Lukioomme on väliaikaisesti muuttanut kasa ala-asteelaisia. Aika söpöjä.

Lue lisää täältä!

Alunperin kirjoittanut Ada Kalliomäki

-Kuvagalleria löytyy jutun lopusta-

Kia-Erika Klint

Kuten varmasti monella muullakin tanssijalla, Kia-Erika Klintillä oli tanssien jälkeen kipeät jalat, mutta tyytyväinen mieli. “Oli tosi kivaa tanssia. Ehdottomasti kokemisen arvoista!” -kertoi Klint. Hänen suosikkitanssinsa oli Kuumaa Huumaa, eli buugi, joka vaikutti olleen monen muunkin tanssijan suosikki.

Koska suurin osa tanssijoista oli tyttöjä, pistettiin muutamat tytöt tanssimaan niin sanotusti “pojan osaa”.  Tämä ei kuitenkaan ollut Mirjam Siikaluomalle ongelma.

Mirjam Siikaluoma

“Lähdin tanssimaan, koska rakastan tanssia ja halusin pitää hauskaa ystävien kanssa. Ihan sama mihin ‘rooliin’ päätyisin. Puhumattakaan siitä, että pääsin tanssimaan kahden todella hyvän ystäväni kanssa tätä kautta”, kertoi Siikaluoma jälkeenpäin.

Mirjam Siikaluoma käytti kutsutansseissa mekkoa, mutta loput tanssit kului puku päällä. “Puku oli helpompi pukea päälle, ja se oli muutenkin käytännöllisempi vaihtoehto. Eikä se kyllä yhtään hassummalta näyttänytkään.”

Vaikka aluksi parin löytäminen tuotti stressiä, oli kokemus lopulta upea. “Hauskaa oli, ja nauru herkässä!” – Siikaluoma kertoi. “Näin jälkeenpäin fiilikset ovat huikeat ja haikeat. Perjantaina sain tanssia koko sydämeni kyllyydestä ja jalat puhki. Illalla käytiin kaveriporukalla Zapatassa jatkoilla, mikä kruunasi koko kokemuksen.”

Järvenpään lukion abiturientteja juhlittiin lukiolla 16.2.2017. Päivän ohjelmaan kuului muun muassa rehtorin vastaanotto, lukiolaisten tekemiä videoita, abigaala, kilpailuja sekä opettajien alistamista. Penkkariajelukin sujui aurinkoisissa merkeissä.

Jos ylläoleva kuvagalleria ei jostain syystä toimi, voit katsoa sen myös suoraan Flickristä.

Järjen toimitus toivottaa aurinkoista lukulomaa ja onnea kaikille abeille!

Alunperin kirjoittanut Emma Virtanen

Tiistai-iltana 7.2 Järvenpään kaupunki tiedotti, että Kinnarin koulun vanha B-rakennus puretaan sisäilmaongelmien takia. Osa koulun oppilaista siirtyy Järvenpään lukiolle tulevan remontin edestä, kun abiturientitkin painuvat lukulomille.

Hiihtoloman jälkeen lukiolla nähdään uusia, pieniä, kasvoja. Kinnarin koululla purkutyöt alkavat ensi kesänä, mutta sisäilmaongelmista johtuvan oireilun takia koululaisia ripotellaan jo nyt pitkin Järvenpäätä.

Osa koululaisista siirtyy Kinnarin C-rakennukseen ja Yhteiskoululle opiskelemaan, mutta tilanpuutteen vuoksi koulun liki kolmestasadasta oppilaasta noin sata siirtyy Järvenpään lukiolle opiskelua jatkamaan.

1-2 -luokkalaisten majailu lukiolla kestää tämän kevään.

Lukiolle kuljetaan Kinnarin koululta bussikyydillä aamulla, ja sieltä takaisin päivällä. Syksyllä 2017 on odotettavissa, että koululaiset pääsevät eräänlaisiin siirtotiloihin lähelle Kinnarin koulukompleksia.

7.2 tiistai-illan tiedotustilaisuudessa Kinnarin koulun rehtori Hanna Saarinen avasi yleisölle suunnitelmia lukioon siirtymiseen liittyen.

