Nappaa vinkit kukkarolle keveään kesään!

Portti kesälaitumille aukeaa muutaman päivän kuluttua, jolloin koittaa kuluneen kouluvuoden rehkimisellä ansaittu loma. Kesällä ajasta tuskin on puutetta, mutta toisinaan on hankalaa keksiä opiskelijabudjetille ystävällistä tekemistä. Koko kesää ei kuitenkaan tarvitse tuhlata sohvan pohjalla, vaikka sekä kalenteri että kukkaro olisivat vielä sisältöä vailla. Nappaa siis alla olevista vinkeistä hauskaa ja edullista tekemistä lomapäiviisi!

  1. Piristä päivää piknikillä
    Piknikretki on hauska ja huokea tapa viettää aurinkoista kesäpäivää. Esimerkiksi Suomenlinnassa on kauniita nähtävyyksiä ja hyviä piknikpaikkoja, mutta perinteikäs Rantapuistokin kelpaa mainiosti. Myös uimaan voi pulahtaa, jos paikka on veden äärellä ja sää sallii. Ruokien ja juomien ei tarvitse olla viinirypäleitä tai mehukatteja kummempia, vaan tärkeintä on aina seura.
  2. Kiertele kirpputoreja
    Vaatekaapin voi päivittää kesäkuntoon edullisesti kirpputorilla. Ilman kesätöitä jääneet voivat myös ansaita hieman taskurahaa vuokraamalla oman kirpputoripöydän. Samalla voi kätevästi päästä eroon komeron nurkkiin lojumaan jääneistä tavaroista.
  3. Vaihtokauppaa kavereiden kanssa
    Kirpputoriakin edullisempi keino kartuttaa vaatevarastoa on vaihdella itselle käyttämättömäksi jääneitä vaatteita kavereiden kesken. Toisen roska on aina toisen aarre, ja vaatteiden kierrättäminen on myös ekologista. Vaihtokauppaa voi tietenkin harjoittaa myös muilla tavaroilla.
  4. Ryhmäjumppaa puistossa
    Monet kuntosalit järjestävät ilmaisia ohjattuja treenihetkiä puistoissa. Esimerkiksi Kaivopuistossa on jumppia kesäisin useita kertoja viikossa, mutta kannattaa pitää silmät auki myös lähempänä sijaitsevien kuntosalien suhteen.
  5. Haasta kaverisi pelaamaan
    Jos lenkkeily helteellä ei innosta, mutta sohvalla makoilu kyllästyttää, voi suunnata vaikkapa pihavarastolle etsimään vanhoja ulkopelivälineitä. Kaveriporukan kanssa järjestetty pesä- tai jalkapallo-ottelu on hauskaa ja virkistävää ajanvietettä. Pienemmällä porukalla pelailu jää luultavasti syöttelyksi, mutta jo kymmenellä hengellä voi muodostaa tarpeeksi suuret joukkueet.
  6. Lapsuuden lautapelit
    Sadepäivänä voi suunnata vintille ja kaivaa vuosien pölyttämät lautapelit jälleen esiin. Twister ja Alias ovat monella varmasti vielä tuoreessa muistissa, mutta monien lapsuuden pelien säännöt lienevät jo unohtuneen. Virkistä siis muistiasi ja haasta perheesikin mukaan.
  7. Maakuntamatkaile
    Jos haluaa vaihtaa maisemaa, ei tarvitse välttämättä karata Suomen rajojen ulkopuolelle. Jo vieraaseen kaupunkiin tutustuminen voi olla suuri seikkailu! VR tarjoaa välillä hyvinkin edullisia kaukojunalippuja, jotka kannattaa hyödyntää. Matkan voi tehdä myös roadtrip-tyyliin ja jakaa bensakulut kaverien kesken.
  8. Hyödynnä museoiden ilmaispäivät
    Useat museot tarjoavat aika ajoin ilmaispäiviä, jolloin kuka tahansa pääsee ahmimaan kulttuuria maksutta. Joskus opiskelijakortilla voi myös saada tuntuvankin alennuksen, joten hinnastoja kannattaa pitää silmällä.
  9. Hae kirjastosta kassillinen yllätyksiä
    Kesällä riittää runsaasti aikaa lukemiselle, mutta toisinaan kiinnostavan kirjan löytäminen tuottaa päänvaivaa. Kirjastoilla on tähän kuitenkin ratkaisu: yllätyskassit. Kassilla voi olla teema, ja se voi kirjojen lisäksi sisältää esimerkiksi lehtiä tai elokuvia. Yllätyskasseja löytyy muun muassa Järvenpään kaupunginkirjastosta.
  10. Kokeile geokätköilyä
    Geokätköilyssä etsitään ja piilotetaan geokätköiksi kutsuttuja esineitä. Piiloja voi olla periaatteessa missä vain –  esimerkiksi puistossa puunkolossa tai jonkin maamerkin luona. Nykyään geokätköilyyn ei välttämättä tarvitse GPS-laitetta, vaan älypuhelin riittää hyvin. Puhelimeen voi ladata kätköilyyn räätälöityjä sovelluksia, joista yleisin lienee Groundspeakin. Älypuhelimen lisäksi tämä harrastus vaatii pitkää pinnaa, sillä piilopaikat eivät aina löydy ensi yrittämällä.

