Pääkirjoitus: Tuplavaalit – missä onnistuimme ja missä on vielä parannettavaa?

Vuoden 2025 kunta- ja aluevaalit järjestettiin ensimmäistä kertaa tuplavaaleina. Uudet järjestelyt aiheuttivat tavallista enemmän erehdyksiä etenkin äänestyskopeissa, mutta myös hyviäkin puolia oli! Aiemmin tuplavaaleja on kokeiltu vuonna 1996, kun europarlamenttivaalit olivat yhtäaikaa kuntavaalien kanssa.

Nyt pölyn laskeuduttua on hyvä pohtia, mikä vaaleissa oli onnistunutta ja missä voisi vielä parantaa. Pääsin itsekin tänä vuonna ensimmäistä kertaa äänestämään ja toimin vaalitoimitsijana ennakkoäänestyksessä sekä olin mukana ääntenlaskennassa vaalipäivänä. Vaaleissa oli positiivinen määrä nuoria ehdokkaita, jotka olivat lähteneet ehdolle 18 vuotta täytettyään. Myös meidän koulustamme oli kolme nuorta ehdolla. Osa vain kuntavaaleissa ja osa sekä kunta- että aluevaaleissa.

Pääosin vaaleista jäikin positiivinen maku ja olen iloinen, että Suomessa on toimiva demokratia, joka mahdollistaa vapaat ja kaikille yhtäläiset vaalit. Jokaisella oli oikeus äänestää juuri valitsemaansa ehdokasta, eikä kukaan päässyt vaikuttamaan äänestäjän valintaan kopissa. Tästä vaalitoimitsijoilla oli tarkat ohjeet, että vaalisalaisuuden ja äänestysvapauden on säilyttävä kaikissa tapauksissa. Koen, että tässä onnistuimme hyvin. Silloin tällöin äänestäjä saattoi kysyä, miten vaalisalaisuus voidaan säilyttää, jos äänestäjän henkilötiedot ovat samassa kirjekuoressa kuin hänen äänestyslippunsa. Ensimmäisen kerran jouduin itsekin kysymään, miten ennakkoäänten laskijat menettelevät. Minulle selvisi, että ensiksi avataan lähetekuoret, jonka jälkeen vaalikuoret ja äänestysliput eritellään lähetekirjeistä ja vaalikuoria käsittelevät ihmiset eivät missään vaiheessa ole tekemisissä lähetekirjeiden kanssa. Tämän saatoin sitten ilomielin jakaa eteenpäin äänestäjälle ja vakuuttaa, että vaalisalaisuus toden totta säilyy.

Kuitenkin tänä vuonna tuplavaali eli kunta- ja aluevaalien järjestäminen yhtäaikaa toi omia haasteitaan äänestyspaikalle. Julkisuudessa on kerrottu jopa 120 000 hylätystä äänestä, mikä on moninkertainen määrä aiempiin vaaleihin verrattuna. Onkin arvioitu, että tuplavaalit aiheuttivat hämmennystä äänestykopissa ja moni saattoi sekottaa laput keskenään. Tätä näin myös Järvenpäässä ääniä laskiessani. Myös eri kuntien toimintatavat vaalien järjestämisessä olivat erilaisia. Esimerkiksi meillä Järvenpäässä äänestäjä täytti molemmat laput samalla kerralla kopissa, kun taas Vantaalla eri vaaleille oli eri äänestyskopit. Tämän ei kuitenkaan huomattu merkittävästi vähentävän väärien numeroiden laittamista lappuihin.

On siis selvää, että parannuksia on tehtävä. Yli sata tuhatta hylättyä ääntä on merkittävä määrä ja voi vaikuttaa vaalien tulokseen. On tärkeää huomioida jokainen ääni ja minimoida virheet. On myös tärkeää, että jokaisen ihmisryhmän ja ikäryhmän ääni tulee kuuluviin. Siksi olenkin positiivisesti yllättynyt, että vaalitoimitsijana ollessani näin usean nuoren käyvän äänestämässä. Ikäihmiset ovat silti yhä edelleen ahkerin äänestysryhmä. Eli myös nuorten innostaminen äänestämään olisi hyväksi ja sillä varmistettaisiin myös nuorten äänen kuuluvuus päätöksenteossa. Vaalien niputtamisella yhdelle kerralle toivottiin äänestysaktiivisuuden kasvavan, mutta sillä ei valitettavasti ollut merkittävää vaikutusta. Koko maassa äänestysprosentti kuntavaaleissa oli 54,2 % ja aluevaaleissa 51,7 %. Aluevaalien äänestysprosentti nousi viime kerrasta, kun taas kuntavaalien prosentti laski.

