Oppilashuollon terveisiä etäopetukseen

Etäopiskeluvinkkien yhteydessä käsitellään mielenterveyttä tukevaa mielenterveyden kättä. Kuvan on tehnyt Helen Hasanen.

Osa opiskelijoista kokee etäopiskelun raskaana ja uuvuttavana. Vaikka tämä uusi opiskelumuoto onkin jo tullut monille tutuksi, kaikki eivät välttämättä tiedä, miten voisi helpottaa omaa opiskeluaan ja jaksamistaan. Siksi Järki haastatteli opiskeluhuollon ammattilaisia, koulumme terveydenhoitajaa, psykologia ja kuraattoria, etäopetukseen liittyvin kysymyksin. Aluksi haastatellut henkilöt esittelevät itsensä. 

Terveydenhoitaja Minna Ojanen: “Mä oon Minna Ojanen ja mä oon täällä Järvenpään lukiossa terveydenhoitaja. Ja viitenä päivänä viikossa periaatteessa tavoitettavissa pääsääntöisesti.” 

Psykologi Inka Kurkinen: “Mä oon Kurkisen Inka ja lukion psykologi, päätoiminen eli joka päivä tavoitettavissa lukiolla.” 

Kuraattori Katja Takko: “Ja minä puolestani sitten olen kuraattori Katja Takko ja myös viitenä päivänä viikossa tavoitettavissa koululla.” 

Miten te olette huomanneet, että eristys on vaikuttanut ihmisiin?

Katja tarkentaa kysymystä: ”Ja varmaan tarkoitatte, että varsinkin opiskelijoihin?” Järki vastaa tähän myönteisesti. 

Katja: ”Niin, tästä tuli heti mieleen, että opiskelijoilta on tullut viestiä, että ollaan turhautuneita, tylsistyneitä, eikä ole mitään kivaa odotettavissa näköpiirissä.”  

Katja nostaa esille, että esimerkiksi Vanhojen tansseja, penkkareita, TJ0:a tai kaamoksen karkoittajaisia ei ole odotettavissa. 

”Vaikka livestreameja on tehty, niin onhan sillä iso merkitys, että ollaan kaikki yhdessä. Ainakin tällaisia ajatuksia multa nousi heti mieleen. On siis tosi rankkaa aikaa. Ja ystäväkontaktit myös siellä vapaa-ajalla on merkittävästi vähentyneet, kun ollaan eristyksissä”, Katja toteaa. 

Inka nyökyttelee ja jatkaa: ”Just näin. Ja tavallaan mä koen, että opiskelijoilla näkyy ihan samoja haasteita kuin mitä kaikilla ihmisillä näkyy nyt. Kun on nyt näitä eristystoimia.” 

Inka toteaa haasteiksi yksinäisyyden ja mielenterveyshaasteet, jotka ovat hänen mukaansa yleisesti lisääntyneet. 

”Mun mututuntuman mukaan yhteydenottojen määrä on lisääntynyt ihan kaikkialla meidän lukiossa. Ja ihan muuallakin yleisestikin. Eli jos on ollut jotakin haasteita, ne on nyt ehkä vielä korostuneet. Ehkä on tullut myös jotain uusia haasteita.” 

Inka ottaa esille, kuinka kotona tilanteet voivat kärjistyä kaikkien eläessä poikkeustilanteessa. Huolta voi kotona aiheuttaa esimerkiksi taloudellinen tilanne tai riidat perheen sisällä, jotka Inkan mukaan vaikuttavat opiskelijoihin. 

”Nämä ihan yleiset asiat mitä korona on eli mitä puhutaan vaikka uutisissa, ne kaikki näkyy myös opiskelijoilla. Sellaisia seurauksia tällä on ollut”, Inka jatkaa. 

Katja puolestaan sanoo, että monet ovat kertoneet itsenäisen opiskelun olevan todella rankkaa. Hän nostaa esille aloittamisen vaikeuden ja keskittymättömyyden. Ne ovat Katjan mukaan tuoneet todella paljon haasteita opiskelijoiden arkeen.  

