Aliisa Rantanen aloitti Järjessä toimittajana vuoden 2014 lopussa ohjaavan opettajan, Marjaana Svalan innostamana. Ei mennyt aikaakaan, kunnes Rantanen aloittikin jo operatiivisena päätoimittajana. Vuoden loppuun mennessä päätoimittajan pesti oli siirtynyt kokonaan hänelle.

Rantasen taival Järjessä ei alkanut aloittavalle toimittajalle kaikista helpoimmalla tavalla. Lokakuussa 2014 silloinen Suomen ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja vieraili lukiolla, ja jonkun oli tehtävä siitä uutinen.

Yksitoista päivää myöhemmin Järjen tuoreille nettisivuille ilmestyi lähes kahdeksansataasanainen, yksityiskohdilla varustettu luomus Ukrainan tilanteesta ja ulkopolitiikasta.

Aliisa pääsi myös vaihtamaan pari sanaa Tuomiojan kanssa, jota hän kuvaileekin erittäin mukavaksi henkilöksi.

Päätoimittajarumba alkoi virallisesti 27. huhtikuuta 2015.

Aikaisempi päätoimittaja Henry Hedborg ja apulaispäätoimittaja Hanna Kuusisto siirsivät pestin Aliisalle.

Hän valitsi apulaispäätoimittajakseen Vilhelmiina Virtasen. “Ollaan oltu pitkään hyviä ystäviä, ja tiedän että Viltsulla äidinkieli sujuu erinomaisesti”, perustelee Aliisa.

Visiona Aliisalla oli juuri valmistuneiden nettisivujen ehostus digitiimin voimin sekä mainonnan ja Järjen toiminnasta innostuneisuuden lisääminen.

Toimitus onkin aikaisempaa suurempi, eli voidaan varmuudella sanoa, että Aliisa on visioissaan hyvinkin onnistunut.

Ensi syksynä valmistuvan Aliisa Rantasen mielestä kaikki jutut ovat olleet kivoja Järjessä.

Jutuista mieleenpainuvin oli kuitenkin entisen Yhdysvaltain Suomen-suurlähettilään Bruce Oreckin haastattelu. Keskustelu Oreckin kanssa käytiin englanniksi. Lisäksi haastattelutilanne oli muista poikkeava, hektinen.

Aliisan mielestä parasta on ollut nähdä, kuinka uudet opiskelijat ovat lähteneet mukaan lehden tekoon ja löytäneet oman paikkansa toimituksesta.

Vaikeuksiakin on tullut. Julkaisutekniset asiat, taitto-ongelmat, juttuaiheet ja haastateltavien saaminen tulevat ensimmäisenä mieleen Rantaselle.

“Esimerkiksi suvaitsevaisuusviikkoon liittyvä haastattelu oli hankala toteuttaa, koska haastateltavia ei meinannut löytyä”, Aliisa kertoo.

Lopulta löytyi kuitenkin neljä haastateltavaa ja jutun toteuttaminen onnistui.

Järjen toimitus käy joka kevät toimitusvierailulla jossain muussa toimituksessa. Vuoden 2015 vierailu naistenlehti Oliviaan jäi mieleen sen murrospainotteisuuden takia.

Oliviassa tuli vahvasti esille se, kuinka kaikki alkaa pikkuhiljaa siirtyä nettiin. Eli me elämme sellaista median murrosta.

Vierailulla näki hyvin, miten aikakausilehtiä tehdään. Myös vuoden 2016 vierailu Lännen Mediaan oli Aliisasta mukava reissu.

Aliisa Rantanen on ollut aikaisemminkin mukana lehden teossa. Aliisa suoritti tettinsä Keski-Uusimaan toimituksessa ja osallistui toissakesänä Yleisradion siistiin kesäduuniin kuukaudeksi. Siellä Rantanen toimi yhteiskuntayksikössä, muun muassa tekemässä kyselyitä ihmisille Helsingin kaduilla.

Kyselyihin vastaajia oli vaikea löytää. Kysymyksien luonteella saattoi olla osaa ongelmaan. Ihmiset eivät halua kauheasti kertoa omista kondomitottumuksistaan muille.

