Järvenpään lukion opiskelijoilta kysyttiin erilaisia kysymyksiä politiikkaan liittyen anonyymisti Google Forms -lomaketyökalun avulla, ja noin kymmenesosa opiskelijoista vastasi. 

Ensiksi hieman taustatietoa vastaajistamme – kukin vuosiluokka kattoi noin kolmanneksen kaikista vastanneista, ja sukupuoleltaan heistä naisia oli 64%, miehiä 35% ja muunsukupuolisia 1 %. Heidän ikä- ja sukupuolijakaumansa vastaavat suunnilleen koko opiskelijakunnan tilastollisia arvoja, joten saadut tulokset heijastanevat suhteellisen hyvin lukiomme aateilmapiiriä. 

Useat sanoma- ja aikakauslehdet ovat teettäneet puoluegallupeja, tässä Järjen: 

Opiskelijoidemme keskuudessa selkeästi suosituin puolue on Vihreät, toisena suurena puolueena Kokoomus, jotka yhdessä vievät noin kaksi kolmasosaa vastaajien äänistä. Viisi vastanneista ei osannut sanoa, mitä puoluetta kannattaa. Politiikasta kiinnostumattomat ovat jääneet kyselyn ulkopuolelle, sillä äänestämättömiä on eduskuntavaaleissa noin kolmannes äänioikeutetuista. Äänestämättä jättämiseen on monia syitä, joista yksi on luottamuksen puute päättäjiä kohtaan. 

Puolue tai asenne poliitikkoja kohtaan ei kerro opiskelijan näkemyksistä juuri mitään, mutta tärkeimpinä pidetyt vaaliteemat auttavat kartoittamaan tilannetta. Vastaajat saivat valita kolme itselleen tärkeintä vaaliteemaa tai ehdottaa omia, joista jälkimmäiset sisältyvät kohtaan “muu / en tiedä” ja kattavat muun muassa translain uudistamisen ja tekijänoikeuksien vastustamisen. 

Toki tärkeintä lukiomme poliittisen ilmapiirin määrittämisessä on se, miten opiskelijat itse määrittelevät omat näkemyksensä. Tähän helpoimmin käytettävä työkalu on poliittisen kartan mittausakselit eli arvoliberaali-arvokonservatiivi ja vasemmisto-oikeisto. 

Vastaajien arvonäkemykset ovat opiskelijoille ja nuorille tyypilliseen tapaan keskivertoa liberaalimmat 90% vastaajista määritellessään itsensä joko akselin liberaaliin päähän tai keskelle. Talousnäkemykset sen sijaan hajautuvat tasaisemmin opiskelijoiden kesken. 

Vastaajien arvo- ja talousnäkemysten konkretisointi on helpompaa vertailukysymysten avulla, tässä tapauksessa kysymykset parhaasta talous- ja hallintojärjestelmästä. Kiinnostavaa on, että opiskelijoiden näkemykset parhaasta talousjärjestelmästä vaihtelevat huomattavasti enemmän kuin parhaasta hallintomuodosta. 

Kirsikkana kakun päällä oli kyselyn jokerikysymys, johon vastaajat saivat kirjoittaa omat terveisensä päättäjille. Saadut vastaukset voidaan luokitella kolmeen ryhmään, joista ensimmäinen on vastaajien sanelemia korjauksia Suomen politiikkaan. Vaaliteemojen lisäksi opiskelijat ehdottivat esimerkiksi kannabiksen ja nuuskan laillistamista sekä autoilun rajoitteiden purkamista. Etenkin maahanmuutto ja ilmastokysymykset jakavat mielipiteitä vastaajien keskuudessa. Toisessa vastausrykelmässä on ilmaistu yleinen epäluottamuslause poliitikoille eri syistä: vaalilupauksista ei pidetä kiinni, nuoria ei kuunnella tarpeeksi ja muistutetaan viran mukana tulevasta vastuusta.  

Kevennyksenä toimii kolmas ryhmä, jossa vastaukset vaihtelivat laajasti. Yksi vastaajista lähetti terveisiä Juha Sipilälle, toinen siteerasi Nietzschen Jumala on kuollut –monologia ja kolmas kysyi kansakuntaa jo pitkään kahtia jakaneen kysymyksen: 

“Kuuluuko ananas pizzaan?” Ei kuulu. 