”Ja niin kuin Inka sanoit, kotona kun ei tiedä, onko siellä kaikilla sellainen oma työskentelypiste ja kuinka moni opiskelija ja huoltaja tekee kotona töitä. Kuka esimerkiksi ehtii laittaa ruokaa? On siis varmasti tullut erinäköistä haastetta.” 

”Tämä on niin laaja kysymys, että tähän voisi käyttää tämän koko ajan”, Inka toteaa naurahtaen. 

Minkälaisista asioista voi keskustella kanssanne? 

Terveydenhoitaja Minna aloittaa kertomalla, että hänen kanssaan voi jutella mistä vain. Hän kertoo, että jos hän kokee opiskelijan tarvitsevan muuta tukea, hän ohjaa tämän eteenpäin. 

”Olen sillei helposti lähestyttävä. Kaikki on ehkä tottuneet siihen, että terveydenhoitajan luona käydään kerran vuodessa, niin aika paljon opiskelijat kuitenkin hakeutuvat mun luokse. Sitten tässä vähän jutellaan ja pohditaan, että minkälaista tukea olisi sitten saatavilla”, hän jatkaa. 

Inka toteaa: ”Totta, aika moni mun ja Katjan asiakkaista on tullut Minnan kautta. Se on semmoinen aika yleinen väylä.” 

Inka kertoo, että psykologin kanssa voi jutella mistä vain mutta yleensä tapaamisissa on jokin teema. Hänen mukaansa viime aikoina yleisimmät keskustelunaiheet ovat olleet ahdistus ja uupumus. Näiden lisäksi Inka listaa masennuksen, mielialaan liittyvät asiat, syömis- ja kehonkuvaongelmat, pakko-oirehaasteet ja ADHD:seen liittyvät asiat keskustelunaiheiksi. 

Katja kertoo: ”Joo, samantyyppistä työtä aika pitkälti tehdään Inkan kanssa. En tee mitään tutkimuksia, että siinä on varmaan se aivan selkein ero, jos puhutaan oppilaitoksesta. Ihmissuhteista ja opiskelusta on asiakkuuksia. Sitten voi olla omaan kasvuun ja kehitykseen liittyviä pohdintoja ja ehkä taloudellisia asioita. Mahdollisesti myös oman asunnon etsimistä ja pohdintaa jatko-opiskeluista. Sitten voi olla jotain kriisejä tai päihteitä. Todella laidasta laitaan on tarttumapintoja.” 

Hän mainitsee vielä, että pyrkii työstämään opiskelijan ehdoilla aiheita eteenpäin. Katja myös kertoo antavansa välillä kotitehtäviä.  

Miten etäopetus vaikuttaa terveydenhoitajan työhön? Ovatko tietyt tutkimukset, kuten terveystarkastukset, vähentyneet? 

“Ehkä suurin asia, mikä näkyy täällä, on tietysti se, että täällähän on normaalia hiljaisempaa. Terveystarkastukset eivät ole nyt pyörineet ihan samalla tavalla kuin normaalitilassa. Enempi sitten oon hoitanut niitä opiskelijoita, jotka ovat itse hakeutuneet tähän vastaanotolle. Se, mikä tässä näkyy, on se, että opiskelijoilla, jotka nyt hakeutuvat tähän vastaanotolle, on ehkä semmoisia isompia haasteita tai asioita, joita he tulevat hoitamaan”, toteaa Minna. 

Minna kertoo myös, että etävastaanottojen pitäminen on uusi työhön vaikuttava asia ja että tapaamisia on nykyään sekä kasvokkain että etäyhteyksin. Terveystarkastusten ja muiden tutkimusten vähenemiselle Minna kertoo olevan monta eri syytä. On esimerkiksi vaikea saada opiskelijoita tulemaan terveystarkastukseen, varsinkin, jos opiskelijalla ei ole suurempia haasteita tai ongelmia.  

