Urheiluseura Haukat ja Järvenpään Palloseura ovat varmasti näkyviä elementtejä Järvenpään katukuvassa. Maksullisten harrastusten lisäksi kaupunkimme on kuitenkin täynnä myös ilmaisia harrastusvaihtoehtoja. Järvenpää on tunnettu Tuusulanjärven kauniista maisemista, ja ilmaisia liikuntapaikkoja riittää lähellä kaikkia yleisimpiä asuinalueita.

Pururatojen ja yleisurheilukenttien lisäksi keskuskentän jääratojen paikalla on kesäisin asfalttipintaisia tenniskenttiä kuntalaisten vapaassa käytössä. Näin Järvenpään kaupunki tukee ilmaista urheilua kaupunkilaisille.

Urheilun sijaan kaupungin Kirkes-kirjasto tarjoaa useita vaihtoehtoja vapaa-ajan harrastuksiin. Kirjastosta ei löydy ainoastaan harrastekirjoja ja ohjelehtisiä, vaan kirjastosta löytyvät myös niin musiikki ja elokuvat kuin tuoreimmat videopelitkin. Monelle saattaa tulla yllätyksenä, että kirjastosta voi myös lainata seurapelejä. Mökille lähtiessä voi kirjastosta mukaan napata esimerkiksi mölkyn tai petankin. Ja kun kerta kirjaston kauniiseen ympäristöön on eksynyt, on samalla saapunut Järvenpään tiheimmälle Pokémon Go -reviirille.

Rantapuistoon avautunut skeittiparkki kerää useita nuoria viettämään aikaa yhteisen harrastuksen parissa. Nuorten kannattaa myös tutustua kaupungin lukuisiin nuorisotiloihin, jotka tarjoavat niin pelejä aina biljardista monopoliin. Nuorisotalojen osoitteet ovat Puistotie 27–29 (Kyrölä), Oksapolku 2 (Jamppa) ja Myllytie 3 (Keskusta).

Uusia tuulia kaupungin harrastusvaihtoehtoihin tarjoaa myös seurapelikauppa Holvi42. Mannilantie 10:ssä sijaitseva tiivis liike tarjoaa tapahtumia keräilykorttipelejen ja lautapelejen maailmasta. Kaupassa on pelipöydät lautapelejen ja kortin pelaamista varten, ja ikipirteät kauppiaat neuvovat mielellään tuotteidensa käytössä. Tapahtumien ja liikkeessä pelaamisen lisäksi lautapelit, kortit, sekä paperi-ja-kynä-roolipelikirjat ovat myynnissä. Osaa peleistä voi myös edullisesti vuokrata liikkeestä. Pelimieliset saavat rahaa vastaan Holvista myös virvokkeet ja kuuman kupin kahvia.

Ei siispä liene haitaksi, että asumme Suomen kolmanneksi tiheimpään asutetussa kaupungissa, kun kilometrin säteellä löytyvät rantapuisto, kirjasto, nuorisotalo ja harrastetoimintaan keskittyvä liike. Järvenpää alkaakin olla varsin kattava harrastuskaupunki – ylimääräisen riihikuivan tai oravannahkojen tilapäisestä puutteesta huolimatta.

Alunperin kirjoittanut Jaarli Niukkanen

Kuva: Niko Salminen.

“Heitä voltti!” huutaa pieni järvenpääläinen poika parkouraajalle. Parkouraaja huokaisee syvään ja jatkaa matkaansa seuraavan aidan ylitse.

Kyseessä on monelle parkouria harrastavalle tuttu tilanne. Se myös ärsyttää monia aitoa parkouria harrastavia, sillä voltit eivät parkouriin kuulu, vaikka monet toisin luulevat. Yhtä hyvin voisit käskeä pikaluistelijaa tekemään piruetin tai syöksylaskijaa rodeon.

Parkourin perusidea on liikkua paikasta A paikkaan B mahdollisimman nopeasti ja sulavasti, ilman erityisvälineitä, ympäristöä hyödyntäen. Yleensä voltit eivät edistä tätä periaatetta. On toki joitakin tilanteita joissa myös voltit voivat edistää sulavaa liikkumista. Parkourista on kuitenkin eriytynyt suuntaus, jossa liikkumisen ohella ilmaistaan itseä erinäisin tempuin. Tätä suuntausta kutsutaan Free Running – nimellä. Free Running on ottanut vaikutteita telinevoimistelusta, trikkauksesta ja joistakin katutansseista.

