Opiskelijoiden omista koreografioista ja kappaleista päästiin nauttimaan musiikin ja tanssin viikolla
Järvenpään lukiolla vietettiin 3.-7.3. musiikin ja tanssin viikkoa. Viikon aikana päästiin nauttimaan musiikki- ja tanssiesityksistä välituntikonserttien sekä perjantaina järjestetyn pääkonsertin tiimoilta. Erityisesti opiskelijoiden omat kappaleet ja koreografiat pääsivät parrasvaloihin viikon konserteissa.
Voidaan sanoa, että musiikin ja tanssin viikko oli täynnä taidetta: maanantaina ja tiistaina koulun auditoriossa pyöri koulun draamaopiskelijoiden näytelmä Too school for cool ja keskiviikosta perjantaihin musiikin ja tanssin viikon esitykset raikasivat Areenalla. Keskiviikkona kello yhden välitunnilla Arttu räppäsi kahden kappaleen verran, ja yleisöön opiskelijoiden lisäksi mahtui myös itse Paleface.
Torstaina päästiin nauttimaan niin opiskelijoiden omista esityksistä kuin myös raskaammasta musiikista. Omat koreografiat ja biisit -konsertissa lavalla nähtiin kaksi tanssiesitystä toisen vuoden tanssilinjalaisilta Pepin ja Iiriksen sekä Leenin esittäminä, sekä kuultiin Annin sekä Eelin omat kappaleet.
Anni kertoi haastattelussaan kirjoittaneensa kappaleensa koiralleen, joka oli nukkunut pois edellisenä kesänä. Balladi oli kuultu jo aiemmin Annin musiikkidiplomikonsertissa. Eeli eli xMike kertoi puolestaan oman kappaleensa syntyneen kertosäkeen fraasin ”ei mua kiinnosta tää draama” ympärille. Lavalla kitaran takana nähtiin myös Mauno, joka on ollut tekemässä Eelin kanssa kyseistä kappaletta.
Torstaipäivän toinen musiikkiohjelmanumero sisälsi puolestaan raskaampaa musiikkia. Lavalla nähtiin punkbändi Ensiapu sekä kaksi koulun opiskelijosita koostuvaa heavy-kokoonpanoa. Ensiapu soitti oman kappaleensa Epätasapaino ja sen lisäksi kuultiin opiskelijabändeiltä tulkinnat Triviumin kappaleesta In waves sekä Metallican For whom the bell tolls.
Perjantain pääkonsertissa kuultiin musiikkia monella kielellä, niin portugaliksi, espanjaksi, englanniksi kuin suomeksikin. Tanssia ja livemusiikkia oli myös yhdistetty Birdyn Not about Angels -kappaleen tulkinnassa. Tunnin mittainen pääkonsertti päättyi musiikin kiitoslauluun kun Sara, Tuure, Konsta, Tauno ja Petsku esittivät Abban Thank you for the music -kappaleen. Laulun sanomaan pystyikin moni samaistumaan, mikä näkyi yleisön ujoissa jammailuissa ja yksittäisten opiskelijoiden hiljainen yhteislaulu.
Esiintyjien haastattelut
Tavoitin perjantain pääkonsertin jälkeen muutaman esiintyjän, jotka kertoivat haastattelun yhteydessä omista tunnelmistaan esiintymiseen liittyen ja avasivat sitä, miksi musiikki ja tanssi ovat heille merkityksellisiä.
Kuka olet ja mitä olet esittänyt tällä viikolla?
Mä oon Oona. Mä olin mukana esiintymässä Leevi and the Leavings’n Poika nimeltä Päivi ja PMMP:n Päiväkoti -kappaleilla.
Mä oon Sara -Ja mä oon Mauno
Sara: mä oon tälläviikolla esittänyt Abban kappaleen Thank you for the music sekä portugaliksi kappaleen Carinhoso Mauno kanssa.
