Järjen uusi päätoimittaja Aliisa Rantanen ja apulaispäätoimittaja Vilhelmiina Virtanen esittäytyivät ja kertoivat lukion lehden toiminnasta Areenalla viime perjantaina. Samalla lehteä mainostettiin oheisilla järjettömillä videoilla. Katso itse!
Pysy ajan tasalla uusista järkevistä artikkeleista seuraamalla Järkeä Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.
Alunperin kirjoittanut Ville Tuominen
Virittäydy vielä 8.-12. joulukuuta ensi kertaa järjestetyn Suvaitsevaisuusviikon tunnelmaan katsomalla viikon huipentaneen päätöskonsertin videokooste. Päivän teemana oli rakkaus ja sen aikana kuultiin näkemyksiä niin juuri läpi menneestä sukupuolineutraalista avioliittolaista kuin siitä, miten tasa-arvoteemaa tulisi entistä enemmän huomioida lukion opetuksessa. Mukana luonnollisesti myös monipuolisia musiikkiesityksiä.
Alunperin kirjoittanut Ville Tuominen
Muinaisessa, modernissa akatemiassa oli annettu käsky, että koko uljas henkilökunta olisi laitettava lomautusuhan alle. Tämä vaade toteutettiin vaikeina aikoina Kukkosslovakian vallitessa järvenpäätyisen kylän käskynhaltijana. Muuan oppi-isä Jani, tuo matriisien mestari, vektorien veijari ja integraalien insinööri, ei pelännyt ollenkaan. Hän nauroi vain, kunnes tuo musta torstai koitti ja näki yli tuhannen pakenevan ihmismassan virtaavan pois akatemian areenoilta – kukin omalta lestiltään. Jani kaikessa viisaudessaan ei voinut käsittää tätä järjettömyyttä – hänen funktionsa derivaatan nollakohta oli viimein löytynyt, lakipiste. Tulkitessaan pyhiä Mysteerien Alun Opettavia Loitsuja eli MAOL-riimuja hän löysi omituisia kaavoja. Mutta nämä eivät olleetkaan mitä tahansa kaavoja – ne olivat sääntöjä, joiden mukaan luonto toimi. ”Ehkä näiden avulla voisin ymmärtää, mistä tämä hulluus oikein johtuu”, tuumi Jani. Kuitenkin hän ymmärsi tarvitsevansa apua niiden tulkitsemisessa suurelta, palkitulta luonnon gurulta. Säilyttääkseen viileän malttinsa Janin tulisi tehdä mystinen matka, lähestyä kohti maailmankaikkeuden ääretöntä, jossa kaikki kasvaa rajatta. Jani tiesi sen läheisyydessä olevan pienen pieni koto, Epsilonin kartano, jossa tämä guru asusti. Mutta kuinka ihmeessä Jani, tuo matriisien mestari, vektorien veijari ja integraalien insinööri, löytäisi Epsilonin kartanon? Hän tiesi vain, että hänen pitäisi mennä pisteestä A paikkaan B. Hän puhkui, puhisi ja naputti, kunnes napsahti. Suorin reitti on tietysti suora! Niinpä hän pihisi, puhisi ja napsautti sormiaan – hän oli löytänyt paikkavektorin uuteen Onnelaan!