Kaikilla ei ole resursseja tai halukkuutta asettua itse ehdolle, mutta jokaisella yli 18 vuotta täyttäneellä on oikeus äänestää. Siispä on tärkeää, että tätä oikeutta käyttää. Ei ole oikeaa tai väärää tapaa äänestää. Kuitenkin äänestämättä jättäminen ei edistä demokratian säilytyyvvä ja riskinä on, että nuoret erkaatuvat politiikasta. Siksi myös oppilaitoksissa järjestetään muun muassa vaalitoreja ja vaalipaneeleita opiskelijoille tavoitteena innostaa heitä kiinnostumaan päätöksenteosta ja luomaan suomalaista kansalaisyhteiskuntaa.

Mitä hylättyihin ääniin tulee, niin tulevissa vaaleissa voisi värikoodauksen lisäksi asettaa äänestyslippuihin esimerkiksi indikaattorin vaadittujen numeroiden määrästä ja ilmoittaa ohjeet tarkemmin vielä äänestyskopissa. Näin vähennettäisiin stressiä äänestyskopissa. Äänestäjiä voisi myös kannustaa viettämään enemmän aikaa kopissa, koska itsekin huomasin tilanteen olevan jokseenkin jännittävä ja stressaava. Kävin äänestämässä niin kuntavaaleissa ennakkoon kuin aluevaaleissa vaalipäivänä, joten koin kummatkin äänestämisen tavat. Molemmissa tapauksissa numeroa lappuun raapustaessani tarkistin useamman kerran ovathan numerot varmasti selkeät ja että kirjotinhan ehdokkaan numeron oikein. Kopissa ei kuitenkaan kehdannut viettää pitkään, vaikka äänestysrauha pitäisikin jokaisella suoda. Siispä tulevissa vaaleissa voisikin painottaa tehokkuuden ja nopean äänestämisen sijaan juurikin päinvastaista eli äänestyskopissa vietetyn ajan tärkeyttä. Ei ole tarpeellista, että vaaleja pyritään tehostamaan äänestäjien kustannuksella.

Kokemuksesta voin sanoa, että äänestyspaikalla käy kaikenlaisia ihmisiä ja hötkyily ei ole ikinä hyvästä. Vaikka vaalitoimitsijana ollessa työhön tuleekin melko vahva rutiini, ei se tarkoita, että vaiheista voisi tinkiä ja suorittaa äänestystä huolimattomasti. Vaalien tehostaminen onkin hyvä tehdä järjestäjätahon toimesta. Tosin koin, että meillä vaalitoimitsijoilla oli melko suoraviivaiset ohjeistukset eikä ongelmatilanteita juuri tullut. Suurimmat ongelmakohdat ennakkoäänestyksessä liittyivätkin juuri kahteen äänestyslipukkeeseen. Osa äänestäjistä oli laittamassa kumpaakin lipuketta samaan kuoreen, jolloin heitä piti ohjeistaa laittamaan äänet eri kuoriin. Itse koin tehokkaimmaksi tavaksi hoitaa yhden vaalin äänestyksen kerralla eli aloitin aluevaalin liilasta lipukkeesa, johon tulostin lähetekirjeen ja suljin lähetekuoreen. Tämän jälkeen vasta käsittelin kuntavaalin lipukkeen. Koin, että näin minimoin epäselvyyksiä myös äänestäjien keskuudessa, kun kullakin hetkellä käsittelyssä oli vain yksi äänestyslippu. Kuitenkin jokaisella vaalitoimitsijalla oli oma tapansa toimia. Yhtenäinen ohjeistus äänten käsittelystä voisikin ehdottomasti olla aihe, josta kannattaa ainakin keskustella. Näin jokaisella olisi samat selvät ohjenuorat, joita noudattaa. Onhan äänestäjilläkin kaikilla samat ohjeet.

Kirjoittaja ei ole poliittisesti sitoutunut
Artikkelikuvan luomisessa on käytetty apuna tekoälyä