Näiden lisäksi haasteita Minnan työhön on tuonut se, että hän on ollut sekä viime että tänä lukuvuonna osittain muissa töissä. Sen takia hän ei ole ollut fyysisesti yhtä usein lukiolla, minkä vuoksi tapaamisia on ollut vähän vähemmän. 

Entä onko itse yhteydenottoja ollut yleisellä tasolla vähemmän, jos vertaa esimerkiksi syksyyn? 

Minna kertoo miettineensä tätä kysymystä pitkään, sillä vastausta on hänen mukaansa vaikea antaa. 

Hän pohtii asiaa muutamasta eri näkökulmasta: “Normaalissa arjessahan, kun ollaan täällä koululla, mä pyöritän semmoista avovastaanottoa, jossa yleensä käy aika paljon opiskelijoita. Sinne voi tulla ilman ajanvarausta. Mutta nyt tietysti, kun sitä ei ole, kaikkien asioitten hoitaminen alkaa etänä. Kyllä mä sanoisin, että yhteydenottoja on ainakin yhtä paljon. Plus sitten se, että monen kanssa täytyy kuitenkin sopia, että tulee tähän paikan päälle. Tietysti on niin paljon asioita, joita ei etänä voi tehdä, esimerkiksi hemoglobiinin mittaus tai ehkäisyn aloitus. Kyllä yhteydenottoja mun mielestäni on ihan yhtä samalla tavalla, mutta toki fyysisesti ei niin paljoa ole sitten välttämättä tässä paikan päällä.” 

Minkälaista tukea nuori voi etäopiskeluun saada, ja oletteko huomanneet, että etäaikana useampi opiskelija olisi hakenut tukea? 

Inka ja Katja kertovat yleisesti, minkälaista tukea nuori voi lukiolta saada. 

Inka aloittaa kertomalla, että psykologin tuki ei ole muuttunut kovin paljon. Sitä on aina ollut tarjolla ja yhteydenottoja on ollut paljon. Toinen yleinen toimi lukion puolelta on opinto-ohjaaja Laura Sirkiän koronarahoituksella palkkaaminen. Laura auttaa ja tukee opiskelijoita, joilla on jäänyt avoimia suorituksia, keskeytynyt kursseja ja kerääntynyt rästitehtäviä. Häneltä saa apua myös koulutehtävien aikataulutukseen. Lisäksi hän on pitänyt koululla rästipajaa, jonne on saanut tulla tekemään tehtäviä rehtorin luvalla, jos niiden tekeminen ei ole onnistunut kotona. 

Katja jatkaa: ”Sitten on mahdollista saada tukiopetusta. Tämä tarkoittaa siis sitä, että tietyistä aineista, kuten matematiikasta, on joku matematiikan opettaja sitoutunut antamaan tukiopetusta. Joko se tukiopetus tapahtuu tosi pienissä ryhmissä tai sitten ihan kahden kesken opiskelijan kanssa.” 

“Olemme myös muutamaan eri otteeseen Inkan kanssa laittaneet Wilma-viestiä, vähän niin kuin ohjeita etäopiskeluun. Ja lisäksi on pyritty rohkaisemaan siihen, että pienelläkin ajatuksella ottaa yhteyttä meihin. Ja hyvin oppilaat ja huoltajat ovat ottaneetkin yhteyttä”, Katja kertoo. 

Hän haluaa vielä nostaa esiin tärkeän aiheen: ”Me ollaan läsnä, vaikka me ollaankin etänä.” 

Katja kertoo, että viime keväänä pitkän etäjakson aikana kuraattorit ja psykologit pyrkivät siihen, että kaikille Järvenpään toisen asteen opiskelijoille järjestettäisiin vertaistukiryhmä, Verkkarit. Se ei kuitenkaan lähtenyt hänen mukaansa kovin hyvin liikkeelle, koska istuttuaan koko päivän koneen äärellä opiskelijat eivät jaksaneet enää koulupäivän jälkeen istahtaa sen äärelle uudestaan. 