“Järvenpään lukiolta on löytynyt meille yhtenäinen tilakokonaisuus kolmannesta kerroksesta johon kaikki mahtuvat.” Saarinen osoitti erityistä iloa lukion isoa salia ja musiikkitiloja kohtaan. Välituntien viettopaikkaa kaavaillaan lukion tekonurmelle.

Lasten ja nuorten sekä sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualuejohtaja Marju Taurula mainitsi tiedotustilaisuudessa lukiosuunnitelman olevan “turvallinen ja outo seikkailu”, johon koululaisten on hyvä ryhtyä.

Lukion rehtori kommentoi tulevia muutoksia

”Oppilaiden ja opettajien elämään tällä järjestelyllä ei tule olemaan vaikutuksia”, kertoo koulumme rehtori Marja-Liisa Lehtiniemi.

Ala-astelaisten tuloa on valmisteltu paljon ja järjestelyt on pyritty hoitamaan niin, ettei niistä tulisi haittaa niin lukiolaisille kuin ala-astelaisillekaan. Lehtiniemen mukaan opetustiloista ei tule olemaan pulaa, sillä lukiossamme opetus vähenee abien lähdettyä. Ahtaudesta ei siis missään nimessä pitäisi tulla ongelmaa.

Rehtori Marja-Liisa Lehtiniemi. Kuva: Emma Virtanen

Ruokailutkin on suunniteltu niin, että 1-2 -luokkalaisten ruokatunnit ovat kello 10:30. – Näin he saavat syödä rauhassa, eikä lukiolaisten ruokailua varten tarvita mitään erikoisjärjestelyjä.

Koulun henkilökunta on suhtautunut ala-astelaisten tuloon positiivisesti. Opettajat ovat olleet todella innoissaan uusista tulokkaista, ja Lehtiniemi uskookin ala-astelaisten tuovan lisää eloisuutta lukioomme. ”Toivon, että voisimme kaikki pitää yhdessä huolta uusista pienistä oppilaista”, sanoo rehtorimme vielä toiveikkaana.

Alunperin kirjoittanut Siiri Parviainen ja Emma Virtanen

Sosiaalisen median kautta voimme nähdä, mitä joku tekee juuri nyt esimerkiksi Australiassa tai Atlantin toisella puolella. Meidän ei enää ole pakko (fyysisesti) matkustaa nähdäksemme millaista elämä on muualla. Matkustamisesta saa kuitenkin aina uniikilla tavalla tunteen vapaudesta ja arvaamattomuudesta. Yksin tai yhdessä reissaamalla oppii uusia asioita omasta itsestään sekä ympäröivästä maailmasta.

Keinoja maailmalle on useita

Kielimatka (tai kielikurssi) on helppo ja vaivaton tapa päästä ulkomaille. Kielimatkojen aikana tehdään retkiä ja opiskellaan suomalaisen tai kansainvälisen ryhmän kanssa kohdemaassa. Helppoja kielimatkoista tekee se, että matkaajan täytyy vain varata matka ja lähteä – järjestö yleensä huolehtii kaikesta muusta.

Kielikurssit kestävät yleensä noin kaksi viikkoa. Kurssien hinnat riippuvat kohteesta, majoittumistavasta sekä järjestöstä, joka matkan järjestää.

Myös Järvenpään lukio järjestää kansainvälisiä projekteja. Projektit ovat opintomatkoja ja niitä järjestetään useiden eri koulujen kanssa Euroopassa sekä Euroopan ulkopuolella.

Jos muutaman viikon kielikurssit kuulostavat liian vähältä, ja haluat silti opiskella matkustamisen aikana, kannattaa miettiä vaihtoon lähtemistä, mikäli rahasta ei ole puutetta. Hinta riippuu vaihdon järjestävästä järjestöstä.

Vaihto-oppilasvuosi ulkomailla antaa paljon uusia kokemuksia, joita ei voi saada muulla tavalla. Vaihdossa asutaan yleensä paikallisessa perheessä, minkä takia maasta oppii paljon sellaisia tapoja ja asioita, joita ei oppisi pelkästään maassa käymällä.