Alunperin kirjoittanut Sofia Saario

Muutos imaisee mukaansa. Kun näkee muutosta jossain, tulee helposti mieli seurata perässä. Nyt kun luonto on pukeutunut uuteen ulkomuotoon, olemme kaipailleet Järjen toimituksessa samankaltaista raikkautta. Ympärillämme kaikki muuttuu. Keväällä luonnon herätessä syntyy halu uudistua, ja niin kävi myös meille Järjessä.

Kuitenkin muuttuakseen on ymmärrettävä, mitä pitäisi muuttaa – vai pitääkö mitään muuttaa ylipäätään. Saadaksemme tietoa uudistustarpeista päätimme ahdistella lukiomme opiskelijoita gallup-kyselyllä. Saimmekin paljon tärkeää palautetta lukijoiltamme ja runsaasti ideoita Järjen kehittämiseen.

Lukiolaiset ja Järki nyt

Lukevatko lukiolaiset Järkeä? Vastaus on kyllä, mutta eivät kaikki. Itse asiassa vain 7 % kyselyyn vastanneista 113 opiskelijasta kertoo aktiivisesti lukevansa Järkeä. Onneksemme 41 % vastaajista myöntää olevansa satunnaisia lukijoita – siltikin hieman yli puolet vastaajista ei lue Järkeä ollenkaan!

Kysyimme myös sitä, ovatko opiskelijat lukeneet Järkeä missään vaiheessa, ja 70 % vastaajista sanookin joskus lukeneensa lehteämme, mikä toimituksellemme oli toki huojentavaa kuulla. Toivomme tietysti, että myös ne 30 % vastanneista, jotka eivät koskaan lehteämme ole silmäilleet, tutustusivat juttutarjontaamme.

Yllätykseksemme huomasimme, että uutiset nousivat gallupissa mielenkiintoisimmaksi juttutyypiksi. Myös koulun projekteihin liittyvät aiheet sekä haastattelut saivat paljon ääniä, mikä on hyvä asia, sillä molemmista aiheista on lähiaikoina tulossa juttuja! Erityisesti uutisten suosio yllätti toimituksemme, sillä olimme kuvitelleet niiden olevan vähemmän kiinnostavia – jopa niiden tekeminen on aika ajoin ollut tylsähköä.

Muutos vetää pyörteen lailla puoleensa

Järki murroksessa

Kevään korvilla olemme puhuneet paljon muutoksesta. Olemme pohtineet sitä, kuinka Järkeä tulisi muuttaa (ja tulisiko sitä ylipäätään muuttaa), ja minkälaisiin aiheesiin meidän tulisi keskittyä. Olemme pohtineet paljon tulevaa. Kevät on muutosten aikaa. Koivut värittyvät hiirenkorvin ja vesi liplattaa jälleen. Olemme puntaroineet, josko Järjen tulisi kasvattaa uudet lehdet.

Spontaani hiustenvärjäys, uusi sisältö vaatekaappiin… Kasvukauden alkaessa tulee selittämätön tarve uudistaa luonnon tahdissa itseäänkin – Järkikin kaipaa raikkautta, uusia tuulahduksia. Siksipä olemme pohtineet monia uusia tapoja parantaa toimintaamme; olemme muuttaneet sometyyliämme, keskustelleet toimituksen sisäisestä dynamiikasta sekä aloitelleet ulkoasun muokaamista. Tämän hetken lisäksi Järjellä on katse tiukasti tulevaisuudessa!

Annetaan lintujen visertää, ja annetaan itsellemme tilaa levittää siipiämme. Kasvetaan ja kehitytään yhdessä toistemme kanssa. Niin te lukijat teitte gallupimme yhteydessä, ja nyt pyrimme kasvamaan osoittamaanne suuntaan. Tästä on meidän hyvä alkaa ja jatkaa jo aluilla olevia suunnitelmia tulevaisuutta varten.

Kevät ehti saapua kaupunkiimme; ilmassa on muutoksen tuntua. Nyt tuota muutosta voi seurata myös Järjessä, niin tämän lukukauden loppumetreillä kuin kesän jälkeenkin. Olemme aina avoinna uusille ideoille ja äänille – jos siis tuntuu, että uudistavia ajatuksia löytyy, tervetuloa mukaan muutoksen edistämiseen!

Alunperin kirjoittanut Siiri Parviainen