Tekstejä luovan kirjoittamisen kurssilta osa 1

Järvenpään lukiossa on loistava mahdollisuus opiskella luovaa kirjoittamista osana äidinkielen opintoja. Luovan kirjoittamisen opintojaksot ovat ÄI14 ja ÄI15. Luovan kirjoittamisen opintoihin sisältyy omien tekstien tuottaminen, tekstien lukeminen ääneen sekä niistä palautteen saaminen. Luovan kirjoittamisen tunneilla harjoitetut kirjoittamisen taidot edesauttavat äidinkielen opintoja, mutta kirjoittamisen lisäksi luova kirjoittaminen opettaa myös heittäytymistä ja hyväksymistä sekä kehittää itsetuntemusta. Ilmapiiri kursseilla on aina vapaa, luova ja kannustava. Ja mikä parasta: luovan kirjoittamisen kursseille ovat tervetulleita aivan kaikki – niin kokeneet sanasepot kuin ne, joiden runosuoni on vasta alkanut sykähdellä! 

Menneen lukuviikon kunniaksi Järki julkaisi oppilaiden tekeleitä edelliseltä luovan kirjoittamisen kurssilta. Nauti ja ihastu sanoista! 

______________________________________________________________________________

“Kuvittele, että olisimme Venetsiassa”, sanoit minulle hymyillen asettaessasi ahtaan asuntoni lattialle vilttiä. Halvat suolakeksit, pari hieman kalliimpaa juustoa ja pullo viiniä odottivat vieressämme. Muistan huolellisesti laitetut hiuksesi ja ikkunasta heijastuvan ilta-auringon, joka sai ne näyttämään kultaisilta. Hymykuopat, kevyt rusketus ja hengittävä valkoinen kauluspaita sai sinut näyttämään satuprinssiltä tai komealta ulkomaalaiselta. Luulin, että jotain näin romanttista tapahtuu vain elokuvissa. Omistin sydämeni, kehoni, kaikkeni sinulle, siinä hetkessä. Koukkuunnuin kehuisi ja hajuvetesi tuoksuun. Toivoin vain, että nämä hetket olisivat kanssamme ikuisesti.  

Muuttolaatikot, makuuhuoneen ovesta roikkuvat opiskelijahaalarit, sekä viinipullo, johon oli aseteltu tuoreita kukkia, tekivät asunnostamme kodin. Meidän kotimme, Venetsiamme. Laitoit kaiuttimista soimaan lempeää jazzia, joka vaihtui poppiin aina, kun kutsuin ystäviä kylään. 

Hymykuopat olivat huomattavissa silloinkin, kun et hymyillyt. Se oli helpottavaa, sillä pystyin keskittämään katseeni niihin, joka kerta, kun et hymyillyt minulle takaisin. Pystyin ajattelemaan, että kyllä ne ovat vielä siellä, että pian hymysi palaisi ja matkustaisimme taas Venetsiaan. Heräsit ennen minua ja olit ennen minua nukkumassa. Emme nähneet juurikaan toisiamme, kun sinulla oli työsi ja minulla opiskeluni. Kahvilassa ystävättäreni kyselivät vointiamme ja vastaukseksi muodostin “vähän kiireistä kummallakin”.  

Olin tottunut hiljaisuuteen, kun elelin yksin asunnossani. Asuessamme yhdessä olin unohtanut, kuinka yksinäiseltä se tuntui. Nyt tosin sama yksinäisyys hiipi iltaisin, kun join viimeisiä iltateitä katsellen ikkunasta kahta teiniä kävelemässä käsi kädessä. Olimme hädin tuskin heitä viisi vuotta vanhempia. 

Seuraavana päivänä kävellessämme keskustassa otin kädestäsi kiinni. Mutisit jotain työstressistä, etkä tarttunut käteeni. Helsinki ei ollut koskaan vaikuttanut yhtä harmaalta. Kotona huusin, huusin kovaa, huusin viime kuukausista. Huusin kysyen mitä haluat meidän tulevaisuudellemme. Väitit niitä pikkuasioiksi, väitit minua tunteelliseksi, väitit, että ajattelen liikaa. Koin syyllisyyttä ja halasin sinua nyyhkyttäen, mutta en saanut vastausta kysymykseeni.  

