”Meres enemmän muovii ku kaloi 2020”, räppää Mikael Gabriel coverissaan Chisun kappaleesta Mun koti ei oo täällä. Tämä kuvaus on hyvinkin mahdollinen, kun mietitään nykyisiä kulutustottumuksia. Muovia on kaikessa ja kaikki on muovissa.

Jokainen suomalainen tuottaa jätettä keskimäärin 500 kiloa vuodessa. Heitämme ajattelemattamme tavaraa pois ja samalla kuorrutamme maapalloa ties millä jätteellä. Tätä ilmiötä vastaan taistelee zero waste -elämäntapa, jota yhä useammat ihmiset kautta maailman alkavat omaksua elämäänsä. Mitä zero waste siis tarkoittaa ja miksi juuri sinun kannattaisi oppia siitä jotain?

Mitä zero waste tarkoittaa?

Zero waste on elämäntyyli, jossa pyritään jätteen minimoimiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa kertakäyttöisten sekä pakkauksellisten tuotteiden käytön lopettamista, sillä suurin osa kierrätyskelvottomasta jätteestä koostuu juuri näistä kahdesta asiasta. Kertakäyttöisistä asioista luopuminen on todella helppoa, mutta pakkauksista luopuminen onkin jo huomattavasti vaikeampaa: jos menet kauppaan, kaikki on pakattu jonkinlaiseen pakkaukseen. Tämän vuoksi zero waste -elämäntyyli vaatii himpun verran luovuutta; mistä löydän kaikki tarpeelliset asiat ilman pakkauksia?

Yksi tärkeä askel jätteettömyyteen onkin itse tekeminen. Esimerkiksi kosmetiikkatuotteita on todella helppo tehdä kotona yksinkertaisista aineista. Jos taitoa ja yritteliäisyyttä riittää, on miltei kaiken tekeminen itse mahdollista. Positiivista on se, että kaikille löytyy jotain tekemistä: jos on hyvä käsitöissä, voi ommella vaatteita, jos on hyvä leipomaan, voi leipoa omia leipiä… Mahdollisuudet ovat rajattomat. Käsin tekemisen voi viedä niinkin pitkälle, että tekee siitä bisnestä. Esimerkiksi yksi zero waste -guruista, Lauren Singer, perusti oman yrityksen, jossa hän myy tekemäänsä jätteetöntä pesuainetta. Toinen esimerkki on Britanniassa sijaitseva ravintola Silo, joka tekee kaiken ruuan täysin jätteettä ja muun muassa kasvattaa käytetyissä kahvinpuruissa sieniä, joita käytetään myöhemmin ruuissa.

Jos koet, että itse tekeminen ei ole sinun juttusi, osta käytettyjä tavaroita. Jos tavara on jo tuotettu ja sitä on käytetty mutta se on täysin käyttökelpoinen, miksi se pitäisi heittää pois? Tällä tavoin tuotteen ympäristövaikutuksetkin jakautuvat monelle henkilölle yhden sijaan. Kirppareilla shoppaillessa säästää myös paljon rahaa, sillä samat tuotteet ovat siellä usein paljon halvempia kuin uutena ostetut. Vastavuoroisesti tavaroiden myyminenkin on todella viisasta. Näin tavara, joka on sinulle täysin merkityksetön, saa uuden rakastavan kodin, ja lompakkosi taas saa hieman täytettä. Tästä syystä kirpputorit ovat mahtava ostosympäristö opiskelijoille.

Elämä täysin ilman jätettä?

On myönnettävä, että nyky-yhteiskunnassa on vaikeaa, jollei jopa mahdotonta elää tuottamatta ollenkaan jätettä. On kuitenkin ihmisiä, jotka ovat saaneet monien vuosien jätteet pieneen lasipurkkiin. On siis mahdollista tuottaa vain minimalistisen vähän jätettä, mikä loppujen lopuksi ei ole niin haastavaa kuin luulisi.

Ajattele jätteetöntä elämää lukemisen tavoin: kukaan ei opi lukemaan sormiaan napsauttamalla. Ensin opitaan aakkoset, sitten luetaan hitaasti ja töksähdellen, mutta kun viimein opit kunnolla lukemaan, lukemisesta tulee sujuvaa etkä unohda sitä milloinkaan. Siitä tulee osa kehosi toimintoja. Niin käy myös zero wasten kanssa. Kun olet oppinut perusteet, oppinut mistä saat ruokaa ilman pakkauksia, mistä saat hygieniatuotteita joko maatuvassa tai kierrätettävässä muodossa, missä sijaitsevat parhaat kirpputorit – kun opit kaiken tämän, sujuu elämä aivan niin kuin mikään ei olisi koskaan muuttunutkaan. Ainoa asia, jonka saatat huomata, on se, että et enää tarvitse astiaa sekajätteelle.

