Tavataan jälleen syksyllä, Järvenpää ja Innsbruck

Järvenpään lukion lukuvuosi 2024-2025 on saatettu tänään päätökseen. Kesäloman viettoon voi siirtyä ylpeänä ja helpottuneena, kun takana on lukuvuodellinen yhteistä tekemistä, kymmeniä kursseja pohdittavia asioita sekä tuntikausia luentoja ja musiikkiesityksiä. Paljon on tapahtunut, ja ensi syksylle on jälleen suuret odotukset. Lukion vuosijulkaisuun ei suinkaan mahdu kaikki tehdyt asiat ja tapahtuneet, mutta se antaa osviittaa kuluneen lukuvuoden monipuolisuudesta — on ollut teatterinäytöksiä, lumoavia projektitöitä ja monen eri valtion vierailuja.

Kansainvälisyysprojekteihin osallistui tänä lukuvuonna lukiostamme 80 oppilasta. Vastavuoroisesti Järvenpäähän on saapunut – ja tulee saapumaan ensi lukuvuonna – toistakymmentä vaihto-oppilasta ystävyyskaupungeista. Erasmus+ osarahoituksella mahdollistetaan joka vuosi lähes kymmenkunta Euroopan vaihtomatkaa, ja se on onneksi jatkuakseen.

Koulumme kansainvälisyysprojektissa, Innsbruckissa, vietti viikon kaksitoista lukiolaistamme toukokuun alussa. Samalla viikolla toinen ryhmä oli täydentämässä tietojaan tieteestä Buchholzissa, Saksassa. Itävallan Innsbruck oli varsin mielenkiintoinen kokemus siihen osallistuneille. Niillekin, joille kaupunki oli jo tuttu ennestään, annettiin kasoittain uutta tietoa kaupungin kulttuurista, synnystä ja tavoista. Jokainen oppi tuntemaan miten kaupungissa yleisesti toimitaan. Osa suomalaisista opiskelijoista puhui myös paikallista kieltä, saksaa, jonka puhuminen vahvisti itsevarmuutta kielen osaamisesta.

Vaihto-opiskelijaparit tavattiin toukokuun neljäntenä päivänä Innsbruckin päärautatieasemalla. Tunnelma oli alussa lähes pelkoon asti jännittynyt. Vaikkei kukaan saapunut paikalle tietämättään, kenen luo seuraavaksi asettuisi, ensitapaaminen oli melkoinen sosiaalinen koettelemus. Junassa Münchenistä harva malttoi istua aloillaan, ja vasta perillä muutaman sananvaihdon jälkeen tunnelma tuntui laskeutuvan. Hetken kestävän alkushokin jälkeen opiskelijaryhmä tiivistyi kaupungilla yhdessä pyörien. Hajaannuttiin syömään ja nauttimaan kaupungin antimista. Jo ensimmäisenä iltana jokainen pystyi sanomaan, että on saanut uuden ystävän.

Matka oli kulttuurillisesti, mutta myös sosiaalisesti hyvin rikas kokemus. Uusien ystävien määrä oli valtava, ja itse kukin sai oppia itsestään uutta Itävallan vuorien ympäröivillä kaduilla. Tiiviin aikataulun ja yhdessäolon armoilla jaksaminen oli joskus koetuksella, ja paikoin korostui itsensä kuunteleminen ja kommunikoinnin tärkeys. Itävaltalaiset nuoret olivat koko matkan kilttejä ja hyvin vieraanvaraisia, ja lähtöaamun haikeita tunnelmia kohotti ainoastaan se, että Innsbruckin Reithmannkoulun oppilaat saapuvat vielä Järvenpäähän. Lopullisten hyvästien aika koittaa vasta pitkällä syksyä.

Lokakuussa, kun Innsbruckin oppilaat saavat vuorostaan kokea hyvin suomalaisen viikon, on luvassa ystävillemme paljon uutta koettavaa. Halukkaat voivat saunoa, ja varmasti keneltäkään ei jää maistamatta ruisleipää. Suomalaiset opiskelijat näkivät Itävallan vierailullaan kulttuurielementtejä, söivät paikallisia ruokia ja kävelivät upeissa luontokohteissa. Suomalaisten host-oppilaiden tulee tarkoin miettiä, miten tarjota vaihtopareilleen yhtä hieno kokemus Järvenpäässä.

Kun lukiomme saa viikoksi oppilasmassaansa itävaltalaisen lisäyksen, on seuraava lukuvuosi jo alkanut. Sitä odottaa itse kukin; uudet abit, uudet kakkoset sekä täysin uudet Järvenpään lukiolaiset. Monille seuraava vuosi on ovi uusien oppiaineiden opiskeluun, lukion perinteisiin tapahtumiin sekä itsensä ylittämiseen. Lukiolla nähdään myös uutuuksia; draama saa oman linjansa sekä uusia kursseja on luvassa. Yksi asia kuitenkin pysyy; Innsbruckin ja Järvenpään yhteistyö ja kaupunkien opiskelijoiden ystävyys.