”Johtaja Jani, hauska tavata, täällä juhlat vain jatkuu!” toivotti tuo suuri ja palkittu luonnon guru Pasi, ja näin teki Janin tervetulleeksi hänen Epsilonin kartanoonsa, jossa teho ja entropia vallitsivat. ”Kiva kun pääsit kinkereille”, jatkoi Pasi. Ennen kuin Pasi pääsi pidemmälle, joutui Jani tylysti keskeyttämään mestarin opit kysymyksellään: ”Mestari Pasi, mestari Pasi! Auta, auta, pyydän sua! Mistä tämä hullutus johtuu? Ken aukaisi portit helvetin? Ken loi nämä päivät lomautusten? Voitko sinä, oi mestari Pasi, ratkaista nämä MAOL-riimut ja antaa meille jumalaisen vastauksen?”. Pasi, tuo suuri guru, mietti hetken ja pohti kaksi. Sitten sanoi vastaukseks´: ”Voi sian nenä, älä minulta kysy! Kysy luonnolta, ja se vastaa sinulle onnistuneena kokeena. Niin se meillä tämä toimii.” Näin Pasi alkoi kiihdytellä EU-tuella omia hiukkasiaan. Kuitenkin oppi-isä Jani, tuo matriisien mestari, vektorien veijari ja integraalien insinööri, ei pelännyt ollenkaan. Hän nauroi vain ja vastasi: ”Minähän kysyin, mutta en saanut vastausta!” Samalla hetkellä Pasi pysähtyi kuin taikaiskusta. Hänen silmänsä lasittuivat, niistä valui kyyneliä. ”Eikö luonto vastannutkaan sinulle? Onkohan meillä tässä kommunikaatiossamme nyt jokin epäjatkuvuuskohta?” kysyi Pasi ääni väristen. Pasi raapi päätään hetken, kunnes hän muisti myyttisen huhun: ”Johtaja Jani, minulle on uskottu salaisuus. Akatemiassamme on olemassa vielä salattu, korkeampi taso. Siellä ei vallitse luonnontieteet, vaan se toimii ihan omilla periaatteillaan. En tiedä, mitä siellä tarkkaan ottaen tehdään, mutta heillä tuntuu olevan jotain tietoja siitä, kuinka nämä, mitä ne nyt olivatkaan, ihmiset käyttäytyvät, toimivat, kommunikoivat, ajattelevat. Luulin sen olevan tarua, mutta tämän järjettömyyden valossa en keksi muutakaan.” Jani kaikessa viisaudessaan ei voinut käsittää viisaan gurun lausuvan jotain tällaista; että todellisuuden ulkopuolella olisi jotain muuta, tämä ”korkeampi kerros”. Janilla ei ollut vaihtoehtoja, vaan hänen täytyi kasvattaa potentiaalienergiaansa tavoitellessaan kohti korkeuksia. Jani puhkui, puhisi ja napsautti sormiaan – ja ennen kuin hän varsinaisesti huomasikaan, paikkavektori vei hänet jo uuteen maailmaan. Pasin viimeiset neuvot olivat: ”Älä aja liian lujaa tai alat lihomaan!”. Ja niin tuo maanpäällinen guru laittoi vanhan CERN:n vinyylilevyn soimaan, ja jäi pyörähtelemään reaktanssin, resistanssin ja konduktanssin tahtiin.
Oli usvaista. Pitkin käytäviä soivat entisten unelmoijien, nykyisten tuomittujen valitus. Yksinäiset haamut vaikersivat, ja ne vaikersivat englanniksi, ruotsiksi, saksaksi, ranskaksi… kenties jopa kiinaksi! Jani erotti vain satunnaisia sanoja. Yhtäkkiä hänen edessään oli täysin tuntematon mies, joka sanoi: ”Tervetuloa työmaalle!” Jani kysyi: ”Kukas se sinä olet?” Pauli vastasi: ”Hei, minä olen herra Pauli, mielenvaltija. Sinä puolestasi olet saapunut yliseen maailmaan, jumalten kerrokseen. Kuinka voin auttaa?” Jani kysyi kiusaantuneena: ”Ei kai meillä sellaista ylistä maailmaa ole…?” Pauli suutahtaa tuhahti ja vastasi: ”Kyllä on! Ja puhu käsitteillä! Sinun on päästävä noista naiiveista defenssikeinoistasi