Valokeilassa vaihto-oppilaat

Järvenpään lukion tämänvuotiset vaihto-oppilaat ovat kaikki tulleet Euroopan ulkopuolelta. He ovat olleet Suomessa nyt suunnilleen neljä kuukautta. Saimme tilaisuuden haastatella heistä viittä: indonesialaista Nailahia, taiwanilaista Niniä, hongkongilaista Katea, ecuadorilaista Andrésta sekä thaimaalaista Primaa ja Jania.

Miksi juuri Suomeen vaihtoon?  

Indonesialainen Nailah mainitsee suomalaisen koulujärjestelmän asiana, joka sai hänet kiinnostumaan vaihto-opiskelusta Suomessa. Thaimaalaisen Priman taas Suomesta saivat kiinnostumaan esimerkiksi erilainen sää ja muumit. Lisäksi useampi vaihtareista listaa yhdeksi syyksi tulla Suomeen joulunvieton, sillä useimmat heistä eivät ole koskaan ennen viettäneet joulua, ja onhan Suomi tunnettu joulupukin kotimaana. 

Millainen ensivaikutelma Suomesta tuli? Mitkä sanat kuvaisivat parhaiten Suomea? 

Kaikkien vaihtareiden ensivaikutelmat Suomesta olivat pääosin hyviä. Ainoaksi negatiiviseksi asiaksi mainitaan Suomen korkea hintataso. Erityisesti Suomen luonto teki moniin vaikutuksen jo heti alussa. Nailah ja thaimaalainen Jan mainitsevat Suomen lukuisat järvet, ja hongkongilainen Kate puut ja metsät, joita on täällä hänen mielestään kaikkialla. Prima muistaa ensimmäisinä päivinään Suomessa hämmästelleensä sitä, että autot päästävät jalankulkijat tien yli lähes poikkeuksetta. Ecuadorilainen Andrés kertoo olleensa yllättynyt siitä, että suomalaisista löytyy myös paljon ulospäinsuuntautuneita ihmisiä. Taiwanilainen Nini kuitenkin valitsee yhdeksi Suomea ja suomalaisia parhaiten kuvaavaksi sanaksi ujouden. Janin mielestä yllättävintä oli se, kuinka hyvää englantia suomalaiset puhuvat. Muita vaihtareita yllättäneitä asioita olivat opettajien ja vanhempien ihmisten kutsuminen etunimellä, suomalaisten runsas vapaa-aika sekä harrastusten ottaminen vakavasti.  ”Parhaiten Suomea kuvaavat sanat kylmä, turvallinen ja rento”, sanoo Kate.

Mikä on suurin ero vaihtarien kotimaiden ja Suomen välillä? 

Suomalainen sää mainitaan suurimmaksi eroksi. Ninin mielestä asiat toimivat Suomessa hitaammin kuin hänen kotimaassaan Taiwanissa. Andrés kertoo Suomen ja Ecuadorin eroavan monessa asiassa, kuten liikenteessä, kulttuurissa ja ruuassa. 

 

Millaista koulu on Suomessa verrattuna kouluun vaihtarien kotimaissa? 

Suurin osa vaihtareista sanoo koulun olevan täällä rennompaa kuin kotimaassa, esimerkiksi kokeita on täällä vähemmän. Myöskään koulupukuja ei täällä ole toisin kuin vaihtarien kotimaissa. Jan lisää, että suomalaiset lukiolaiset saavat itse tehdä lukujärjestyksensä ja valinnanvapautta on enemmän kuin Thaimaassa. Priman mielestä hienoa suomalaisessa koulujärjestelmässä on se, että suomalaiset opettajat välittävät oppilaista aidosti.  

Ovatko suomalaiset opiskelijat erilaisia kuin opiskelijat vaihtarien kotimaissa? 

Lähes kaikki sanovat, että täällä opiskelijat pukeutuvat ja myös käyttäytyvät aikuismaisemmin kuin heidän kotimaassaan. 

Mikä on ollut parasta tähän mennessä? 

”Suklaa!” naurahtaa Prima suomeksi. ”Se, että on saanut mennä aikaisin nukkumaan”, toteaa puolestaan Nini.  ”Saunominen ja järvessä uiminen”, sanoo Andrés. Kaikki ovat sitä mieltä, että ihan parasta on ollut avuliaiden ja mukavien ihmisten tapaaminen niin täällä koulussa kuin muuallakin. 

 

Onko ollut jotain vähemmän mieluista? 

Salmiakki mainitaan useamman kerran. Lisäksi Jan kertoo, ettei pidä puurosta. Nailah taas mainitsee tavallisen suomalaisen ruuan ei aina niin mieluisana asiana. Kaikki vaihtarit myös harmittelevat Suomen kalliita hintoja. 

Mitä vaihtarit kaipaavat kotimaistaan? 

Ystävät ja perhe ovat yleisin kaipauksen kohde. Kate sanoo kaipaavansa Hongkongista myös ruokaa, bubble tea -nimistä juomaa ja sosiaalisuutta. Andrés kaipaa Ecuadorista ruokaa, juhlia, latinorytmiä ja lämpimiä ihmisiä. 

Millaisia odotuksia vaihtovuodelle on mielessä? 

Itsestään uusien puolien löytäminen, uusien asioiden kokeminen sekä uusiin ihmisiin tutustuminen ovat lähes kaikkien toiveissa vaihtovuodelle. Lisäksi Jan sanoo odottavansa vaihtovuoden Suomessa olevan ansaittu tauko kiireisen elämän keskellä. 

Alunperin kirjoittanut Tuomas Härmä, Anni Huuskonen ja Jonna Ylimyllymaa