Yleisradion siistissä kesäduunissa Aliisa tutustui myös Aamu-tv:n kuvaukseen. Mukana oli kaksi muutakin Järvenpään lukion opiskelijaa, joista toinen oli myös Järjestä.

Järki apuna tulevaa miettiessä

Aliisan mielestä Järki toimii suurena plussana CV:ssä ja helpottaa töihin hakemista. Toimittajuuden lisäksi esimerkiksi Sakari Mäkelän kursseille osallistuminen on antanut suuntaa tulevalle.

Suunnitelmissa Aliisalla on hakea opiskelemaan elokuva-alaa esimerkiksi Aalto-Yliopistoon tai ulkomaille, kuten University of Creative Artsiin Englantiin.

Järjen tulevaisuus Järvenpään lukion osaajissa ja yhteistyössä?

Aliisa toivoo, että toimittajat saadaan auttamaan toisiaan. Yhteistyö ja ryhmähenki olisi tärkeää. Järjen tulevaisuuden kannalta hän haluaisi lisätä näkyvyyttä ja toivoo, että Järki toisi esille lukion omia osaajia jutuissaan.

Aliisa Rantasen jalanjäljissä seuraa allekirjoittanut, Emma Virtanen 4. jaksosta alkaen.

Alla vielä kaikki Aliisan omat jutut

Lista ei sisällä toimituksen tunnuksen alla tehtyjä kirjoituksia ja avustuksia.

Ulkoministeri vieraili lukiolla (11.11.2014)

Kaamos karkoittui Art Cafessa (24.11.2014)

Maahanmuuttaja tai Suomessa syntynyt: ihmisiä kaikki (11.12.2014)

Suvaitsevaisuusviikko huipentui rakkauden päivään (18.12.2014)

Oispas tullut kesä näin talven keskelle (28.2.2015)

Järki-gurun jäähyväiset (27.4.2015)

Fysiikkaa Kalifornian auringon alla (25.5.2015)

Tervetuloa lukemaan Järkeä! (11.8.2015)

Lupa soittaa – ja tehdä virheitä (7.9.2015)

Älä jää homehtumaan (14.9.2015)

Ex-suurlähettiläs haluaa lisää luovuutta (20.11.2015)

Ronja Suokivi opk:n uudeksi puheenjohtajaksi (29.4.2016)

Vähän erilaista musiikkia (14.9.2016)

Ihmeotukset ja niiden olinpaikat (16.11.2016)

Alunperin kirjoittanut Emma Virtanen

Kun eläköityvä päätoimittaja Henry Hedborg tuli mukaan tekemään Järkeä, harva edes tiesi, että koululla ilmestyy oma lehti. Nyt, tulevan ylioppilaan suunnatessa lukion penkiltä kohti elämää, taakse jää kehitystyön tulos, jota voi jo verkkolehdeksi kutsua.

[column size=”three-fifth”]
Miltä tuntuu jättää taakse kaikki Järjen järkevät ihmiset ja päätoimittajan pesti?
Tuntuu todella helpottavalta ja luottavaiselta, sillä tiedän Järjen jäävän hyviin käsiin. Hieman haikeakin on olo.

Mikä on ollut raskainta päätoimittajuudessa? Entä helpointa?
Ei tätä kyllä helpoksi voi sanoa; lehtikurssi on kuluttavin ja haastavin kurssi, jonka lukio voi tarjota! Kaikki on ollut enemmän tai vähemmän raskasta, mutta eniten ärsyttänyt yksittäinen asia on ollut se, kun jossain projektissa joku ei ole hoitanut hommiaan ja kyseisen sluibaajan perään on sitten saanut soitella.

[/column][column size=”two-fifth” last=”true”]

KUKA? HENRY HEDBORG

[/column]

Miten potkia ihmisiä töihin, jos hommat eivät etene?
Soittelemalla ja viestittelemällä perään sekä tietenkin käyttämällä kolmea kovaa keinoa: uhkailua, kiristystä ja lahjontaa.