eroon, sillä vain oikealla coping-tekniikalla voit valaistua tuosta kehityskriisistäsi!” Jani, tuo matriisien mestari, vektorien veijari ja integraalien insinööri, oli oppi-isänä viisas, ja ymmärtämättä Paulin ystävällistä viestiä Jani kuitenkin ymmärsi olla suututtamatta mielenvaltijaa – kenties Paulilla olisi avaimet sellaisiinkin mielensopukoihin, jonne Jani ei edes tahtonut mennä. Jälleen kerran Jani risti kätensä ja aneli Paulia: ”Pauli hyvä, auta, auta pyydän sua! Mistä tämä hullutus johtuu? Ken on taustalla päivien lomautusten? Kerro, kerro, mielten mestari, kenen keho ja ajatus on niin kiero, mikä on se liero, miksi tämä vääryys sallitaan?” Pauli katsoi alta kulmien kasvoillaan Mona Lisan hymy, joka vääntyi zatopekmaiseksi virneeksi hänen alkaessaan valistaa Jania: ”Jani, maan matonen, siinähän se vitsi juuri onkin. Minä tunnen mielen ja sen sairaan kielen. Tätä systeemiä emme johda me, ettekä te, maan matoset. Organisaation ydin on siellä, josta musta surma sai aikanaan alkunsa, alisessa maailmassa. Jani, Faustoni, vaikka meillä jumalilla on se kaikki tieto, silti päätöksissä olemme yhtä voimattomia kuin tekin.” Ennen kuin Jani ehti kokonaan masentua, Paulin mieleen palautui eräs hyödykäs vinkki: ”Täällä oli muuan vanha tietäjä, joka kääntyi lopulta pimeälle puolelle. Hänellä voisi olla loitsuja, joilla voisit ymmärtää kristalliyötämme vähän paremmin. Hän, joka koki Vipusen kohtalon.” Toivon mukaan jo viimeistä kertaa Jani puhkui, puhisi ja napsautti sormiaan – paikkavektori oli löytänyt alisen maailmaan.
Alisessa maailmassa oli hirvittävän kuuma, ja siellä virtasi hapokas Tuonelan joki. Keskellä Tuonelan jokea oli saari. Jani ajatteli, ettei saarella varmasti voisi olla elämää, kunnes sieltä kuului ääni: ”Aivan totta, Jani-kulta! Ihminen ei ole saari, ellei se ole Suvensaari!” Jani hätkähtyi sijoilleen ja tuijotti saarella sojottavaa kaljua kuulaa – se oli pimeälle puolelle kääntyneen tietäjä Suvensaaren karvaton päälaki. Jani ei kyennyt sanomaan sanaakaan, kunnes Suvensaari huudahti: ”Hei, kiva nähä! Tahdotko nähdä minun lomakuvani?” Jani tiesi, että Suvensaaren kaltaisen tietäjän täytyi olla nero, vaikkei hänen vaarattoman boheemi ulosantinsa antanut niin välttämättä ymmärtää. Suvensaaren hyräillessä Riistäjän lakia Jani kysyi: ”Tietäjä Suvensaari, auta, auta, pyydän sua! Valaise minua tiedoillasi, kerro…” Ennen kuin Jani sai virkettään loppuun, Suvensaari kertoi: ”Sinä tahdot tietää, mistä tässä lomautusten päivissä on oikein kyse, eikö totta? Olen tehnyt näitä duuneja jo hyvin pitkään, minä tiedän kaiken. Kuten myös sen, että elämä on kärsimystä, ja se loppuu elämänjanon lopettamisella tai suklaa-addiktiolla.” Jani katseli hämmästellen, ja Suvensaari, suussaan suklaapatukka, jatkoi: ”Kuten tiedät, nämä lomautusten päivät ovat järjettömät. Niitä ei ratkaista lukemalla fysiikkaa, eivät edes kolmannen kerroksen jumalat osaa vastata siihen. Jos toinen provosoi, ei pidä ihmetellä, jos toinen provosoituu. Tartu siis sinäkin joulusoossiin, se on ainoa tapa helpottaa tätä tuskaa. Tuolla perällä asustaa koko alisen maailman kuumin piste, herra Marjaliesi. Siellä kiehuu tämä koko soppa.”
