaan myös käyttää tehokkaasti pohdinnan tukena. Olen esimerkiksi kysynyt tekoälyltä ideoita, miten lähestyä annettua aihetta ja mitä asioita pitäisi ottaa huomioon. Näin saa luotua tehokkaasti lyhyen muistilistan aiheista, jotka ainakin olisi hyvä mainita tekstissä. Ja kun teksti on valmis, voi tekoälyltä kysyä mahdollisia parannusehdotuksia ja kommentteja tekstiin. Tosin lopullisesti vastuussa omasta tekstistään on opiskelija itse ja usein tekoälyn antamat vinkit voivatkin olla hieman outoja tai kontekstiin sopimattomia. Tästä syystä itse harvoin muokkaan tekstiä tekoälyn suositusten mukaan. Mutta yrittämisestä ei tietenkään ole haittaa!

Toinen konkreettinen esimerkki on tiedonhaku. Vaikka tekoäly ei ole itsessään pätevä tuottamaan tekstiä kysyttäessä, voi sillä kuitenkin nopeuttaa tiedonhakua huomattavasti pyytämällä sitä esimerkiksi listaamaan lähteitä. Sen sijaan, että selaa useamman tunnin nettiä ja etsii lähteitä vaikka esitelmän tueksi, voi pyytää tekoälyä koostamaan listan luotettavista lähteistä. Toki mediakriittisyyttä on aina suotavaa harjoittaa ja lähteet pitääkin aina muistaa tarkistaa niiden luotettavuuden varmistamiseksi. Sinänsä prosessi ei eroa perinteisestä lähteiden etsimisetä muuten kuin, että tässä tapauksessa tekoäly koostaa listan, josta opiskelija itse voi karsia pois tarpeettomat tai epäluotettavan oloiset lähteet. Tekoäly säästää siis lähinnä aikaa ja vaivaa. Sen jälkeen kun lähteet on todettu luotettaviksi, voi lähteä itse lueskelemaan ja tutkimaan aihetta. Tähän vaiheeseen ei enää tekoälyä tarvita.

Mutta kaikki hyvä tulee tunnetusti aina lieveilmiöiden kera. Nykyään näkeekin kaikenlaisia “AI humanizer” -työkaluja, joiden tarkoituksena on muokata tekoälytekstiä enemmän ihmismäisemmäksi. Haluankin painottaa, että jokaisen palautettavan tekstin ja työn tulee ehdottomasti olla opiskelijan oma ja että tekoälyn käyttö esseiden kirjottamiseen tekee hallaa pelkästään opiskelijalle itselleen. Oppiminen on tärkeää ja sen ulkoistaminen tekoälylle ei ole järkeveä idea. On jokaisen omalla vastuulla käyttää tekoälyä vastuullisesti. Jos et palauta tekoälyllä tehtyä tekstiä, et myöskään todennäköisesti tarvitse työkalua, joka tekee tekstistäsi väitetysti uskottavamman. Ja mitä vähemmän tekoälyä käytetään väärin, sitä todennäköisemmin sen käyttöä ei kielletä kokonaan. Pidetään siis järki päässä myös tekoälyä käyttäessä!

Oletko käyttänyt tekoälyä? Kommentoi alle! Kerro myös, millaisia kokemuksia sinulla tekoälystä on. Järki ei julkaise tietoja lehden kommenttikentän ulkopuolelle. Nimi ja sähköposti eivät ole pakollisia tietoja. Voit siis kommentoida nimimerkillä täysin anonyymisti!

Kuva: Unsplash

image_pdfimage_print

Eemil Pietilä

Järjen päätoimittaja ja opkh:n mediavastaava, ytyläinen.

You may also like...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.