Helpoimmat säännöt jätteettömälle elämälle ovat kolme ärrää:

1. Reduce: Karsi asioita, joita et tarvitse. Älä myöskään osta tarpeettomia tavaroita tai liikaa elintarvikkeita, jotka jäävät käyttämättä.
2. Reuse: Mieti, voitko käyttää tuotetta uudelleen joko omana itsenään tai muokkaamalla sitä jollain tavalla.
3. Recycle: Kierrätä se, mitä et pysty uudelleenkäyttämään itse. Tähän voisi ynnätä myös kompostoinnin, jos siihen on mahdollisuus.

Pieniä muutoksia joita kaikki voivat tehdä

Vaihda muovihammasharjasi bambuiseen. Maailmassa tuotetaan viisi miljardia muovista hammasharjaa – eikä niitä voi kierrättää. Bambuinen hammasharja on täysin biohajoava vaihtoehto, eivätkä se ole normaalia hammasharjaa kalliimpi. Kannattaa kuitenkin varmistaa, että hammasharja on valmistettu myös pandaystävällisesti!

Lopeta mikromuovia sisältävien hammastahnojen ja kuorintavoiteiden käyttö. Monet kuorintavoiteet sisältävät mikromuovia, joka on vaikea suodattaa pois veden puhdistusprosessissa, minkä seurauksena se päätyy helposti meriin. Mikromuovittomia vaihtoehtoja löytyy niin hammastahnasta kuin kuorintavoiteistakin, kuten myös tuubittomia versioita. Miksi siis enää käyttäisimme ympäristölle huonoja tuotteita?

Osta irtonaiset tuotteet kaupassa omaan kankaiseen kassiin. Esimerkiksi vihanneksia ei kannata ostaa muovipussissa, sillä niitä voi ostaa omaan kestokassiin. Kannattaa tosin aina kysyä kaupasta, että näin saa tehdä, sillä kaupat voivat vaatia kasseja joista jollain tavalla näkee läpi. Myös irtokarkkeja voi ostaa omaan pussiin, joten karkeista ei pakkausten vuoksi tarvitse luopua!

Käytä tuotteet aina loppuun. On parempi käyttää tuote kokonaan loppuun kuin ostaa uusi, parempi tuote ja heittää vanha pois sisältöineen päivineen. Tämä ei tietenkään koske huonoksi menneitä tuotteita, varsinkaan jos kyse on helposti pilaantuvista elintarvikkeista. Mutta jos kaapissasi on jo kauan lojunut shampoopullo josta et pidä, voit aina lahjoittaa sen sisaruksellesi tai ystävällesi, kenelle tahansa joka nauttii sen käytöstä enemmän kuin sinä.

Ole muutenkin säästäväinen. Vaikka säästeliäisyys sinänsä ei kuulu jätteettömään ajattelutapaan, se on silti suuri osa sitä. Ole siis yleensäkin ympäristöystävällinen ja vältä veden ja sähkön tuhlausta. Ota siis lyhyempiä suihkuja, älä jätä valoja huoneeseen, jos siellä ei ole ketään, älä lämmitä huonettasi liikaa, älä heitä ruokaa roskiin… Kaikki nämä ovat varmasti kaikille tuttuja asioita, mutta ne tuppaavat usein unohtua.

Jätetään paikka paremmaksi kuin mitä se oli ennen meitä

 

Muista, että vaikka kuinka haluaisit olla tuottamatta jätettä, joskus se ei vain ole mahdollista. Ehkä tilauksesi ottanut smoothientekijä ei muistanut pyyntöäsi vaan laittoi siitä huolimatta muovipillin tuomaasi lasiseen astiaan, koska se nyt vain tulee heiltä niin rutiinina. Ehkä et löydä mistään pakkauksetonta lihaa (mitä ei välttämättä ole edes saatavilla hygieniasäädösten vuoksi) ja joudut sen takia ostamaan jauhelihaa, joka on täysin kääritty muoviin. Tai ehkäpä sinulla ei muuten vain ole mahdollisuutta vaikuttaa perheesi ruokaostosiin ja joudut siis syömään varsin pakattua ruokaa. Se on normaalia ja se on täysin okei. Tärkeintä on yritys ja se, että olet mukana tekemässä muutosta. Ole siis myös aktiivinen kuluttaja ja anna palautetta kauppaketjuille ja tuottajille, jos koet sen olevan tarpeellista. On täysin hyväksyttävää koettaa saada aikaan muutosta ympäristöön vaikuttavaan ongelmaan.