Katja kysyy vielä, tuleeko Inkalle jotain lisättävää. 

”Nuo olivat kyllä hyviä pointteja. Me ollaan myös järjestetty Katjan kanssa opiskelutaitoihin liittyviä oppitunteja. Me siis toteutettiin tällainen kysely kaikille lukiolaisille siitä, minkälaista tukea kaivattaisiin. Nousi esiin, että tämmöiset oppituntimaiset työskentelytavat olisivat kiinnostavia”, Inka lisää. 

Inka kertoo myös aloittaneensa viime keväänä Instagram-tilin. Tilin nimi on @psykologi_inka ja hän kirjoittaa sinne lukiolaisiin liittyviä, esimerkiksi opiskelu- ja mielenterveysaiheisia juttuja. 

Järki esittää vielä tarkentavan kysymyksen Katjalle: Käsitimmekö oikein, että teidän rohkaisevien Wilma-viestien jälkeen on tullut enemmän yhteydenottopyyntöjä, vai tarkoititko, että määrä on pysynyt koko ajan suunnilleen samana? 

Katja selittää, että hänen työnsä näkökulmasta yhteydenottoja on tullut samalla tavalla kuin aina ennenkin. Hän kertoo rohkaisevien Wilma-viestien ideana olleen se, että opiskelijoille tuodaan ilmi, että heidän palvelunsa ovat yhä käytettävissä viitenä päivänä viikossa. 

Katja avaa asiaa: “Vaikka kaikki ovatkin olleet siellä omissa oloissaan niin, että ei olla oltu fyysisesti lukiolla, meidän palvelumme ovat käytettävissä maanantaista perjantaihin. Me halusimme tuoda sitä vielä vahvemmin esille, koska tämä on haastavaa aikaa niin opettajille kuin opiskelijoille ja varmaan koko yhteiskunnalle, tämmöinen pysähtyminen ja epävarmuudessa eläminen.” 

Minna, mikä on sinun mielestäsi ollut haastavinta tai yllättävintä etäopetusaikana? 

Minna kertoo haastavinta olleen tavallisen arjen pyörittäminen juuri siksi, että hän on ollut lukion terveydenhoitajatyön lisäksi muuallakin töissä. Koska koko ajan on mahdollista siirtyä muihin työtehtäviin, töiden suunnittelu on ollut osin hankalaa. 

Hän kuvailee toista haastetta seuraavasti: “Ja toinen, mikä on ollut haasteellista, on se, että miten tavoittaa opiskelijoita, saada heidät paikalle ja saada sovittua aikoja. On tietysti ihan ymmärrettävää, että nyt, kun ollaan etäopetuksessa, täällä koululla mun luona käyminen jonkin asian suhteen ja yhteisen ajan löytäminen voi olla vaikeampaa kuin jos olisi täällä paikan päällä ja tulisi vain nopeasti käymään. Eli se on myös ollut haastavinta.” 

Minnan mielestä yllättävintä on ollut se, kuinka paljon opiskelijat haluavat käydä koululla, vaikka olisikin etäopetusta.   

“Mä aina tarjoan mahdollisuuden siihen, että voidaan olla etänä tai voidaan nähdä kasvotusten. Toki riippuen asiasta, koska kaikkia asioita ei voi hoitaa etäyhteyksien kautta. Se on ehkä ollut yllättävintä ja mun mielestä tosi positiivista, että opiskelijat ovat halunneet tulla käymään täällä paikan päällä”, Minna toteaa. 

Minnan vastauksen jälkeen Katja haluaa vielä kommentoida edellisen kysymyksen opiskelijamääriä:  

“Mä huomaan, että mulla on sellainen olo, että töitä on samalla tavalla kuin aina ennenkin, mutta mun työhön on valtavasti vaikuttanut Lauran tuleminen meille koululle, koska Laura on nyt tehnyt sellaisia töitä, mitä mäkin olen opiskelijoiden kanssa tehnyt. Ja mehän saimme hänet meille, koska viime keväänä, kun oltiin pitkä aika etänä, avoimet suoritukset nousivat yli 400-prosenttisesti. Se kertoo aika paljon siitä, että etäopiskelu on haastavaa”, kertoo Katja. 