Alunperin kirjoittanut Anna Ilvesmäki




Suomalaista musiikkia juhlistettiin Järvenpään lukiolla

Suomalaiseen musiikkiin keskittyvällä teemaviikolla 7-11.3. nähtiin lukiolaisten omien bändien, Cross D’bilityn ja Eternity Hourin vedot, opettajien Uusintakuulustelu -nimeä kantavan kokoonpanon yllättävä aamunavaus ja suomalaisen musiikin konsertti, jossa oppilaiden esityksissä mentiin vauhdilla vanhoista kansanlauluista nykypäivän rokkiin. Teemaviikko kului siis suomalaisen musiikin pauhatessa pitkin viikkoa areenalla. Poikkeuksena toimi Uusintakuulustelun Abbaa, Deep Purplea, Guns’n’Rosesia ja Steppenwolfia sisältävä settilista, joka erosi hieman ohjeenannoista. Se ei kyllä tätä toimittajaa tai muutakaan yleisöä tuntunut haittaavan.

Alla kuvia konsertin tunnelmoista:

IMG_1635IMG_1612IMG_1611IMG_1607IMG_1652IMG_1642IMG_1662IMG_1689IMG_1703IMG_1709IMG_1718IMG_1725IMG_1749IMG_1760IMG_1746IMG_1765IMG_1772IMG_1774IMG_1778suommusavk

Alunperin kirjoittanut Toni Makkonen




Kreiseilyä penkkaripäivänä

Elämässä saa harvoin olla oikeasti lystiä – ja vielä harvemmin sen saa näyttää. Penkinpainajaiset, tai tavanomaisemmin penkkarit, ovat juuri yksi näistä elämän mahtavimmista kokemuksista, sekä yksi kouluvuoden odotetuimpia huippukohtia. Penkkareita odottavat melkein yhtä innokkaasti niin karkinhimoiset alakoululaiset kuin riehakkaan kekseliäät abitkin. 

Penkkaripäivä on vapun lisäksi varmaan ainoa suomalainen perinne, jona lukiolaisten riemu tulee ilmi eksoottisten asujen kautta. Saatat törmätä helmikuisena torstaina järkyttävään asuun verhoutuneeseen abiin, joka myhäilee puna poskilla vapaus mielessään. Välittämättä kasvoja koristavasta tekoverestä abiturientti hymyilee mummelit pelästyttäen ja ajattelee: “Tämän päivän jälkeen kaikki muuttuu.”

Järvenpään lukiossa penkkaripäivänä pukujen ohella perinteitä ovat muun muassa rehtorin vastaanottaminen koulun pihalla sekä abigaala, jossa nähdään abien suunnittelemia riemastuttavia kilpailuja, videoita ja esityksiä areenalla sekä kuullaan opettajiin kohdistuvia kiusallisia kysymyksiä. Joka tapauksessa varmasti meille kaikille tutuin perinne on kuorma-autoajelu, jonka aikana abiturientit koettelevat hauislihastensa kestävyyttä karkkia viskomalla. Vuoden 2016 penkkarirekat kiersivät tihkusateessa neljätoista järvenpääläistä koulua.