Mauno: Joo mä olin mukana siinä Carinhoso biisissä ja siinä mun piti laulaa portugaliksi ja laulan siis tosi hienosti. Sen lisäksi olin tänään mukana kappaleilla Nuestra Canción ja Sultain of Swing’ssä. Ja eilen vedettiin rakkaan ystäväni Eelin eli xMiken kanssa hänen uusi biisi Draamaa
Sara kehuu haastattelun lomassa Maunon portugalin lausumista heidän yhteislaulussaan, minkä seurauksena Mauno paljastaa tarkistaneen lausumisen Google Kääntäjää hyödyntäen.
Mä oon Petteri Söderholm ja mä olin mukana esiintymässä Triviumin In Waves, Metallican For Whom the Bell Tolls ja Abban Thank you for the music -kappaleilla.
Mä oon Unni ja esiinnyin tanssijana tuossa Not about angels -kappaleella. – Me ollaan Hertta ja Emilia ja samassa esityksessä oltiin tanssijoina
Millaista on esiintyä?
Oona: Onhan se jännittävää mutta myös tosi hauskaa.
Sara: Aina jännittää alussa, mutta sitten se helpottuu kun pääsee vauhtiin.
Mauno: Noi valot paisto sellasella voimalla lavalle, että mun nännit varmaan näky tän paidan läpi yleisöön niin se oli vähän pelottavaa.
Petteri: Riippuu aina esityksestä. Yleensä se on jännittävää, ja sen kuuluu olla jännittävää, koska muuten esiintyminen ei ois hauskaa mun mielestä. On kiva esiintyy, mutta joskus projektei on niin paljon, että kaikki menee vähän kiireiseks. Ja järkkääminen on aika raskasta, että ite esiintyminen on loppupeleissä aika pieni osa tällaisia spektaakkeleita.
Tanssijat: Ihan kivaa, täällä koulussa esiintyessä tanssijoille toki tila on pieni, mutta aina esiintyessä on ollut tosi turvallinen ilmapiiri.
Mitä musiikki/tanssi merkitsee sinulle?
Oona: Nyt pistit kyllä pahan! Joskus se on ollut merkittävä voimavara. Mutta on se tärkeetä, kuuntelen musiikkia aina.
Sara: Musiikki on elämä.
Mauno: No musiikin merkitystä vois vähän aatella silleen että on x-akseli, joka on musa ja y-akseli, jossa on kaikki muu, niin se merkitys sitten tekee sellaista käyrää niiden välillä, välillä mennään ylös ja välillä alas. Ja joskus se musa luo myös z-akselin, mitä harvemmin näkee tällaisissa kaavioissa, niin voimakas juttu se on. En tiiä voisko ees Geogebralla selittää tätä tai voiko ees sillä hahmottaa sitä, mitä tarkoitan!
Petteri: Se on kaikki kaikkeudestaan. Musiikki on vaan tosi tärkee juttu ja innostun siitä tosi paljon, eikä siihen oo mitään sen syvempää syytä.
tanssijat: Tanssi on oma tapa ilmaista itteään ja sen kautta on helppoo kertoo monista tunteista. -Se on nollaushetki. -Tanssin kautta pääsee hetkeksi pois (nykyhetkestä) eikä silloin tarvii stressata mistään.
Mikä oli suosikkiesityksesi tai mieleenpainuvin lavanumero viikon ajalta?
Oona: Tykkäsin kovasti Thank you for the music -vedosta.
Sara: Ai koko tältä viikolta! No sitten toi xMiken Draama, se oli ihan sika hyvä!
Mauno: Näiden Thank you for the music oli tosi kiva.
Petsku: Oma suosikki oli ehdottomasti Dire Straitsin Sultans of Swing. Se on kaunis kappale – teidän se sydämestäni – siinä on täydellinen rumpufilli ja hyvä soolo!
Tanssijat: Varmaan just se Abban Thank you for the music, siinä oli tosi kaunista lauluu ja bändi oli myös tosi hyvä.
teksti ja kuvat: Iita Markkanen