Vaihto-oppilas käy koulua kohdemaassaan. Nämä opinnot eivät korvaa lukio-opintoja Suomessa, jonka takia lukioaika pitenee.

Vaihtoon voi lähteä myös muutamaksi kuukaudeksi, jos ei halua olla pois kokonaista vuotta.

Reissaaminen on mahdollista vielä lukion jälkeenkin

Jos et halua sotkea lukio-opintojasi maailmanvalloitussuunnitelmillasi, voit pitää lukion jälkeen välivuoden tekemällä vapaaehtoistöitä ulkomailla tai lähtemällä au pairiksi.

Vapaaehtoistyö on loistava tapa perehtyä kohdemaahan ja sen kulttuuriin. Vapaaehtoisena voit muun muassa toimia katulasten parissa, auttaa uhanalaisten eläinten kuntoutuskeskuksissa, tai tehdä muita erilaisia töitä eri puolilla maailmaa.

Au pair tekee kotitöitä ja hoitaa isäntäperheensä lapsia kohdemaassaan. Au pairiksi lähteminen on halvempaa kuin vaihtoon lähteminen, mutta molemmissa oppii maasta sekä sen kulttuurista paikallisen näkökulmasta.

Vapaaehtoistöihin sekä au pairiksi pääsee myös erilaisten järjestöjen kautta.

Jos mikään edellisistä vaihtoehdoista ei tunnu omalta tavalta nähdä maailmaa, eihän mikään estä vain pakkaamasta ja lähtemästä. Suomen passilla pääsee 156 maahan ilman viisumia ja spontaanisti matkustaminen, irtiotto, voi joskus olla hyväksikin.

Lue myös Järvenpään lukiossa vaihto-oppilasvuottaan viettävien kokemuksista!

Alunperin kirjoittanut Marika Masalin

Järvenpään lukiossa myös ykkösluokkalaiset pääsevät osallistumaan penkkaripäivän juhlahumuun. Ykkösten traditioksi on muodostunut abigaalan jälkeinen juhlasiivous.

Seuraavaa Järkikuva ilmestyy talviloman jälkeen 28.2.

Alunperin kirjoittanut Ada Kalliomäki

Muutos tarkoittaa prosessia, jonka aikana jokin tulee toisenlaiseksi kuin se oli. Elämässä ollaan jatkuvassa muutostilassa, huomasi sitä tai ei.

Olen pohtinut muutosta ja sen merkitystä paljon lähiaikoina. Abivuosi loppui, lukuloma alkoi. Alle kahden kuukauden päästä kolmen vuoden lukio-opintoni ovat ohi. On tehtävä isoja päätöksiä tulevaisuuteni suhteen; mitä haluan opiskella jatkossa, pitäisikö muuttaa pois kotoa, mitä teen jos en pääsekään mihinkään kouluun? Olen valvonut öitä, murehtinut ja stressannut. Olen myös toivonut, haaveillut ja innostunut.

Ihminen suhtautuu luonnostaan uuteen varauksellisesti ja epäillen. Tietty ennakkoluuloisuus on hyvä luontainen puolustusmekanismi, jolla suojellaan itseä ja muita mahdolliselta pahalta. Me kaikki pelkäämme muutosta enemmän tai vähemmän, mutta koska pelko on juurtunut niin kiinteästi osaksi ajatus- ja toimintamallejamme, emme välttämättä edes tiedosta koko asiaa. Vasta kun tapahtuu jotakin merkittävää – edessä on muutto, parisuhde päättyy tai joku läheinen kuolee – se nousee esiin. Elämän tasapaino järkkyy.