Alla kuvia päivän meiningistä ja ohjelmasta:

IMG_6139
Tänä vuonna rehtori Marja-Liisa Lehtiniemi saapui sairaalapaareilla koululle.

IMG_6127IMG_6391  IMG_6418

IMG_6319
Eva J.J:lle sataa miehiä! (It’s raining men)

IMG_6424  IMG_6235
Vuoden “paita ja peppu”.

IMG_5964IMG_6164IMG_6505IMG_6102 – KopioIMG_6558
Opettaja Joona Svala ostaa sankansa K-kaupasta.

IMG_6086IMG_5999IMG_6022IMG_7370 IMG_6491
Vuoden muusikko ja vuoden paras asu.
IMG_7379
Vähän erilainen versio Sannin kappaleesta “2080-luvulla”.
IMG_6119IMG_7509
IMG_6563

Alunperin kirjoittanut Emma Virtanen ja Heikki Tervanen




Kulttuuria ja filosofiaa -Platonin Akatemia 2015


Millainen on filosofiaa, kulttuuria, taidetta ja ulkoilua yhdistävä tapahtuma? Järki vieraili keväällä Platonin Akatemiassa.


Platonin Akatemia on jo 19. kertaa järjestettävä filosofinen kulttuuritapahtuma, tarkoituksenaan edistää itsenäistä ajattelua ja tarjota unohtumattomia elämyksiä. Tänä vuonna tapahtuma keräsi ennätyksellisen vierailijamäärän, ja siellä tutustuttiin kaikkeen aina hyönteisruoasta turvallisuuspolitiikkaan. Tuusulanjärven Rantatien varrella järjestetyn tapahtuman teemana oli tänä vuonna luonto ja kulttuuri, joita tuotiin esille muun muassa luentojen, työpajojen ja taiteen kautta. Luennoilla aiheina olivat esimerkiksi digitalisaation luomat uudet mahdollisuudet, bioetiikka, fysiikan filosofia, sekä Järvenpään lukiossa elokuvataidetta opettavan Sakari Mäkelän luento kansainvälisen musiikkivideon työstämisestä. Lisänä ohjelman erikoisuuksiin kuuluivat ehdottomasti tapahtuman lukuisat työpajat, aina kirkkovenesoudusta Tuusulanjärvellä filosofisiin keskustelutilaisuuksiin vihreän teen äärellä Rantatien Galleriassa. Ja ehdottomasti unohtumattomia kulttuurielämyksiä tarjosi myös mahdollisuus kokeilla hyönteisruokaa taistelukoulun tiloissa. Valintojen kirjo ohjelmassa oli laaja; jokaiselle varmasti löytyi jotain.

Mistä nimi Platonin Akatemia?

Nimen ”Platonin Akatemia” taustat ulottuvat jo antiikkiin, Platonin perustamaan filosofikouluun 2400 vuoden taakse. Alkuperäinen Platonin Akatemia kuitenkin lakkautettiin aikanaan Bysantin keisarin toimesta pakanallisena. Tämän vanhan instituution perinnettä jatkamaan on vastikään perustettu Platonin akatemian kannatusyhdistys Ry, joka on nykyisen kulttuuritapahtuman takana. Tilaisuutta on järjestetty erilaisilla teemoilla jo vuodesta 1997, pääosin Tuusulanjärven lähiympäristössä. Vuosittain mukana on huomattava määrä toimijoita, kuten Tuusulan kulttuuritoimi ja lukio, Majatalo Onnela, Taistelukoulu, Halosenniemi sekä järvenpääläinen JM Ideas -avoinyhtiö.