Kenenkään ei tietenkään tarvitse omaksua zero waste -elämäntyyliä omaan elämäänsä, vaikka se tietysti ihanteellista olisikin. Tärkeinä olisi, että kaikki alkaisivat ajattelemaan omaa kulutustaan ja tekisivät siihen muutoksia omien arvojensa perusteella. Jos vaikka päätät vain alkaa kierrättämään, on se jo paljon parempi ympäristölle kuin kierrättämättä jättäminen. Jos taas olet valmis uhraamaan hieman enemmän aikaasi ja energiaasi maailman puolesta, jätteen vähentäminen on mitä parhain tapa aloittaa. Mitä tahansa teetkään, muista, että elämä on prosessi, ja niin on ympäristöystävällinen elämäkin. Millä loppujen lopuksi on merkitystä, on se, että jätämme tämän planeetan jälkeemme parempana kuin mitä se oli ennen meitä.

Alunperin kirjoittanut Siiri Parviainen

En peukuta yhtään.

Voiko nykyään edes elää ilman facebookia? Monelle lukiolaiselle facebookin vieroitusoireet ovat tuttuja. Nykivä käsi ja pienoinen ahdistus mielessä ja rauhattomuus vatsanpohjassa kuuluu asiaan, kun hermoilee oman profiilinsa mielenkiintoisuuden puolesta.

Facebook antaa monelle käsityksen ajan hermosta, jolla on koko ajan oltava voidakseen esiintyä ajastaan tietoisena sosiaalisena kansalaisena. Omassa tuttavapiirissäni tekemäni tutkimuksen mukaan Facebook-käyttäytymisen suhteen on olemassa kolme erilaista pääryhmää: kummajaiset, jotka eivät ole Facebookissa (epäilyttävää, onko niillä jotain salattavaa) tavikset (käyttöaika vaihtelee, jotkut muuttuvat kummajaisiksi kun luopuvat ja osasta tulee eksplikoijia) ja eksplikoijat (Facebook on luonnollinen osa elämää, eivät muista miten selvisivät ilman.)

Näin tämä ajan hermo toimii. Ensimmäiseksi väsynyt lukiolainen A kirjoittaa Facebookiin päivän ensimmäisen statuspäivityksensä noustessaan sängynpohjalta ja yrittää saada maailmansa käyntiin; ”Join kahvia ja lähden kouluun. Ei sitten millään huvittais.” Kun lukiolaisen ystävä näkee tämän hän peukuttaa ja likettaa lukiolainen A:n kahvinjuontia ja tämän aamiaisvalikoimaa. Hän myös kommentoi; ”maanantait on kamalia”, ja näin lukiolainen A tietää, että lukiolainen B tykkää hänen kahvinjuonnistaan. Tämä on keksintö, joka on mullistanut sosiaalisen kanssakäymisen täysin!

Sitten onkin ammattimaisen tilannepäivityksen aika. Lukiolainen B laittaa raakaversion omasta olemassaolostaan Facebookiin ja lukiolaiset C ja A lukevat sen nopeasti kiirehtiessään kouluun tai tarkistavat ilmoitukset tuntien välillä. Minifiidin tarjotessa A:lle lohdullista tukea hän tarkastaa fiidinsä ja kommentoi heidän statuspäivityksiään. Kaiken kaikkiaan syntyy paljon kielioppivirheitä, ahdistusta, stressiä ja kiirettä, sekä mahdollisesti aakkoskeittoa kaukaisten tuttavien ja tuntemattomien Facebook kavereiden C:n E:n F:n G:n ja H:n tägätessä alkuperäisten A:n B:n ja C:n kommentteja statuspäivityksiinsä.

Tärkeää on tehdä testejä, jossa käy ilmi millainen ihminen oikeasti tulet olemaan, sillä Facebookissa oppii nopeasti hyväksymään sen tosiasian, että konehan sen tietää parhaiten. Tärkeää on ilmoittaa onko mahdollisesti vakavassa parisuhteessa vai onnellisesti sinkku ja pitääkö lukiolainen B omaa parisuhdettaan neiti X:n kanssa ”vakavana”. On myös mahdollista tehdä kipeitä tunnustuksia lähimmille kavereilleen, niille viidellekymmenelle, omista yksityisasioistaan Facebookin ”anonymiteetin” turvin. Kukapa ei haluaisi kuulla, kun lukiolainen A toteaa estottomasti pitävänsä vaaleanpunaisia käsirautoja lipaston laatikossa.