Eräs ystäväni on kauhuissaan valmistumisesta, sillä sen jälkeen on luovuttava tutusta ja turvallisesta kaveripiiristä ja kouluympäristöstä ja lähdettävä omille teilleen. [pullquote-left]Juuri epävarmuus on pelon lähde; emme voikaan luottaa siihen, että tiedämme, mitä tulee tapahtumaan.[/pullquote-left] Hänen pelkonsa on ymmärrettävää, sillä sopeutuminen uuteen elämäntilanteeseen on usein hankalaa ja vie aikaa. Juuri epävarmuus on pelon lähde; emme voikaan luottaa siihen, että tiedämme, mitä tulee tapahtumaan. Epävarmuus on kuitenkin myös mahdollisuus. Monet asiat, joita joskus vierasti, tuntuvat nykyään itsestäänselvyyksiltä. Epävarmuutta piti hetki sietää, mutta loppujen lopuksi se muuttui onneksi, esimerkiksi alkukankeuden jälkeen rutinoituneeksi liikuntaharrastukseksi ja paremmaksi voinniksi.

Muutos voi olla aluksi jännittävää, mutta se ei tarkoita, että asiat olisivat huonosti. Ne eivät ole enää samalla tavalla kuin ennen, mutta niin sen kuuluukin mennä. Elämä on pysähtymätön virta, siinä ei voi pysyä jatkuvasti paikallaan. Me synnymme, kasvamme ja kuolemme. Ihmissuhteita tulee ja menee, kiinnostuksen kohteet vaihtuvat, asumme siellä sun täällä. Usein nämä muutokset eivät edes ole kovin suuria, vaan lähestulkoon huomaamatta tapahtuvaa hivuttautumista uuteen suuntaan. Aina kun päivät alkavat sulautua toisiinsa ja tunnen olevani jumissa, mietin kirjailija C.S. Lewisin sanoja:

Isn’t it funny how day by day nothing changes, but when you look back, everything is different.

Rakas ystävä, olet selvinnyt kaikista elämäsi muutoksista, suurista ja pienistä, tähän päivään – miksi et selviäisi nytkin? On okei olla peloissaan, mutta älä paisuta pelkoasi mörön mittoihin! Et tule olemaan ainoa yksinäinen, pelokas opiskelija tulevassa kotikaupungissasi, sillä lukuisia muita on samassa tilanteessa. Tutustu ja tukeudu heihin. Kun seinät kaatuvat päälle ja tuntuu, ettet osaa mitään, hengitä syvään. Epäonnistuminen ei tee sinusta huonoa ihmistä. Kaikista ihmissuhteista ei tarvitse pitää kiinni kynsin hampain. Anna joidenkin kaverien mennä ja salli heidän tilalleen tulla uusia, erilaisia mutta silti ihania ihmisiä.

Muutos voi tapahtua kertarytäkässä tai hiljalleen. Se voi stressata, surettaa ja pelottaa, mutta myös kutkuttaa, innostaa ja ihastuttaa. Se on tilaisuus oppia ja kasvaa, tulla vaikeuksien kautta vahvemmaksi ja viisaammaksi versioksi itsestään.

Rohkeutta elämään: kuuntele Jukka Pojan biisi Potentiaali tästä!

Alunperin kirjoittanut Vilhelmiina Virtanen

Aliisa Rantanen aloitti Järjessä toimittajana vuoden 2014 lopussa ohjaavan opettajan, Marjaana Svalan innostamana. Ei mennyt aikaakaan, kunnes Rantanen aloittikin jo operatiivisena päätoimittajana. Vuoden loppuun mennessä päätoimittajan pesti oli siirtynyt kokonaan hänelle.

Rantasen taival Järjessä ei alkanut aloittavalle toimittajalle kaikista helpoimmalla tavalla. Lokakuussa 2014 silloinen Suomen ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja vieraili lukiolla, ja jonkun oli tehtävä siitä uutinen.

Yksitoista päivää myöhemmin Järjen tuoreille nettisivuille ilmestyi lähes kahdeksansataasanainen, yksityiskohdilla varustettu luomus Ukrainan tilanteesta ja ulkopolitiikasta.

Aliisa pääsi myös vaihtamaan pari sanaa Tuomiojan kanssa, jota hän kuvaileekin erittäin mukavaksi henkilöksi.

Päätoimittajarumba alkoi virallisesti 27. huhtikuuta 2015.

Aikaisempi päätoimittaja Henry Hedborg ja apulaispäätoimittaja Hanna Kuusisto siirsivät pestin Aliisalle.