Antiikin ajan Platonin Akatemian esikuvan mukaan myös nykyisessä akatemiassa pidettiin väittelykilpailuja, joissa oli tänä vuonna aiheena bioetiikka. Luonnollisesti myös Järvenpään lukiosta oli koottu paikalle Jani Tiirikaisen johdolla väittelyjoukkue, joka sijoittui lopulta tuomaristoa jakaneen suorituksen jälkeen toiseksi. Platonin Akatemia järjestetään seuraavan kerran ensikeväänä, ajankohdan ja ohjelman tarkentuessa vielä myöhemmin. Lisätietoa tapahtumasta löytyy osoitteesta platoninakatemia.fi

Alunperin kirjoittanut Joonas Valjus




Uudenmaan saunakisat Järvenpään lukioon -Opiskelijoita pyydetään pukeutumaan aamutakkiin!

Järvenpään lukion sauna on valikoitunut saunomisen SM-kisojen Uudenmaan karsintojen pitopaikaksi. Kisat jouduttiin siirtämään pois aiemmin kisapaikkana toimineesta, pyörillä kulkevasta kilpasaunasta sen jouduttua viime viikon huonon sään takia onnettomuuteen Joensuussa. Uudenmaan karsinnat järjestää Uudenmaan saunaklubi. Saunomisen suomenmestaruuskisat täyttävät tänä vuonna 50 vuotta.

Vaikka kaikki opiskelijat eivät välttämättä tätä tiedäkään, on Järvenpään lukiossa sauna. Eikä mikään tehoton sauna; keskiviikon 1.4. jälkeen se on Uudenmaan saunaklubin virallinen kilpasauna Saunomisen SM-kisojen Uudenmaan karsintoihin.

– Yleensä tälläiset kilpailut on ollut tapana pitää virallisessa, peräkärryyn rakennetussa kilpasaunassa, mutta valitettavasti tällä kertaa se joutui onnettomuuteen matkallaan Joensuusta tänne. Yleensä meillä ei ole ollut tapana käyttää näissä tälläistä “tavallista” saunaa, Uudenmaan Saunaklubin presidentti Martti Lehtola naurahtaa. Onneksi kuitenkin kilpailun säännöt ovat yksinkertaiset: saunassa viimeisenä oleva kilpailija voittaa. Kilpailun aikana sauna lämpenee koko ajan, löylyä heitetään huipputarkan annostelijan avulla 5 desilitraa kerrallaan 3 minuutin välein. Kilpailun alkaessa saunan lämpötila on 90 astetta. Nykyisiin sääntöihin päädyttiin muutama vuosi sitten sattuneen tapaturman vuoksi, aikaisemmin lämpötila oli aloitettaessa 110 astetta ja löylyä heitettiin 30 sekunnin välein. Uusilla säännöillä saunomisesta tulikin enemmän kestävyyslaji.


Kisoissa lämpötilat saunassa saattavat nousta jopa yli 120 asteeseen

Mutta miksi juuri lukion sauna?

Presidentin mukaan Järvenpään lukion saunan valinnalle kilpailupaikaksi oli selkeät perusteet; lukion sauna on nimittäin samankokoinen tilavuudeltaan kuin kilpailusauna ja kiukaan teho riittää korkeisiinkin lämpötiloihin. Kisoissa lämpötilat saunassa saattavat nousta jopa yli 120 asteeseen. Kun SM-kisojen järjestäjä kysyi Martti Lehtolalta mielipidettä kilpasaunan korvaajaksi, oli valinta selvä. -Tulin aikanaan lukion avajaisten yhteydessä vuonna 2003 kokeilleeksi saunaa ensimmäisten joukossa ja se on todellakin täydellinen, Lehtola sanoo.

Kilpasaunomisella on pitkät perinteet Suomessa ja tänä vuonna juhlitaankin jo kisojen 50-vuotista taivalta. Uudenmaan Saunaklubikin on ollut kilpailutoiminnassa mukana jo 40 vuotta, joten tänä vuonna seuralla on erityistä syytä juhlaan.

– Uudellamaalla karsinta järjestetään jo 50. vuotta ja opiskelijoita pyydetäänkin pukeutumaan saunavermeisiin juhlavuotta kunnioittaakseen. Toivommekin, että kaikki lukiolaiset pukeutuisivat keskiviikkona aamutakkiin ja toisivat oman pyyhkeen, Lehtola pyytää.