Ennen aikaakaan Jani löysi herra Marjalieden. Jani sanoi: ”Herra Marjaliesi, herra Marjaliesi! Täälläkö keitellään koko akatemian väkeä sekoittavat sopat?” Herra Marjaliesi vastasi: ”Kyllä! Minä yksin hallitsen valtakuntaani, sekä ylistä, alista että keskistä maailmaa! Ota sinäkin, toveri Jani, hörppy ja nauti päivistä lomautusten.” Jani maistoi lusikallaan Marjalieden soppaa ja hänet valtasi suunnaton onni. Ja niin oli Janin suuri arvoitus ratkennut – hän oli saanut joulusoossinsa, eikä kysellyt enää sen enempää typeriä.
Abiturientti Joonas Mustosen pakina lukion joulujuhlassa 20.12.2014.
Kuvalähde: Wikimedia Commons (Public Domain).
Alunperin kirjoittanut Joonas Mustonen
Järki oli ikuistamassa #myösihminen -suvaitsevaisuusviikon kohokohtia kameralla.
Alunperin kirjoittanut Jonna Koskinen
#gallery-1 { margin: auto; } #gallery-1 .gallery-item { float: left; margin-top: 10px; text-align: center; width: 100%; } #gallery-1 img { border: 2px solid #cfcfcf; } #gallery-1 .gallery-caption { margin-left: 0; } /* see gallery_shortcode() in wp-includes/media.php */
Suvaitsevaisuusviikon päätöstilaisuus alkoi samalla tavalla kuin koko viikko alkoikin: Järjen sivuillakin olevalla #myösihminen -videolla. Tilaisuutta juonsivat Hanna Kuusisto ja Sara Niemelä, jotka julistivat tämän joulukuisen perjantain rakkauden päiväksi. Rakkautta pyrittiin käsittelemään monipuolisesti, mutta kenenkään arvoja loukkaamatta.
Eduskunnassa käytiin tasa-arvoisen avioliittolain toinen ja ratkaiseva käsittely samalla, kun Areenalla muisteltiin ensimmäistä äänestystä. Anni-Leena Lempinen ja Vilma Olli kertoivat torin tunnelmista, kun tieto lain hyväksymisestä saapui: “Olihan se sellainen fiilis, jota ei kyllä koskaan tule unohtamaan.”
Tilaisuudessa kuultiin useita hienoja musiikkiesityksiä. Iltapäivän avasivat Juudit Häsä, Ossi Laurila ja ”Rude”. Seuraavaksi Anna Rapinoja ja Eetu Riikonen esittivät kappaleet ”I Won’t Give Up” ja ”Wonderful Tonight”. Sitten kuultiin Veronika Salmion ja Johanna Hännisen tulkinta The Lumineersin kappaleesta ”Ho Hey”. Emma Korkka esitti Leona Lewisin ”Bleeding Love”:n ja lopuksi kuultiin Emma Rikkosen, Sonja Kallion ja Joonas Yli-Huhtalan esitys ”Kuussa tuulee”.
Marja-Liisa Lehtiniemi on hyvinvoinnin kannalla. Arkistokuva: Juudit Häsä.
Areenalla puhui myös rehtori Marja-Liisa Lehtiniemi. Rehtorin mukaan oppilaitoksessa tulisi huomioida yhtäläisesti kaikenlaiset vähemmistöt, ja Lehtiniemi toivoo lisää hyvinvointia. Myös oppilaskunnan patonkilahjakorttikilpailun voittajat julistettiin – sosiaaliseen mediaan kertyikin monia #myösihminen -aihetunnisteella varustettuja kilpailukuvia. Valkokankaalle heijastetui koko tilaisuuden ajan Oiva Kumpulaisen kuvasarja ”Tasa-arvoinen rakkaus”.
Alunperin kirjoittanut Aliisa Rantanen
Areenalla karkotettiin kaamosta perinteikkäässä Art Cafe -konsertissa. Fiilistele pirteitä musiikkiesityksiä videolta, ja voit itsekin todeta kaamoksen kaikonneen. Jaa toki tunnelmasi kommenttikentässä alempana!