Kolme viikkoa siitä, sinä lähdit. Jätit minut. Silloin aika meni hitaasti, sydämeni tuntui vuotavan kuiviin verestä. Jäin tuijottamaan viinipulloa ja siinä olevia kuolleita kukkia. Elämäni tuntui olevan ohi. Niin vakavalta se tuntui.  

Se pullo on jo aikoja sitten mennyt pullonkeräykseen. Kävelen Helsingin Käpylässä kohti bussipysäkkiä, joka vie minut keskustaa päin. Ystäväni kehuma symppis mies odottaa tapaamistani. Viestien perusteella sovimme hyvin yhteen. Musiikkimakumme muistuttavat toisiaan ja olemme matkailijoita. 

***

Poikani joka ei koskaan ollut hieno, komea, hauska, kaunis, söpö, homo, hetero, blondi, brune, pitkä, lyhyt, ruskea-, sini-, vihreäsilmäinen, tumma, vaalea, läski, laiha, hyvä, paska, huono, huonoin, kokki, kuski, opettaja, rikas, köyhä, täydellinen, kaunein, ihana, rakas, tärkeä, turha, loistava, sydämellinen, uskonnollinen, auttavainen, luova, tyhmä, paha, äijä, näijä, päättäväinen, ihminen, alieni, sika, lehmä tai MITÄ TAHANSA. Poikani joka ei koskaan ollut olemassa. 

Unissani olit vain, olit tunne voimakkain, 

punaista minussa loit, sen tunteen 

minulle toit, 

näin sinut vain hetken ajan, nyt tunteen 

tietä ajan, 

tulen muistamaan sinut aina, tulen 

rakastamaan sinua aina

***

Rakas valtakuntani Nurkkis 
 

Aina kun Järvenpään lukiossa opiskelen, ja minulle tulee tarve päästää tarpeitani ulos luonnon käskystä, minulla on aina vain ja ainoastaan kaksi vaihtoehtoa. Kakkosen vai kolmosen nurkkis. Aah, nuo kaksi linnoitusta, ovat kuin kaksi rakasta lastani, joista toista rakastan enemmän. Ne ovat kuin kaksi valtakuntaa, jotka vain odottavat hallitsijansa saapumista. Aina vuorotellen vaihtelen näiden kotien välillä, ja lähden istunnolle valtaistuimelleni valtakuntaani. Varsinkin kolmosen nurkkiksesta minulla on lämpimiä ja helpottavia uutisia, erityisesti helpottavia. Siellä olen viettänyt lukuisat aamut, kun olen saapunut kahdeksaksi kouluun, ja aamun luontohuuto jäi kuulematta, ja minun piti päästä istunnolle. Vietin suuria aikoja myös kolmosessa, siksi kolmosen nurkkis on se lapsi, jota rakastan enemmän. Kuvasimme siellä myös koulun esittelyvideosta pienen pätkän aikoinaan, ja valtaistuimeni oli framessa täydellisesti, kuten myös minä. Kuitenkin, jokaisella valtakunnalla on ongelmia ja vihollisia, ja tämä pätee myös nurkkiksiin. Lähes päivittäin nämä vessat, ja muut heikommat ja pienemmät valtakunnat joutuvat vape-idioottien hyökkäyksen alle. Sota on kestänyt vuosia, eikä ylin maailmanjohto vieläkään panosta hyökkäysten vähenemiseen. Kansa on toivonut jo pitkään vape-hälyttimiä, jotka laukaisisivat hälytyksen, jos joku päättää vapettaa vessassa. Näin ei kuitenkaan ole vieläkään käynyt, jonka takia kansalaiset, kuten myös minä olen joutunut kärsimään lukuisia istuntoja strawberry-watermelon-ice-coffee-cocaine-tobacco-blueberry-explosion hajujen häiritsemässä helpotuksen hetkiä. Minun valtakuntani ovat pääkohteita näille idiooteille, ja valtakuntani tulevaisuus on epävarma. 

Kuva: Ida Lähteinen