Saunomisen SM-kisojen Uudenmaan karsinnat pidetään Järvenpään lukion saunassa keskiviikkona klo 10.00 alkaen. Kisat kestävät 2,5 tuntia ja voittaja julistetaan lukion areenalla klo 12.45.




Janin joulusoossi

Muinaisessa, modernissa akatemiassa oli annettu käsky, että koko uljas henkilökunta olisi laitettava lomautusuhan alle. Tämä vaade toteutettiin vaikeina aikoina Kukkosslovakian vallitessa järvenpäätyisen kylän käskynhaltijana. Muuan oppi-isä Jani, tuo matriisien mestari, vektorien veijari ja integraalien insinööri, ei pelännyt ollenkaan. Hän nauroi vain, kunnes tuo musta torstai koitti ja näki yli tuhannen pakenevan ihmismassan virtaavan pois akatemian areenoilta – kukin omalta lestiltään. Jani kaikessa viisaudessaan ei voinut käsittää tätä järjettömyyttä – hänen funktionsa derivaatan nollakohta oli viimein löytynyt, lakipiste. Tulkitessaan pyhiä Mysteerien Alun Opettavia Loitsuja eli MAOL-riimuja hän löysi omituisia kaavoja. Mutta nämä eivät olleetkaan mitä tahansa kaavoja – ne olivat sääntöjä, joiden mukaan luonto toimi. ”Ehkä näiden avulla voisin ymmärtää, mistä tämä hulluus oikein johtuu”, tuumi Jani. Kuitenkin hän ymmärsi tarvitsevansa apua niiden tulkitsemisessa suurelta, palkitulta luonnon gurulta. Säilyttääkseen viileän malttinsa Janin tulisi tehdä mystinen matka, lähestyä kohti maailmankaikkeuden ääretöntä, jossa kaikki kasvaa rajatta. Jani tiesi sen läheisyydessä olevan pienen pieni koto, Epsilonin kartano, jossa tämä guru asusti. Mutta kuinka ihmeessä Jani, tuo matriisien mestari, vektorien veijari ja integraalien insinööri, löytäisi Epsilonin kartanon? Hän tiesi vain, että hänen pitäisi mennä pisteestä A paikkaan B. Hän puhkui, puhisi ja naputti, kunnes napsahti. Suorin reitti on tietysti suora! Niinpä hän pihisi, puhisi ja napsautti sormiaan – hän oli löytänyt paikkavektorin uuteen Onnelaan!

”Johtaja Jani, hauska tavata, täällä juhlat vain jatkuu!” toivotti tuo suuri ja palkittu luonnon guru Pasi, ja näin teki Janin tervetulleeksi hänen Epsilonin kartanoonsa, jossa teho ja entropia vallitsivat. ”Kiva kun pääsit kinkereille”, jatkoi Pasi. Ennen kuin Pasi pääsi pidemmälle, joutui Jani tylysti keskeyttämään mestarin opit kysymyksellään: ”Mestari Pasi, mestari Pasi! Auta, auta, pyydän sua! Mistä tämä hullutus johtuu? Ken aukaisi portit helvetin? Ken loi nämä päivät lomautusten? Voitko sinä, oi mestari Pasi, ratkaista nämä MAOL-riimut ja antaa meille jumalaisen vastauksen?”. Pasi, tuo suuri guru, mietti hetken ja pohti kaksi. Sitten sanoi vastaukseks´: ”Voi sian nenä, älä minulta kysy! Kysy luonnolta, ja se vastaa sinulle onnistuneena kokeena. Niin se meillä tämä toimii.” Näin Pasi alkoi kiihdytellä EU-tuella omia hiukkasiaan. Kuitenkin oppi-isä Jani, tuo matriisien mestari, vektorien veijari ja integraalien insinööri, ei pelännyt ollenkaan. Hän nauroi vain ja vastasi: ”Minähän kysyin, mutta en saanut vastausta!” Samalla hetkellä Pasi pysähtyi kuin taikaiskusta. Hänen silmänsä lasittuivat, niistä valui kyyneliä. ”Eikö luonto vastannutkaan sinulle? Onkohan meillä tässä kommunikaatiossamme nyt jokin epäjatkuvuuskohta?” kysyi Pasi ääni väristen. Pasi raapi päätään hetken, kunnes hän muisti myyttisen huhun: ”Johtaja Jani, minulle on uskottu salaisuus. Akatemiassamme on olemassa vielä salattu, korkeampi taso. Siellä ei vallitse luonnontieteet, vaan se toimii ihan omilla periaatteillaan. En tiedä, mitä siellä tarkkaan ottaen tehdään, mutta heillä tuntuu olevan jotain tietoja siitä, kuinka nämä, mitä ne nyt olivatkaan, ihmiset käyttäytyvät, toimivat, kommunikoivat, ajattelevat. Luulin sen olevan tarua, mutta tämän järjettömyyden valossa en keksi muutakaan.” Jani kaikessa viisaudessaan ei voinut käsittää viisaan gurun lausuvan jotain tällaista; että todellisuuden ulkopuolella olisi jotain muuta, tämä ”korkeampi kerros”. Janilla ei ollut vaihtoehtoja, vaan hänen täytyi kasvattaa potentiaalienergiaansa tavoitellessaan kohti korkeuksia. Jani puhkui, puhisi ja napsautti sormiaan – ja ennen kuin hän varsinaisesti huomasikaan, paikkavektori vei hänet jo uuteen maailmaan. Pasin viimeiset neuvot olivat: ”Älä aja liian lujaa tai alat lihomaan!”. Ja niin tuo maanpäällinen guru laittoi vanhan CERN:n vinyylilevyn soimaan, ja jäi pyörähtelemään reaktanssin, resistanssin ja konduktanssin tahtiin.