Oikaisu 25.11.2014 klo 17:50: 3. kappaleessa esiintyy Anni Linnonmaa ja 4. kappaleessa Emma Rikkonen, kuten myös haastattelussa.
Alunperin kirjoittanut Ossi Kallio ja Aliisa Rantanen
Perjantaina 31. lokakuuta ulkoministeri Erkki Tuomioja vieraili lukiolla puhumassa ajankohtaisista asioista.
Areena täyttyy nopeasti opiskelijoista. Tunnelma on odottava ja tilassa kuuluu puheensorinaa. Haastattelijat Olli Puumalainen ja Joonas Paukkunen jakavat ohjeita tilaisuuden aikana toimimisesta ja virtuaaliseinälle kysymysten lähettämisestä. Tulee tieto vieraan saapumisesta ja ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) juonnetaan sisään. Tapahtuman aikana puhutaan kolmesta ulkopolitiikkaan kuuluvasta aiheesta: Ukrainan tilanteesta, Suomesta ulkopoliittisena toimijana ja kansainvälisestä politiikasta.
Oppilaskunnan puheenjohtaja Sara Niemelä kertoo, että idea tapahtumasta syntyi oppilaskunnassa ja pian idean ympärille kerääntyi asiasta kiinnostunut työryhmä. Etenkin Ukrainan tilanne oli ollut paljon esillä lehdistössä ja se kiinnosti ihmisiä. Ulkoministeriöltä oli kysytty mahdollisuutta, että joku saapuisi lukiolle puhumaan ajankohtaisista aiheista. Myöntävä vastaus saatiin pian kysymyksen lähettämisen jälkeen.
[pullquote-right]
“Olihan järjestämisessä paljon työtä.”
[/pullquote-right]
”Olihan järjestämisessä paljon työtä, mutta viime vuoden EU-vaalipaneelista tulleella kokemuksella ja hyvällä tiimillä tilaisuus saatiin kuitenkin järjestettyä melko helposti”, Niemelä toteaa.
Ensimmäisenä otettiin käsittelyyn Ukrainan tilanne. Tuomiojan mukaan tilanteen ymmärtämiseksi täytyy tuntea historiaa. Pitää tietää, mitä Ukraina todellisuudessa merkitsee Venäjälle; onhan Venäjän valtio alun perin syntynyt juuri Kiovan alueelle.
Vaikka tilanteesta ei enää juurikaan puhuta mediassa, se ei ole ohi. Tuomioja painottaa, että median objektiivisuutta pitää pohtia, ja myös ”laatulehdissä” voi tahattomasti esiintyä väärää tietoa, joten kriittisyys uutisia lukiessa on tärkeää. Sotilaallinen voima ei ole konfliktitilanteissa ainoa keino, vaan nykyään puhutaan myös niin sanotusta informaatiosodasta, jossa propagandalla on suuri merkitys.
Ukrainan tilanne on saanut paljon huomiota osakseen Venäjän harjoittaman voimapolitiikan takia. Nykyaikana ei ole koettu vastaavaa toisen valtion alueelle tunkeutumista, mikä kiinnostaa ja myös pelottaa ihmisiä. Pohdinnat uudesta kylmästä sodasta ovat kuitenkin Tuomiojan mukaan turhia, sillä Eurooppaa, Pohjois-Amerikkaa ja joitakin suurvaltoja lukuun ottamatta muuta maailmaa ei kiinnosta tilanne Krimillä ja kylmän sodan aikaista maailman kahtiajakautumista ei tule tapahtumaan.
