Reportaasi: Kävin haastattelemassa DJ Eemil Pietilää ja sain selville, mitä perjantaimusiikit ovat
Perjantaimusiikit ovat Järvenpään lukion monivuotinen perinne, josta kaikki lukiossa olevat pääsevät nauttimaan perjantain ruokailujen aikana kello yhdentoista ja yhden välillä. Kysymys kuitenkin kuuluu, mitä perjantaimusiikit oikein tarkoittavat? Lähdin selvittämään siihen vastausta DJ Eemil Pietilältä.
Olen saapunut musiikkivastaavan työpisteen taakse. Tänään, lukion toimintapäivänä, monet oppilaat ovat vielä aktiviteeteissa ja rakennuksessa on rauhallista. Kertaan vielä perusasiat päässäni ennen haastattelun alkamista. Perjantaimusiikit ovat siis olleet perinne Järvenpään lukiossa jo monta vuotta. Ideana musiikeissa on soittaa oppilaiden toivomia kappaleita ja siten piristää kouluviikon viimeistä päivää! Okei, nyt on aika astua eteen ja tervehtiä musiikkivastaavaa.
Ensivaikutelma on oikein mukava. Järjen päätoimittaja, opkh:n mediavastaava, YTY-linjalainen ja DJ Eemil Pietilä moikkaa ja hymyilee ystävällisesti, kun tulen äänipöydän luokse, perjantaimusiikkien ylimmän auktoriteetin, musiikkien soittajan työpisteelle. Areenalta kuuluu iloista puheensorinaa, aterimien kilinää – ja tietysti musiikkia. Selitän Pietilälle, että minulla on kysymyksiä, joihin hän saa vastata. Pietilä nyökkää hyväksyvästi ja jää odottamaan ensimmäistä kysymystäni.
Aloitan yleisluontoisella kysymyksellä: “Miten perjantaimusiikkien soittaminen on sujunut tänä vuonna?” Pietilä vastaa, että hyvin on mennyt, eikä ongelmia ole ollut. Ongelmia oli kuitenkin keväällä 2024, kun perjantaimusiikit laitettiin tauolle lukion Jodel-kanavalla ilmenneen epäasiallisen käytöksen vuoksi. Lokakuussa samana vuonna perjantaimusiikit otettiin uudelleen käyttöön, minkä jälkeen lomake on muuttunut Microsoft Forms -kyselylomakkeen kautta nykyiseen muotoonsa, huippuunsa hiottuun nettilomakkeeseen. Sen koommin ei epäasiallista käytöstä ole ilmennyt, mitä Pietilä pitää hienona asiana.
Tänä syksynä tullut uusi nettilomake tarjoaa käyttäjälleen enemmän vaikuttamismahdollisuuksia kuin ennen. Siinä voi nimittäin tykätä muiden opiskelijoiden kappale-ehdotuksista sekä – ruokailuvuorojen valitsemisen lisäksi – valikoida, että kappale saadaan soittaa milloin vain. Pietilä myös paljastaa, että nettilomakkeen linkin on tarkoitus tulla lähiaikoina Järvenpään lukion opiskelijakunnan verkkosivuille. Hän kuitenkin sanoo, että lomake voi paikoin olla hyvin täynnä. Jos tuntuu, että oma toivebiisi ei tule millään lomakkeen kautta, kannattaa tulla kasvotusten esittämään toive musiikkivastaavalle.
Seuraavaksi kysyn: “Mitä palautetta musiikista on tullut?” Musiikista fiilistelevä DJ Pietilä vastaa miksauspöydän takaa, että hyvää palautetta on tullut. Mieltä ilahduttavana seikkana hän mainitsee, että erityisesti koulun keittiöhenkilökunnalta on tullut kehuja musiikista. Perjantaimusiikkeja odotetaan ihan alkuviikosta lähtien, mikä ei ole ihme. Kyllä itsellänikin mieliala kohoaa, kun perjantaimusiikit alkavat soimaan koulun kaiuttimista, ellei sitten kyseessä ole eräs “Dance Monkey” -niminen kappale.
Nyt pääsenkin kysymykseen, joka voi askarruttaa monen opiskelijan mieltä: “Mihin musiikkien valitseminen perustuu?” Pietilä vastaa, että paljolti kyse on DJ:n toiminnasta. Musiikkien soittaja nimittäin tekee arvion jokaisesta ehdotetusta kappaleesta pääasiassa sen mukaan, kuinka pitkä kappale on ja kuinka hyvin soittaja sen tuntee. Myös sanoituksilla on merkitystä. Pietilä avaa asiaa selittämällä, että yli neljän minuutin pituisia kappaleita hän harvoin hyväksyy, ja jos hänellä ei ole mitään tietoa kappaleesta, on pieni riski pistää sitä soitettavaksi. Lisäksi kappaleet, joissa varoitetaan rajusta kielenkäytöstä, menevät usein hylkylistalle.
Jos siis haluaa toimia varman päälle, kannattaa ehdottaa sopivan pituista ja suhteellisen tunnettua kappaletta, jonka sanoituksista ei varoiteta. Ei ole kuitenkaan mahdotonta saada hieman pitempää tai erikoisempaa kappaletta soitettavaksi! Jos pelkää, että kappaletta ei tulla soittamaan lomakkeen kautta, tulee vain rohkeasti musiikkivastaavan pakeille ja selittää, mistä kappaleessa on kyse, millaiset sen sanoitukset esimerkiksi ovat. Tässä kohtaa eräs opiskelija tulee miksauspöydän luokse ja toivoo kappaletta. Juuri näin kannattaa toimia, jos on ehdotuksensa hyväksyttävyydestä epävarma!
Sitten siirryn henkilökohtaisempaan kysymykseen ja tiedustelen Pietilän työnkuvasta. Siihen Pietilä vastaa, että pääasiassahan työssä on kyse ehdotusten vastaanottamisesta, niiden arvioinnista ja lisäämisestä soittolistaan. Silloin tällöin täytyy kuitenkin miksauspöydästä säätää äänen voimakkuutta tai sen vivahteiden, kuten basson ja ylä-äänien, kuuluvuutta. Työhön kuuluu myös vahvasti musiikista nauttiminen!
“Mikä hommassa sitten on parasta?” kysyn. “Parasta on, että pääsee kuuntelemaan musiikkia, mutta tärkeintä on, että kaikki tykkäävät”, Pietilä vastaa. Hän mainitseekin, kuinka mukavaa on, että voi olla parantamassa muiden fiilistä. Lisäksi musiikki on tärkeä asia Eemil Pietilälle. “Parasta hommaahan tää on”, Pietilä sanoo avoimen rehellisesti ja hymyillen.
Parasta hommaahan tää on.
– Eemil Pietilä
Lopuksi tiedustelen, onko Pietilällä toiveita opiskelijoita kohtaan näin musiikkivastaavan näkökulmasta. Ei hänellä ole. Perjantaimusiikit sujuvat hyvin eikä epäasiallista käytöstä ole havaittu. Oikeastaan Pietilältä tulee vain kiitosta. Hän kiittää siitä, että epäasiallisuus vaikuttaa olevan jo takana päin. Siispä kiitän Pietilää haastattelusta ja peräännyn takavasemmalle samalla, kun kaksi kaverusta tulee toivomaan DJ:ltä kappaletta soitettavaksi.
Eemil Pietilä jatkaa työtään ja opiskelijat vaikuttavat tyytyväisiltä, jotkut jopa jammailevat. Siispä reportaasi loppuu tähän, mutta perjantaimusiikit jatkuvat. Kommentoi kuitenkin ihmeessä, jos jokin asia jäi mietityttämään!
