Vaalitori – apua ehdokasvalintaan kunta- ja aluevaalien kynnyksellä
Mikä ihmeen vaalitori?
Järvenpään lukiolla järjestettiin maanantaina 10.2. klo 10-13 vaalitori lukion auditoriossa. Vaalitorilla lähestyvien kunta- ja aluevaalien ehdokkaat pitivät ympäri auditoriota sijoitettuja esittelypisteitä ja vastailivat lukiolaisten kysymyksiin. Kaikki Järvenpäässä kunnallistasolla toimivat puolueet oli kutsuttu vaalitorille. Lopulta tapahtumaan osallistui Kansallinen Kokoomus, Suomen Keskusta, Suomen Kristillisdemokraatit, Suomen Sosialidemokraattinen puolue, Vasemmistoliitto sekä Vihreä liitto. Vaalitorin järjestämisestä vastasivat Järvenpään Nuorisovaltuusto sekä Järvenpään lukion opiskelijakunta.
Monet lukiolaiset kävivät piipahtamassa vaalitorilla. Etenkin ruokavälitunnilla vaalitorilla oli paljon porukkaa. Monet kävivät vain pikaisesti katsomassa puolueiden pisteitä, mutta myös monia kiinnostavia keskusteluja opiskelijoiden ja ehdokkaiden välillä syntyi. Puolueet olivat panostaneet paljon esittelypisteisiinsä. Monilla puolueilla, kuten vihreillä ja kokoomuksella, oli karkkeja jaeltavanaan. Opiskelijat pistivätkin suut makeiksi. Tämän lisäksi esimerkiksi vihreiden pisteellä opiskelijat saivat tehdä ajatusriihtä Järvenpään hyvistä puolista muistilapuille. Vasemmistoliiton erikoisuus olivat Li Andersson -ämpärit, jotka menivätkin kuin kuumille kiville. SDP puolestaan tarjoili nenäliinoja opiskelijoille. Kansanedustaja Eemeli Peltonen oli päässyt paikalle ja heitti, että nenäliinoista olisi apua kirjoituksissa. Eemeli Peltonen aikoo ehtiä yhdistää kuntatasolla toimimisen sekä kansanedustajan hommat ja on asettunut ehdolle kuntavaaleihin.
Mitä vaalitorin järjestäjällä on sanottavaa?
Järjen toimitus tavoitti yhden vaalitorin järjestäjistä, Ville Sikströmin, joka toimi myös nuorisovaltuuston puheenjohtajana kaudella 2023-2024. Kysyimme häneltä muutaman kysymyksen vaalitorin järjestämiseen liittyen.
Miten vaalitori käytännössä järjestettiin?
– Vaalitorin järjestäminen oli käytännössä melko yksinkertaista. Sovimme päivän, jolloin auditoriossa olisi vapaata, varasimme auditorion sekä asettelimme sen valmiiksi vaalitoria varten – huolehdimme, että paikalle päässeille puolueille kaikki olisi mahdollisimman helppoa.
Onko tietoa siitä, mikseivät kaikki puolueet päässeet paikalle?
– Lähetimme kutsun sähköpostilla kaikille puolueille. Järvenpää+ ei pystynyt osallistumaan resurssipulan takia, sillä he eivät saa puoluetukia paikallisena puolueena, ja Perussuomalaiset eivät koskaan vastanneet viesteihini – useammasta yhteydenotosta huolimatta.
Oliko vaalitori mielestäsi menestys?
– Vaalitori oli menestys, sillä se oli oivaa demokratiakasvatusta ja kokonaisuudessaan vaalitorilla kävi useita lukiolaisia, arviolta noin kahdensadan paikkeilla. Se siis tavoitti laajan joukon nuoria tulevia äänestäjiä, jotka ovat tietyllä tapaa haasteellinen ryhmä alhaisen äänestysaktiivisuuden kannalta.
Mitä vinkkejä antaisit tuleville äänestäjille?
– Vinkkinä antaisin, että kannattaa käydä torilla tapaamassa eri ehdokkaita, jolloin voit tutustua tarkemmin ehdokkaisiin. Jos ei kuitenkaan ole aikaa torilla käymiseen, kannattaa tehdä kuntavaalikone, jonka perusteella äänestää. Kannattaa myös tutustua siihen, mitä erilaisia asioita puolueet ajavat lukemalla puolueiden kansallisia ja paikallisia kuntavaaliohjelmia.
Sitten vain vaaliuurnille!
Vaalitoria voi pitää hauskana tapahtumana, mutta sillä oli myös selkeä päämäärä. Ennen
kaikkea se järjestettiin siksi, jotta lukiolaiset pääsisivät tutustumaan kuntien ja hyvinvointialueiden politiikkaan. Kaikki lukiolaiset eivät ole vielä äänestysiässä, mutta monelle opiskelijalle nämä ovat ensimmäiset vaalit, joissa he pääsevät äänestämään.
Kunta- ja aluevaalit järjestetään 13.4. 2025. Kunnanvaltuustojen päätehtävä on kunnan koulutuksesta päättäminen, ja erityisesti tämän vuoksi nuoria olisi hyvä saada äänestämään kuntavaaleissa. Hyvinvointialueet puolestaan päättävät terveyspalveluista, jotka nekin koskettavat paljolti nuoria. Aluevaalit järjestetään nyt Suomessa toista kertaa, ja edellisissä vaaleissa äänestysprosentti oli vain 45,7 %. Erityisesti nuorten äänestysaktiivisuus oli alhaista. Tämän vuoksi olisikin äärimmäisen tärkeää, että jokainen nuori jaksaisi raahautua vaaliuurnille, vaikkei politiikka kaikkein omimmalta tuntuisikaan.