Seuraavaksi siirryttiin Suomeen ulkopoliittisena vaikuttajana. Tuomiojan mukaan ulkopolitiikan tärkein tehtävä on huolehtia kansalaisten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Tavat ja maailma ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenien aikana ja valtioiden välillä on keskinäinen riippuvuus. Yksikään maa ei pärjää omillaan. Suuria kysymyksiä ovat myös biodiversiteetin väheneminen ja ilmastonmuutos, sillä sen on huomattu tuottavan sotilaallisia konflikteja. Tuomiojan mukaan Suomen suurin uhka onkin kestämätön kehitys.
Tuomiojan mielestä Suomen ei tarvitse liittyä puolustusliitto Natoon. Suomella ja Natolla on hyvä kumppanuussuhde mutta Suomi haluaa säilyttää hyvät välit kaikkiin naapurimaihinsa. Venäjän ja Suomen välinen raja on rajoista turvallisin, sillä Venäjän rajaongelmat ovat muualla.
ISIS-terroristijärjestön toiminnasta tuli paljon kysymyksiä. Pohdittiin muun muassa sitä, miten Suomi aikoo suhtautua ISISin joukoissa taistelleisiin suomalaisiin, jotka aikovat palata takaisin kotimaahan. Pitäisikö heitä päästää takaisin Suomeen?
[pullquote-right]
“Suomen kansalaiselta ei voi estää pääsyä takaisin Suomeen.”
[/pullquote-right]
”Suomen kansalaiselta ei voi estää pääsyä takaisin Suomeen, mutta heitä pitäisi ehdottomasti seurata”, Tuomioja toteaa. ”Pitäisi keskittyä estämään sotilaiden lähtö ISISin joukkoihin. Kotimaahan palatessaan he ovat riski turvallisuudelle ja mahdolliset sotarikoksetkin on otettava huomioon.”
Rauhan edistämiseksi maailmalla Suomella on yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa merkittävä osuus kriisinhallinnassa. Täältä tulevat parhaat rauhanturvaajat, sillä noin 90 % heistä on vapaaehtoisia reserviläisiä. Suomalaisiin on maailmalla korkea luottamus.
Viimeisenä aiheena oli kansainvälinen politiikka. Tuomiojan mukaan kansainvälisellä tasolla valtioiden lisäksi valtaa käyttävät ylivaltiolliset elimet kuten Euroopan Unioni, kansalaisjärjestöt kuten Amnesty ja monikansalliset yritykset. Myös terroristijärjestöt vaikuttavat kansainväliseen politiikkaan. Opiskelijoita kiinnosti Euroopan ulkopuolisten maiden, kuten Venäjän ja Kiinan, lisääntynyt valta. Tuomiojan mielestä siitä ei pitäisi tulla ongelmaa, sillä Eurooppa on ollut yliedustettu asukasmääräänsä nähden kansainvälisessä politiikassa. Suurena kiinnostuksen aiheena olivat myös Yhdysvaltojen toimet Aasiassa:
[pullquote-right]
“EU:n olisi pitänyt herätä aikaisemmin.”
[/pullquote-right]
”Sen toiminta Lähi-Idässä on ollut vaihtelevaa. Eri tilanteissa sen toimia tulee arvioida eri tavalla. Muutamia vuosia sitten Irakissa toiminta meni täysin pieleen, mutta nyt Yhdysvaltojen ajamasta rauhanprosessista pitää antaa heille täysi tunnustus”, Tuomioja selittää. ”Mutta suuretkaan valtiot eivät voi toimia yksin, EU:n olisi pitänyt herätä aikaisemmin.”
Lukiolaiset olivat myös huolissaan Pohjois-Koreasta. Kuinka suuri uhka se on maailmalle?
[column size=”two-third”]”Kun maalla, jolla on epävakaa hallinto, on ydinaseita ja jonkin verran laukaisukapasiteettia, on siitä uhkaa lähivaltioille. Suurimman uhan se kuitenkin tuottaa omille kansalaisilleen”, Tuomioja toteaa. ”Pohjois-Koreaa pitkään tukenut Kiinakin on yhtä huolissaan kuin muut maat.”