Hän valitsi apulaispäätoimittajakseen Vilhelmiina Virtasen. “Ollaan oltu pitkään hyviä ystäviä, ja tiedän että Viltsulla äidinkieli sujuu erinomaisesti”, perustelee Aliisa.

Visiona Aliisalla oli juuri valmistuneiden nettisivujen ehostus digitiimin voimin sekä mainonnan ja Järjen toiminnasta innostuneisuuden lisääminen.

Toimitus onkin aikaisempaa suurempi, eli voidaan varmuudella sanoa, että Aliisa on visioissaan hyvinkin onnistunut.

Ensi syksynä valmistuvan Aliisa Rantasen mielestä kaikki jutut ovat olleet kivoja Järjessä.

Jutuista mieleenpainuvin oli kuitenkin entisen Yhdysvaltain Suomen-suurlähettilään Bruce Oreckin haastattelu. Keskustelu Oreckin kanssa käytiin englanniksi. Lisäksi haastattelutilanne oli muista poikkeava, hektinen.

Aliisan mielestä parasta on ollut nähdä, kuinka uudet opiskelijat ovat lähteneet mukaan lehden tekoon ja löytäneet oman paikkansa toimituksesta.

Vaikeuksiakin on tullut. Julkaisutekniset asiat, taitto-ongelmat, juttuaiheet ja haastateltavien saaminen tulevat ensimmäisenä mieleen Rantaselle.

“Esimerkiksi suvaitsevaisuusviikkoon liittyvä haastattelu oli hankala toteuttaa, koska haastateltavia ei meinannut löytyä”, Aliisa kertoo.

Lopulta löytyi kuitenkin neljä haastateltavaa ja jutun toteuttaminen onnistui.

Järjen toimitus käy joka kevät toimitusvierailulla jossain muussa toimituksessa. Vuoden 2015 vierailu naistenlehti Oliviaan jäi mieleen sen murrospainotteisuuden takia.

Oliviassa tuli vahvasti esille se, kuinka kaikki alkaa pikkuhiljaa siirtyä nettiin. Eli me elämme sellaista median murrosta.

Vierailulla näki hyvin, miten aikakausilehtiä tehdään. Myös vuoden 2016 vierailu Lännen Mediaan oli Aliisasta mukava reissu.

Aliisa Rantanen on ollut aikaisemminkin mukana lehden teossa. Aliisa suoritti tettinsä Keski-Uusimaan toimituksessa ja osallistui toissakesänä Yleisradion siistiin kesäduuniin kuukaudeksi. Siellä Rantanen toimi yhteiskuntayksikössä, muun muassa tekemässä kyselyitä ihmisille Helsingin kaduilla.

Kyselyihin vastaajia oli vaikea löytää. Kysymyksien luonteella saattoi olla osaa ongelmaan. Ihmiset eivät halua kauheasti kertoa omista kondomitottumuksistaan muille.

Elokuva-ala kiinnostaa Aliisa Rantasta

Yleisradion siistissä kesäduunissa Aliisa tutustui myös Aamu-tv:n kuvaukseen. Mukana oli kaksi muutakin Järvenpään lukion opiskelijaa, joista toinen oli myös Järjestä.

Järki apuna tulevaa miettiessä

Aliisan mielestä Järki toimii suurena plussana CV:ssä ja helpottaa töihin hakemista. Toimittajuuden lisäksi esimerkiksi Sakari Mäkelän kursseille osallistuminen on antanut suuntaa tulevalle.

Suunnitelmissa Aliisalla on hakea opiskelemaan elokuva-alaa esimerkiksi Aalto-Yliopistoon tai ulkomaille, kuten University of Creative Artsiin Englantiin.

Järjen tulevaisuus Järvenpään lukion osaajissa ja yhteistyössä?

Aliisa toivoo, että toimittajat saadaan auttamaan toisiaan. Yhteistyö ja ryhmähenki olisi tärkeää. Järjen tulevaisuuden kannalta hän haluaisi lisätä näkyvyyttä ja toivoo, että Järki toisi esille lukion omia osaajia jutuissaan.