“Jos Laura ei saa jatkaa meillä ensi syksynä ja jos tämä aika jatkuu vielä tällaisena, sitten mulla on kalenteri varmaan aivan tukossa. Mä veikkaisin sillei. Eli Laurasta on ollut kyllä iso tuki, ja onneksi saatiin hänet meidän kouluumme. Myös opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä ja heille on tullut onnistumisen kokemuksia.” 

Oletteko kokeneet, että te olette pystyneet tukemaan opiskelijoita etänäkin yhtä tehokkaasti?  

Minna aloittaa. Hän kertoo, että on pääsääntöisesti pystynyt tukemaan oppilaita myös etänä. Hänen mukaansa hänen tapaamisensa ovat kuitenkin yleensä kasvotusten. Ne etätapaamiset, jotka taas ovat olleet käytössä, ovat kuitenkin toimineet hänen mielestään hyvin. 

Inka jatkaa samoilla linjoilla: hänkin kokee etäilyn sujuneen pääsääntöisesti hyvin. Hän kuitenkin toteaa lähes vaativansa opiskelijoilta, että molemmat laittavat kameransa päälle, sillä hänen mukaansa hyvään etätapaamiseen tarvitaan päällä olevat kamerat sekä toimivat yhteydet. Hän muistuttaa vielä, että livetapaamiset taas hoidettaisiin maskien kanssa, eli hyvä puoli etätapaamisissa on se, että niitä ei tarvita. 

Katja on myös samaa mieltä Minnan ja Inkan kanssa: ”Totta kai fyysinen läsnä oleminen ilman maskeja on aivan ihana tilanne. Silloin kun aloitettiin etäilyä, se oli sellaista ujohkoa eli ei ollut kellään mielellään kameraa päällä. Mutta nyt tästä on tullut niin arkipäiväistä, että ollaan kamerat auki ja jutellaan. Tai sitten jos ei ole sellaista mahdollisuutta kotoa käsin, että olisi sellainen turvallinen paikka, missä pystyy omia asioita tuomaan esille, niin sitten voi olla, että sovitaan opiskelijan lähtevän kävelemään ja me puhelimitse sitten hoidetaan sitä meidän tapaamista.” 

Mitä vinkkejä antaisitte opiskelijoille etäajaksi? 

Minna kertoo yleensä neuvovansa opiskelijoita valmistautumaan etäkoulupäiväänkin samalla tavalla kuin siihen, että lähtisi koululle. Hänen mukaansa on tärkeää herätä hyvissä ajoin, tehdä aamurutiinit, syödä aamupalaa, poistua omasta makuuhuoneesta rauhaisaan työskentelypaikkaan, mikäli se on mahdollista, sekä muistaa tauottaa omaa opiskeluaan. 

Minna: ”Tosi paljon kuulee sitä, että tavallaan tehdään koko päivä putkeen ja sitten vapaa-aika ja kouluaika jotenkin sekoittuvat. Eli olisi hyvä tehdä selkeästi semmoiset rajat, että näinä aikoina mä opiskelen ja tässä on mun vapaa-aika ja koettaa pitää niistä kiinni. Ja sitten keksiä sinne vapaa-ajalle jotain mukavaa, rentouttavaa tekemistä. Toki tämä korona-aika nyt tuo siihen haasteita ja rajoitteita, eli joutuu vähän käyttää mielikuvitusta sitten enemmän.” 