Suurin osa maailman maista on sitoutunut olemaan hankkimatta ydinaseita ja ne maat, joilla niitä on, ovat sitoutuneet vähentämään niitä. Tosiasiassa ydinaseiden määrä ei juurikaan ole vähentynyt, eikä niiden rakennustaito katoa mihinkään.
Alun teknisistä ongelmista huolimatta tapahtuma eteni luontevasti. Haastattelijoilla oli vain muutama kysymys valmiina jokaisesta pääaiheesta ja melkein koko keskustelu pohjautuikin yleisön lähettämiin kysymyksiin. Tilaisuuden loputtua Tuomiojaa kiittivät puheenjohtaja Sara Niemelä, Järvenpään kaupungin koulutusjohtaja Jari Lausvaara ja lukion rehtori Marja-Liisa Lehtiniemi. Muistoksi vierailusta ministerille ojennettiin pari saunavihtaa aiheeseen sopivaan sanomalehtiartikkeliin käärittynä.[/column]
[column size=”one-third” last=”true”]
Erkki Tuomioja on toiminut poliitikkona useita kymmeniä vuosia. Miten hän päätyi politiikan pariin?
”Olin jo kouluaikoina hyvin kiinnostunut politiikasta ja yhteiskunnallisesti aktiivinen. Myös opiskelu ulkomailla toi kansainvälisen politiikan seuraamisen ajoissa mukaan. On politiikka myös jonkinasteinen sukuvika; kolme neljästä isovanhemmastani toimivat eduskunnassa”, Tuomioja kertoo.[/column]
Alunperin kirjoittanut Aliisa Rantanen
Areena on jälleen vaalikeskustelun näyttämönä, kun tiistaina 29. huhtikuuta paikalle astelee muutama nuori eurovaaliehdokas. Tilaisuuden kynnyksellä Järki valottaa tapahtuman taustoja ja kertoo, mistä EU-vaaleissa nyt onkaan kyse.
Edellisenä lukuvuotena Areenalla esiintyi kourallinen paikallisia kunnallisvaaliehdokkaita, mutta nyt on vuorossa joukko nuoria ihmisiä, jotka ovat ehdolla kevään 2014 europarlamenttivaaleissa. Vaalikeskustelun teemana on nuori tulevaisuuden Euroopassa.
Kutsun keskusteluun ovat saaneet Vasemmistoliiton Toivo Haimi, Vihreiden Ozan Yanar, Kokoomuksen Aura Salla, Kristillisdemokraattien Tom Himanen, Keskustan Jouni Ovaska ja sosiaalidemokraattien Kaisa Penny. Järjen tietojen mukaan kokoonpano ei ole vielä täysin varmistunut.
Päivitys klo 28.4.2014 11:50: Tuoreimman tiedon mukaan Jouni Ovaska Keskustasta on ilmoittanut, ettei osallistu. Myös SDP:n ehdokkaan osallistuminen on epävarmaa.
Päivitys klo 14:40: Juuri tulleen tiedon mukaan Keskustan Antti Kaikkonen saapuu Ovaskan tilalle.
Tilaisuuteen on jälleen luvassa lukion väelle tutuksi tullut Twitter-seinä, jonka kautta opiskelijat voivat esittää panelisteille kysymyksiä. Twitter-seinän tekniikasta vastaa kahden lukion opiskelijan pyörittämä tietotekniikkayritys Webbies. Järjen tietojen mukaan oppilaskunta ja Webbies ovat solmineet Twitter-seinän toteutuksesta sadan euron hintaluokkaa olevan sopimuksen.
Vaalitentin käytännön järjestelyistä on vastannut oppilaskunnan puheenjohtaja Sara Niemelä yhdessä työryhmän kanssa. ”Vähän jännittyneenä odotan tiistaita”, kommentoi puheenjohtaja Niemelä valmistelujen keskellä. Itse tilaisuuden juontavat suunnittelussakin vaikuttaneet opiskelijat Juho Mölsä ja Joonas Mustonen.