Oli usvaista. Pitkin käytäviä soivat entisten unelmoijien, nykyisten tuomittujen valitus. Yksinäiset haamut vaikersivat, ja ne vaikersivat englanniksi, ruotsiksi, saksaksi, ranskaksi… kenties jopa kiinaksi! Jani erotti vain satunnaisia sanoja. Yhtäkkiä hänen edessään oli täysin tuntematon mies, joka sanoi: ”Tervetuloa työmaalle!” Jani kysyi: ”Kukas se sinä olet?” Pauli vastasi: ”Hei, minä olen herra Pauli, mielenvaltija. Sinä puolestasi olet saapunut yliseen maailmaan, jumalten kerrokseen. Kuinka voin auttaa?” Jani kysyi kiusaantuneena: ”Ei kai meillä sellaista ylistä maailmaa ole…?” Pauli suutahtaa tuhahti ja vastasi: ”Kyllä on! Ja puhu käsitteillä! Sinun on päästävä noista naiiveista defenssikeinoistasi eroon, sillä vain oikealla coping-tekniikalla voit valaistua tuosta kehityskriisistäsi!” Jani, tuo matriisien mestari, vektorien veijari ja integraalien insinööri, oli oppi-isänä viisas, ja ymmärtämättä Paulin ystävällistä viestiä Jani kuitenkin ymmärsi olla suututtamatta mielenvaltijaa – kenties Paulilla olisi avaimet sellaisiinkin mielensopukoihin, jonne Jani ei edes tahtonut mennä. Jälleen kerran Jani risti kätensä ja aneli Paulia: ”Pauli hyvä, auta, auta pyydän sua! Mistä tämä hullutus johtuu? Ken on taustalla päivien lomautusten? Kerro, kerro, mielten mestari, kenen keho ja ajatus on niin kiero, mikä on se liero, miksi tämä vääryys sallitaan?” Pauli katsoi alta kulmien kasvoillaan Mona Lisan hymy, joka vääntyi zatopekmaiseksi virneeksi hänen alkaessaan valistaa Jania: ”Jani, maan matonen, siinähän se vitsi juuri onkin. Minä tunnen mielen ja sen sairaan kielen. Tätä systeemiä emme johda me, ettekä te, maan matoset. Organisaation ydin on siellä, josta musta surma sai aikanaan alkunsa, alisessa maailmassa. Jani, Faustoni, vaikka meillä jumalilla on se kaikki tieto, silti päätöksissä olemme yhtä voimattomia kuin tekin.” Ennen kuin Jani ehti kokonaan masentua, Paulin mieleen palautui eräs hyödykäs vinkki: ”Täällä oli muuan vanha tietäjä, joka kääntyi lopulta pimeälle puolelle. Hänellä voisi olla loitsuja, joilla voisit ymmärtää kristalliyötämme vähän paremmin. Hän, joka koki Vipusen kohtalon.” Toivon mukaan jo viimeistä kertaa Jani puhkui, puhisi ja napsautti sormiaan – paikkavektori oli löytänyt alisen maailmaan.