“Kyllä, tosi tärkeät pointit”, Inka kommentoi Minnan vastausta ja jatkaa: “Tietysti kaikilla on omat haasteensa ja omat tilanteensa eli kaikille sopivia vinkkejä on vähän hankalaa antaa, mutta sellainen ihan yleinen ohje, joka tiivistää aika hyvin nuo Minnan kommentit, on semmoinen kuin mielenterveyden käsi. Eli mielenterveyden käden idea on se, että jokaisen kannattaisi miettiä, ovatko nämä seuraavat osa-alueet minulla kunnossa. Ja siinä voi käyttää omaa kättä. Siinä on viisi sormea ja viisi asiaa: nukun, syön, juttelen – juttelen tarkoittaa siis sosiaalisia suhteita – rentoudun, liikun ja tässä kämmenen keskellä olisi ‘arjen rytmi’. Eli just niitä asioita, joita Minna kuvasi, että tekisi semmoisessa normaalissa arkirytmissä ja koulun ja aikataulujen ja muiden tämmöisten ohella. Eli tavallaan kysymykset, onko nämä kunnossa, käyttääkö näihin jokaiseen sormeen energiaa, onko näistä huolehtinut, koostavat tasapainoisen arjen ja ylläpitävät mielenterveyttä. Tämmöinen tuli mieleen.” 

Mielenterveyden käsi kuvaa tasapainoista arkea, ja sitä on Inkan mukaan hyödynnetty mm. Suomen mielenterveysseuran julisteessa. 

Katjan vastauksen kohdalla ilmeni teknisiä ongelmia, joten vastaus jäi hieman lyhyehköksi ja keskeneräiseksi. Se kuitenkin toimii lopputiivistyksenä. 

Katja tiivistää vastauksensa: “Niin, että sitä armollisuutta itseään kohtaan. Tällä hetkellä, kun on niin poikkeuksellista ja haastavaa, sen, että tekee asiat siinä hetkessä ja niillä voimavaroilla niin hyvin kuin pystyy, pitää vain riittää.” 

Kaikkien apua tarvitsevien kannattaa kuitenkin kuunnella seuraava ohje: hae apua, jos siltä vähääkään tuntuu. Tämän kannalla ovat myös Inka, Katja ja Minna, ja heidät saa kiinni muun muassa Wilma-viestillä. Mikäli palveluissa ilmenee muutoksia, siitäkin tiedotetaan Wilmassa. 

Inka antaa vielä tärkeän ohjeen liittyen yhteydenottoihin: “Ja vielä sen haluaisin sanoa, että kun voi mennä joskus vähän sekaisin, että keneen kannattaa olla yhteydessä – onko se terveydenhoitaja, kuraattori vai psykologi – niin sitä ei tarvitse miettiä. Ota vain johonkuhun yhteyttä, niin me sitten ohjataan oikealle ihmiselle.” 

Avun hakemisessa ei siis tarvitse epäröidä, onko se kannattavaa tai pyytääkö sitä oikealta ihmiseltä. Apua saa, jos sitä vain pyytää.

Lisäksi voi ottaa seurantaan Inkan Instagram-tilin nimeltä @psykologi_inka sekä Järvenpään opiskeluhuollon tilin nimeltä @jarvenpaanopiskeluhuolto. Katja kannustaa profiilien kurkkaamiseen ja kertoo, että viime viikkojenkin aikana Järvenpään opiskeluhuollon tilille on julkaistu ylioppilaskirjoituksista kuvia ja tekstiä. 

Tässä on vielä kooste Inkan, Katjan ja Minnan yhteystiedoista: 

Psykologi Inka Kurkisen sähköposti: inka.kurkinen@jarvenpaa.fi 

Inkan puhelinnumero: 040 315 3872 

Inkan Instagram-tili: @psykologi_inka

Kuraattori Katja Takon sähköposti: katja.takko@jarvenpaa.fi 

Katjan puhelinnumero: 040 315 2881 

Terveydenhoitaja Minna Ojasen sähköposti: minna.ojanen@keusote.fi

Minnan puhelinnumero: 050 497 0041 

Järvenpään opiskeluhuollon Instagram-tili: @jarvenpaanopiskeluhuolto 

Järki toivottaa onnea ja jaksamista tämän lukuvuoden viimeiseen jaksoon!

Jutun tekijät ovat Helen Hasanen ja Siiri Pitkänen.

image_pdfimage_print

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.