[pullquote-left]”Ei tätä kyllä helpoksi voi sanoa: lehtikurssi on kuluttavin ja haastavin kurssi, jonka lukio voi tarjota!”[/pullquote-left]

Onko vanhalla gurulla käytännön vinkkejä uudelle päätoimittajalle?
Yritä nukkua ja pidä puhelin sopivasti saatavilla. Tee aina B-suunnitelma kaiken varalle ja ajattele pitkän kaavan mukaan, sillä jos joku projektissa mukana oleva ei pysty, jaksa tai saa kohtauksen, sinulla pitää olla mietittynä seuraava uhri, jolle homma nakitetaan. Kannattaa myös perehdyttää kurssikaverit hyvin asioihin ja heitellä ideoita niiden kanssa, jotta kaikille löytyy mieluisaa tekemistä.

Mikä on ollut kivointa päätoimittajuudessa?
Kivointa on ollut lukijoiden ja opettajien positiivinen palaute ja se, kun on nähnyt muidenkin antavan kaikkensa ja onnistuvan. Kurssilla on ollut mukana mukavaa porukkaa, jonka kanssa on saanut tehdä töitä ja nauraa.

[pullquote-right]”Kivointa on ollut lukijoiden ja opettajien positiivinen palaute ja se, kun on nähnyt muidenkin antavan kaikkensa ja onnistuvan.”[/pullquote-right]

Miten ja miksi päädyit lehtikurssille?
Olen kirjoittanut lapsesta asti. Yläkoulussa mielessä kypsyi sellainen ajatus, että olisi hienoa olla joskus toimittaja. Osallistuin Nuoren Voiman Liiton silloisen nettikirjoittajakoulun Journalistisen kirjoittamisen selviytymiskurssille, jota veti Helsingin Sanomien toimittaja. Yhteishaussa hain tietenkin media- ja tiedonhakutaitoisena Järvenpään lukioon, jota mainostettiin modernina oppimisympäristönä. Tämä koulu tarjosi paljon mielenkiintoisia kursseja, ja Järkikin kiinnosti. Ekana vuonna olin liian ujo tullakseni mukaan, mutta toisena rohkaistuin ja tälle tielle jäin.

Kuinka paljon Järki on muuttunut toimestasi?
Paljon olen ainakin yrittänyt viedä sitä eteenpäin! Lehtikurssille tullessani silloinen julkaisuformaatti oli aika epämääräinen blogiviritelmä bittiavaruudessa, jota kukaan ei silloin oikein kehittänyt. Ajattelin sitten itse tarttua toimeen, päädyttiin rakentamaan nettijulkaisu vähän niin kuin uudestaan siten, että se tehtiin nyt kunnolla. Kyllä minä uskallan tätä nykyistä Järkeä jo ihan verkkolehdeksi kutsua.

[pullquote-left]”Lehti, erityisesti tämä vuosi päätoimittajana, on opettanut paljon asioita elämästä.”[/pullquote-left]

Mitä päätoimittajuus on antanut sinulle?
Lehti, erityisesti tämä vuosi päätoimittajana, on opettanut paljon asioita elämästä ja ihmisistä. Olen oppinut paljon eri ihmisluonteista ja kehittynyt ryhmätyöskentelijänä. Organisointi, johtajuus ja suurten kokonaisuuksien hahmottaminen ja kasassa pitäminen on tullut tutuksi. Sanoisin, että tässä on muuttunut järkevämmäksi ihmiseksi itsekin.

[column size=”three-fifth”]

Eli lehtikurssista on hyötyä tulevaisuudessa?
Kyllä! Päätoimittajuus ja lehtikurssi ylipäätään ovat parhaat eväät työelämään, jotka olen tästä laitoksesta saanut. Vaikka monesti sanotaan, että lukio ei valmenna työelämään, niin kaikki se stressi, paineessa tekeminen ja tiimityöskentely, joita olen Järjessä saanut kokea, ovat parhaat elämän eväät, jotka olen saanut kerättyä täältä reppuuni. Olen näistä kokemuksista kiitollinen.

[/column][column size=”two-fifth” last=”true”]

HENRYN 8 VALINTAA

[/column]

Alunperin kirjoittanut Vilhelmiina Virtanen ja Aliisa Rantanen