Parkour onkin saanut suosiota suurimmilta osin juuri median ja internetin välityksellä. Monet Yamakasin jäsenistä ovat toimineet stunt-näyttelijöinä ja internetissä on tuhansittain parkour- ja free running -videoita. Monet harrastajista ovat kertoneet innostuneensa harrastuksesta juuri näiden videoiden ansiosta. He ovat nähneet jonkun temppuilevan videolla hienosti ja ovat halunneet oppia tekemään itse samalla tavalla.Parkourin kehittäjänä pidetään ranskalaista David Belleä ja Sébastien Foucania 1980-luvulla. Parkourin tapaista liikkumista on kuitenkin harrastettu läpi vuosisatojen. Belle ja Foucan ystävineen perustivat ensimmäisen parkouraajien ryhmän Yamakasin. Vuonna 2001 Yamakasista tehtiin elokuva, jonka myötä parkour levisi laajemmin maailmalle ja saavutti suosiota. Suomeen parkour tuli juuri tämän elokuvan myötä.

Parkour on monipuolinen liikuntalaji. Se nostaa tehokkaasti peruskuntoa ja kehittää sekä lihaskestävyyttä että räjähtävää voimaa. Laji kehittää myös kehon koordinaatiota, sillä monet liikkeet vaativat hyvää kehonhallintaa. Fyysisen hyödyn lisäksi parkourista saa paljon onnistumisen kokemuksia ja pitkäkestoisen liikunnan uskotaan vapauttavan endorfiineja, jotka saavat aikaan hyvänolon tunteen.

Lihaskunto on tärkeä osa parkourin harjoittelua. Lihakset suojaavat kehoa vammoilta ja hyvien lihasten avulla suorittaminen on helpompaa. Parkour itsessään on kuitenkin hyvää lihaskuntoharjoittelua, joten huono aloituskunto ei haittaa. Lihaskunto paranee varmasti parkouria harrastaessa. Monet harrastajat kuitenkin tekevät oheisharjoittelua pääasiallisen parkourharjoittelun lisäksi joko kuntosalilla tai oman kehon painolla. Oman kehon painolla tehtävät liikkeet ovat suosituimpia, sillä parkourissa kuitenkin tehdään kaikki liikkeet ilman painoja. Kun liikkeitä tekee omalla keholla, koordinaatio ja oman kehon tuntemus paranevat paremmin kuin kuntosalin laiteilla tai irtopainoilla harjoiteltaessa.

Parkourin aloittaminen

Parkourin aloittaminen on helpompaa kuin Free Runningin, sillä Parkour ei tarvitse pehmeitä tai ponnistavia alustoja temppujen harjoitteluun. Parkourissa riittää, että on jokin seinä tai kaide, josta voi tehdä vaultteja eli ylityksiä. Turvallisuuden vuoksi olisi tietysti hyvä olla jokin pehmeähkö alusta, kuten nurmikko, huonojen alastulojen varalta. Parkouraajan perustaitoihin kuuluu hyvien treenipaikkojen eli spottien löytäminen. Ajan kanssa oppii hyödyntämään erilaisia paikkoja paremmin ja kykenee löytämään treenipaikkoja helpommin.

Free Runningin aloittaminen

Free Running on hyvä aloittaa sisähallista, jossa on pehmeitä patjoja alastuloon, ponnistavia alustoja esimerkiksi volttien harjoitteluun ja esteenomaisia palikoita temppujen soveltamiseen. Kuten parkouraajallakin, Free Runningin harrastajalla on hyvä olla sama kyky löytää hyviä harjoittelupaikkoja mielikuvituksen avulla.

No missä sitten voin harrastaa Parkouria tai Free Runningia?

Suomen kaupungit ovat suurimmaksi osaksi niin tylsiä suunnittelultaan, että Parkourin ja Free Runningin harrastaminen kaupungeissa on hankalahkoa. Helsingissä on kyllä monissa paikoissa hyviä mahdollisuuksia harjoitteluun, vaikka ihmiset saattavatkin välillä suhtautua näiden lajien harrastajiin negatiivisella tavalla. Järvenpäässäkin on pari hyvää paikkaa harrastaa. Yksi hyväksi todettu paikka on kirkolla, josta löytyy useita erikokoisia ja pitäväpintaisia muureja. Järvenpäässä on myös muutama hyvä leikkipuisto, joissa voi soveltaa Parkouria ja Free Runningia. Sisähalleja taas ei lähistöllä oikein ole, mutta parhaimmat sisähallit ovat Malmilla sijaitseva Parkourkeskus, Lahden Parkour Akatemia sekä Helsingin Taitoliikuntakeskus.