Alisessa maailmassa oli hirvittävän kuuma, ja siellä virtasi hapokas Tuonelan joki. Keskellä Tuonelan jokea oli saari. Jani ajatteli, ettei saarella varmasti voisi olla elämää, kunnes sieltä kuului ääni: ”Aivan totta, Jani-kulta! Ihminen ei ole saari, ellei se ole Suvensaari!” Jani hätkähtyi sijoilleen ja tuijotti saarella sojottavaa kaljua kuulaa – se oli pimeälle puolelle kääntyneen tietäjä Suvensaaren karvaton päälaki. Jani ei kyennyt sanomaan sanaakaan, kunnes Suvensaari huudahti: ”Hei, kiva nähä! Tahdotko nähdä minun lomakuvani?” Jani tiesi, että Suvensaaren kaltaisen tietäjän täytyi olla nero, vaikkei hänen vaarattoman boheemi ulosantinsa antanut niin välttämättä ymmärtää. Suvensaaren hyräillessä Riistäjän lakia Jani kysyi: ”Tietäjä Suvensaari, auta, auta, pyydän sua! Valaise minua tiedoillasi, kerro…” Ennen kuin Jani sai virkettään loppuun, Suvensaari kertoi: ”Sinä tahdot tietää, mistä tässä lomautusten päivissä on oikein kyse, eikö totta? Olen tehnyt näitä duuneja jo hyvin pitkään, minä tiedän kaiken. Kuten myös sen, että elämä on kärsimystä, ja se loppuu elämänjanon lopettamisella tai suklaa-addiktiolla.” Jani katseli hämmästellen, ja Suvensaari, suussaan suklaapatukka, jatkoi: ”Kuten tiedät, nämä lomautusten päivät ovat järjettömät. Niitä ei ratkaista lukemalla fysiikkaa, eivät edes kolmannen kerroksen jumalat osaa vastata siihen. Jos toinen provosoi, ei pidä ihmetellä, jos toinen provosoituu. Tartu siis sinäkin joulusoossiin, se on ainoa tapa helpottaa tätä tuskaa. Tuolla perällä asustaa koko alisen maailman kuumin piste, herra Marjaliesi. Siellä kiehuu tämä koko soppa.”

Ennen aikaakaan Jani löysi herra Marjalieden. Jani sanoi: ”Herra Marjaliesi, herra Marjaliesi! Täälläkö keitellään koko akatemian väkeä sekoittavat sopat?” Herra Marjaliesi vastasi: ”Kyllä! Minä yksin hallitsen valtakuntaani, sekä ylistä, alista että keskistä maailmaa! Ota sinäkin, toveri Jani, hörppy ja nauti päivistä lomautusten.” Jani maistoi lusikallaan Marjalieden soppaa ja hänet valtasi suunnaton onni. Ja niin oli Janin suuri arvoitus ratkennut – hän oli saanut joulusoossinsa, eikä kysellyt enää sen enempää typeriä.

Abiturientti Joonas Mustosen pakina lukion joulujuhlassa 20.12.2014.
Kuvalähde: Wikimedia Commons (Public Domain).

Alunperin kirjoittanut Joonas Mustonen




Suvaitsevaisuusviikon kuvasatoa

Järki oli ikuistamassa #myösihminen -suvaitsevaisuusviikon kohokohtia kameralla.

Alunperin kirjoittanut Jonna Koskinen

#gallery-1 { margin: auto; } #gallery-1 .gallery-item { float: left; margin-top: 10px; text-align: center; width: 100%; } #gallery-1 img { border: 2px solid #cfcfcf; } #gallery-1 .gallery-caption { margin-left: 0; } /* see gallery_shortcode() in wp-includes/media.php */