Vaalikeskustelu on ajoitettu tiistaiselle 5. kiertotunnille, eli sanan säilä kaikuu Areenalla noin klo 13:05 alkaen. Järjen lisäksi paikalle on kutsuttu runsaasti muutakin mediaa.
Kysyimme viime viikolla lukion käytävillä mielipiteitä Euroopan unionista ja lukion vaalikeskusteluun kohdistuvista odotuksista.
Nimellä Sara puhunut opiskelija toivoo meppiehdokkailta ympäripyöreitten sanomisien sijaan selkeitä vastauksia. Saran mielestä EU:sta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa, vaikka se rajoittaakin hänen nähdäkseen Suomen itsenäisyyttä.
Federalisti aikoo äänestää vaaleissa ja perustelee ratkaisuaan kansalaisvelvollisuudella. Hänen mielestään EU on tuonut maanosaan rauhaa ja lisännyt eurooppalaisten vaikutusta maailmanpolitiikan tasolla.
Vaihto-opiskelija Martina Kozuh on kotoisin Kroatiasta – joka sekin on unionin jäsenvaltio. Hän seuraa sekä kotimaansa että Suomen EU-vaaleja, ja odottaa lukion vaalikeskustelua innolla. Kozuhlla ei ole lujaa EU-mielipidettä, mutta hän näkee unionin tuomien vapauksien edesauttavan muun muassa opiskelua ulkomailla.
Sisältä paha muistuttaa Suomen saaneen unionin jäsenyyden myötä paljon taloudellista apua ja sanoo unionin olevan äärettömän tärkeä asia eri elämänaloilla. Vaalitentin osallistujilta hän toivoo jämäkkää kontaktia ja kohdentamista juuri nuorisoon.
Nimimerkillä kommentoineet henkilöt eivät halunneet nimeään julkaistavan lukion mediassa yhdessä poliittisten kantojensa kanssa.
Euroopan parlamentin jäsenten vaalit – tuttavallisemmin europarlamenttivaalit tai EU-vaalit – pidetään viiden vuoden välein. Tänä keväänä vaalipäivä on Suomessa sunnuntaina 25. toukokuuta. Ennakkoäänestys on Suomessa 14. – 20. toukokuuta, ulkosuomalaisilla se päättyy kolme päivää aiemmin.
Suomessa europarlamenttivaaleissa saavat äänestää kaikki Suomen kansalaiset, jotka täyttävät viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta. Myös muut Euroopan unionin kansalaiset voivat jättää äänensä Suomessa, jos heillä on 51. päivänä ennen vaaleja kotikunta Suomessa. Koko maa on yhtä vaalipiiriä, eli kaikilla suomalaisilla on samat ehdokkaat.
Meppejä (Member of the European Parliament, Euroopan parlamentin jäsen) valitaan unionin 28 jäsenmaasta yhteensä 751 henkeä, 6 – 96 edustajaa kustakin maasta. Paikat jakautuvat eri maiden välillä väkilukuun suhteutettuna. Suomesta meppejä valitaan 13 kappaletta, eniten paikkoja kahmii maanosan ja EU:n väkirikkain valtio Saksa.
Parlamentissa mepit eivät edusta omia kansallisia puolueitaan, vaan ryhmittyvät aatesunnittain yli kansallisuusrajojen. Ehdokkaita europarlamenttivaaleihin voivat kuitenkin Suomessa asettaa vain rekisteröidyt puolueet tai vähintään 2 000 kansalaisen kannatusyhdistykset.
Euroopan parlamentti on Euroopan neuvoston ohella toinen unionin lainsäädäntöelimistä. Parlamentti nimittää Euroopan komission puheenjohtajan, vahvistaa jäsenmaiden hallitusten valitsemat komissaarit ja valvoo komission ja muidenkin EU-toimielinten toimintaa. Parlamentti myös esimerkiksi vahvistaa unionin budjetin yhdessä Euroopan neuvoston kanssa.
Alunperin kirjoittanut Henry Hedborg