Aliisa Rantasen jalanjäljissä seuraa allekirjoittanut, Emma Virtanen 4. jaksosta alkaen.

Alla vielä kaikki Aliisan omat jutut

Lista ei sisällä toimituksen tunnuksen alla tehtyjä kirjoituksia ja avustuksia.

Ulkoministeri vieraili lukiolla (11.11.2014)

Kaamos karkoittui Art Cafessa (24.11.2014)

Maahanmuuttaja tai Suomessa syntynyt: ihmisiä kaikki (11.12.2014)

Suvaitsevaisuusviikko huipentui rakkauden päivään (18.12.2014)

Oispas tullut kesä näin talven keskelle (28.2.2015)

Järki-gurun jäähyväiset (27.4.2015)

Fysiikkaa Kalifornian auringon alla (25.5.2015)

Tervetuloa lukemaan Järkeä! (11.8.2015)

Lupa soittaa – ja tehdä virheitä (7.9.2015)

Älä jää homehtumaan (14.9.2015)

Ex-suurlähettiläs haluaa lisää luovuutta (20.11.2015)

Ronja Suokivi opk:n uudeksi puheenjohtajaksi (29.4.2016)

Vähän erilaista musiikkia (14.9.2016)

Ihmeotukset ja niiden olinpaikat (16.11.2016)

Alunperin kirjoittanut Emma Virtanen

Tällä viikolla sai alkunsa kuvataiteen, musiikin ja englannin opiskelijoiden yhteinen Italia-projekti, jonka aiheena tänä vuonna on tarina. Matkan kulkua voi seurata projektin blogista.

Alunperin kirjoittanut Ada Kalliomäki

Mikä tänään mietityttää? Onko välipala-automaatti tukossa tai bussit myöhässä? Oletko kirjoittanut äikän kurssille maata järisyttävän mielipidekirjoituksen, joka on jättänyt opettajankin haukkomaan henkeä? Onko jossakin lukiomme käytännössä parantamisen varaa? Kerro se meille!

Järki julkaisee toimittajien lisäksi myös aivan tavallisten lukiolaisten tekstejä. Lukiolaisten mielipidekirjoitukset ovat erittäin tervetulleita lehteemme. Lisäksi Järki vastaanottaa arvosteluja, pakinoita, novelleja ja kuvia lukiomme tapahtumista. Kuvia lähettäessäsi otathan ensin yhteyttä toimitukseen alla mainitun sähköpostiosoitteen kautta.

Aikaisemmat mielipidekirjoitukset löydät täältä.

Mielipidekirjoitusta tehdessäsi huomioi ainakin nämä seikat:

• Tekstilläsi tulee olla selkeä väittämä, jonka täytyy tulla ilmi heti alussa.
• Perustele väittämäsi hyvin ja pysy aiheessa.
• Tee tekstistäsi sellainen, että ulkopuolisetkin pystyvät sitä ymmärtämään.
• Voit tehdä kirjoituksesi myös porukassa (suositus: max. 3 henkilöä)
• Sinulla on mahdollisuus kirjoittaa nimimerkillä. Järki suosittelee omalla nimellä kirjoittamista.

Järjen toimitus oikolukee, otsikoi ja mahdollisesti muokkaa (kirjoitusvirheiden ja sivuraiteilun varalta) kaikki saapuneet tekstit. Järkimagazine ei suvaitse plagiointia ja vihapuhetta. Kirjoituksen tulee olla lakien ja hyvien tapojen mukainen.

Lähetä tuotoksesi sähköpostiin toimitus@jarkimagazine.fi. Ilmoita viestissä koko nimesi ja ohjausryhmäsi! Järki ei välitä henkilökohtaisia tietojasi muualle.

In English

Write a letter to the editor for Järkimagazine! Remember to argument your output well and bring out your thesis at the beginning. Stay on the subject. You can also write in a group and with a pen name, but Järkimagazine recommends using full name.

The Järki staff will proofread and possibly edit your text (for grammatical mistakes and sidetracking). Järki doesn’t tolerate plagiarism and hate speech. Send your text to toimitus@jarkimagazine.fi. Remember to tell your whole name and group!