Lisäksi Facebook tarjoaa hyvää hyvyyttään ihmisille selainpelejä, joissa mahdollisuudet viihtymiseen ovat huikeat. Mafiawarsissa tehdään rikoksia ja värvätään ystäväsi mafiaperheesi rikoskumppaneiksi.  Tämä kuluttaa hiukan energiaa, mutta älä huoli; saat rahaa ja kokemusta palkkioksi.  Voit perustaa rikollisia yhtiöitä aina Brasiliaa ja Etelä-Afrikkaa myöten. Tai mitäpä jos ryhtyisit maantalousalalle huikean suosion saavuttaneessa FarmVillessä, Island Paradisessa,  Farm Countyssä ja Karma Valleyssa? Mitäs mullasta ja kitkemisestä oikeassa maailmassa, kun voi saada virtuaalisia palkintoruusukkeita, rahaa tai jonkin kivan tavaran kaupasta ilmaiseksi. Voit jopa saada arvonimiä ja tulla, ta-da-daa; Great Farmeriksi. (Huom, tällä nimellä herätät kavereissasi ehdollistuneen kunnioituksen tunteita.)

Ja olennaisinta Facebookissa on tietenkin ystäväpörssin ylläpito, kavereiden keräily. Uhriksi joutuvat kaikki luokkatoverit ala-asteelta, puolitutut joiden kanssa ei normaalisti kasvotusten vaihtaisi kuin muutaman latteuden, sekä parhaimmat kaverit, joiden kanssa ei oikeasti ehdi vaihtaa juurikaan kuulumisia, ei ainakaan niin paljon kuin livenä. Aikajanasta näet päivän saavutuksesi ja päivityksesi. Saat myös paljon tuntemattomia ”kavereita” jotka haluavat jakaa juuri sinun kanssasi nämä omat kuvansa, jotka aiheuttavat verenpaineen kohoamista ja jos kyseessä on lomakuva, kateuden pistoksen.

Erot ovat selvärajaisia. Toiset käyttävät fiidinsä seuraamiseen huomattavankin paljon aikaa, pelailevat pelejä ja tsätättäävät kiivaasti. Lopulta kyse on verkostoitumisesta ja viitseliäisyydestä. Kaikista kauheinta Facebookissa kuitenkin taitaa olla kaikkien muoti-ilmiöiden yhteinen haittapuoli. Ne jotka eivät ole ilmiöstä kiinnostuneita tai ovat sen vaikutuspiiristä poistuneet, eivät voi olla tuntematta hivenen kaihoa muiden päivittäessä itseään nettiin.

En peukuta sitten yhtään.

Facebook-terminologiaa tietämättömille
Peukutus: tykkäät päivityksestä, kommentista, kaveristasi ja haluat tehdä sen julkiseksi. Peukunmuotoinen painike, jossa lukee esim: tykkään, like, tycker…
Liketus: katso peukutus
Dellata: Potkaista kaverilistalta inhan kommentin sanonut ”kaveri” synkkään bittiavaruuteen
Eksplikoida: Sanoa suoraan, selittää selvästi (jättämättä asioita pääteltäväksi), kommentoida kovaotteisesti toisen kommentteja.
Tsätätä: keskustella reaaliaikaisesti, tai niin reaaliaikaisesti kuin se on mahdollista.
Status: tilannepäivitys, jota sinun on päivitettävä jatkuvasti, jos tahdot olla kavereidesi arvoinen.
Tägätä: Täggäämällä voit merkitä toisia käyttäjiä esimerkiksi kuviin, omiin tilapäivityksiin, paikkamerkintöihin tai kommentteihin toisten profiileissa tai sivuilla. Täggääminen toimii siis myös eräänlaisena kommunikointivälineenä, jota ilman et välttämättä tietäisi, kuka on sinut päivityksissään maininnut.
Minifeed: Antaa sinulle yksityiskohtaista tietoa lataamiesi sovellusten, hankkimiesi ystävien ja uusien sovellusten lähettämistä viesteistä.
fiidi: Etusivu, josta näkee kaikkien kavereidensä ja ihailemien sivujen viimesimmät päivitykset.
Minifeed: Antaa sinulle yksityiskohtaista tietoa lataamiesi sovellusten, hankkimiesi ystävien ja uusien sovellusten lähettämistä viesteistä.
timeline = aikajana: Uusi entisen wallin syrjäyttänyt virtuaalitila, jossa kaikki päivittämäsi asiat näkyvät aikajärjestyksessä. Toiminto helpottaa Yhdysvaltain tiedustelupalvelun sinuun kohdistuvaa seurantaa.
Farmville: Facebookin suosituin selainpeli jossa kynnät, istutat ja hoidat puita, kasveja ja vihanneksia, mutta saatat unohtaa vuodenaikojen kulun oikeassa maailmassa.
Mafiawars: Jossa horjutat järjestelmällistä yhteiskuntaa ja teet maailmasta pahemman paikan. Kirjoittajan oma suosikki.
Ekstruuderi: Sillä on jotain tekemistä sulakkeiden kanssa.

Kuva: Kvarki1 / Wikimedia Commons, CC BY-SA 3.0.